Olympialaiset 2018, Pyeongchang

[Peltinen]

Tuo luku oli paikallisen Metro-lehden jutussa olympiajääkiekosta. Kuulostaa isolta luvulta, täytyy vielä katsoa nyt aamulla olisiko missään enää eilistä lehteä sivuun heitettynä.

 

[Peltinen]

Tuo luku oli paikallisen Metro-lehden jutussa olympiajääkiekosta. Kuulostaa isolta luvulta, täytyy vielä katsoa nyt aamulla olisiko missään enää eilistä lehteä sivuun heitettynä.

Näköjään oli 54% kaikista TV-katsojista tuolla kellonlyömällä (siis sunnuntai-aamuna), ei kaikista mahdollisista. Kokonaismäärässäkin oli pilkkuvirhe tuossa lehden jutussa, oikea luku oli 3,14 miljoonaa eikä 31,4.

 

[J.J.Jasper]

Näköjään oli 54% kaikista TV-katsojista tuolla kellonlyömällä (siis sunnuntai-aamuna), ei kaikista mahdollisista. Kokonaismäärässäkin oli pilkkuvirhe tuossa lehden jutussa, oikea luku oli 3,14 miljoonaa eikä 31,4.

Ilta-Sanomissa oli samoja lukuja. Hyviä ne varmastikin silti ovat.

 

[Musta Nuoli]

Mahdotonta vertailla suoraan kun lähetysajat niin erilaiset. Lisäksi MM-kisojen katsojamääristä löytyvät vain MTV3:n pääkanavan luvut.

Tämä on hyvä huomio. Jos haluaisi laskea todelliset katsojaluvut olympiakisojen Suomi-otteluihin niin pitäisi huomioida muut kanavat kuin TV5. Luku on silloin varmasti isompi. Esimerkiksi minä en katsonut ainuttakaan ottelua TV5:n puolelta. Katsoin yhtä ottelua alusta, totesin SD-kuvanlaadun kehnoksi verrattuna Eurosportin HD-kanavaan ja vaihdoin loppuolympialaisten ajaksi Eurosportille. Sekä ES1 että ES2 pyörivät ihan veloituksetta kaapelitelevisiossa ja HD-kanavilla riitti varmasti katsojia, maksullisista katseluvaihtoehdoista puhumattakaan.

Ja kuten totesit, niin lähetysajat ovat erilaiset ja ne vaikuttavat selvästi, vaikka eräät nimimerkit vänkäävät vastaan. Ei esim. Suomi-Saksa -ottelun kävijämääriä voi vertailla MM-kisojen lähetyksiin kun Saksa-peli alkoi aamuyöllä arkipäivänä. Eikä mikään klo 14 myöskään ole prime timea. Klo 17 viikonloppuna tai noin 18-19 arkisin alkaa olla sitä.

 

[Kimmo Stasi]

Mielestäni näiden kisojen merkittävin anti oli Saksan menestys.

Se osoitti jälleen hienolla tavalla, kuinka näitä otteluita ei koskaan pelata paperilla. Ja kun kyse ei edes ollut mistään yksittäisestä ottelusta, vaan siitä kuuluisasta "parannetaan peli peliltä koko turnauksen ajan"-mantrasta. Saksahan eittämättä paransi otteitaan koko ajan ja pelasi finaalissa parhaan pelinsä. Vajaan minuutin päässä olympiakullasta on kyllä uskomaton saavutus.

Siellä ns. paperilla Saksan joukkue ei varmasti ollut edes viiden parhaan joukossa, mutta se peli, mitä joukkue pelasi hieman aneemisen Suomi-pelin jälkeen, oli kyllä huikeata katsottavaa.

Miten joukkueen saa pelaamaan noin, se on se kysymys minkä Marjamäen adjutantteineen soisi kysyvän nyt itseltään, sillä siinä voisi olla se ratkaiseva avain, jolla Leijonien viimeaikainen syöksykierre saataisiin ehkä katkaistua. Nyt kun on kokeiltu vähän sitä ja tätä ja kaikkea siltä väliltä ja tulosta ei ole tullut, niin mites ois tuo Saksan malli? Jos Sturmin salaisuuksiin mitenkään käsiksi pääsyä nyt onkaan.

Vaikka onhan näitä "Talvisodan ihmeitä" nähty historian saatossa aina aika ajoin, kun on saatu yhtäkkiä kuin taikaiskusta pienestä porukasta puristettua jotain aivan käsittämätöntä irti, mutta aika sen vain näyttää jääkö tämä Korean ihme sitten Saksalle ainutkertaiseksi, selittämättömäksi suoritukseksi. Tietysti olisi ihan mukavaa, jos sieltä taustalta paljastuisi jotain ihan konkreettisia asioita, vaikkapa nyt valmennuksen osalta, jotka tuon ihmeen mahdollistivat jotta niistä voisi sitten itse kukin ottaa oppia jatkossa.

Suomen U20-joukkue 2015-16 turnauksessa pelasi samantyylistä, viihdyttävää ja raikasta hurmoskiekkoa, mutta sen selittää mielestäni suoraan täysin ylivertaisen huikaiseva pelaajamateriaali, joista osa oli tasoltaan jo tuolloin NHL:n kermaa (joka sitten seuraavan kauden alkaessa jo heti nähtiinkin). Sillä porukalla oltaisiin menty pitkälle jo minunkin valmennuksessa, aivan varmasti.

Mielestäni Suomella olisi kyllä ollut lähtökohtaisesti mahdollisuus pelata samanlaista hurmoskiekkoa nyt Koreassa, kuin Saksallakin, ottaen huomioon pelaajamateriaalin mutta kun siihen porukkaan ei saatu sitä henkeä puhallettua niin tulos jäi sitten tuollaiseksi. Onko se yksin Marjamäen vika, sitä on aika helvetin vaikea mennä näin ulkopuolisena sanomaan.

 

[jalperi]

Suomen U20-joukkue 2015-16 turnauksessa pelasi samantyylistä, viihdyttävää ja raikasta hurmoskiekkoa, mutta sen selittää mielestäni suoraan täysin ylivertaisen huikaiseva pelaajamateriaali, joista osa oli tasoltaan jo tuolloin NHL:n kermaa (joka sitten seuraavan kauden alkaessa jo heti nähtiinkin). Sillä porukalla oltaisiin menty pitkälle jo minunkin valmennuksessa, aivan varmasti.

Kyllä kyllä, 90% jatkoaikalaisista ois tehny lähes saman sillä porukalla. Aivan varmasti.

 

[Kimmo Stasi]

Kyllä kyllä, 90% jatkoaikalaisista ois tehny lähes saman sillä porukalla. Aivan varmasti.

Turhaa saivartelua.

90% Jatkoaikalaisista varmasti ymmärsi kyllä, että heittoni perimmäinen viesti oli se, ettei 2016 U20-kulta tullut pelkästään jumalaisen nerokkaalla valmennuksella, vaan tuona vuonna valmennuksella oli harvinaisen helppo tehtävä saada joukkue menestymään.

 

[Aleksandros]

Tietysti olisi ihan mukavaa, jos sieltä taustalta paljastuisi jotain ihan konkreettisia asioita, vaikkapa nyt valmennuksen osalta, jotka tuon ihmeen mahdollistivat jotta niistä voisi sitten itse kukin ottaa oppia jatkossa.

Petteri Sihvonen on jotain tuosta Saksan pelitavasta lausunutkin ainakin maikkarilla. PAPPissa oli joitain jopa "vallankumouksellisia" piirteitä ja Saksa turvautui rohkeasti kiekkokontrolliin silloin kun sen paikka oli. Roiskimisesta ja pelkkään puolustukseen turvautumisesta oli siirrytty oikeastaan tällaiseen meidänpelityyppiseen pelaamiseen, jossa kaikki elementit löytyvät. Hän pohti, josko Marco Sturm olisi vihdoin se koutsi, joka veisi kunnon pelikirjajääkiekon myös valtameren toiselle puolen.

Itse en turnauksesta kovinkaan tarkasti katsonut muita kuin Suomen pelejä, joten en osaa sen tarkemmin Saksan pelaamista kuvailla. Suomea vastaan sen peli ei näyttänyt oikein miltään. Mutta selvähän se on, että tuollaisella materiaalilla tarvitaan laadukkaan pelitavan lisäksi aimo annos tuuria, vastustajien ylimielisyyttä ja ennen kaikkea kollektiivista flow-tilaa. Toisaalta ilman nykyaikaista pelitapaa ei tuota flow-tilaa koskaan pääse syntymään eikä vastustajan ylimielisyyttä päästä kunnolla hyödyntämään.

 

[J.J.Jasper]

Petteri Sihvonen on jotain tuosta Saksan pelitavasta lausunutkin ainakin maikkarilla. PAPPissa oli joitain jopa "vallankumouksellisia" piirteitä ja Saksa turvautui rohkeasti kiekkokontrolliin silloin kun sen paikka oli. Roiskimisesta ja pelkkään puolustukseen turvautumisesta oli siirrytty oikeastaan tällaiseen meidänpelityyppiseen pelaamiseen, jossa kaikki elementit löytyvät. Hän pohti, josko Marco Sturm olisi vihdoin se koutsi, joka veisi kunnon pelikirjajääkiekon myös valtameren toiselle puolen.

Itse en turnauksesta kovinkaan tarkasti katsonut muita kuin Suomen pelejä, joten en osaa sen tarkemmin Saksan pelaamista kuvailla. Suomea vastaan sen peli ei näyttänyt oikein miltään. Mutta selvähän se on, että tuollaisella materiaalilla tarvitaan laadukkaan pelitavan lisäksi aimo annos tuuria, vastustajien ylimielisyyttä ja ennen kaikkea kollektiivista flow-tilaa. Toisaalta ilman nykyaikaista pelitapaa ei tuota flow-tilaa koskaan pääse syntymään eikä vastustajan ylimielisyyttä päästä kunnolla hyödyntämään.

Itse katsoin Saksan pelejä aika paljon, kuten koko turnausta ja sanoisin että nimenomaan tuuria tuossa ei juuri ollut. Kaksi matsia Ruotsia, yksi Kanadaa ja yksi Venäjää vastaan. Oikeastaan kahta erää lukuunottamatta joukkue ei ollut missään vaiheessa noissa altavastaajana. Ensimmäinen matsi Ruotsia vastaan oli välillä selvää hallintaa ja Kanada oli myös käytännössä kaksi erää aika hampaaton. Venäjä taas tuntui myös aika kahlitulta. Norjaa vastaan hallitsivat selvästi. Sveitsiä vastaan näin vain jotakin, mutta ei heillä siellä pelillistä hätää ollut. Ei sekään ihan sattumaa ole. Kolmansissa erissä näkyi sitten varmasti väsymystä, koska pelitapaan kuului melkoinen karvaus ja paineistaminen. Saksan luistelu vaikutti myös erittäin nopealta. Tuollaista mielikuvaa ei 10 vuotta sitten todellakaan tullut. Sama näkyi Sveitsissä silloin kun etenivät MM-finaaliin.

Jotenkin on myös oletettava että mitalipelivaiheessa ei enää millään joukkueella ole varaa tuohon usein toisteltuun ylimielisyyteen. Varsinkin jos joukkueissa on edes alkeellisella tavalla skouttausta olemassa. Kyllähän he silloin tietävät että vastustajalla on nyt jokin aika kova juttu käynnissä eikä hirveästi ole varaa leijumiseen.

Saksa näytti erittäin yhteenpelatulta. Onhan tuolla joukkueella nyt muutama aika onnistunut MM-turnaus pelattuna. Ja tässä turnauksessa onnistumiset ruokkivat toisiaan.

 

[Kimmo Stasi]

J.J.Jasperilta hyvä niputus Saksan pelistä. Juuri noin sen itsekin koin (Sveitsi peliä en nähnyt, muut kyllä).

Jotenkin myös merkillepantavaa oli se, että mielestäni Saksa ei missään vaiheessa turnausta alkanut muuttelemaan pelitapaansa (esim. vastustajan mukaan), vaan tuntui uskovan alusta loppuun asti tuohon rohkeaan (monen mielestä varmaan materiaaliin nähden yltiöpäisen rohkeaan) pelaamiseen. Lähdettiin siis esim. 1 vs. 1 tilanteissa ihan rohkeasti haastamaan kaveria vaikka siellä olisi ollut mikä datsjuk tahansa vastassa.

Suomi ei vastaavaa näyttänyt taas missään vaiheessa turnausta vaan mielikuvaksi jäi, ettei uskallettu haastaa yhtään ketään 1 vs.1-tilanteissa. Silloin ei pelejä voi voittaa, jos kiekkoa roiskitaan minne sattuu pelokkaana ja painetaan kylki kiinni laitaa pitkin hyökkäystä eteenpäin.

Pitäisiköhän Suomen ottaa seuraavassa kv-turnauksessa enemmän sellainen menneiden vuosien "when you have nothing, you have nothing to lose and everything to win"-asenne pärjätäkseen?

Nyt kun lähdettiin sellaisella "me otetaan täältä kultaa satavarmasti"-asenteella liikkeelle ja tulos oli täydellinen floppi. Suomalaiselle sellainen asenne ei vaan näytä sopivan, jos kenellekään.