Naimisiin-ketju

[archieG]

Täällä on jos jonkinlaista ketjua olemassa, joten tämäkin liene mahtuu joukkoon.

Allekirjoittanut kokee sitten tulevana perjantaina elämänsä päivän (lapsen syntymän jälkeen) kun koittaa hääpäivä. Virallinen osuus tapahtuu kaupungintalolla ja sitten varsinainen juhla morsiammen kotitalolla, jonne on kutsuttu vain lähimpiä ystäviä perheen lisäksi. Vielä en tunne suuren suurta hermostuneisuutta, mutta morsiammen perhettä kun seuraan, hysteria on ollut päällä jo pitkään.

Pääruoan kokiksi jouduin itse, koska erehdyin tuomaan työmatkaltani Suomesta ison kimpaleen poronlihaa.

Varsinaiset bileet sitten hoidetaan grillatun possun ja olut-barellin voimin (kuten grillaus-ketjussa jo ehdin kuvailla).

Kuten kirjoitin, vielä ei jännitä, mutta kysykääpä samaa sitten perjantai aamuna...

 

[Ted Raikas]

Onneksi olkoon vaan!

En tosin itse ole koskaan ymmärtänyt avioliiton merkitystä ja tärkeellisyyttä, mutta ei kai sen väliäkään. Jokainen tyylillään. En vaan usko, että itse koskaan välttämättä avioidun, en ainakaan jos ei ole yhtään pakko. Avoliitto kelpaisi oikein hyvin, lähipiirissä riittämiin ihan toimivia esimerkkejä sentyyppisestä yhdessäolosta.

 

[Jii]

Kuulostaa stressittömältä vaihtoehdolta mennä naimisiin. Omat kemut kesällä ja sanotaan näin, että järjestelyä on tuntunut olevan sen verran, että karkaaminen johonkin Vegasiin ja vihkiminen jossain minuuttikappelissa on pari kertaa alkanut houkuttaa.

Joka tapauksessa onnea!

 

[Evil Kübl]

Itse hoidin avioitumisen maistraatissa ja kätevästi kävi; koko seremonia kesti n. 3minuuttia. Ei oikein ehtinyt edes huomata kun homma oli jo ohi. Todistajat tuli firmalta ja häitten kokonais kustannukset olivat 0€. Mielestäni avioituminen on kahden välinen asia, eikä sinne tarvita sukulaisiä pätemään ja patsastelemaan.

Lisätty: Las Vegas olisi tosiaan ollut hieno paikka toimittaa em. seremonia; vihkijänä olisi toiminut -tottakai- Elvis. Onnittelut!

 

[archieG]

Kuulostaa stressittömältä vaihtoehdolta mennä naimisiin. Omat kemut kesällä ja sanotaan näin, että järjestelyä on tuntunut olevan sen verran, että karkaaminen johonkin Vegasiin ja vihkiminen jossain minuuttikappelissa on pari kertaa alkanut houkuttaa.

Joka tapauksessa onnea!

Huolimatta "mukamas stressittömyydestä" meillä on kuitenkin kauhea touhuaminen päällä. Onneksi minä olen nyt Prahassa ja varsinainen toimitus tapahtuu 100 km päässä täältä, joten voin olla viellä ilman stressiä.

Onnea sinulle myös!

 

[Ted Raikas]

Itse hoidin avioitumisen maistraatissa ja kätevästi kävi; koko seremonia kesti n. 3minuuttia. Ei oikein ehtinyt edes huomata kun homma oli jo ohi. Todistajat tuli firmalta ja häitten kokonais kustannukset olivat 0€.

Kuulostaa minun tyylisiltäni häiltä. Tuo lienee vaihtoehto, jos avioon joskus menen. Kun en kirkkoonkaan kuulu, enkä sinne takaisin palaa.

 

[archieG]

Onneksi olkoon vaan!

En tosin itse ole koskaan ymmärtänyt avioliiton merkitystä ja tärkeellisyyttä, mutta ei kai sen väliäkään. Jokainen tyylillään. En vaan usko, että itse koskaan välttämättä avioidun, en ainakaan jos ei ole yhtään pakko. Avoliitto kelpaisi oikein hyvin, lähipiirissä riittämiin ihan toimivia esimerkkejä sentyyppisestä yhdessäolosta.

Samat sanat.

Kuitenkin kun menemme naimisiin, teemme sen niin kuin me haluamme. Meidän häämme ovat oikeastaan bileet, mukana muutamat pakolliset sukulaiset. Pääosassa ovat meidän ystävät.

 

[pernaveikko]

Meidän häämme ovat oikeastaan bileet, mukana muutamat pakolliset sukulaiset. Pääosassa ovat meidän ystävät.

Meidän häissä oli kolmen minun sukulaistani, vaimon tosin aika paljon enemmän. Pääosassa olivat meidän ystävät.

Maistraatin tuomari tuli kesämökin rantaan, toimitus oli ohi parissa minuutissa. Puhe avioliiton merkityksestä kesti varmaan kolmekymmentä sekuntia.

Vihkiaamuna kyllä jännitti, mutta hoidin sitä saunomalla ja Minttu-viinalla. Kokeile Becherovkaa.

 

[archieG]

Vihkiaamuna kyllä jännitti, mutta hoidin sitä saunomalla ja Minttu-viinalla. Kokeile Becherovkaa.

Todistajani on luvannut hoitaa seremonian jälkeen kaikille slivoviceä. Eiköhän se sillä hoidu?

 

[Hartiapankki]

Omat häät edessä vuoden päästä keväällä. Itse olen tottunut hoitamaan kaikki järjestelyt viime tipassa, onneksi morsio on vastakohta viitseliäisyyden suhteen ja näinollen kirkko ja hääpaikkakin on jo varattu.

Kohtuullisen pienimuotoiset häät on molempien toiveena, mm. hääjuhla painottuu hyvän ruoan puolelle, tanssihäitä ei tule. Pääsevät vieraatkin (n. 50-60 henkilöä) ajoissa kotiin.
Tänne pitää varmaan kirjoitella myöhemmin kun asia on ajankohtainen. Tuo amoriini-sivusto ei tunnu olevan oikein miehiä varten..

Onneksi olkoon ketjun avaajalle näin etukäteen!

 

[Dante]

Itse kihlasin tyttöni männä sunnuntaina tarkoituksena avioitua rapian vuoden päästä kesällä. Pidetään bileet läheisille ihmisille ja sukulaisia kovalla kädellä raakkaamalla pidetään pääluku alle sadassa.

Tuo amoriini-sivusto ei tunnu olevan oikein miehiä varten..

Olen aina vähän vinosti hymyillyt häähössöttäjille. En hurjasti jaksaisi alkaa vielä häitä säätämään, mutta kai se on uskottava, että hyvät juhlapaikat menevät nopeasti. Niinpä rupesimme tulevan mrs. Danten kanssa selailemaan ko. sivuston keskustelupalstaa hääpaikkavinkkien toivossa. Kestin palstalla joitakin minuutteja ja hääpaikka-ketjut ovat vielä perin asiallisia linkityksiä ym. faktaa. En laita linkkiä tähän, koska hyvät kanssaveljet: ÄLKÄÄ MENKÖ NIILLE SIVUILLE!

Itse olen ajatellut häiden järjestämisestä, että varataan mesta ja pitopalvelu ja pidetään bileet. Ei. 100 km moottooritien rakentaminen vaikuttaa olevan pikku puuhastelua häiden järjestämiseen verrattuna, kun katselee ko. sivujen (nais)ihmisten juttuja ja kaahotusta. Pelottava paikka.

 

[laituri]

Itse olen tätä onnea nauttinut kohta 4 vuotta.

Omat hääni hoidin salaa ja paikalla oli yhteensä 8 sukulaista. Seuraavaksi päiväksi oli järkätty omat kolmekymppis bileet ja paikalle kutsuttu noin 50 kaveria. Sitten vaan ilmoitettiin, että pääsi käymään tällainen vahinko ja pantiin bileet pystyyn. Suosittelen!

 

[Rumble]

Vihkiaamuna kyllä jännitti, mutta hoidin sitä saunomalla ja Minttu-viinalla. Kokeile Becherovkaa.

Minttuviina toimi minullakin hyvin. Tosin vihkimisen suorittanut pastori lievensi myös jännitystä ehkä paremmin.

Pappi halusi ehdottomasti tavata minut ja morsiamen hlökohtaisesti pari viikkoa ennen vihkimistä, jotta saa tehtyä yksilöllisen vihkipuheen. Kun oltiin siinä jaariteltu, niin minä kysyin tältä puolitutulta papilta, että onko siitä haittaa jos otan ennen vihkimistä pari naukkua jännitykseen. Pappi tähän että ei haittaa, kunhan en vie kirkkoon konjakkia. Hän kun ei kuulemma juo lainkaan konjakkia.

No, tilaisuuden alla odoteltiin bestmanin kanssa sakastissa pastoria. Ja vaikka Minttua oltiin varovasti nautittu, niin kyllä poikia aika lailla jännitti. Eikä yhtään liian aikaisin, pappi säntää kirkon sivuovesta sakastiin ja morjenstuksen jälkeen kysyy ensimmäisenä: "no otitteko lämmikettä mukaan?" Näytimme taskumatti-mallisen minttupullon ja jahkasimme, että pitääköhän tarjota, kun pappi jo ehätti manailemaan, että on vielä vihkimisen jälkeen eräs ristiäistilaisuus, johon pitää mennä omalla autolla. Olosuhteet huomioon ottaen nämä pastorin kommentit lievittivät jännitystä aika paljon enemmän kuin alkoholi.

Semmoinen tarina. Tuon papin jutusteluista vihkimistilaisuutemme yhteydessä saisi tehtyä pienen kirjasen. Nuo jutut ovatkin osa elämäni hienointa päivää.

Onnea vaan kaikille tavalla tai toisella avioon meneville! Ei siitä sitoumuksesta ole minulle ainakaan haittaa ollut.

 

[sampio]

Meikämandoliino seilasi avioon reilu neljä vuotta sitten. Kaiken maailman touhua noihin vuosiin on mahtunut, mutta onnellinen aviomies ja isä olen edelleen. Siitäkin huolimatta, että häät olivat tämän ketjun puitteissa kohtalaisen suuret, vieraita oli 140. Kaikenlaista hösäämistä noin suuriin juhliin toki kuului, mutta saipahan vaimo juhlansa. Ihan kivat kemut ne olivat, vaikka itselleni olisi riittänyt maistraatissa käynti. Huomenna olisi hyvän ystävän häät, hekin päätyivät rapian sadan hengen kirkkohäihin, vaikka yritin takoa järkeä päähän viimeiseen saakka. No, eiköhän ne tuosta suttaannu. Onneksi ei tullut muuta nakkia kuin kuvaus, kaksissa häissä olenkin jo ollut bestmanina ja kolmissa juontajana.

Hääaamuna ei jännittänyt yhtään. Ensimmäisen ja ainoan kerran kouraisi vatsanpohjasta siinä vaiheessa, kun seisoimme vaimoni kanssa juhlasalin ulkopuolella ja häämarssin alkusävelet alkoivat kaikua ja ovet avautua hiljaa. Jännitys häipyi marssin aikana, eikä suurempia paineita enää ilmaantunut, paitsi tietysti hääyönä.

Vaikka nyt en lähtisi suuria häitä enää järjestämään, en vaihtaisi kokemusta poiskaan. Viihdyin itse juhlissani, se kai lienee tärkeintä. Toki monia asioita tekisin toisin, esim. vieraiden rajaus olisi tarkempaa, mutta pääpiirteittäin olin tyytyväinen juhliini tuossa muodossaan. Kuten sanoin, itse olisin halunnut käydä vain maistraatissa.

Luulen, että suurimmat hääpaineet aiheutuvat silloin, kun juhlapari ja erityisesti morsian haluaa ne kaikkien aikojen häät, ainakin oman tuttavapiirinsä keskuudessa. Neuvoni tuleville pareille on, että järjestätte itsenne näköiset häät, oli ne sitten prinsessatyylin kirkkohäät satoine vieraineen tai maistraatin toimitus omenapuun alla. Kilpavarusteluun ja täydellisyyden tavoitteluun ei kannata lähteä, koska tosiasia on, ettei useimmille vieraille kyseessä on vain juhla juhlien joukossa. Pienen porukan häissä tämä ongelma kuittaantuu sillä, että kutsuu vain lähimmät ystävänsä/sukulaisensa juhliin, silloin tunnelmakin on varmasti välittömämpi ja kaikki ovat fiiliksessä mukana.

Jos resurssit riittää, kannattaa kaikki duunit ulkoistaa suosiolla. Esimerkiksi lapsiperheet osaavat arvostaa sitä, että mukuloille on järjestetty oma tila vahteineen. Pitopalvelu on ehdoton, vai kiinnostaisiko jotakuta tarjoilla kaverinsa häissä?

Pahoittelen ontuvaa tekstiä. Kiireissäni kirjoittelin, kuten aina... Ja onnittelut archieG:lle!

 

[Mats Bedö]

Hattu paasta kaikille niille, jotka menee naimisiin niin kun itse haluavat. Ei niin kun perhe/traditio velvoittaa. Nain tein myos itse pari vuotta sitten ja parempaa paivaa ei olis voinut toivoa.

Toisaalta kun homman suorittaa tarpeeksi kaukana himasta/sukulaisista/turhista kavereista, ni mika ettei!

Onnittelut archielle!

 

[avatar]

Onneksi olkoon vaan!

En tosin itse ole koskaan ymmärtänyt avioliiton merkitystä ja tärkeellisyyttä, mutta ei kai sen väliäkään. Jokainen tyylillään. En vaan usko, että itse koskaan välttämättä avioidun, en ainakaan jos ei ole yhtään pakko. Avoliitto kelpaisi oikein hyvin, lähipiirissä riittämiin ihan toimivia esimerkkejä sentyyppisestä yhdessäolosta.

Olen samoilla linjoilla... tavallaan. Siis itse tuskin menen naimisiin ehkä koskaan, mutta avoliittokaan ei ole se paras vaihtoehto. Häh??!! Niin, siis kun en usko, että pidemmät suhteet yleensäkään on oikein allekirjoittaneen juttu. Tai eivät ne tähän saakka ainakaan ole olleet. Avoliitossa kun on se yksi ongelma pidemmässä suhteessa. Jos sitten on niin kauan jo oltu yhdessä, että on muutakin yhteistä kuin akvaario, niin sen jakaminen on kyllä sitten ihan kunnon matsi helposti jos ei ole virallista pahvia asioiden jakamisesta. Tätä vaan hain.

 

[Mats Bedö]

Niin, tottahan se on, etta ei mikaan suhde tule toimimaan, jos siihen lahdetaan tuolla asenteella.

Kukin (arto) tavallaan!

 

[avatar]

Niin, tottahan se on, etta ei mikaan suhde tule toimimaan, jos siihen lahdetaan tuolla asenteella.

Kukin (arto) tavallaan!

Asenne ja asenne. Oikeasti lähden kyllä yleensä kaikkeen elämässä ihan optimistisesti ja myös ajatuksella, että asioiden eteen pitää tehdä myös työtä. En vain kuulu ihmisiin, jotka uskovat ainaisesti pysyviin suhteisiin. Ei ihminen ole luontaisesti yksiavioinen eläin, johan sen näkee siitä, että 50% ihmisistä pettää puolisoaan jossain vaiheessa. Tässä mielessä menisin naimisiin, koska eroaminen on sitten helpompi toteuttaa. En oikeasti ole pessimistinen ihminen, mutta en vaan usko koko elämän kestäviin onnellisiin suhteisiin.

edit: kirjoitusvirheitä niin kuin aina

 

[OikeaPakki]

Häh??!! Niin, siis kun en usko, että pidemmät suhteet yleensäkään on oikein allekirjoittaneen juttu. .

Tuo muuten sitten kannattaa kertoa mahdolliselle äijäehdokkaalle etukäteen.
Ei tuu turhia hajoiluja sitten myöhemmin.

Esim. "haen semmoista 6kk panosuhdetta ilman sen kummempaa sitoutumista, kelpaanko?" tai "jos nyt hengataan vain tää kesä?"

Mutta miksei, tehdäänhän työelämässäkin määräaikaisia sopimuksia..

 

[avatar]

Tuo muuten sitten kannattaa kertoa mahdolliselle äijäehdokkaalle etukäteen.
Ei tuu turhia hajoiluja sitten myöhemmin.

Esim. "haen semmoista 6kk panosuhdetta ilman sen kummempaa sitoutumista, kelpaanko?" tai "jos nyt hengataan vain tää kesä?"

Mutta miksei, tehdäänhän työelämässäkin määräaikaisia sopimuksia..

Ja vittu kun kerrankin ehdottelet kavereitas tänne treffeille niin saavat tyrkkiä sen jöötinsä omaan hanuriinsa ja nopeesti. :D

http://fi.wikipedia.org/wiki/Avatar


edit: sori modet ot, mut oli pakko vähän oikasta :)

edit2: Niin siis jos nyt vielä sen verta kommenttia tuohon, että en minä mitenkään tarkoituksellisesti hae etukäteen juuri jotain 4-8kk kestävää suhdetta, vaan toki jos se kestää pitkään niin kiva juttu. Niillä nyt vaan ei ole ollut tapana kestää. Täten uskon myös, että tulevatkaan suhteet tuskin tulevat olemaan kovin pitkiä.

 

[OikeaPakki]

"Täten uskon myös, että tulevatkaan suhteet tuskin tulevat olemaan kovin pitkiä."

Elähä sie likka tollai haastele. Nasakka sulho ko tulla tämähtää kohil, ni koht ha sitä vietellää jo 10v-hääpäivilöit. Kaho, kyl sie viel näät jot jokaise tiellehä se joskus osuu. Vaik ois jo huomenis.. :D

"nim.merkki ens. vuonna kymppi täyteen"

 

[seisnauraa]

Itsehän menen naimisiin reilun parin viikon päästä 10. kesäkuuta. Onneksi meilläkin on pienet häät (vieraita vain 20). En ois kyllä mitään isoja halunnutkaan. Ja onneksi ei tuleva vaimonikaan. Se on hyvä, että yhteisymmärrys löytyi tässäkin asiassa.

Avopuolisoni on lueskellu noita hääpalstoja netistä ja ihmetellyt ääneen, kuinka jotkut hössöttävät 2-3:n vuoden päässä olevia häitä. Ihme touhua mielestäni. Kuka varaa häänsä noin kauas ajassa eteenpäin ja toiseksi vielä tärisee niistä. Kukin tyylillään.

Ja entäs hääpuvun (lähinnä morsiamen) ja sormusten kanssa. Joku tykkää rampata liikkeestä toiseen etsien parasta. Me menimme yhteen hääpuku kauppaan ja ostimme heti samalla kertaa morsiuspuvun. Sormukset löytyivät vasta kolmannesta liikkeestä, mutta nekin puolen tunnin kuluttua siitä, kun olimme käyneet ensimmäisessä putiikissa. Ei ne mielestäni kattelemalla parane. Varsinkin, kun kumpikaan meistä ei ole erityisen innokas liikkeissä kiertelijä.

Ai niin, kesän söpöin morsian tuli sitten mulle. Ei toisaalta ollut yllätys.

 

[Johnny B. Goode]

Tässä on naimisiinmenosta puhuttu jo jonkin aikaa emännän kanssa.

Nätimpi puolisko haluaisi niin valtavasti kirkkohäät. Minä en... On tosin sanonut että rakastaa mua aivan yhtä paljon vaikka mentäisiin naimisiin ihan vaan "paperilla".

Itse en ole käynyt rippikoulua ja muutenkin tuo häähössötys vituttaa niin valtavasti ettei sanat riitä kuvailemaan. Ja todellakin rakastan naistani aivan valtavasti, ja kun hän on kerran noin sanonut, niin pidän siitä kiinni.

Teenkö mielestänne väärin...? En voi sietää muodollisia tilaisuuksia, saati sitten tanssia, joka on mielestäni täysin naisten ja homojen hommaa (vähän karrikoituna, elekää suuttuko...). Enkä tiedä saisinko edes kirkkohäitä kun teinivuosien rebelismin takia on tuo riparikin käymättä.

Kertokaahan nyt jatkiksen mimmit, mikä niissä prinsessahäissä niin viehättää? Jos rakastaa kumppaniaan tosissaan, niin eikö tuo kaikki hössötys ole täysin turhanpäiväistä ja pinnallista...?

 

[Ted Raikas]

Jos ei kirkkohäitä tule, niin voithan yrittää järjestää muuten tyylikkäät ja hienot juhlat. Missä on sukulaisia ja kavereita jne. vieraina. Tavallaan niin kuin kompromissi, tai jotain.

 

[Jokke]

Meillä homma hoidettiin niin, että kun oli ekan poikamme kastejuhlat niin samalla pidettiin häät yllätyksenä sukulaisille. :) Appiukko vähän ihmetteli kun pyysin hänet poistumaan tilaisuudesta ennenkuin se alkoi, pitihän hänen nimittäin saattaa vaimo alttarille. :)

Myös vaimon kummitäti oli ihmeissään, kun rupesikin soimaan häämarssi uruista. Meinasi jo huikata urkurille, että väärä biisi, mutta sitten leikkasi. Oli siinä monen suu aika ympyrän mallisena...

Vaimon sormus maksoi monta kertaa enemmän kuin koko tilaisuus yhteensä, siinä on yli karaatti virheettömiä timantteja, parasta laatua mitä kultaseppä löysi kun teki sormuksen. Kiiltelee mukavasti sormessa. ;)