Paljon ja kokoajan enenemissä määrin puhututtaa muovi ja tämä mikromuovi, johon ollaan herätty vasta viimeaikoina. Harva se päivä saa IP-lehdistä lukea kuinka paljon elimistössäsi on muovia tai surullisista roskamuovilautoista maailman merissä ja valaiden vatsoissa.
Tästä se kai alkoi: Muovi – Wikipedia
Lontoon Maailmannäyttelyssä 1862 Alexander Parkes esitteli oman parkesiiniksi ristityn muovinsa, jota voitiin muovata lämmitettynä.
Tähän se (toistaiseksi) johti: Mikromuovi – Wikipedia
Mikromuoveja kertyy jatkuvasti maailman meriin ja ilmakehään sekä ruokaan ja juomaan. Vuonna 2017 YK arvioi merissä olevan jopa 51 biljoonaa mikromuovikappaletta. Mikromuovi kertyy ensin merieläinten elimistöön ja päätyy sitä kautta myös maaeläinten kuten ihmisen ruokaan.
WWF arvioi vuonna 2019, että ihmisen elimistöön päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa tai 250 grammaa vuodessa.[7] Tieto on sittemmin kumottu. Viisi grammaa on erään tutkimuksen mukaan enintään yläraja. WHOn julkaisemassa selvityksessä vuodelta 2022 sanotaan, että aikuisen mediaanialtistus on 4,1 mikrogrammaa viikossa. Muitakin arvioita on esitetty. Valtaosa mikromuovista poistuu elimistöstä ulosteen mukana.[8] Yhdysvalloissa ja Intiassa mikromuovia esiintyy juomavedessä kaksinkertainen määrä Eurooppaan verrattuna.[7]
Kukaan ei taida tietää mitä muoville käy "lopussa". Tai siis sen jälkeen kun vain jää hiukkasina leijailemaan. Jännää muuten, ettei elimistö tämän huonommin silti voi jos minuunkin kertyy luottokortillinen muovia.. mitä, sanoiko noi mitä että viikossa!? Qué? No ilmeisesti ihmisellä on hyvä vieraiden aineiden poistamismekanismi. Toivottavasti valaatkin oppivat sylkäisemään ne fantapullonsa.
Tästä se kai alkoi: Muovi – Wikipedia
Lontoon Maailmannäyttelyssä 1862 Alexander Parkes esitteli oman parkesiiniksi ristityn muovinsa, jota voitiin muovata lämmitettynä.
Tähän se (toistaiseksi) johti: Mikromuovi – Wikipedia
Mikromuoveja kertyy jatkuvasti maailman meriin ja ilmakehään sekä ruokaan ja juomaan. Vuonna 2017 YK arvioi merissä olevan jopa 51 biljoonaa mikromuovikappaletta. Mikromuovi kertyy ensin merieläinten elimistöön ja päätyy sitä kautta myös maaeläinten kuten ihmisen ruokaan.
WWF arvioi vuonna 2019, että ihmisen elimistöön päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa tai 250 grammaa vuodessa.[7] Tieto on sittemmin kumottu. Viisi grammaa on erään tutkimuksen mukaan enintään yläraja. WHOn julkaisemassa selvityksessä vuodelta 2022 sanotaan, että aikuisen mediaanialtistus on 4,1 mikrogrammaa viikossa. Muitakin arvioita on esitetty. Valtaosa mikromuovista poistuu elimistöstä ulosteen mukana.[8] Yhdysvalloissa ja Intiassa mikromuovia esiintyy juomavedessä kaksinkertainen määrä Eurooppaan verrattuna.[7]
Kukaan ei taida tietää mitä muoville käy "lopussa". Tai siis sen jälkeen kun vain jää hiukkasina leijailemaan. Jännää muuten, ettei elimistö tämän huonommin silti voi jos minuunkin kertyy luottokortillinen muovia.. mitä, sanoiko noi mitä että viikossa!? Qué? No ilmeisesti ihmisellä on hyvä vieraiden aineiden poistamismekanismi. Toivottavasti valaatkin oppivat sylkäisemään ne fantapullonsa.
