4 voittoa putkeen! Vaikka peli ei ole tämänkään jakson aikana ollut mitenkään hohdokasta, niin Montreal on kuitenkin ollut jokaisessa ottelussa matsiin osallistuvista joukkueista paras. Price on joutunut pitämään joukkuetta ajoittain pystyssä, esim. Winnipegiä vastaan, mutta myös Habsillä on ollut omat (välillä hurjat) painostusjaksonsa. Hienoja voittoja ylivoimansijoitus 28 huomioon ottaen, hyvän joukkueen merkki kun paremmuus on ansaittu tasavoimin.
Eilisestä pelistä ei hirveästi tarvitse mitään mainita, pitkästä aikaa voitto selvän hallinnan kautta (hieman kuin Coloradoa tai Rangersia vastaan). Jos Canadiens olisi tällä hetkellä häviävä joukkue, niin 22 minuutin kohdalla olisi taululla seissyt 0-2 ja sitten olisi voinut tulla vaikeaa. Bostonilla oli kuitenkin muutamia maukkaita paikkoja tehdä lisämaaleja ja Habs tuhlaili samalla omat harvat tilanteensa. Varsinkin ykkösketju on kämmäillyt viime peleissä paljon ylivoimahyökkäyksiä ja jopa läpiajoja. Jospa nuo Paciorettyn 2 maalia avaisivat lopultakin noita solmuja!
Sanoin taannoin että Jiri Sekac on ”ihan sähäkkä” lisäys kolmoseen, hän taitaa olla aika paljon enemmän! Koko Ellerin kenttä on noussut aivan uudelle tasolle nyt kun Sekac tarjoaa hyvillä ja välillä odottamattomilla ratkaisuillaan tukea Larsille; Prustin tukiessa puisevana itsenään tätä taitavaa kaksikkoa. Runkosarjan synkimmän/tylsimmän ajan lähestyessä pian voi Montrealilla olla sopivasti käsissään kolme ratkaisuihin pystyvää ketjua!
Sergei Gonchar näyttäisi yhden ottelun miniotannalla tuovan Montrealin peliin juuri niitä asioita joita Gilbertin piti tuoda vaihdossa Gorgesiin. Joukkueen kiekon liikuttelu paranee sekä tasavoimin että ylivoimalla Goncharin myötä. Hänellä tuntuu olevan monipuolinen syöttövalikoima ja ylivoimallakin löytyy variaatioita sekä yllätyksellisyyttä aivan eri lailla kuin Tompalla. Lisäksi Segein laukaus ei taida olla yhtään sen huonompi mitä vaikka Markovilla. Toisaalta jos katsoo tilannetta puhtaasti paperilla, niin Montrealin pakisto näyttää hieman kyseenalaiselta omassa päässä kun kentällä ovat yhtä aikaa Subban, Markov, Gilbert ja Gonchar. Boston ei päässyt tänään haastamaan pakkeja oikeastaan missään vaiheessa, joten tähän saadaan kattavampia vastauksia vasta sarjan edetessä, esim. tulevat huippuvastustajat Penguins ja Blues antavat jo jotain osviittaa.
Vaikka ylivoima oli taas tehotonta (ennen ottelun repeämistä 0/4), niin nyt se näytti jo hyvältä! Kiekko liikkui mukavasti ja tilanteitakin syntyi. Montreal tuhlaili itse asiassa yllättävän paljon paikkoja voittaen silti 4 maalilla. Ottelun kommentaattori Mike York sanoi pitävänsä itse L-L ja R-R pakeilla pelattavasta ylivoimasta, one-timereiden antaminen/laukominen on luonnollisempaa tms. Myös Subban oli muistellut kuinka mukavaa oli pelata taannoin oikea käsi alhaalla pelaavan James Wisniewskin kanssa, mene ja tiedä! Montreal on nyt tehnyt kauden 4 ylivoimamaalistaan 3 Bostonia vastaan, joten ylivoiman todellinen taso nähdään vasta ”normaaleja” vastustajia vastaan käytävissä koitoksissa.
Seuraavaksi vastassa tuplamatseina Philly ja Detroit. Molemmat ovat olleet ajoittain todella ikäviä vastustajia, mutta Habs myös toisaalta pystynyt dominoimaan kokonaisia eriä heitä vastaan; en siis ryhdy arvailemaan yhtään mitään. Tokarski pelannee vaihteeksi tällaista vaikeampaa vastustajaa vastaan ja hakee samalla kauden ensimmäistä suoraa voittoaan. Bostonia vastaan pelattiin 7 pakilla, vieroksun ainakin itse tuota konseptia. Esim. Budaj’lla hankittu Eric Tangradi voisi tulla näyttämään taitojaan Malhotran laidalle.