Millainen karsintasysteemi SM-liigaan?

[A.P.Järvi]

Orkesteria on turha häiritä sen soittaessa hyvin, eli nykyinen systeemi tuntuu parhaalta. Karsinnoille on aivan turhaa antaa liian suurta painoarvoa, jos alemmalla tasolla ei ole useampia joukkueita, joille liigasatsaus on edes teoriassa mahdollinen. Liigan tehtävä ei ole myöskään elättää Mestistä viime kevään malliin. Seurojen resurssit käytettäkööt mieluummin niiden omien toimintaedellytysten kehittämiseen.

 

[mendieta]

Vaihtoehto 4.

Sitä ennen liigaa olisi supistettava. 12 tai jopa vain 10 joukkuetta olisi sopiva määrä.

 

[Hockey Story]

Kuka pirua kutsuu...

...se liigapaikasta pelaa.Eli nousijan pitää jo ennakkoon tosissaan satsata nousuunsa ja kestää taloudellisesti kävi kuin kävi.Mestiksen arvoa pitää pitää korkealla profiililla: vain sen voittaja karsii liigaan ja hopea ja pronssijoukkue melkein pääsivät siihen ja saavat olla iloisia sarjan muista mitaleistakin.Mehupurkki-ja kaljapullonkorkki-ja muut sekundapalkintohöpinät pitää koettaa sarjan tasoa ja arvostusta korottamalla saada jäämään historiaan. Karsintasarja on muuten ihan hauska mutta kahdella-kolmella liigan viimeisellä on kokopäivätyö pelkän liigapaikan pitämisessä kun se kunnia oikeastaan kuuluu sille joka jää viimeiseksi runkosarjassa ja tokavika ja kolvika saavat hirvittävien kärsimystensä mutta ehkä viimehetken pelastautumisensa palkinnoksi suoran säilymisen pääsarjassa.

Karsinnasta ei saa tulla jokavuotista muutaman vikan liigaseuran ja muutaman parhaan mestisseuran perinteistä rutiinivälisarjaa jonka etukäteisasetelmat ja osanottajat jo melkein arvataan etukäteen vaan karsintasarjan pitää olla mestaruusloppuottelun veroinen huikea taistelu jossa kaksi joukkuetta iskee yhteen. Mielestäni taannoinen Vaasan ja Porin taistelu liigapaikasta oli parasta kiekkoviihdettä sillä saralla aikoihin joka houkutti huilissakin olevan joukkueen kannattajan seuraamaan, kuka tulee vastaan seuraavalla kaudella ehkä uutena joukkueena.Kun nousijakandeja on kerrallaan vain se yksi, se luo arvostusta tavoitteeseen ja omalla tavallaan kohottaa sekä liigan että mestiksen asemaa.

Edellämiettimäni mestiksen arvostuksenostaminen olisi kaiketi senkin takia jo tarpeellista tulevaisuuteen katsellen, että jos euroopan superliiga tosiaan toteutuu ja vie stadin kokonaan ja tampereesta puolet ja aurajoesta vedetkin niin jäljelle jäävä uusi kotimainen mestiksen parhailla vahvistettu kotimainen SM-liiga tarvitsee kaiken mahdollisen imagollisen tsempin jatkaakseen elämäänsä eteenpäin.

Luen vielä ylläkirjoitetun kerran itse uudestaan ja senjälkeen vasta päätän pitääkö tarjota itselleen konjakki vai pyytääkö muijaa hutasemaan turpaan.

 

[Sanainen arkku]

Nelosvaihtoehto on urheilullinen ja yleisöön menevä.
Mestiksestä ei voisi päästä "tuurilla" sisään koska yhden vastustajan alisuorittaminen / pelitavan sopivuus YHTÄ vastustajaa vastaan ei voisi riittää nousuun. Sijoittuminen sarjassa neljänneksi tai paremmin ei olisi kuitenkaan mahdoton tehtävä.

Karsintasarja voitaisiin aloittaa Mestiksen välierien vielä ollessa käynnissä liigajoukkueiden kesken, jolloin spekulaatiot mukaan tulevista mestisjoukkueista olisivat mukava lisä kiekkokevääseen. Karsinnat "huipentuisivat" kaksiosaiseen Mestisfinaaliin, jolloin mahdollisesti edes toisen joukkueen pettymys saisi lievennystä. Voisi toki käydä niinkin, että Mestisfinaalin häviäjä pelaisi seuraavalla kaudella liigaa ja mestari jatkaisi alhaalla. Luultavasti erittäin epätodennäköinen yhtälö, sillä nousua havitteleva tarvitsisi varmasti maksimipisteet toiselta mestisporukalta. Jossain liigakaupungissa kenties jännitettäisiin rystyset valkoisena mestisfinaaleita.

Liigajoukkueiden kannalta: kaikkien pelit jatkuisivat runkosarjan jälkeenkin urheilullisesti uskottavalla tavalla (vrt playout) viiden kotiottelun verran ja sarjasta putoaja olisi todellakin ja jossitteluille sijaa jättämättä ansainnut osansa.

Liigaosakkeen kohtalo: mielestäni SM-liigasta tulisi tehdä julkinen osakeyhtiö (onnistuisikohan se listautumatta Helsingin pörssiin?) jonka osakkuus jaettaisiin nykyisten omistajien kesken. Joukkueet voisivat rahoittaa toimintaansa omistustaan keventämällä tai sitten ne voisivat käyttää hyvien kausien tuottoja omistuksen lisäämiseen. SM-liiga OYJ:n liikevaihdon sydämenä voisi olla vuosittainen osallistumismaksu sarjaan, ja sen periaatteena tulisi olla maksimaalinen osinkotuotto. Nyt esimerkiksi "TPS" voisi kompensoida yleisökatoaan myymällä osan omistuksestaan kysynnän ja tarjonnan määrittämällä hinnalla kenelle tahansa ostajalle. Ostaja voisi olla Kouvolan Kiekko Oy, Jaakko Jatkoaikalainen, Anaheim Ducks, Ilmarinen, Eurotam Oy tai kuka vaan. Ehkäpä perustamisvaiheessa kausikortin kylkiäisenä voisi saada x liigaosaketta. Liigapudokkaalla olisi mahdollisuus myydä omistustaan joten kynnyksen korkeus sarjojen välillä määräytyisi markkinoilla. Jos "Ilveksellä" olisi varaa pitää omistuksestaan kiinni, niin "Jokipojat" tuottaisi liigapeleillään osinkoja alemman sarjatason joukkueelle. "Ilves" voisi myös vuosikokouksessa intressiensä mukaan ajaa hallitukseen henkilöitä jotka ajaisivat osallistumismaksujen korotuksia. Luonnollisesti liigaa pelaavien joukkueiden enemmistö vastustaisi ajatusta, mutta tasapaino löytyisikin sitä kautta että omistuksen houkuttelevuus ja osakekaupan käyminen rahoituksen välineenä vaatisi jonkinlaista varmuutta osinkotuotoista. Koska suurimmalla osalla liigajoukkueista menee nyt taloudellisesti hyvin, ja koska lisäksi Mestiksessäkin on joitain "ihan ok" tilanteessa olevia toimijoita, juuri nyt voisi olla hyvä aika tällaiselle. Myös maan ulkopuolista rahaa tuntuu olevan liikkeellä ainakin toistaiseksi lajin piirissä...

Täysin maallikon idealistista spekulointia. Idean saa tyrmätä vapaasti, varsinkin jos visiossani on jotain mikä on lain puitteissa tai liiketaloudellisesti mahdotonta toteuttaa. Voisiko joku osuuskuntamalli olla parempi? Ideana kuitenkin pitäisi olla omistusosuuksien mahdollisimman kevyt ja anonyymikin muuttuminen olisi mahdollista, "kauhun tasapainon" syntyminen. Kenties muutama joukkueiden laajaa arvostusta nauttiva pelaaja-agentti voitaisiin valtuuttaa kaupankäynnin toteuttajiksi.

 

[BitterX]

Karsintasarjoissa on aina ongelmansa. Niissä voi tulla eteen tilanne, jossa jotkut pelaavat itselleen panoksettomia otteluita, mutta joillekin toisille joukkueille ne samat ottelut saattavat merkitä aika paljonkin. Mahdollista on siis, että joku jengi päättää tiputtaa jonkun toisen pois kuvioista häviämällä tahallaan.

Ei mitään järkeä.

Jääkiekossa ratkaisuottelut ovat perinteisesti playoff-sarjoja. Best-of-seven on myös reiluin tapa ratkaista sarjapaikan kohtalo.

Jos Mestiksessä on jossakin vaiheessa enemmänkin seuroja, jotka liigapaikkaa tähyävät, voidaan harkita liigan kahden viimeisen joutuvan karsintaan siten, että liigan toiseksi viimeinen pelaa Mestiksen toiseksi parasta vastaan ja liigan viimeinen Mestiksen voittajaa vastaan paras seitsemästä playoffsarjan.

Tällä hetkellä nykyinen systeemi on paras.

 

[L4E]

Playoutit nähtiin jo ja ne eivät ketään kiinnostaneet. Sama koskisi karsintasarjaa, joten sille jyrkkä ei. Viimeinen karsikoot ja paras seitsemästä sijasta riittäisi varmaan paras viidestä.

 

[ernestipotsi]

Karsintasarjoissa on aina ongelmansa. Niissä voi tulla eteen tilanne, jossa jotkut pelaavat itselleen panoksettomia otteluita, mutta joillekin toisille joukkueille ne samat ottelut saattavat merkitä aika paljonkin. Mahdollista on siis, että joku jengi päättää tiputtaa jonkun toisen pois kuvioista häviämällä tahallaan.

Jalkapallossa näitä merkityksettömiä otteluita pelataan vaikka kuinka paljon, mutta silti siinä ei nähdä mitään ongelmaa. Eikä yksikään ammattiurheilija taatusti häviä ottelua tahallaan vain kiusatakseen kilpailijoita.


Itse en kuitenkaan ole pudotussarjojen kannalla. Kaikista hölmöin tapa olisi pudottaa viimeinen suoraan ja nostaa Mestiksen ykkönen liigaan ilman mitään karsintaa. Mikäli Mestiksen taso nousisi lähivuosina, niin silloin saattaisin harkita myös sitä vaihtoehtoa että liigan 13. pelaisi myös karsinnat Mestiksen kakkosta vastaan.

 

[BitterX]

Jalkapallossa näitä merkityksettömiä otteluita pelataan vaikka kuinka paljon, mutta silti siinä ei nähdä mitään ongelmaa. Eikä yksikään ammattiurheilija taatusti häviä ottelua tahallaan vain kiusatakseen kilpailijoita.


Itse en kuitenkaan ole pudotussarjojen kannalla. Kaikista hölmöin tapa olisi pudottaa viimeinen suoraan ja nostaa Mestiksen ykkönen liigaan ilman mitään karsintaa. Mikäli Mestiksen taso nousisi lähivuosina, niin silloin saattaisin harkita myös sitä vaihtoehtoa että liigan 13. pelaisi myös karsinnat Mestiksen kakkosta vastaan.

No jos ei kiusalla, niin vaikka rahasta. Korruption ja muun epäurheilullisuuden mahdollisuus on lyhyessä sarjamuotoisessa karsinnassa hyvin suuri ja kiusaus lahjusten vastaanottamiseen tai muuhun yleiseen häröilyyn vielä suurempi, jos omalla joukkueella ei ole mitään urheilullista panosta. Lisäksi panoksettomuus aiheuttaa ihan ilman tahallisuuttakin erilaisia asioita, kuten keskittymisen herpaantumista, a-junnujen peluuttamista, vaisua katsomotunnelmaa ja muita vastaavia ottelun lopputulokseen merkittävästikin vaikuttavia asioita.

Korruptio-ongelmia ja epäurheilullisuutta on kyllä jalkapallossakin ihan riittävästi ja välillä näitä pompsahtelee julkisuuteenkin.

Lyhyessä karsintasarjassa tuurikin näyttelee mielestäni liian suurta osaa: sillä on merkitystä, kuka pääsee / joutuu missäkin vaiheessa ketäkin vastaan pelaamaan. Ja mikä matsi mitäkin jengiä vastaan on milloinkin kotona.

Harvemmin kukaan valittaa paras seitsemästä -sarjan reiluudesta ja urheilullisuudesta, joten where the fuck is the problem? (kysymys ei koske sinua ernestipotsi, kun kerran sanoit, ettet näiden karsintasarjojen kannalla ole)

Vai pitäisikö puolivälierienkin jälkeen pelata neljän joukkueen kaksinkertainen loppusarja, jossa katsotaan kuka voittaa mestaruuden? Tai voidaanhan me heivata playoffit kokonaan helvettiin ja pelata sen sijasta kuuden parhaan joukkueen kesken kaksinkertainen loppusarja, jonka voittaja vie Kanadamaljan himaan.

 

[Sanainen arkku]

Korruptio-ongelmia ja epäurheilullisuutta on kyllä jalkapallossakin ihan riittävästi ja välillä näitä pompsahtelee julkisuuteenkin.

Jalkapallossa ottelutuloksen manipuloiminen on paljon helpompaa, koska lähes kaikki pelaajat ovat kentällä koko ajan. Jääkiekossa parhaat mahdollisuudet on veskarin lisäksi (tosin peli on nykyään niin nopeaa että tahallinen hutitorjuminen olisi vaikeaa) peliä avaavilla pakeilla (räikeät kiekonmenetykset alimpana) mutta toistuvista mokista vilttiketju kutsuisi hyvin pian. jalkapallossa ei välttämättä.

 

[Paul Kemp]

Ehdottomasti kioski kiinni! Jääkiekko on seriöösiä bisnestä, eikä siinä tarvita mitään puoliammattilaisia sekoittamaan kuvioita.

Okei, koska en ole sarkasmin ammattilainen, niin vastataanpa rehdisti vaihtoehto 4. On se vaan aina yhtä nautinnollista nähdä liigan hännänhuippu hikoilemassa innokasta mestisjoukkuetta vastaan veitsi kurkulla, kuten esim. Ässät-Sport sarjassa.

 

[Halmela]

Mestiksen kakkosella ei mun mielestä ole asiaa liiga-karsintoihin, kun eivät mitään ole voittaneet niin ei pitäisi olla mahdollisuutta niinkin suureen "palkintoon" kuin liiganousu.

Eikä kyllä Liigan toiseksi viimeiselläkään. Olisi vääryys pudota Mestikseen sijalta 13.
Nykysysteemi on ihan ok.
(ennenkuin Kekäläinen ulottaa kultaisen kosketuksensa ja muuttaa järjestelmät aukottomiksi ja kritiikin kestäviksi)

 

[Pekko Pelikaani]

Tässä on vain se ongelma, että sarjan loppupuolella voi tulla joko täysin merkityksettömiä pelejä tai vain toiselle joukkueelle merkityksettömiä pelejä. Siinä on sitten kiva spekuloida jälkikäteen jotain outoja 13-0 tuloksia, kun liigapaikan varmistanut joukkue laittaa juhlahumussa viimeisen ottelun täysin kävelyksi. Tai yhtä lailla mikä on motivaatio nousumahdollisuuden menettäneellä joukkueella? Otteluohjelman laatijalle riittäisi haastetta jotta nämä mahdollisuudet saataisiin minimoitua.

Kokeilisin silti. Ne playoutit sen sijaan oli mielestäni väsynein keksintö mitä liigahistoriassa on ollut.

Kokeiltu on muistakseni kausilla 92-93 ja 93-94. 93 keväänä silloinen Reipaan joku variaatio säilytti huikean taistelun jälkeen sarjapaikkansa...mutta seuraavana keväänä tuli noutaja. Lahdessa kun ei ole paljoakaan muuta kuin nousu/tippumiskarsintoj pelattu niin ei ole kauheasti vertailu pohjaa play off kiekkoon mutta aika jänniä pelejä karsinta sarjat ovat olleet ja tupa lähes täynnä joka kerta tai ainakin melkein.

 

[Iskender]

Mestiksen kaksi parasta ja liigan kaksi heikointa karsintasarjaan. Kaksinkertainen sarja. Kaksi parasta pelaisi liigassa seuraavalla kaudella.

 

[MrMacmanaman]

Pudotetaan liigan joukkuemäärä 12 joukkueeseen ja mestis säilytetään 12 joukkueisena. Runkosarjan jälkeen liigassa sijalle 11 ja 12 sijoittuneet joukkueet pelaisivat paras 7:stä sarjan, jonka häviäjä karsintaan. Mestiksestä karsintaan pääsevät finaalijoukkueet ja runkosarjan voittaja. Mikäli runkosarjan voittaja pelaa finaalissa, niin sitten kakkonen. Jos sekin pelaa finaalissa niin sitten kolmonen.

E: Pelataan neljän joukkueen kaksinkertainen sarja, jonka voittaja luonnollisesti liigaan.

 

[Konowalchuk]

Ehdottomasti vaihtoehto neljä. Ei tarvita mennä kuin Ruotsiin, jossa sama systeemi, Kvalserien, on osoittautunut erittäin toimivaksi. Sitä seurataan keväisin suuremmalla mielenkiinnolla, mitä Elitserienin playoffeja. Hengissäsäilymistaistelut sytyttävät aina.

Ehkä ennen uuden karsintasarjan käyttöönottoa pitäisi tehdä liigasta 12 joukkueen sarja. Näin Mestiksestä tulisi myös 12 joukkueen sarja ja molempien taso nousisi ja karsinnat olisivat aina tiukkoja. Ihannetilanne olisi, että joukkueiden vaihtuvuus olisi mahdollisimman suuri. Se palvelisi kaikkia, vaikka rahan nimiin vannovat hullut eivät sitä ymmärtäisikään.

 

[Halmela]

. Ei tarvita mennä kuin Ruotsiin, jossa sama systeemi, Kvalserien, on osoittautunut erittäin toimivaksi. Sitä seurataan keväisin suuremmalla mielenkiinnolla, mitä Elitserienin playoffeja.

Pelataanko Ruotsissa siis mielummin sarjasta putoamisesta kuin sarjan mestaruudesta? Vaikuttaa aika höpö-höpöltä.

 

[Diablo]

Pelataanko Ruotsissa siis mielummin sarjasta putoamisesta kuin sarjan mestaruudesta? Vaikuttaa aika höpö-höpöltä.

Niin, niin se vai kai on, että nuo putoamis- ja nousemistaistot sytyttävät yleensä vielä mestaruustaistoja enemmän. Silloin on aina jotenkin vielä paljon enemmän koko seuralla ja organisaatiolla pelissä, kun pelataan putoamisesta ja noususta. Kyllähän ne urheilun suola ovat.

Itse aiheeseen, niin liigaan 12 joukkuetta. Tällöin hieman nostetaan samalla myös liigan tasoa. Mestikseen sama 12 joukkuetta. Liigan kaksi viimeistä pelaa vaikkapa keskenään pleijarit ja siitä sitten Mestiksen voittajaa vastaan. Eli toisinsanoen nykyinen karsintamalli on OK.

 

[Konowalchuk]

Pelataanko Ruotsissa siis mielummin sarjasta putoamisesta kuin sarjan mestaruudesta? Vaikuttaa aika höpö-höpöltä.

Kuulostaahan tuo hieman hullulta, mutta niin vain on. Ei tarvitse kuin seurata Aftonbladetin yms. otsikoita Kvalserien-pelien aikaan, niin tajuaa, miten iso juttu tuo sarja (erityisesti mediassa) on. Yleisömääristä sen verran, että joku voisi kaivaa tarkemmat tilastot esille jostain, kun en itse millään löytänyt, mutta esim. Malmö - Troja-Lungby -karsintapelissä keväällä 2009 oli halli täynnä (12 000). Milloin moisia lukemia on ollut SM-liigassa? Tämäkin on yksi argumentti samankaltaisen sarjan järjestämisen puolesta.

 

[Halmela]

Milloin moisia lukemia on ollut SM-liigassa? Tämäkin on yksi argumentti samankaltaisen sarjan järjestämisen puolesta.

Niin, SM-liigassa.
Ei siihen minun mielestäni Elitserienin tavat ja kulttuuri sovi yksi yhteen.

Ja kun muistetaan se että Suomessa on jo kaivettu iso kuilu Mestiksen ja Liigan väliin, eikä karsinnat ennekään ole ollut mikään kauden kliimaksi (itse Tamminenkin haukkui Ässät kun kehtasivat tuulettaa voitetun karsintasarjan jälkeen, muistat varmaan).
Kyllä väitän, että kansa edelleen haluaa nähdä mielummin finaaleja kuin karsintoja.

 

[Rocco]

Ja kun muistetaan se että Suomessa on jo kaivettu iso kuilu Mestiksen ja Liigan väliin, eikä karsinnat ennekään ole ollut mikään kauden kliimaksi (itse Tamminenkin haukkui Ässät kun kehtasivat tuulettaa voitetun karsintasarjan jälkeen, muistat varmaan).
Kyllä väitän, että kansa edelleen haluaa nähdä mielummin finaaleja kuin karsintoja.

Hoh hoh... kyllähän karsinnat ovat aina olleet hemmetin seurattu ja suosittu Suomessa. Aina on pelit vetäneet katsomot täyteen ja lehdissä on pelejä seurattu samalla tahdilla kuin liigan playoffsejakin.

 

[Halmela]

Hoh hoh... kyllähän karsinnat ovat aina olleet hemmetin seurattu ja suosittu Suomessa. Aina on pelit vetäneet katsomot täyteen ja lehdissä on pelejä seurattu samalla tahdilla kuin liigan playoffsejakin.

Hoh hoh vaan.
En sitä kiistänytkään, mutta karsintojen väittäminen suuremmaksi tai tärkeämmäksi tapahtumaksi kuin mestaruudesta pelaaminen on.... no, paskaa.

Ja muistat varmaan sen Tammisen kommentin. Siinähän se Mr. Jääkiekko, jota hävetti kaikki muu paitsi oma käytös, haukkui Ässät koska tuulettivat voitetun karsintasarjan jälkeen ja kyseli koska Rasmussenille tulee patsas Poriin. World class coach? You're a fuckin' joke! (et sinä, rocco)

 

[Konowalchuk]

Hoh hoh vaan.
En sitä kiistänytkään, mutta karsintojen väittäminen suuremmaksi tai tärkeämmäksi tapahtumaksi kuin mestaruudesta pelaaminen on.... no, paskaa.

Ja muistat varmaan sen Tammisen kommentin. Siinähän se Mr. Jääkiekko, jota hävetti kaikki muu paitsi oma käytös, haukkui Ässät koska tuulettivat voitetun karsintasarjan jälkeen ja kyseli koska Rasmussenille tulee patsas Poriin. World class coach? You're a fuckin' joke! (et sinä, rocco)

Jos perustelut on taas tasolla "mitä Tamminen sanoi kerran joskus", niin siinä vaiheessa kannattanee olla kommentoimatta. Edellä on ollut hyvää ja perusteltua keskustelua ja sinä tulet häiriköimään ilman de facto järkeviä perusteita mielipiteillesi.

 

[Halmela]

Edellä on ollut hyvää ja perusteltua keskustelua ja sinä tulet häiriköimään ilman de facto järkeviä perusteita mielipiteillesi.

If you can't stand the heat, stick the de facto in your ass.
Edellä on ollut täyttä paskaa siitä, että karsinnat ne ovat tosipelit ja siinä jää finaalitkin toiseksi.
Vaan kun ei ole.

Karsinnat ovat olennainen osa Liigaa (tai oikeastaan olivat) ja ne pitäisi aina säilyttää, niin että viimeinen karsii Mestiksen voittajan kanssa ja piste. De facto.

 

[Konowalchuk]

Edellä on ollut täyttä paskaa siitä, että karsinnat ne ovat tosipelit ja siinä jää finaalitkin toiseksi.

Tosipelejä ovat nimenomaan liigakarsinnat, koska niissä pelaajat de facto taistelevat omasta leivästään, koska alemmalle sarjatasolle putoavat pelaajat eivät kaikki tule enää kiekolla itseään elättämään (tässä tietysti poikkeuksia, esim. Sportissa 19 "ammattikiekkoilijaa", kun D-Teamissa vain muutama). Kun pelataan mestaruuksista, niin ei pelata mistään sen suuremmasta kuin yhdestä pytystä. Jos sen voittaa, niin voittaa, mutta jos ei niin mitä sitten - ensi vuonna varmasti pelataan samassa liigassa kuitenkin.

Karsinnat ovat karuimmalla tavalla elossa säilymistä: joidenkin pelaajien kohdalla pelataan mahdollisuudesta saada jatkaa kiekkoilijan ammattia ja joskus pelataan valitettavasti myös seurojen tulevaisuudesta. Mikä voisi olla tätä kiinnostavampaa?

On turha räyhätä ja inttää, jos ei ole asettaa minkäänlaisia vastaperusteita omille mielipiteilleen.

Toivoisin, että miettisit tarkkaan karsintojen ja finaalien eroa myös tästä näkökulmasta. Sama viesti menee liigapomoille. Herätkää tähän päivään.

 

[Halmela]

Toivoisin, että miettisit tarkkaan karsintojen ja finaalien eroa myös tästä näkökulmasta. Sama viesti menee liigapomoille. Herätkää tähän päivään.

Harvoin näkee de facto noin montaa sanaa peräkkäin vailla mitään järkevää sisältöä.

Karsinnat kuuluvat suomalaisten palloilusarjojen perinteisiin, ja näkisin ne mielellään jääkiekossakin. Joku Ruotsin apinoiminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, enkä haluaisikaan muita kuin sarjan viimeisen karsivan. Johan play-outit näyttivät miten nämä tosipelit kiinnostivat.