Miksi Suomen naiset eivät pärjää urheilussa?

[suomalainen]

Tuonne lentopalloketjuun jo kirjoitinkin vähän, että kun Suomen naiset ei pärjää urheilussa.
Se oli jo iso tapaus, kun eukot pääsivät jonkun kerran jalkapallon EM-kisoihin, mutta siitähän on jo aikaa. miksi ei pärjätä koripallossa, lentopallossa tai tenniksessä?

Hiihto ja ampumahiihto on ne ainoat, ja joskus ennen oli kv. tason yleisurheilijoita.

Yläasteella ollessa ihmettelin, kun saman ikäisiä tyttöjä oli jotain 60, ja heistä 2-4 harrasti urheilua. Ihan jäätävän matalamielistä touhua näin jälkeenpäin ajateltuna. Kai se on niin, että heidän on tärkeää pärjätä koulussa ja hankkia hyvä opiskelupaikka. Ja emännän hommillekin on varattava aikaa.

 

[Barnes]

Tehdäänpä pieni vertailu olympiamitaleista 2010-luvulla:

2010

Peetu Piiroinen
Aino-Kaisa Saarinen
Naisten hiihtoviesti
Naisten jääkiekko
Miesten jääkiekko

2012

Tuuli Petäjä-Siren
Purjehduksen match race -joukkue, naiset
Antti Ruuskanen

2014

Enni Rukajärvi
Naisten hiihtoviesti
Naisten parisprintti maastohiihdossa
Miesten jääkiekko
Miesten parisprintti maastohiihdossa

2016

Mira Potkonen

Eli 9-5 menee naisille olympiamitalivertailu. Tätä taustaa vasten on mielestäni aikamoista liioittelua kysyä, miksi naiset eivät pärjää. Kyllä sitä ihan samaa voidaan miestenkin kohdalla ihmetellä.

 

[eagle]

Niin kyllä minustakin naisissa pärjätään todella hyvin verrattuna miehiin. Syitäkin on monia. Mm. se että meillä naisten on helpompi harrastaa ja täällä myös tuetaan paljon enemmän tyttöjen liikuntaa verrattuna moniin maihin. Esim. jalkapallossa oltiin paljon edellä monia "isoja jalkapallomaita", mutta toki nyt ollaan menossa toiseen suuntaan(kun nämä isot maat ovat alkaneet panostaa). Meillä myös naiset saavat suhteessa enemmän rahaa kuin monissa maissa, johtuen tästä tasa-arvosta. Ja täällä myös ns. amatööreissä on ihan sama oletko nainen vai mies. Ammattilaisena toki sitten täysin eri asia.

 

[Yx7]

Miksi naiset eivät pärjää urheilussa, kysymyksenä asiallinen jos keskustellaan naisten urheilusta ja ei välttämättä tarvita vertailua miehiin asian pohdinnassa.
Kuinka tulisi pärjätä jotta pärjättäisiin naisten suhteen hyvin ?
Lähtökohdat on huonot kun miettii koulutuspohjamme vaikutusta tulevaan elämään suhteessa maihin joista menestystä tulee.Parempi lukaista edes keskimääräinen ammatti nuorena kuin uhrata koko nuoruus urheiluun jossa onnistumisprosentti taloudellisessa mielessä luokkaa 1 -10 / miljoonasta.

 

[pernaveikko]

Yläasteella ollessa ihmettelin, kun saman ikäisiä tyttöjä oli jotain 60, ja heistä 2-4 harrasti urheilua. Ihan jäätävän matalamielistä touhua näin jälkeenpäin ajateltuna. Kai se on niin, että heidän on tärkeää pärjätä koulussa ja hankkia hyvä opiskelupaikka. Ja emännän hommillekin on varattava aikaa.

Nyt, kun miettii, niin noin se muuten oli. Eihän nyt kaikkia niin hyvin tuntenut, mutta ei myöskään syytä olettaa, että urheiltu olisi. Ja monista tosiaan tiesi, että ei.

Sitä muistan ihmetelleeni, kun lukioaikainen säätö kerran tokaisi "no enhänmä nyt ala juoksee", kun olisi dösään pitänyt ehtiä. Nykyinen pelasi lentopalloa.

 

[Hiihtofani]

Eli 9-5 menee naisille olympiamitalivertailu.

Tämä johtuu lähinnä siitä, että naisilla painopiste on voimakkaammin yksilöurheilussa siinä, missä miehillä joukkueurheilussa.

Mutta laskettaessa olympiamitalisteja, miehiä on paljon enemmän kiitos miesten jääkiekon Sotshin pronssimitalin.

Itse asiassa naisten urheilumenestys on ollut surkeaa. Tuo Sotshin tapahtuma, jolloin Suomi jäi mitaleitta naisten jääkiekossa, oli täysi katastroofi. Samalla tavalla naisten maastohiihto tai hiihtolajit ylipäätänsä kyntävät syvällä suossa. Täytyy muistaa, että hiihtolajit ovat Suomen naisten ykkösurheilu ja silti emme saaneet kuin kolme mitalia edellisellä kaudella hiihtolajien MM-kisoissa. Vertailun vuoksi Norja sai 9 mitalia vastavalla tavalla. Tähän en edes laskenut alppihiihtoa. Kyllä tuohon Norjan lukemaan pitäisi vähintään päästä.

 

[Barnes]

Tuo Sotshin tapahtuma, jolloin Suomi jäi mitaleitta naisten jääkiekossa, oli täysi katastroofi.

Mikä siinä oli katastrofaalista? Ei Suomi enää ole moneen vuoteen, ennen taikka jälkeen Sotshin, ollut mikään ykkössuosikki pronssille.

Täytyy muistaa, että hiihtolajit ovat Suomen naisten ykkösurheilu ja silti emme saaneet kuin kolme mitalia edellisellä kaudella hiihtolajien MM-kisoissa. Vertailun vuoksi Norja sai 9 mitalia vastavalla tavalla. Tähän en edes laskenut alppihiihtoa. Kyllä tuohon Norjan lukemaan pitäisi vähintään päästä.

Suomella ei ole edellytyksiä päästä Norjan naisten tasolle, koska maassa on: a) aivan eri tasolla oleva lajikulttuuri suksilajeissa b) aivan eri tasolla oleva rahoitus ja c) aivan eri tasoiset olosuhteet. Maastohiihto on ainoa hiihtolaji, jossa sekä Suomen naiset voivat oikeasti laittaa vähän kampoihinkin Norjalle. Ampumahiihto (älköön kukaan menkö ns. Kaisa-harhaan), alppihiihto ja mäkihyppy ovatkin sitten valovuoden perässä Norjan tasoa, eikä se tilanne ole muuttumassa mihinkään.

 

[Ralph]

Mutta laskettaessa olympiamitalisteja, miehiä on paljon enemmän kiitos miesten jääkiekon Sotshin pronssimitalin.

Täytyy muistaa, että hiihtolajit ovat Suomen naisten ykkösurheilu ja silti emme saaneet kuin kolme mitalia edellisellä kaudella hiihtolajien MM-kisoissa.

Mutta laskettaessa MM-mitaleja, naiset saivat pelkästään neljä jo viestistä.

 

[erku]

Ainakin kesälajeissa tällä hetkellä naisissa on enemmän toivoa kuin miehissä. Jos mietitään Tokion olympialaisia, niin Suomen suurimmat mitalikandidaatit lienevät painija Petra Olli, nyrkkeilijä Mira Potkonen, ampuja Satu Mäkelä-Nummela ja purjehtija Tuula Tenkanen, kaikki naisia. Miehistä potentiaalisimpia ovat kai uimari Liukkonen sekä keihään väistyvät urokset Pitkämäki, ja Ruuskanen.

 

[Hiihtofani]

Mikä siinä oli katastrofaalista? Ei Suomi enää ole moneen vuoteen, ennen taikka jälkeen Sotshin, ollut mikään ykkössuosikki pronssille.

Kyllä se on ollut. Naisten jääkiekko on niin marginaalilaji maailmalla. Tulevissa olympialaisissa hallitsevana MM-pronssimitalisteina ilman muuta vähimmäistavoite on pronssi.

Suomella ei ole edellytyksiä päästä Norjan naisten tasolle, koska maassa on: a) aivan eri tasolla oleva lajikulttuuri suksilajeissa b) aivan eri tasolla oleva rahoitus ja c) aivan eri tasoiset olosuhteet. Maastohiihto on ainoa hiihtolaji, jossa sekä Suomen naiset voivat oikeasti laittaa vähän kampoihinkin Norjalle. Ampumahiihto (älköön kukaan menkö ns. Kaisa-harhaan), alppihiihto ja mäkihyppy ovatkin sitten valovuoden perässä Norjan tasoa, eikä se tilanne ole muuttumassa mihinkään.

Höpö, höpö. Ero on vain siinä, että Norja on aidosti isänmaallinen maa, kun puolestaan Suomi on kulttuurimarxistinen rappiovaltio, jossa ei kunnioiteta sen perinnelajeja. Maastohiihdolla on pitemmät perinteet Suomessa kuin Norjalla. Itse asiassa ensimmäinen hiihtoon liittyvä maalaus on löydetty Suomesta luolamaalauksesta 4000ekr. Myös sana "suksi on yleisnimenä jo kivikautinen, peräisin uralilaisen kieliyhteyden ajalta noin 6000 vuoden takaa.

Suomessa on paremmat menestymisen edellytykset kuin Norjassa. Maasto on maastohiihtoon soveltuvampi - tasaista ja laakeeta. Lapissa lunta on jo lokakuusta ja hiihtää voi lumella pitemmän aikaa verrattuna Norjaan.

Mitä se kertoo, että esim. yleisurheilua on tuettu eniten n. 450 000€ eli lähes 200 000€ enemmän kuin maastohiihtoa? Mitä jäi käteen yleisurheilusta? 0 mitalia. Suomi on tukenut yhteensä n. 45 eri lajia siinä, missä esim. Uudessa Seelannissa vain 5 lajia tai Tanskassa 20 eri lajia.
Nämä 45 lajia sai huippu-urheilun valmennustukea – osa tippumassa pois - Maaseudun Tulevaisuus

Nyt kesällä on taas vähän rullahiihdetty. Heinäkuun lopussa oli tämä perinteinen blinkfestivaalin rullahiihdot ja siinä yhteydessä mm. tämä 7.5km ylämäkihiihto, johon osallistui ampumahiihtäjiä ja maastohiihtäjiä mukaan lukien Suomen Mari Laukkanen ja Krista Pärmäkoski. Nuorten sarjan voitti ylivoimaisesti 5 minuuttin erolla seuraavaan Suomen Eveliina Piippo 18v. Aikuisten sarjassa hän olisi ollut 7. n. minuutin Pärmäkosken takana, joka oli kokonaiskisassa 5.. Mari Laukkanen oli 30. 3m 30s Piippoa Jäljessä. Paras ampumahiihtäjä tuossa kisassa oli Justine Braizaz 12. Eveliina Piippo on kuluvalla rullahiihtokaudella voittanut joka ikisen ampumahiihtäjän mukaan lukien Kaisa Mäkäräisen, kun hän kellotti nopeamman osuusajan vuokatti Aateli Racen 10km takaa-ajossa. Eveliina Piippo ei ole minkään tuen piirissä toisin kuin nämä ampumahiihtäjämme.

 

[Byvajet]

Maasto on maastohiihtoon soveltuvampi - tasaista ja laakeeta. Lapissa lunta on jo lokakuusta ja hiihtää voi lumella pitemmän aikaa verrattuna Norjaan.

Ottamatta muuhun kantaa totean, että Norjassa voi hiihtää luonnonlumella ympäri vuoden. Siellä on etuna vuoristo.

 

[dana77]

Näkisin että tähän syynä on se että naiset ovat niin fiksuja.
Naisten urheilussa liikkuu niin pienet rahat, ettei ammattilaisuudesta kannata edes haaveilla ja harrastustoimintaan taas ei kannata järjettömiä panostuksia tehdä.

 

[Sim_Sam]

Niillä on vagina, joten kai se vähän vastustaapi tuulta. Tai riippuu onko myötätuuli.

 

[Pekkis]

Höpö, höpö.

Barnes kertoi varsin tyhjentävästi kuinka asiat ovat, ja sinä vaan höpöttelet jostain luolamaalauksista.

Eveliina Piipolla on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä kausi edessä. Lukio on ohi ja kevääseen asti keskitytään pelkästään hiihtoon. Pohtii nyt kuumeisesti sitä, että miten pystyy yhdistämään ammattimaisen urheilemisen ja opiskelun. Suomessa se ei onnistu, ja hän onkin harkinnut muuttoa joko Norjaan tai Ruotsiin. Näissä maissa korkeakoulutason opiskelu onnistuu urheilun ohessa.

Eveliina oli maaliskuun alussa Latvian Scandinavia Cupissa mittaamassa tasoaan. Huiputhan eivät näihin juuri osallistu, mutta silti Piipon sijoitukset olivat 32, 37 ja 61. Lääkärin ammattia haaveilevalle urheilijalle tällaiset sijoitukset eivät luo kovinkaan lujaa uskoa ruusuisesta elämästä ammattihiihtäjänä. Uskon Eveliinan kehittyvän tulevan kauden aikana uudelle tasolle, mutta Eveliina sitten itse päättää riittääkö se. Minulla on kyllä pelko, että viiden vuoden päästä emme täällä Piipon menestymisistä keskustele. Toivottavasti olen väärässä.

 

[Ötökkä]

En yhtään ihmettele. Olikohan Oona Sormusesta juttua tässä joku aika sitten: elää about köyhyysrajan alla, kaupan kassalla töissä. Sekin tietty vuorotyötä, joten ei voi mennä "urheilun ehdoilla".

Edit: Olikin Utriainen Sanni Utriainen miettinyt lopettamista - aikoo sinnitellä huippu-urheilijana säästöillään | Yle Urheilu | yle.fi

 

[I am not Jesus]

Mutta toisaalta missä vaiheessa pitäisi alkaa tukea niin, että saisi rahaa niin paljon, ettei tarvitsisi käydä töissä.. Utriainen on vissiin pari kertaa heittänyt yli 60 metriä ja normitaso hyvänä vuotena jossain 58-59 paikkeilla, josta on vielä lähes 10 metriä arvokisakultaan ja reilusti yli 5 metriä pronssiin normaalina vuotena.

 

[Wiljami]

Juu eiköhän tämän pitäisi olla "miksi Suomen urheilijat eivät pärjää urheilussa?". Onhan tuosta tutkimuksia, ihmisillä on aika paljon enemmän harrastemahdollisuuksia ja huippu-urheilijan elämä ei ole ollut edes köyhempiin aikoihin mikään helppo vaihtoehto. Helppo toki huudella sohvan pohjalla sylki ja makkaranpalat suusta lentäen että "miks ne akat on niin paskoja!!!111!1!?!!?!??!" kun amatöörit eivät pärjää kansainvälisellä tasolla.

Kaikki on priorisointia, jokainen lupaavampi sporttailija sellaisille tuille että täysipäiväinen harjoittelu olisi mahdollista ilman velkavankeutta niin eiköhän alkaisi menestystä tulemaan. Esimerkkejä voi hakea vaikka sieltä Norjasta tai Tanskasta halutessaan. Tällä hetkellä ollaan joka tapauksessa tilanteessa että urheilua voi ilman nälkärajalla elämistä harjoittaa Suomessa päätoimisesti ainoastaan liigakiekkoilijat koska muusta ei yleisö suostu maksamaan.

 

[Barnes]

Kyllä se on ollut. Naisten jääkiekko on niin marginaalilaji maailmalla. Tulevissa olympialaisissa hallitsevana MM-pronssimitalisteina ilman muuta vähimmäistavoite on pronssi.

Unohdin kirjoittaa, että _selkeä_ ykkössuosikki pronssille.

Suomessa on paremmat menestymisen edellytykset kuin Norjassa.

No joo.

Oikeastihan ampumahiihdon osalta Suomessa toiminta on hyvin keskittynyttä muutamalle hassulle paikkakunnalle, siinä missä Norjassa kaikki merkittävimmät hiihtopaikkakunnat sisältävät mahdollisuuden myös ampumahiihdon harrastamiseen. Alppihiihdossa maantieteelliset seikat pakottavat suomalaiset erikoistumaan kahteen lajiin, pujotteluun ja suurpujotteluun, eikä siinäkään ole riittävästi rahaa nuorten nostamiseksi huipulle.

Mäkihypyn tila lienee kaikille selvä, joten ei siitä sen enempää.

Maastohiihdolla menee suhteellisen hyvin, mutta sielläkin on synkkiä pilviä näkyvissä etenkin miesten puolella. Jauhojärvi lopetti jo ja Heikkinen lopettanee ensi kauteen, eli puolet Lahden viestijoukkueesta on kohta menetetty. Naisista Aino-Kaisa Saarinen ja suuri suosikkisi Ritu Roponen lopettavat varmuudella ensi kauteen, eli ilman nuorten hiihtäjien kehittymistä särkymävaraa 2019 MM-viestiä ajatellen ei ole yhtään.

 

[Hiihtofani]

Unohdin kirjoittaa, että _selkeä_ ykkössuosikki pronssille.


No joo.

Oikeastihan ampumahiihdon osalta Suomessa toiminta on hyvin keskittynyttä muutamalle hassulle paikkakunnalle, siinä missä Norjassa kaikki merkittävimmät hiihtopaikkakunnat sisältävät mahdollisuuden myös ampumahiihdon harrastamiseen.

Tämä johtuu siitä, että Norja on pistänyt rahaa hiihtolajeihin siinä missä Suomi ei. Tämä on poliittinen valinta. Niin kuin aikaisemmin sanoin, Suomi on satsannut yli 45 eri lajiin ja rahallisesti eniten yleisurheiluun n. 450 000€ edestä. Tuloksena Rion olympialaisista yksi tuomaripelillä tullut pronssi naisten nyrkkeilystä, joka on ihan marginaalilaji. Tämä nyrkkeilykin on alimman kategorian laji, joka sai tukea vain 15 000€.

Ei siinä mitään. Ampumahiihtoon on Suomessa varsin hyvät mahdollisuudet harrastaa. Sen kun menee niihin keskittymiin ja maastohiihdosta voi hyvin haarauta lajiin.

Näihin lajeihin Suomi on satsanut

Ampumaurheilu 175 000

Koripallo 290 000

Lentopallo 345 000

Paini 215 000

Purjehdus 300 000

Uinti 160 000

Voimistelu 160 000

Yleisurheilu 445 000

Beach Volley 40 000

Golf 35 000

Jalkapallo 190 000

Judo 80 000

Keilailu 20 000

Melonta 75 000

Miekkailu 15 000

Ratsastus 10 000

Salibandy 85 000

Soutu 70 000

Suunnistus 90 000

Sulkapallo 30 000

Taekwondo 55 000

Tennis 30 000

Uimahypyt 18 000

Jousiammunta 10 000

Karate 8 000

Käsipallo 15 000

Nykyaikainen 5-ottelu 5 000

Nyrkkeily 15 000

Painonnosto 8 000

Pyöräily 6 000

Pöytätennis 2 500

Squash 15 000

Maastohiihto 295 000

Alppihiihto 215 000

Ampumahiihto 110 000

Freestyle 150 000

Lumilautailu 210 000

Mäkihyppy 135 000

Pikaluistelu 145 000

PT-curling 20 000

Taitoluistelu 105 000

Yhdistetty 100 000

Curling 15 000

Hiihtosuunnistus 15 000

Muodostelmaluistelu 5 000

Näitä lajeja pitäisi tiputtaa rankalla kädellä. Ensimmäisenä tietenkin kaikki ei olympialajit kuten hiihtosuunnistus tai squash pois. Suurin satsaus menestyslajeihin, joissa mitaleita suhteessa satsauksiin tulee eniten ja joissa on historiallinen ja kulttuurinen pohja - ns. lajikulttuuri on vahva ja joka mielletään kansalliseksi lajiksi - kansallista itsetuntoa kohottavaksi lajiksi.

Tässä suhteessa tietenkin maastohiihto on ykköslaji. Sen hyötysuhde on paras - mitaleja suhteessa satsauksiin. Myös jääkiekko on hyvä laji. Pitää katsoa lajeja vähän isommalla skaalalla. Näitä lajeja minä painoittaisin: Maastohiihto, jääkiekko, Yhdistetty, ampumahiihto, mäkihyppy, nyrkkeily, paini, keihäänheitto, ampumaurheilu, lumilautailu ja freestyle. Sitten on näitä lajeja, jotka on hilkulla. Esim. purjehdus tai ehkä taitoluistelu, lentopallo. Missään nimessä ei mihinkään jalkapalloon. Tosta kun katsoo niin kärkilajeihin jää rutkasti enemmän rahaa ja näiltä ns. kärkilajeilta pitää odottaa menestystä. Jos menestystä ei tule, se tiputetaasn saman tien listalta pois.

 

[Turha Kaukalo]

Suomessa on paremmat menestymisen edellytykset kuin Norjassa. Maasto on maastohiihtoon soveltuvampi - tasaista ja laakeeta. Lapissa lunta on jo lokakuusta ja hiihtää voi lumella pitemmän aikaa verrattuna Norjaan.

Tiedätkö sä yhtään, missä Norja maantieteellisesti sijaitsee? Ja vihjaat myös, että Norjassa maasto ei ole "tasaista ja laakeeta", mistä voisi tehdä sen johtopäätökseen, että jee, siellä on vuoria, jolloin Norjassa [täytä itse].

 

[HockeyForLife]

Modet voisi ketjun poistaa tai ainakin nimeä muuttaa, täysin asiaton ketju pohtia naisten menestymättömyyttä, kun miehillä ei menestystä ole tullut sen enempää..

 

[Pekkis]

Modet voisi ketjun poistaa tai ainakin nimeä muuttaa, täysin asiaton ketju pohtia naisten menestymättömyyttä, kun miehillä ei menestystä ole tullut sen enempää..

No viimeistään tämän sinun tyhjentävän viestisi jälkeen. Eipä tässä juuri jäänyt muille enää keskusteltavaa. Ketju kiinni.

 

[suomalainen]

Yleisurheilun MM-kisoja on järjestetty vuodesta 1983 lähtien, ja Suomen naiset ovat tuoneet mitaleista 4/22. Kun lasketaan MM- EM- ja olympiakisat, niin saldo on 11/52 eli 21,1 prosenttia. Siis vuodesta -83 lähtien.
90-luku oli naisille hyvä, kun mitaleita sai Päivi Alafrantti EM-kultaa, Heli Rantanen olympiakultaa, Essayah EM-kultaa, MM-kultaa ja -pronssia. Mikaela Ingberg otti kolme arvokisapronssia 1995-2002 ja sitten Heli Koivula EM-hopeaa 2002. Nyt ei sitten 15 vuoteen ole tullut mitaleita. Mutta muutenhan naiset ovat yleisurheilussa näkyvästi esillä, mm. Suomen ennätyksiä on tehty viime vuosina. Sandra Eriksson oli kyllä mitalikunnossa 2014, mutta sattui huono vire EM-finaaliin.

Eveliina oli maaliskuun alussa Latvian Scandinavia Cupissa mittaamassa tasoaan. Huiputhan eivät näihin juuri osallistu, mutta silti Piipon sijoitukset olivat 32, 37 ja 61. Lääkärin ammattia haaveilevalle urheilijalle tällaiset sijoitukset eivät luo kovinkaan lujaa uskoa ruusuisesta elämästä ammattihiihtäjänä. Uskon Eveliinan kehittyvän tulevan kauden aikana uudelle tasolle, mutta Eveliina sitten itse päättää riittääkö se. Minulla on kyllä pelko, että viiden vuoden päästä emme täällä Piipon menestymisistä keskustele. Toivottavasti olen väärässä.

Päin vastoin, hiihto on juuri niitä ainoita lajeja naisille, joissa voi kuvitella pääsevänsä ammattilaiseksi. Suomessa saa hyvin sponsoreita, kun hiihto on perinteinen menestyslaji. Hiihtoliitto huolehtii kustannuksista ja panostaa kyllä huippuihinsa kymmeniä tuhansia kaudessa, kunhan maajoukkueryhmiin pääsee. Joskus taidettiin mainita, että parhaimpien kuluja tulee maksettua 70-80 000.
Piippo tuskin liittyy entisten lupausten joukkoon, tai niihin jotka ovat keskittyneet opintoihin. Hän oli jo viime kevään SM-kisoissa aivan siinä maajoukkuehiihtäjien alemmalla tasolla, (sijat 7. 7. ja 6.). Ja jos hyvin menee, niin ensi kaudella sujuu vielä paremmin. Varsinkin vapaalla tyylillä pystyy iskemään kovaa, ja fyysiset edellytykset huipulle on olemassa. Varsinkin sitten kun Saarinen ja Roponen lopettaa, ja Monosellakin alkaa olla ikää, niin eiköhän Piippo ota roolia maajoukkueessa. Minä ainakin kuulun niihin, joilla on todella kova usko häneen.
Kieltämättä se on aika tiukka valinta, että jos on älyä lunastaa virka jossain hyväpalkkaisessa ammatissa, niin panostaako silti hiihtoon. Siinä kun opiskelukausi ja hiihdon kilpailukausi ja harjoitusleirit menee aika lailla päällekkäin, toisin kuin kesälajeissa, kuten yleisurheilussa.

 

[pernaveikko]

Modet voisi ketjun poistaa tai ainakin nimeä muuttaa, täysin asiaton ketju pohtia naisten menestymättömyyttä, kun miehillä ei menestystä ole tullut sen enempää..

Monille joukkueilleikin on oma ketjunsa, miksi naisille ei voisi olla.

 

[El Gordo]

Mutta toisaalta missä vaiheessa pitäisi alkaa tukea niin, että saisi rahaa niin paljon, ettei tarvitsisi käydä töissä.. Utriainen on vissiin pari kertaa heittänyt yli 60 metriä ja normitaso hyvänä vuotena jossain 58-59 paikkeilla, josta on vielä lähes 10 metriä arvokisakultaan ja reilusti yli 5 metriä pronssiin normaalina vuotena.

Utriainen 19-vuotiaiden maailmanmestari vuodelta 2010, joten siinä vaiheessa kai ollut vielä realistisen oloisia toiveita, jotta kehittyisi kovaksi heittäjäksi aikuistenkin tasolla.

Myöhemmin sitten EM-kisojen 11. sijaa ja ennätys 63 metriä syntynyt vuonna 2015, jolla tuloksella rupeaisi jo arvokisoissa pärjäämään pistesijalle asti, jos tuon onnistuisi siellä isossa kisassa heittämään. Joten uran kehittyminen 5 vuotta nuorten MM-kullan jälkeen oli sellaista, että haave arvokisamitalista pysyi vielä hengissä.

Sen jälkeen pari vuotta on näyttänyt siltä, ettei tule mitään.

Eihän näistä tiedä etukäteen, jostain tulee huippu, toisesta hyvä kansallisen tason urheilija ja kolmas lopettaa nuorena vammojen takia. Hyvä olisi varmaan tukea ainakin jotkut ikävuodet 19-24 näitä Utriaisen tasoisia lupauksia, niin että voi keskittyä urheiluun.