Viestin lähetti Knower
Yhdessä asiassa olen kuitenkin samaa mieltä Jagsin kanssa. Kyllä, 80-luvun jäkis oli Paljon mukavampaa katseltavaa.
Viestin lähetti Knower
.
Siitä olen yhtä mieltä, että kaksi kaikkien aikojen parasta kanukkia, Gretzky ja Lemieux, ovat edelleen täysin poikkeuksellisia pelaajia ja on ihme, että samalle ajalle on syntynyt kaksi tuollaista pelaajaa. Toisaalta en usko (toki se voi olla mahdollista), että kukaan koskaan tulee dominoimaan peliä samalla tavalla kuin tuo kaksikko aikanaan sillä jääkiekon taso on laajentunut. Liigan keskitason pelaaja on varmasti nykyään kovempi kuin 80-luvulla, tämä jo ehkäisee vastaavanlaisen dominoinnin syntymistä.
Viestin lähetti Knower
Siitä olen yhtä mieltä, että kaksi kaikkien aikojen parasta kanukkia, Gretzky ja Lemieux, ovat edelleen täysin poikkeuksellisia pelaajia ja on ihme, että samalle ajalle on syntynyt kaksi tuollaista pelaajaa.
Viltsu kirjoitti:Yksi mieleenpainuvimmista matseista on ilman muuta myös v. 1980 Lake Placidin olympiaturnauksen otelu Usa-Neuvostoliitto, jonka Usa voitti 4-3. Muistelen, että ottelussa Tihonov otti Tretjakin penkille Usan mentyä 2-1 johtoon. Myshkin ei myöskään venynyt parhaimpaansa ja näin sensaatio oli valmis. Miten lie olisi käynyt, jos Tretjak olisi seissyt maalissa pelin loppuun saakka? Vai oliko tuo mv-vaihto toisin päin eli Myshkin aloitti? En muista tarkkaan. Erinomainen ottelu joka tapauksessa.
Lauriman kirjoitti:Minusta tuo World Cupin alkusarjan peli oli ennemminkin vituttava. Tuli semmonen tunne että me ei parhaalla mahdollisellakaan koostumuksella saada pidettyä Ruotsia vastaan johtoasemaa. Samoin Ruotsia vastaan on ihan sama vaikka siellä maalissa seisoisi millainen ihmemies tahansa. Jotenkin se 4 maalia Kiprusoffin taakse tuntui vähän uskomattomalta vaikka taidolla osa olikin tehty. Ja varsinkin se että kolme niistä tuli ekassa erässä.
Ja vielä se Selänteen tolppalaukaus...
Lauriman kirjoitti:Minusta tuo World Cupin alkusarjan peli oli ennemminkin vituttava. Tuli semmonen tunne että me ei parhaalla mahdollisellakaan koostumuksella saada pidettyä Ruotsia vastaan johtoasemaa. Samoin Ruotsia vastaan on ihan sama vaikka siellä maalissa seisoisi millainen ihmemies tahansa. Jotenkin se 4 maalia Kiprusoffin taakse tuntui vähän uskomattomalta vaikka taidolla osa olikin tehty. Ja varsinkin se että kolme niistä tuli ekassa erässä.
Ja vielä se Selänteen tolppalaukaus...
IceBreezer kirjoitti:Tuo on aika mainio tapa nähdä sekin ottelu. Tasapeli riitti lohkovoittoon, mutta ei vaan tyydytä. Oliin paikan päällä ja kyllä Tre Kronorin kannattajat olivat aika maansa myyneitä: he ymmärsivät tasapelin olevan heidän tappionsa. Kuten niin monta kertaa se on sitä ollut Suomelle Ruotsia vastaan. Mutta mikäs siinä, jos lähtökohta on se, että Suomen on voitettava kaikki niin kyllähän sitä sappinestettä saa elämänsä aikana niellä muutaman ämpärillisen.
Lauriman kirjoitti:Ja se tapa millä Ruotsi sai tasoituksen, eli viimeisillä sekunneilla, jätti hienosta lohkovoitosta huolimatta jonkin verran huonon maun. Ja se että Suomi oli lähes koko ajan alakynnessä, otti typeriä jäähyjä ja päästi Ruotsin pelaamaan jumalattoman paljon ylivoimaa. Ruotsille ikäänkuin tarjottiin tilaisuus tasoittaa joka kerta kun Suomi otti itse johdon. Mutta olinhan minä tyytyväinen luonnollisesti lopputulokseen. Voitto olisi tosin ollut vielä mahtavampi juttu.
Ja tuosta "Suomen on voitettava kaikki"-jutusta sen verran että Suomen maajoukkueen kannattajalle ei kerta kaikkiaan ole varaa omata sellaista asennetta.
IceBreezer kirjoitti:Oliko Suomi alakynnessä tasaviisikoin? Alivoimaa tuli liikaa ja llian moni alivoima tuli tuomarin suosiollisella avustuksella. Tasoitusmaalin aikana Timonen istui, millä laseilla tahansa katsottuna, väärin tuomittua 2-minuuttista. Itse koin tasapelin voittona. Koska lopputulos, eli lohkovoitto oli tärkeintä.
siffa kirjoitti:. Ei liene liioiteltua sanoa, että Sundin, Alfredsson, Forsberg, Lidström, Modin ja Näslund olivat kaudella 2003/2004 aivan NHL:n kärkijoukkoa. Useat näistä ruotsalaisista kuuluivat NHL:n kymmenen parhaan pelaajan joukkoon.
.
Minusta taas varsinkin maajoukkueessa Forsberg ei ole kovinkaan hyvin onnistunut. Puhun siis tässä näistä muutamasta viimeisestä turnauksesta. Samoin Näslund ja Alfredsson ei ole oikein maajoukkueessa onnistuneet. Varsinkin Näslund on ollut ihmeen kesy aina. .[/QUOTE kirjoitti:Näslund on tosiaan mysteeri maajoukkueessa, ei ole koskaan vakuuttanut. Forsbergin kohtalona taitaa olla se, että hän on niin pirun hyvä, että hänen pysäyttämiseensä käytetään, jopa kiekkomaailmassa, poikkeuksellisen törkeitä otteita. Ja koska Forsbergia ei koskaan ole suojattu gooneilla (varsinkaan ei maajoukkueessa), vaan mies hoitaa itse sekä pelinteon että lähitaistelut niin Foppa ihan oikeasti hajoaa käsiin. Surullista, koska Forsberg on pelaajana maaginen mies.
Edelleen ihmettelen ettei Hardy Nilsson yksinkertaisesti järjestänyt hässäkkää Rob Niedermayerin taklattua Foppaa selkään MM-finaalissa 2004. Siinä eurooppalaiset valmentajat kerta toisensa jälkeen tekevät vakavan virheen, kun eivät komenna NHL:ssa kouliintuneita pelajiaan antamaan samalla mitalla takaisin. Yksi poikkeus tulee mieleen - Suomen ja USA:n Word Cup semifinaali, jossa Suomi taklasi kovemmin kuin koskaan, koko kentän alueella. USA menetti itsevarmuteensa ja omaan pään sisällä olleen fyysisen yliotteen.
Ruotsi hävisi kaksi johtamaansa MM-finaalia putkeen Kanadalla, nimenomaan Kanadan alettua nujakoimaan tappioasemassa. Homma olisi pitänyt kääntää uudelleen, niin että kanukit olisivat provosoituneet virheisiin.
IceBreezer kirjoitti:Näslund on tosiaan mysteeri maajoukkueessa, ei ole koskaan vakuuttanut. Forsbergin kohtalona taitaa olla se, että hän on niin pirun hyvä, että hänen pysäyttämiseensä käytetään, jopa kiekkomaailmassa, poikkeuksellisen törkeitä otteita. Ja koska Forsbergia ei koskaan ole suojattu gooneilla (varsinkaan ei maajoukkueessa), vaan mies hoitaa itse sekä pelinteon että lähitaistelut niin Foppa ihan oikeasti hajoaa käsiin. Surullista, koska Forsberg on pelaajana maaginen mies.
Taitopelaaja kirjoitti:Niin, tarkemmin kun tässä mietin, niin yleensä Forsberg imee 2-3 miestä kimppuunsa ja sillä tavalla jo muille pelaajille kentällä tilaa. Onhan se hyvyyttä sekin.
Olisi muuten mahtavaa nähdä Torinossa 2006 Ruotsin parhaat pelaajat, Suomen parhaat pelaajat jne kaikki parhaassa vireessä. Saataisiin mahtavat kisat kyllä.