Heh, täällä ollaan kovaa vauhtia liittymässä joukkoon. Itsellä on elämässä menossa nyt vähän niinkuin mäenharja, vaimo on ja lapset on jo kaikki pitkällä koulu-iässä menossa, ura alkaa olla hyvinkin vakiintunut ja vakaa, tottakai paljon on toteuttamattomia unelmia (jotka varmaan haaveiksi jäävätkin) mutta keskimäärin oma "pakollinen" elämäni alkaa olla paketissa. Tästä eteenpäin lähdetään kohti tuntematonta, en tiedä mitä haasteita ja yllätyksiä siellä odottaa, ja vieläkö tässä esim. vaihdetaan asuinmaata vai oliko se tässä. Mukava olotila silleen että nyt on aika rauhallinen tunnelma, jos kuolisin huomenna niin voisin sanoa eläneeni hyvän ja täyteläisen elämän, iloineen ja suruineen.
Nyt olen alkanut keskittyä ns. laatuajan haalimiseen elämässä, lasten jääkiekon seuraamiseen, lasten kanssa olemiseen, suon itselleni pieniä iloja silloin tällöin, juon paljon hyviä aikuisten juomia, ja niin edespäin. Mutta parasta tässä iässä on mielestäni se että nyt minua aletaan pitää joka paikassa jo "aikuisena", ei enää sitä samaa "olet vielä nuori" -mantraa. Se luo kivan fiiliksen, kun on sitä katu-uskottavuutta.
Nyt olen alkanut keskittyä ns. laatuajan haalimiseen elämässä, lasten jääkiekon seuraamiseen, lasten kanssa olemiseen, suon itselleni pieniä iloja silloin tällöin, juon paljon hyviä aikuisten juomia, ja niin edespäin. Mutta parasta tässä iässä on mielestäni se että nyt minua aletaan pitää joka paikassa jo "aikuisena", ei enää sitä samaa "olet vielä nuori" -mantraa. Se luo kivan fiiliksen, kun on sitä katu-uskottavuutta.