Malaysia Airlinesin lento MH370

  • 312 380
  • 1 117

Rocco

Jäsen
Titanicin löytyminen oli monelta osin helpompaa. Tiedettiin reitti, tiedettiin mitä on tapahtunut, laivan löytyminen ei ollut tutkinnallisesti pakollista, Laiva pysyi yhtenä isona osana, se oli monin verroin isompi kuin lentokone (270m pitkä, yli 50m korkea kölistä mastoihin ja savupiippuihin) kun taas 777 on vain murto-osa laiva koosta (63m pitkä, 6m halkaisijaltaan ilman siipiä ja peräsintä) ja lentokone on takuuvarmasti hajonnut useisiin osiin. Lisäksi lentokoneen lentoreitistä ei ole mitään varmuutta, jolloin etsintäalue on isompi kuin koko Eurooppa. Jos kone olisi kadonnut Helsingin yllä, sillä polttoainemäärällä olisi voinut lentää Alaskaan, Kanadaan, Pohjois-Afrikkaan tai Lähi-Itään. Ja lähes koko etsintäalue on valtamerta tai asumatonta vuoristoa.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
On tämäkin yksi show. Koneen löytämisellä ei saavuteta sellaista tietoa, joka näkyisi tilastollisessa turvallisuudessa mitenkään. Kunhan metsästetään. Lentoturvallisuuden kehittämiseen tapaus ei liity.
Niin no. Tuskin sieltä tosiaan mitään Graalin maljaa löydetään. Omaistenkohan takia siellä sitten vielä surffaillaan? Onhan tuo aika hurjaa siinä mielessä jos ajattelee, että yksi paria sataa ihmistä kuljettanut tekninen vempain on kadoksissa ja sen etsimiseen käytetään edelleen valtaisia määriä rahaa ja resursseja. Koneen on löydyttävä, vaikka siihen menisi vuosia ja miljoonia dollareita rahaa. Onko siviili-ilmailumme vaarassa jos konetta ei edelleenkään löydetä, niin ei mielestäni. Toki tervehdin ilolla sitä, että onnettomuudet pyritään selvittämään perinpohjin, mutta voiko joskus vaan nostaa tassut pystyyn ja sanoa, että "Ei löydy, eteenpäin, siirtykää portille."
 

Byvajet

Jäsen
Omaistenkohan takia siellä sitten vielä surffaillaan?

Koska kuulun porukkaan, jonka mielestä raha, ahneus ja voitontavoittelu on pilannut maailman, tarjoan tähänkin sitä rahaa. Joku on onnistunut kehittämään bisneksen, jota erilaisin syin jatketaan. Perusteeksihan voi tarjota useita näennäisrationaalisia syitä kuten lentoturvallisuus ja omaisten suru.
 

Carlos

Jäsen
Onko siviili-ilmailumme vaarassa jos konetta ei edelleenkään löydetä, niin ei mielestäni. Toki tervehdin ilolla sitä, että onnettomuudet pyritään selvittämään perinpohjin, mutta voiko joskus vaan nostaa tassut pystyyn ja sanoa, että "Ei löydy, eteenpäin, siirtykää portille."

Jos olisi tiedossa varmasti tai lähes varmasti että koneessa oli vaikka pommi joka räjähti ja aiheutti sen tuhoutumisen, voi olla että koneen löytymisellä ei olisi niin väliä eikä mitään lisäarvoa. Tässä tapauksessa sen sijaan on kyseessä täysin ainutlaatuinen koneen katoaminen josta ei tiedetä yhtään mitään. Spekulaatioita on paljonkin, mutta tietoa ei yhtään mitään. Näin ollen ihan ilmailuturvallisuuden nimissä kone on vähän niinkuin pakko löytää, että saadaan selvyys siihen mitä tapahtui. Kukaan itseään kunnioittava lentokonevalmistaja ei voi antaa asian olla ja toivoa ettei vastaavaa tapahdu uudestaan. Teknistä vikaa kun ei ole voitu sulkea pois laskuista.

Kyllähän se AF447 kesti myöskin 2 vuotta ennenkuin löytyi merenpohjasta, vaikka virallinen etsintä oli jo lopetettu. Mutta Airbus ja muutama muu taho jatkoivat vähin äänin kunnes löytyi. Ja onnettomuuden syy selvisi, joka oli osin tekninen, pääosin ihmisen aikaansaannosta. Oppia siitä on kyllä otettu ja saatu paljon.

Kokonaan toinen inhimillinen pointti on sitten se omaisten tuska, voivat lopettaa jossittelun ja siirtyä surutyöhön pelkästään.
 

Byvajet

Jäsen
Näin ollen ihan ilmailuturvallisuuden nimissä kone on vähän niinkuin pakko löytää, että saadaan selvyys siihen mitä tapahtui.

Kuinka niin? Lentoturvallisuus on ihan entisellä tasollaan, vaikka konetta ei ole löydetty. Jos kone löydetään, sillä ei ole mitään vaikutusta lentoturvallisuuteen. Tilastot eivät muutu mihinkään.

Kun valtavalla määrällä lentäjistä on itsetuhoisia ajatuksia, niin pitäisikö lentäjät vähän niin kuin lentoturvallisuuden nimissä passittaa jokaiseen työvuoroonsa psykologin kautta? No, ei pitäisi, koska kaikkia onnettomuuksia ei tule edes yrittää estää.

AINAKIN sadoilla ja ehkä jopa tuhansilla kaupallisilla lennoilla on päivittäin lentäjä, jolla on ollut itsetuhoisia ajatuksia kahden edellisen viikon aikana, uusi tutkimus kertoo.

Harvardin yliopiston tutkijoiden ympäri maailmaa nimettömästi toteuttamaan kyselytutkimukseen kokonaan vastanneista 1 837 lentäjästä 4,1 prosenttia kertoi, että heillä oli ollut itsetuhoisia ajatuksia 14 edellisen päivän aikana.

Tuhansilla lentäjillä on itsetuhoisia ajatuksia, laaja tutkimus paljastaa – Finnair: ”Lentäjillä voi olla korkeampi kynnys kertoa psyykkisistä ongelmista” - Ulkomaat - Helsingin Sanomat
 

Carlos

Jäsen
Kuinka niin? Lentoturvallisuus on ihan entisellä tasollaan, vaikka konetta ei ole löydetty. Jos kone löydetään, sillä ei ole mitään vaikutusta lentoturvallisuuteen. Tilastot eivät muutu mihinkään.

Kun valtavalla määrällä lentäjistä on itsetuhoisia ajatuksia, niin pitäisikö lentäjät vähän niin kuin lentoturvallisuuden nimissä passittaa jokaiseen työvuoroonsa psykologin kautta? No, ei pitäisi, koska kaikkia onnettomuuksia ei tule edes yrittää estää.

Siis häh, jos koneen tiputti tekninen vika, niin totta hemmetissä sen selvittäminen ja korjaaminen tulee vaikuttamaan lentoturvallisuuteen. Muuten sama voi käydä uudestaan.

Ja jos tuo itsetuhoinen ajattelu liittyy tähän nimenomaiseen tapaukseen, niin se on vain yksi teoria, todisteita ei ole kenelläkään. Eikä tule olemaan ellei konetta löydetä.
 

Rocco

Jäsen
Nyt on kyllä pakko huomauttaa ohi mennen, että ei pysynyt vaan katkesi kahtia ja osat ovat meren pohjassa reilun puolen kilometrin päässä toisistaan.
OK, korjataan. Mutta silti molemmat osat ovat varmaan kymmenkertaisesti sitä kokoa, mitä ehjän lentokoneen putkimainen runko olisi.
Kuinka niin? Lentoturvallisuus on ihan entisellä tasollaan, vaikka konetta ei ole löydetty. Jos kone löydetään, sillä ei ole mitään vaikutusta lentoturvallisuuteen. Tilastot eivät muutu mihinkään.
Itse asiassa onnettomuuksien myötä, valitettavasti, löydetään lentokoneiden valmistusviat, mekaaniset ongelmat, yms. Harvemmin pelkän huollon seurauksena.

Esimerkkejä:

Alaska Airlines 261 - Lentokoneen korkeusvakaajan toimintahäiriö aiheitti koneen syöksymisen mereen. Syynä oli vakaajan ohjaamisessa tärkeän osan voiteluvälin puutteellisuuden, minkä takia vakaaja jumittui ääriasentoon voiteluongelman takia ja aiheutti onnettomuuden. Seuraus: Vakaaja korjattiin sellaiseksi, ettei jumittuminen olisi mahdollista, ja vian ilmetessä lentäminen on mahdollista. Myös osan huoltoväliä tiivistettiin. Lentokone oli MC Donnell-Douglas MD83.

Qantas 32 - Uuden A380 koneen moottorissa tapahtui laaja vaurio lennon yhteydessä, mikä vahingoitti myös lentokoneen siipeä ja hydrauliikkaa. Syynä oli öljyputken aiheuttaman vuodon seurauksena tulipalo, ja moottorin osittainen räjähtäminen, ja irronneiden osien aiheuttamat vauriot siivessä. Syyksi selvisi öljyputken suunnitteluvirhe, minkä takia putki saattoi paineen vaikutuksesta hajota. Seuraus: Kone teki hätälaskun onnistuneesti. Moottorin osa suunniteltiin uudelleen, ettei samanlainen vaurio olisi mahdollista. Merkkejä vastaavista ongelmista löytyi tutkinnassa useista muistakin lentokoneista, eli ilman tätä onnettomuutta, olisi maailman suurin matkustajalentokone voinut joutua isompaankin onnettomuuteen. Lentokone oli Airbus A380.

British Airways 38 - Lentokone oli laskeutumassa Heathrown lentokentälle, kun viime hetkillä moottoritehot katosivat, ja kone selvitti tiensä juuri ja juuri maantien ja lentokentän aidan yli, selviten kiitoradan edessä olleelle nurmialueella ja sitä kautta lentokentän kiitoradalle pelastustöitä varten. Mitään mekaanista vikaa ei löytynyt, ja lentäjän virhettä ei ollut. Lentäjä pelasti koneen nostamalla lentonopeutta vetämällä siiven läpät sisään, ja sen avulla selvisi aidan ja valtatien yli. Syyksi selvisi polttoaineen virtauksen estyminen jään vuoksi. Seuraus: Polttoaineen ja öljyn lämmönsiirtimen putkistoon oli muodostunut jäätä loppulennon aikana laskeuduttaessa lentokorkeudesta, milloin lennetään pienellä moottoriteholla. Kun voimaa tarviittiin kiitoradan lähellä koneen nostamista varten, jää tukki polttoaineen syötön, ja tehoja ei tullut. Vikoja ollut jo aiemmin eri koneissa, mutta niistä oli selvitty kun pari kertaa oli lisätty ja vähennetty kaasua, milloin jää oli irronnut. Syyksi selvisi lämmönsiirtimen putkiston muotoilu, joka edesauttoi jään syntymistä ja sen tarttumista. Osa muotoiltiin uudelleen, ja ongelma poistui. Kone oli Boeing 777.

Yksi onnettomuus johti koko koneen tuhoutumiseen, mutta osan ja vian löytyminen oli koko yli 1000 lentokoneen (MD-83) kannalta tärkeää.

A380 on maailman suurin matkustajakone ja niitäkin lentää taivaalla jo 200 kappaletta. Jokainen kuljettaa vähintään 400 matkustajaa.

B777 on yksi maailman suosituimmista laajarunkoisista letokoneista, ja niitä on valmistettu jo 1400 kappaletta.

Jokainen lento-onnettomuus tulee tutkia niin hyvin kuin mahdollista, sillä vain sen avulla lentäminen saadaan turvallisemmaksi.
 
Viimeksi muokattu:

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Siis häh, jos koneen tiputti tekninen vika, niin totta hemmetissä sen selvittäminen ja korjaaminen tulee vaikuttamaan lentoturvallisuuteen. Muuten sama voi käydä uudestaan.

Ja jos tuo itsetuhoinen ajattelu liittyy tähän nimenomaiseen tapaukseen, niin se on vain yksi teoria, todisteita ei ole kenelläkään. Eikä tule olemaan ellei konetta löydetä.
No nuo löydetyt osathan ovat ainakin viitanneet tulipaloon. Lentoreitti taas viittaisi harkittuun tekoon, mutta se ei ainakaan minusta ole riittävä todiste jos muut todisteet viittaa onnettomuuteen, että olen kyllä kanssasi asiasta samaa mieltä, tuo itsetuhoisuus on vain yksi teoria.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Jokainen lento-onnettomuus tulee tutkia niin hyvin kuin mahdollista, sillä vain sen avulla lentäminen saadaan turvallisemmaksi.
Kuinka realistista on odottaa, että kaupallinen lentoliikenne tulisi tuosta vieläkin turvallisemmaksi kuin mitä se nyt on? Tätä ei nyt saa tulkita siksi, että minä en kannattaisi onnettomuuksien tutkimista. Lentopelkoisena totta munassa kannatan. Olen vain alkanut miettimään tätä kuinka isot paukut ja vaatimukset lentoliikenteen turvallisuuteen asetetaan; kadonnutta konetta voidaan etsiä jättiläisvoimin vuosien ajan. Jostain olin lukevinani, että kolmen vuoden ajan kuljetetaan kaupallisessa lentoliikenteessä maapallon populaatiota vastaava määrä, eli siinä mielessä potentiaalia on murhenäytelmille jos valvontatyöhön suhtaudutaan leväperäisesti. Toki samaan aikaan on ainakin paperilla suunnitteilla jonkinlainen matkustamon laskuvarjojärjestelmä tms.. Eli siis vaikka siiven tai muun irrotessa kesken lennon, varsinainen ohjaamo irrottuisi koneen rungosta ja leijailisi nätisti maahan. :)
 

Byvajet

Jäsen
Kuinka realistista on odottaa, että kaupallinen lentoliikenne tulisi tuosta vieläkin turvallisemmaksi kuin mitä se nyt on?

Onko siitä järkeä yrittää tehdä turvallisempaa? Maailmassa kuolee vuosittain lento-onnettomuuksissa tuhannen molemmin puolin, viime vuosina viiden sadan tietämillä. Tämä luku kattaa myös surkealla turvallisuuskulttuurilla operoivat yhtiöt.

Samaan aikaan tieliikenteessä kuolee maailmassa vuosittain 1,25 miljoonaa ihmistä eli lentoliikenteeseen verrattuna reilusti yli tuhatkertainen määrä, joinain vuosina yli kaksituhattakertainen määrä.

Vuorokaudessa lennetään noin 103 000 kaupallista lentoa ja niillä käytetään noin 30 000 lentokonetta.

Jos matkailija tahtoo tehdä lomastaan turvallisemman, ei sitä kannata aloittaa lentoyhtiön valitsemisesta. Sen sijaan matkakohteessa on syytä vältellä alkoholia, paikallista ruokaa, takseja, yöelämää ja yleensä ihmisjoukkoja.
 

Rocco

Jäsen
Kuinka realistista on odottaa, että kaupallinen lentoliikenne tulisi tuosta vieläkin turvallisemmaksi kuin mitä se nyt on? Tätä ei nyt saa tulkita siksi, että minä en kannattaisi onnettomuuksien tutkimista. Lentopelkoisena totta munassa kannatan. Olen vain alkanut miettimään tätä kuinka isot paukut ja vaatimukset lentoliikenteen turvallisuuteen asetetaan; kadonnutta konetta voidaan etsiä jättiläisvoimin vuosien ajan. Jostain olin lukevinani, että kolmen vuoden ajan kuljetetaan kaupallisessa lentoliikenteessä maapallon populaatiota vastaava määrä, eli siinä mielessä potentiaalia on murhenäytelmille jos valvontatyöhön suhtaudutaan leväperäisesti. Toki samaan aikaan on ainakin paperilla suunnitteilla jonkinlainen matkustamon laskuvarjojärjestelmä tms.. Eli siis vaikka siiven tai muun irrotessa kesken lennon, varsinainen ohjaamo irrottuisi koneen rungosta ja leijailisi nätisti maahan. :)
Jos esimerkiksi B777:ssa oli tuo polttoaineen jäätymisongelma, niin sehän on tyyppivika. Noin 1400 lentokonetta on vaarassa yhtä lailla, jos vikaa ei löydetä. Kyllähän autojakin vedetään massoittain takaisin, jos niistä löytyy joku isompi tyyppivika. Lentokoneen hinta on tuolla kokoluokalla muutama sata miljoonaa, eikä kukaan halua myydä sellaista konetta, missä on vaarana tappaa 300 matkustajaa, eikä kukaan lentoyhtiö halua sellaisella koneella lentää.

Laskuvarjoja on lentokoneisiin suunniteltu jo, ja pienkoneissa ne toimii. Mutta vain siksi, että ne lentävät hyvin matalalla nopeudella, matalassa korkeudessa, ja yksi iso varjo riittää jollekin kaksipaikkaiselle potkurikoneelle, ja silloin laskuvarjo toimii.

Esimerkkinä B777 vaatisi noin 25 jalkapallokentän kokoista laskuvarjoa. Se rajoittaa hyvin paljon matkustajien ja rahdin määrää koneessa tilan ja painon takia, että lentämisestä tulisi yhtäkkiä varmaan tuplasti kalliimpaa. Hyvä jos laskuvarjojen lisäksi koneeseen edes mahtuisi matkustajia.

Toisekseen niillä nopeuksilla millä lentokone lentokorkeudessa lentää, mikään laskuvarjo ei kestä sitä hidastuvuutta, tai jos kestäisi niin se runko hajoaisi. Lentonopeus on noin pyöreästi 800km/h, ja siinä vauhdissa jos laskuvarjoja rupeaa aukomaan, niin kaikki materiaalit ja muut hajoavat heti.

Lisäksi tässä tapauksessa tulee isoksi asiaksi korvauskysymykset. Kuolemantapauksessa suositeltu minimisumma on $160.000 per matkustaja. Sen maksaa lentoyhtiö syystä riippumatta. Isommat korvaukset ovat mahdollisia, mutta silloin lentoyhtiö haluaa varmasti selvittää syyn, ettei joudu maksamaan itseään konkurssikypsäksi. Jos vika on lentokoneessa, eikä lentoyhtiö ole syyllistynyt laiminlyönteihin huollon tms osalta, isompien summien maksu siirtyy lentokonevalmistajalle ja muille tahoille. Tässä tapauksessa siis minimikorvaukset uhrien perheille on 36,320,000 dollaria. Sen takia voi muutaman miljoonan käyttää etsintöihin, että totuus selviäisi.

Lento-onnettomuuden uhrien omaisille suoritettava korvaus | Lexia
 
Viimeksi muokattu:

Warrington

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko siitä järkeä yrittää tehdä turvallisempaa? Maailmassa kuolee vuosittain lento-onnettomuuksissa tuhannen molemmin puolin, viime vuosina viiden sadan tietämillä. Tämä luku kattaa myös surkealla turvallisuuskulttuurilla operoivat yhtiöt.

On, jokainen kuolema joka on mahdollista estää, tulee estää. Eli jokainen onnettomuus pitää käydä pohjia myöten läpi, varsinkin noissa teknisissä vioissa.

FOX:ilta kun aikanaan tuli katsottua noita lentoturmatutkintoja, mieleen jäi se McDonnel Douglas yhtiön matkustajakone DC-10 jossa se rahtitilan ovi aukesi ainakin pariin otteeseen kesken lennon, ekalla kerralla selvittiin täpärästi ilman kuolonuhreja, NTSB (National Transportation Safety Board) tutki asian ja totesi että luukussa on suunnitteluvirhe joka tulee korjata välittömästi, McDonnel Douglas yhtiössä asia käytiin läpi ja rahtitilan luukun lukitusmekanismia muistaakseni korjattiin jotenkin, mutta pari vuotta eteenpäin ja sama toistui toisessa DC-10 koneessa, tällä kertaa äkillinen paineenalennus repi konetta kappaleiksi sen verran pahasti, että lentokone tipahti alas ja kaikki 346 matkustajaa miehistöineen kuolivat välittömästi.

NTSB tutki uudelleen ja totesi ettei yhtiö ollut tehnyt heidän suosittelmiaan korjauksia. Tämän tapauksen jälkeen McDonnel Douglasin kurssi lähti jyrkkään laskuun ja muistaakseni Boeing lopulta osti tuon yhtiön konkurssin partaalta. Toki noiden kahden turman lisäksi taustalla oli muitakin turmia tuon DC-10 koneen ympärillä, jotka vaikuttivat yhtiön kaatumiseen. Oli jotenkin epäuskoinen fiilis kun katsoi sitä dokumenttia, kun NTSB:n edustaja kertoi surullisen tuohtuneena että heidän antamat määräykset olivat menneet kuuroille korville, täysin perustelemattoman laiminlyönnin seurauksena 346 matkustajaa kuoli aivan turhaan. Ei näin, ei todellakaan näin. Nykyisellään lentoturvallisuus on todellakin hyvällä tasolla, jumbojettien vakavimmista lasten taudeista on päästy eroon ja ilmailuala voi siltäkin osin hyvin.
 

Morgoth

Jäsen
Isoin osa kustannuksista on tainut jäädä Australian maksettavaksi, kun Malesian ja Kiinanhan pitäisi kustannukset pääosin ymmärtääkseni maksaa ja näin ymmärtääkseni oli sovittukin? No, Malesialla ei rahan lisäksi ole mitään tarjottavaa etsintöihin, mutta Kiinalta luulisi resursseja ja laitteistoa löytyvän enemmän kuin mitä ovat tarjonneet. Australian kannan ymmärtää etteihän tähän ole enää mitään järkeä heidän rahaa laittaa enempää. Tämän jälkeen on vain vielä epävarmempia arvauksia mistä edes yrittää etsiä.

Tosin jos konetta ei aktiivisesti etsitä niin vaikea kuvitella miten se vahingossa löytyisi ihan lähivuosikymmien aikana tai koskaan. Ei tuolla merialueella kaiketi yhtään mitään muuta niin kiinnostavaa ole, että kukaan tutkisi sitä niin tarkkaan, että jonkun mustan laatikon löytäisi merenpohjasta.
 

Byvajet

Jäsen
On, jokainen kuolema joka on mahdollista estää, tulee estää.

Miksi? Jos jokainen kuolema tulee estää, niin esimerkiksi nopeusrajoituksista 40 % tiputtamalla saataisiin uhriluku paljon pienemmäksi.

Jos viina kiellettäisiin kokonaan, onnettomuuksien määrä romahtaisi.

Vai onko niin, että lentoliikenne on muusta elämästä erillinen saareke, johon ei saa soveltaa samaa suhteellista ajattelua kuin muuhun elämään? Jos on, niin miksi?

Pitäisikö Suomessa myös tieliikenteessä tehdä kaikki voitava, jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin, vai täytyykö kansalaisen olla turvassa nimenomaan lentokoneessa, mutta autossa ei tarvitse?
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Miksi? Jos jokainen kuolema tulee estää, niin esimerkiksi nopeusrajoituksista 40 % tiputtamalla saataisiin uhriluku paljon pienemmäksi.

Jos viina kiellettäisiin kokonaan, onnettomuuksien määrä romahtaisi.

Vai onko niin, että lentoliikenne on muusta elämästä erillinen saareke, johon ei saa soveltaa samaa suhteellista ajattelua kuin muuhun elämään? Jos on, niin miksi?

Pitäisikö Suomessa myös tieliikenteessä tehdä kaikki voitava, jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin, vai täytyykö kansalaisen olla turvassa nimenomaan lentokoneessa, mutta autossa ei tarvitse?
Tarkkoja jos ollaan niin pudottamalla nopeusrajoituksia 40% tuskin saataisiin uhrilukua hirveästi pienemmäksi. Enkä ihan ymmärrä mihin tämä sinun koko juttusi perustuu, katsos kun se turvallisuus on myyntivaltti. Samalla tavalla lapsiperheet ostaa isoja katumaastureita, kun sen ja ladan törmäyksessä on kivempi, että ite edes jää henkiin, siis niiden lasten kanssa. Aivan samaan asiaan perustuu, aidossa kilpailussa, se että lentokoneiden valmistajia ja lentoyhtiöitä "himppusen" verran kiinnostaa miten luotettavana heidän palveluitaan pidetään. Se joku sata miljioonaa on aika nappikauppaa, kun aletaan miettimään sitä kokonaisuutta.

Ihan tälleen esimerkkinä, niin jos kaksi yhtiötä lentää paikasta X paikkaan Y, niin jostain syystä ne ihmiset sattumalta valitsee sen firman X sen firman Y sijaan, jos sen firman Y kone on tullut tonttiin. Kun se firma Y on ostanut niitä stanan kalliita koneita kymmeniä ja yksikköhinta niillä on miljoonia ja se ostaa 10v päästä taas kymmeniä plus muut firmat päälle, niin sekä firmalla Y, että sillä kentokonevalmistajalla, on melkoisesti painetta selvittää kenen/minkä vika se onnettomuus oli.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Jos viina kiellettäisiin kokonaan, onnettomuuksien määrä romahtaisi.

Etkö ihan tosiaan tiedä mitä tapahtui kieltolain aikaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Suomessa? Mistä luulet sen johtuvan, että Suomessa ne oli naiset mitkä äänestivät kieltolain purkamisen puolesta.
 

Byvajet

Jäsen
katsos kun se turvallisuus on myyntivaltti.

Ei se enää ole, kun lentämisestä tulee arkista. Jo nyt monet ihmiset lentävät huoletta yhtiöillä, joiden turvallisuuskulttuuri on huono, koska he tietävät, että huonojenkin turvallisuuskulttuurien yhtiöillä on turvallisempaa matkustaa kuin autolla.

Lentoturvallisuuden kiristäminen äärimmilleen on menneen maailman jäänne, joka vähitellen häviää, koska ajan myötä ihmiset tulevat hyväksymään sen, että lentämisen ei tarvitse olla sen turvallisempaa kuin muunkaan elämän. Heille riittää, että lentomatka on yhtä turvallinen kuin auto- tai taksimatka kentälle. Nykyään turvallisuuskulttuurista jo lipsutaankin mm. säästämällä henkillöstökuluissa ja pistämällä töihin erittäin väsyneitä lentäjiä. Lentäjäjärjestöt ovat ottaneet tilanteeseen kantaa, koska monien onnettomuuksien taustalle voidaan olettaa osasyyksi lentäjien väsymys, mutta lentäjien lepoaikasäännöksiä tuskin muutetaan, koska matkustajat tahtovat halvempia lippuja. Heidän ensisijainen valintakriteerinsä on enää harvoin turvallisuus. Yleensä se on hinta. Tottunut lentomatkustaja astuu varsin huoletta rämisevään itäeurooppalaiseen purkkiin, jos säästää sillä rahaa.

En ole koskaan kuullut keneltäkään rationaalista perustetta, miksi juuri lentämisen tulisi olla turvallisempaa kuin muun elämän. En ole kuullut, koska sellaista ei ole. Lentämiseen liittyvä turvallisuusrunkkaus on romantiikkaa, jolla lentämisestä yritetään tehdä jotain erikoista, sellaista, johon muun elämän lainalaisuudet eivät yllä.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Ei se enää ole, kun lentämisestä tulee arkista. Jo nyt monet ihmiset lentävät huoletta yhtiöillä, joiden turvallisuuskulttuuri on huono, koska he tietävät, että huonojenkin turvallisuuskulttuurien yhtiöillä on turvallisempaa matkustaa kuin autolla.
Kerros tää näille kaikille lentoyhtiöille mitkä on menneet konkkaan muutaman tonttiin tulon myötä, niitä on nimittäin melkoinen liuta.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Kerros tää näille kaikille lentoyhtiöille mitkä on menneet konkkaan muutaman tonttiin tulon myötä, niitä on nimittäin melkoinen liuta.

Juuri viime kuussa taiwanilaisen TransAsia Airwaysin hallitus piti hätäkokouksen ja kaikki lennot lopetettiin välittömästi. Kaksi onnettomuutta seitsemän kuukauden välein ja pillit pussiin ja kaikille kenkää.

Kyseessä on sama yhtiö minkä maahansyöksy tallentui kojelautakameraan viime vuoden helmikuussa, lento GE235.
 

Byvajet

Jäsen
Kerros tää näille kaikille lentoyhtiöille mitkä on menneet konkkaan muutaman tonttiin tulon myötä, niitä on nimittäin melkoinen liuta.

Muutaman koneen puljuja menee konkkaan joka tapauksessa. Vielähän tuo Air Francekin porskuttaa, vaikka lentäjät lensivät karkeiden virheiden säestämänä koneen mereen. Vaikka jollekin suurelle yhtiölle sattuisi huollon tai lentäjien piittaamattomuudesta tai osaamattomuudesta johtuva vakava onnettomuus, niin silti firma jatkaa.

Yhä harvemmaksi käy ihmisten joukko, joka aloittaa lentolippujen valitsemisen yhtiöstä. Hakukriteeri on hinta.
 

julle-jr

Jäsen
Yhä harvemmaksi käy ihmisten joukko, joka aloittaa lentolippujen valitsemisen yhtiöstä. Hakukriteeri on hinta.
No ei nyt ihan noinkaan. Tunnut puhuvan lomailijoista, mutta onkohan kuinka suuri osa lentomatkustajista lomamatkalla?

Mä lennän vuodessa vuodesta riippuen noin 50-80 lentoa. Valitsen lähes aina jonkun Oneworldin yhtiön, koska Finnairin kulta/platina-kortilla saa tällöin tiettyjä etuja.

Enkä todellakaan katso ensimmäisenä hintaa. Millään häröyhtiöillä ei edes saa lentää firman matkustusohjeen mukaan. Samansuuntaiset käytännöt on varmaan muissakin firmoissa, eli suurimmalla osalla ihmisistä, jotka niissä koneissa elämäänsä tuhlaavat.
 
Ei se enää ole, kun lentämisestä tulee arkista. Jo nyt monet ihmiset lentävät huoletta yhtiöillä, joiden turvallisuuskulttuuri on huono, koska he tietävät, että huonojenkin turvallisuuskulttuurien yhtiöillä on turvallisempaa matkustaa kuin autolla.

Lentoturvallisuuden kiristäminen äärimmilleen on menneen maailman jäänne, joka vähitellen häviää, koska ajan myötä ihmiset tulevat hyväksymään sen, että lentämisen ei tarvitse olla sen turvallisempaa kuin muunkaan elämän. Heille riittää, että lentomatka on yhtä turvallinen kuin auto- tai taksimatka kentälle. Nykyään turvallisuuskulttuurista jo lipsutaankin mm. säästämällä henkillöstökuluissa ja pistämällä töihin erittäin väsyneitä lentäjiä. Lentäjäjärjestöt ovat ottaneet tilanteeseen kantaa, koska monien onnettomuuksien taustalle voidaan olettaa osasyyksi lentäjien väsymys, mutta lentäjien lepoaikasäännöksiä tuskin muutetaan, koska matkustajat tahtovat halvempia lippuja. Heidän ensisijainen valintakriteerinsä on enää harvoin turvallisuus. Yleensä se on hinta. Tottunut lentomatkustaja astuu varsin huoletta rämisevään itäeurooppalaiseen purkkiin, jos säästää sillä rahaa.

En ole koskaan kuullut keneltäkään rationaalista perustetta, miksi juuri lentämisen tulisi olla turvallisempaa kuin muun elämän. En ole kuullut, koska sellaista ei ole. Lentämiseen liittyvä turvallisuusrunkkaus on romantiikkaa, jolla lentämisestä yritetään tehdä jotain erikoista, sellaista, johon muun elämän lainalaisuudet eivät yllä.
Pitäisi ottaa huomioon se, että moni ihminen pelkää (tai kokevat vieraaksi) jo valmiiksi lentomatkustamista koska kokevat, että heillä ei ole mitään kontrollia tapahtumiin (tai ymmärrystä miten lentäminen on edes mahdollista). Näin ollen se myös eroaa huomattavasti esimerkiksi automatkailun turvallisuuden tunteesta. Jo pelkkä ilmassa olo aiheuttaa turvattomuuden tunnetta verrattuna vaikka junaan ja autoon.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Pitäisi ottaa huomioon se, että moni ihminen pelkää (tai kokevat vieraaksi) jo valmiiksi lentomatkustamista koska kokevat, että heillä ei ole mitään kontrollia tapahtumiin (tai ymmärrystä miten lentäminen on edes mahdollista). Näin ollen se myös eroaa huomattavasti esimerkiksi automatkailun turvallisuuden tunteesta. Jo pelkkä ilmassa olo aiheuttaa turvattomuuden tunnetta verrattuna vaikka junaan ja autoon.

Tämä se on ja lentopelkokursseilla esimerkiksi käydään läpi mitä kulloinkin tapahtuu, kun kuuluu niitä kolahduksia vaikkapa lähtövalmisteluissa. Ne on aina samat äänet ja tapahtumat ja niiden tietäminen helpottaa monia.

Ei minua autossakaan pelota, mutta on se hieman kummallista, jos sen kokee erityisen turvalliseksi, kun kaiken maailman rekkojen sun muiden seassa siellä mennään ja hirvi tai peura voi hypätä tielle vaikka missä.
 
Tämä se on ja lentopelkokursseilla esimerkiksi käydään läpi mitä kulloinkin tapahtuu, kun kuuluu niitä kolahduksia vaikkapa lähtövalmisteluissa. Ne on aina samat äänet ja tapahtumat ja niiden tietäminen helpottaa monia.

Ei minua autossakaan pelota, mutta on se hieman kummallista, jos sen kokee erityisen turvalliseksi, kun kaiken maailman rekkojen sun muiden seassa siellä mennään ja hirvi tai peura voi hypätä tielle vaikka missä.
Se autoilu on suurimmalle osalle niin tuttua puuhaa, että se tuntuu turvalliselta ja minusta siksi juuri erittäin luonnollista sen kokeminen turvallisena vaihtoehtona. Lisäksi jos itse ajaa niin voi vaikuttaa asiaan. Mainitaan vielä myös uudelleen tuo pelkkä maassa olo, joka tuntuu monelle huomattavasti turvallisemmalta kuin ilmassa oleminen.
Hirvi ja peura kolarit harvoin johtaa ihmisen kuolemaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös