Ilmoitukset
  • Nimimerkki Powerplay huilaa viikon sääntöjen 6§:n perusteella.
  • Nimimerkki Pori67s huilaa kuukauden sääntöjen 4§:n perusteella. Aiempi rikehistoria samasta syystä vaikutti pelikiellon pituuteen.
  • Nimimerkki psychodad rauhoittuu kaksi kuukautta sääntöjen 6 ja 7§:n perusteella.

Maalivahti on turvamme ja linnamme sekä auttajamme hädän hetkellä

Viestiketju osiossa 'NHL' , aloittajana dali, 29.12.2009 klo 00.05.

  1. dali Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    New jersey Devils, Lamoriellon Enkelit 1987-2015
    NHL:n aliarvostetuimmat pelaajat -ketjun innoittamana ajattelin avata ketjun, joka on kokonaan omistettu NHL:n parhaille maalivahdeille.

    Keskustelu tästä aiheesta on hyvinkin ajankohtaista, koska Devilsin Martin Brodeur on ottamassa nimiinsä miltei kaikki merkittävimmät henkilökohtaiset tilastoennätykset. Patrick Roy lienee kuitenkin saavuttamaton pudotuspelien voittotilastossa, jollei Devils sitten mene finaaleihin saakka tulevina vuosina. Siltikin ennätyksen nappaaminen vaatisi Martylta uuden jatkosopimuksen tekemistä ja lisää playoff-menestystä.

    Minulle kaikkien aikojen ykkönen maalivahdeista on Martin Brodeur, eikä toki vähiten siksi, että päässäni ovat punamustat värilasit ja olen sen vuoksi luonnollisesti nähnyt eniten hänen otteitaan. Oheinen kirjoitus onkin pitkälti kirjoitettu Martin Brodeurin ylistyspuheeksi.

    Martin Brodeur aloitti uransa quebeciläisen koulukunnan tapaan perhosmaalivahtina, mutta Jacques Caron kouli hänestä sen maalivahdin, joka hän nykyään on. Caronin ansiota on, että Brodeur käyttää täysin hyödykseen ison kokonsa ja atleettisuutensa ja pelaa tilanteet mahdollisimman pitkään pystyssä. Tämä yhdistettynä loputtomaan vastustajan pelaajien ratkaisujen tutkimiseen tekee Brodeurista erittäin vaikean ohitettavan. Vastustajien ratkaisujen ennakoimisen toinen puoli on se, että monet tulokkaat tekevät uransa avausmaalin Brodeurin taakse, koska tämä ei osaa ennakoida heidän ratkaisujaan.

    Brodeurin on sanottu hyötyneen Devilsin puolustusvoittoisesta pelitavasta. Jos kuka tahansa olisi voinut menestyä Devilsin maalivahtina, Brodeur ei olisi tehnyt uraansa Devilsin maalivahtina, vaan tolppien välissä olisi häärinyt joku mikedunham.

    Brodeur on hyötynyt Devilsin kurinalaisesta viisikkopelaamisesta, mutta niin ovat kaikki muutkin menestyneet maalivahdit. Asiassa on toinenkin puoli. Devilsille oli suunnattomaksi eduksi se, että maalilla oli juuri Brodeur, joka teki osaltaan Devils-viisikon elämän helpoksi erinomaisen rebound-kontrollinsa ja mailapelaamisensa avulla. Puolustuksenkin on miellyttävää Brodeurin edessä, koska irtokiekot menevät säännöllisesti joko omille tai vaarattomalle alueelle laitoihin.

    Marty pelaa kuin kolmas pakki ja katkoo suuren osan vastustajan hyökkäyksistä katkomalla rännikiekot. Varsinkin ennen työsulkua ja sittemmin sääntöihin (ei vähiten Brodeurin vuoksi) tullutta maalivahtien pelaamista rajaavaa trapezoid-aluetta rännikiekko tarkoitti kiekon luovuttamista Devilsille.

    Brodeur on ollut parhaimmillaan juuri niissä peleissä, joissa maalivahdin osuus nousee kaikkein merkittävimmäksi. 22. joulukuuta Marty rikkoi Terry Sawchukin nimissä olleen ja rikkomattomana pidetyn nollapeliennätyksen. Tällä hetkellä Martylla on kasassa 104 nollapeliä. Martyn pelaamissa nollapeleissä merkittävää on se, että 48 niistä on tullut peleissä, joissa peli on päättynyt enintään 2-0 Devilsille.

    Mielestäni Brodeurin huikein tasonnäyte on se, että hän pelaa illasta ja kaudesta toiseen huikean korkealla tasolla. Vuoden 1995 jälkeen hän on ainoastaan kerran jäänyt alle 34 voiton. Tämä tapahtui viime vuonna, jolloin hän joutui pitkälle sairauslomalle vakavan käsivamman vuoksi.

    On lopulta makuasia, ketä näistä suurista arvostaa kaikkien aikojen parhaimmaksi maalivahdiksi. En usko, että totuus löytyy tilastoista tai muista henkilökohtaisista huomionosoituksista, vaikka kaikkien aikojen tilastoissa oma suosikkini Martin Brodeur esiintyy edukseen vielä todella pitkän aikaa eikä hänen saavutuksiaan voida sivuuttaa.

    Brodeurin uralta puuttuu oikeastaan vain kaksi kruununjalokiveä: Conn Smythe ja Hart trophy. Keväällä 2003 tapahtui suuri vääryys, kun pudotuspelien parhaan pelaajan palkinto meni J-S Giguerelle, kun vastapuolella valitsijoiden äänet jakautuivat ja Devilsin menestyksen suurin yksittäinen tekijä Brodeur jäi ilman palkintoa. Brodeurin uran paras mahdollisuus voittaa Hart Trophy tuli keväällä 2007, jolloin hän johdatti sangen keskinkertaisen Devils-nipun miltei omin voimin pudotuspeleihin ja pelasi siinä sivussa tilastollisesti uransa parhaan kauden. Palkinto meni kuitenkin Sidney Crosbylle.

    Jokainen historiaan jääneistä maalivahdeista on ollut omalla tavallaan erityinen. Se, että kolme historiaan jäävää maalivahtia Brodeur, Roy ja Hasek ovat pelanneet samaan aikaan, mahdollistaa edes jonkinlaisen vertailun tekemisen. Sen sijaan on silkkaa ajatusleikkiä, miten esimerkiksi sellaisia takavuosien suuruuksia kuin Dryden, Sawchuk, Hall, Parent ja Esposito voi verrata tämän päivän maalivahteihin tai päinvastoin.

    Keskustelun pohjaksi voidaan tarjota esimerkiksi vertailua pelityylien välillä. Roy, Hasek ja Brodeur ovat pelanneet selvästi omanlaisella tyylillään ja omalla tavallaan uineet menestyksekkäästi vastavirtaan ja erottuneet edukseen - anteeksi nyt vain - geneerisestä perhosmaalivahtimuotista ja ovat senkin puolesta kaikki erinomaisia jääkiekon lähettiläitä.

    Olkoon tämä maallikon lyhyt puheenvuoro päänavauksena keskustelulle siitä, kuka onkaan kaikkien aikojen paras maalivahti, tähän asti. En edes yrittänyt sanoa kaikkea, koska aihetta voi lähestyä niin kovin monesta eri suunnasta.

    Muutama linkki:

    Hfboardsilla on oikein oma viestiketjunsa, jossa listataan pelaajia, jotka tekevät avausmaalinsa Martin Brodeuria vastaan.

    Lisää Caronin ja Brodeurin yhteistyöstä täällä

    Tässä blogissa on otettu asiaksi todistella, miksi Martin Brodeur ei ole kaikkien aikojen parhaimpien joukossa.
     
  2. TonyClifton Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Dominik Hasek
    Mainio "lyhyt" ylistyspuhe:)

    Lainaus:
    Eikö Brodeur juuri käytä useita tunteja päivässä katsomalla omia pelejään + vastustajien pelejä oppiakseen tuntemaan pelaajien kikat ja minimoidakseen omat höntyilyt? Toki varmasti kaikki vahdit tutkivat vanhoja pelejään videolta mutta, muistaakseni juuri Martin on aika perfektionisti tällä saralla?
     
  3. expertti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL, Martin Brodeur
    Lainaus:
    Juuri näin. Pelipäivän traditioihin kuuluu nimenomaan hallilla (tai kotipeleissä kotona) edellisen ottelun, ko. vastustajaa vastaan, analysointi. Ja muutenkin nauhaa kelaillaan Martyn perheessä ahkerasti. Myös pojilleen hän koittaa ammentaa Garonilta saamaansa oppia ahkerasti. Tuo suhde, joka Brodeurilla ja Garonilla on, on vertaansa vailla. Jos jotain kiinnostaa tämä Martyn kehittyminen maailman parhaaksi ja pysyminen siellä (pitkälti Garonin ansiosta), kannattaa ehdottomasti lukaista tämä opus:

    Beyond the crease: http://cgi.ebay.com/Martin-Brodeur-...emQQptZUS_Nonfiction_Book?hash=item518f06b5e6

    Huippuhyvä kirjoitelma, myös ei Brodeur faneille. Kirjassa on myös hauskoja pelaajaesittelyitä hyökkääjistä. "How many times have they beat me and why?"

    Myös herran toiminta kaukalon ulkopuolella on tärkeä osa sitä, miksi hänesta on tullut niin arvostettu. Pelaajien (ja maalivahtien) edustajana NHL:n ja NHLPA:n erilaisissa kokoontumisajoissa ja väännöissä.

    Lisäksi miehen varusteet lienevät nyky NHL:n pienimmästä päästä? Harmi kun en ole enää löytänyt sitä kuvaa, missa verrattiin esim. Gigueren ja Brodyn varusteita NJ-ANA finaalisarjan jälkeen.

    Itsellenikin on siis vain yksi ja ainoa PARAS.

    Toinen suosikkini on myös Martyn yksi suurista esikuvista ja ihailun kohteista, Ron Hextall. Ei liene yllätys, keneltä mailankäsittelyinto on Brodeuriin tarttunut. Harmi, että muiden joukkueiden GM:t halusivat tuon MartyZonen tuonne maalin taakse. Kapelimestarin toimintaa oli niin mukava katsella.

    Muistoja on sitten vuoden 94 kertynyt vallan perkeleesti ja voin tunnustaa muistavani jokaisen "ison" torjunnan. Ja taitavat jossain muodossa löytyä myös arkistojeni kätköistä.

    Tähän voisi hehkuttaa sivu tolkulla, mutta taidan jatkaa itsekseni mumisemista. Hieno mies.
     
  4. Golden AWe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Charles Darwin
    Vetää vähän tyhjäksi tämä mittava aloituspuheenvuoro ja jatkot. Ei kuitenkaan negatiivisessa mielessä, vaan että tässä tosiaan törmätään jo nyt liikaa siihen, että Roy ja Hasek eivät pelaa enää. Brodeur taas saa edelleen jatkoa upealle uralleen. Kuinka huipulla sitten Brodeur malttaa lopettaa, ja vieläkö tulevat saavutukset parantavat hänen asemaansa vertailussa? Vielä yksi Stanley Cupin voitto ei tekisi ainakaan pahaa - jotenkin nämä ennätykset kun eivät yksinään paina kuitenkaan niin paljoa.

    Kuka sitten on hänen mantelinperijänsä? Nyt näyttää, ettei sellaisenaan kukaan. Marc-Andre Fleury voisi nousta sellaiseksi Grant Fuhriksi statseillaan, jos Pens voittaa lisää. Muut kanukit vetävät nyt aika aallonpohjassa. Nabokov taas alkaa olla liian vanha, vaikka voittaisikin cupin tai pari. Kipru samoin, niin kova jätkä kuin onkin.

    Ryan Miller voisi statsiensa puolesta nousta vielä vaikka kuinka korkealle historian saatossa, jos Sabresista kasvaa mestaruusjoukkue. Henkka Lundqvistilla kans, jos menee esittämään akrobatiaansa toiseen joukkueeseen.

    Muussa tapauksessa tässä on oikeasti (kele) ajateltava, että seuraavan ison nimen ura on vasta alussa. Varlamov, jopa Rask tai Rinne...
     
  5. Andrew Jäsen

    Tilastojen valossa Martin Brodeaur on varmasti paras maalivahti NHL:n historiassa mutta itse pidän kyllä Patrick Roya ja Dominik Hasekia selkeästi parempina maalivahteina.

    Brodeaur on aina pelannut huippupuolustuksen takana mutta on useasti pettänyt playoffeissa kovassa paikassa.

    Esimerkiksi Stanley Cupin 7.finaalissa Colorado Avalanchea vastaan Brodeaur oli todella epävarma ja toissa vuonna Sean Avery otti Brodeaurin pois pelistä aivan suvereenisti vähän ärsyttämällä.

    Se mikä vielä Brodeaurissa ärsyttää on miehen iänikuinen valittaminen tuomareille ja lehdistölle. Milloin Aleksander Ovetchkinin visiiri on liian tumma, milloin Sean Avery sanoi pahoja sanoja....
     
  6. Golden AWe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Charles Darwin
    Lainaus:
    Roay ja Haseak

    Lainaus:
    Ei noista pudotuspeleistä mitenkään saa kyllä "usein pettänyttä". Kolme Stanley Cupia neljäntoista kauden aikana. Itse muistelen, että ainoastaan tuo 2007-08 olisi ollut selkeä floppaus kovan runkosarjan jälkeen, mutta sekin muillekin kuin Brodeurille.
     
  7. expertti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL, Martin Brodeur
    Lainaus:
    Tässä hyvä esimerkki tämän kauden huippupuolustuksesta

    32 Matthew Corrente 6' 0" 200 Mar 17, 1988 21 Mississauga, ON, CAN
    2 Mark Fraser 6' 3" 220 Sep 29, 1986 23 Ottawa, ON, CAN
    6 Andy Greene 5' 11" 190 Oct 30, 1982 27 Trenton, MI, USA
    7 Paul Martin ** 6' 1" 200 Mar 5, 1981 28 Minneapolis, MN, USA
    27 Mike Mottau 6' 0" 190 Mar 19, 1978 31 Quincy, MA, USA
    29 Johnny Oduya 6' 0" 200 Oct 1, 1981 28 Stockholm, SWE
    24 Bryce Salvador 6' 3" 215 Feb 11, 1976 33 Brandon, MB, CAN
    5 Colin White 6' 4" 215 Dec 12, 1977 32 New Glasgow, NS, CAN

    Moniko näistä herroista esiintyisi Andrew:n joukkueessa esim jossain virtuaalimanagerointi pelissä? Sitä minäkin. Äijiä tulee ja menee, Marty hoitaa.
     
  8. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Yksi rakkaimpia lapsuuden muistojani on kun Colorado Avalanche ja Roy taipuivat Red Wingsille 7-0 konfrenssifinaalien game 7:ssa. Roay on siis myös pettänyt usein kovassa paikassa.
    Lainaus:
    Itse asiassa Brodeuria ei niin harmittanut se, että Averay olisi sanonut pahoja sanoja vaan se että hän huitoi mailalla hänen silmiensä edessä. Ja ihan toiset pojat niitä sääntöjä menivätkin sitten muuttamaaan.

    Lainaus:
    Eikös tuo Greene just voittanut Norrias trophyn.
     
  9. TonyClifton Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Dominik Hasek
    Lainaus:
    Tämä kuuluu myös rakkaimpiin (aikuus) lätkämuistoihini:) Wingssithän olivat selkä seinää vasten otteluvoitoin 2-3 Coloradolle kunnes Haseak laittoi luukut kiinni kahdella nollapelillä ja Detroit pommitti game seiskassa Roayn reikäjuustoksi.

    Kyllä kaikille huippumaalivahdeille on tullut myös huonompia keväitä. Kyllähän jääkiekko on edelleen joukkupeli. Jos kenttäpelaajat konttaavat ja häviävät kaksintaistelut niin kyllä noutaja voi tulla huippumaalivahdille hyvinkin pian. Oman suosikkini Haseakin musta kevät oli tynkäkaudella 94-95 jolloin Phillyn pojat pistivät Buffalon laulukuoroon 4-1 ekalla rundilla. Toisaalta Haseakin viimeinen Detroit kevätkin on aika surkuhupaisa vaikka Stanley tulikin.

    Sekä Roya ja Brodeaur ovat myös ottaneet tukkaan pari kertaa.

    Viime kauden pleijarit Brodeaur muistaa varmaan koko ikänsä. Eikä sitä edellinenkään ihan putkeen mennyt.

    Roya tuskin unohtaa jo aikaisemmin mainitsemaani Wings-sarjaa. Minnesotan yllätys vuoden 2003 pleijareissa Coloradon nimivahvaa tiimiä vastaan pysyy myös varmasti takaraivossa pitkään...

    Tilastot ja vuodet on oman pään muisteloista joten pienet virheet ovat mahdollisia. Ei jaksanut googlettaa...
     
  10. Bosco Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK, Pittsburgh
    Ajattelin avata Vezina Trophylle oman ketjunsa, mutta meneehän se Vezina-keskustelu tännekin. Eli keitäs porukka veikkailee tämän kauden Vezina-voittajaksi? Viime kauden kärkikolmikosta Thomas, S.Mason ja Backstrom kenelläkään ei ole tänä vuonna mitään jakoa tässä tämän palkinnon osoitteesta päätettäessä.

    Vahvimmat ehdokkaat Vezinan saajiksi ovat:

    Ryan Miller - Kaikissa tilastoissa kärjen tuntumassa, loistava Olympialaisissa (vaikka sillä ei tämän palkinnon kanssa mitään tekemistä olekaan). Koko kauden puhuttu parhaana veskarina ja suurin syy Buffalon loistavaan kauteen. Ennakkosuosikki tässä kisassa.

    Martin Brodeur - 1. voitoissa ja nollapeleissä, hyvät tilastot. Vanhat näytöt ja ennätysten uusiksilaittaminen nostavat osakkeita.

    Ilya Bryzgalov - Koko kauden läpi loistavia esityksiä vuoden yllättäjoukkueen Phoenixin maalinsuulla. Kaikissa tilastoissa kärjen tuntumassa. Tippettin puolustusvoittoinen taktiikka sopinut Bryzgaloville, mutta myös heikentää Bryzgalovin osakkeita Milleriin nähden?

    Jimmy Howard - Ollut erittäin hyvä Detroitin maalinsuulla koko kauden. Loistavat tilastot, mutta voitoissa jää kilpakumppaniensa taakse.

    Eiköhän se näiden kolmen kauppa ole tänä vuonna. Luongo on ollut melko ailahteleva läpi kauden, Anderssonin tilastot Olympialaisten jälkeen ovat huonot, Lundqvstin tiputtaa kisasta Rangersin todennäköinen jääminen playoffien ulkopuolelle, Kiprusoffin osalta samat sanat kuin Lundqvistin osaltakin, Halakilla ja Raskilla ei ole tarpeeksi pelejä.

    Itse antaisin palkinnon Millerille.
     
  11. SVSV Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    San Jose Sharks
    Eiköhän Miller tosiaan pystin vie. Niin monessa tärkeässä tilastossa aivan kärjen tuntumassa. Miller ja Bryzgalov ovat pelastaneet eniten tiukkoja otteluita seuroilleen ja tämä varmasti vaikuttaa paljon äänestyksessä. Howard saanee tyytyä Calder-äänestyksen kakkossijalle ja kamppailee Brodeurin kanssa kolmannen ehdokkaan paikasta Vezina-äänestyksessä. Mahdollisesti, sillä on jännä nähdä, kuinka nämä ennätysten rikkomiset vaikuttavat Brodeurin mahdollisuuksiin. Varmaa peliä, mutta tilastojen valossa Brodeurin ei pitäisi yltää kolmen kandidaatin joukkoon.

    Myös Vokoun taistelee Halakin ja Kipperin kanssa tilastojen kärkisijoista, mutta harvoinpa jos koskaan Vezina menee suuren tanssin ulkopuolelle jääneelle kassarille.
     
  12. Sambody Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL, Jokerit, Barca, ManU
    Eiköhän Vezina löydä tiensä Millerin kainaloon.

    Kärkikolmikkokin voi olla juurikin tuo Miller, Bryzgalov ja Brodeur. Kiprusoff voi sekoittaa peliä, jos torjuu vielä Calgaryn playoffeihin.
     
  13. Apmp- Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Red Wings, TPS
    Tottakai Red Wings -fanina haluaisin Calderin ja Vezinan vaikka molemmat menevän Howardille, mutta realistina en usko Jimmyn nappaavan kumpaakaan vaikka onkin upean kauden pelannut.

    Brodeur on niissä harvoissa nähdyissä Devilsin peleissä ollut ihan OK, mutta itse en ainakaan ole ollut niin vakuuttunut, kuin Milleristä.

    Luongo on ollut.. Jos ei huono, niin ainakin todella epävarma (taas niiden muutaman Nucks pelin perusteella mitä olen nähnyt).

    Miller on siis tilastoissa aivan kärkipäässä ja muutenkin on ollut todella varma maalilla. Hänelle uskon Vezinan menevän.

    Montrealin toiminta on ollut maalivahtiasioissa mielestäni aika outoa. Halutaanko siellä ehdottomasti Pricen olevan se ykkösmaalivahti, sillä Halakilla on ainakin ihan eri tason näytöt tältä kaudelta ja niiden perusteella jyrää Pricen? Pelimäärä on kuitenkin aika samoilla hujakoilla ja tästä syystä Halakin pelit eivät riitä.

    Raskista ei nyt tarvitse edes mainita ettei ole mitään asiaa äänestykseen, vaikka loistava onkin ollut. Sama juttu pätee toki toiseen hyvin pelanneeseen suomalaisvahtiin, Niemeen. Ainakin Raskilla uskon myöhemmässä vaiheessa olevan mahdollisuutta taistella Vezinasta ihan tosissaan, mikäli pääsee pelaamaan joukkueessa joka sen mahdollistaa.

    Bryzgalov on ollut varsin hyvä, roikkuu tilastoissa aika lähellä kärkeä. Mahdollisuuksia on Vezinaan, mutta en jaksa uskoa että pystyisi Milleriä ohittamaan.

    Kipper ja Vokoun ovat molemmat olleet toki hyviä, mutta erityisesti Floridan runkosarjasijoitus ei kyllä anna Vokounilla mahdollisuutta voittoon. Vaikka pitää muistaa kuitenkin että monet Catsien pisteistä on tullut yksinomaan Vokounin ansiosta, kun hyökkäys on saanut väkisin puurrettua sen yhden maalin ja Vokoun on kopannut vastustajan 40 laukausta.

    Löytyyhän tämän lisäksi tietysti Henrik Lundqvist ja Evgeni Nabokov, joilla olisi hyvinä vuosina mahdollisuudet Vezinaan. Lundqvistilla saattaa sellainen ainakin joskus olla vielä edessä. Siihen tarvitaan kuitenkin myös sitä että hyökkääjät tuovat oman panostuksensa mukaan, jotta voittotilasto kasvaa.
     
  14. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    Onkohan suurin kontrasti maalivahtien välillä juuri Detroitissa? Osgood on ollut aivan järkyttävä imuri ja Howard taas käsittämättömän varma. Tämän ei ainakaan pitäisi laskea Howardin osakkeita, koska ero on tosiaan kuin yöllä ja päivällä.

    Howard, 2.30 GAA
    Osgood 3.02 GAA

    Howard 92,3 Save%
    Osgood 88,8 Save%

    Voittoprosentti/aloitetut pelit:

    Howard 34/58 = 58,6%
    Osgood 7/21 = 30,0%

    Ihan Detroitin tulevaisuuden kannalta toivon, ettei Howard voita ainuttakaan pystiä. Niillä on kun on tapana korottaa tulevien soppareiden hintaa. Joukkueen etu aina yksilön edelle. Ensi kaudella Howard jatkaa vielä 717k caphitillään.
     
  15. expertti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL, Martin Brodeur
    Marty alkaa vertyä tärkeimpien pelien lähestyessä. Parit nollapelit ja voitto nro 600. Ei tarvi enää jossitella voittomäärässä, että mitä jos Royn aikana olisi vedelty rankkareita.
     
  16. larzzon Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    UJ & rullat
    ->Tähän ketjuun sopii hyvin keskustelu siitä, että Stanley Cup -finaaleissa nähtiin kaksi melko keskinkertaista maalivahtia. Trendi on selvä: voittaakseen Cupin ei tarvitse maksaa maalivahdille viittä miljoonaa kaudessa tai saada Vezinaehdokkuustason torjuntatyöskentelyä. Wingsin Holland on uskonut asiaan jo pitkään ja nyt GM:stä trendin olemassaolon ovat julkisesti tunnustaneet ainakin Bruinsin Chiarelli ja Sharksin Wilson.

    Asia ei kuitenkaan mielestäni ole ihan niin yksioikoinen. Mennyt kausi oli olympialaisten vuoksi pitkä ja kiivastahtinen. Pudotuspeleissä ei nähty huippumaalivahtityöskentelyä mielestäni muilta kuin Halakilta. Niistä pareista mitä enemmän seurasin, Miller oli Bruinsia vastaan kesyhkö, vaikkei sarja suinkaan häneen kaatunut, Brodeur oli jopa heikko, Nabokov pelasi, kuten häneltä on pleijareissa totuttu näkemään (joskaan Sharksia ei olisi Blackhawksia vastaan pelastanut edes Halak) ja Luongo pelasi epätasaisesti. Jossittelua ja varsin kipeää sellaista, mutta runkosarjatasollaan pelaava Rask olisi kääntänyt Flyersia vastaan yhden ottelun neljästä.

    Ja nyt heitänkin raadille pähkinän: kannattaako maalivahtia peluuttaa runkosarjassa 70:tä ottelua, vaikka hän siihen pystyisikin? Maalivahdin duuni on henkisesti raskasta ja yksikään paljon pelanneista huippuvahdeista ei tänä vuonna ollut parhaimmillaan pleijareissa. Ja koska on itse asiassa viimeksi ollut?

    Kannattaisiko playoffseissa kokeilla kahden maalivahdin strategiaa? Ainakin Phillyn voi sanoa peluuttaneen kahta kassaria, joskin loukkaantumisten vuoksi pakotettuna.
     
  17. Bosco Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK, Pittsburgh
    Lainaus:
    70 peliä runkosarjassa alkaa olemaan jo yhdelle maalivahdille liikaa. Maalivahtien tarjonta on yksinkertaisesti niin runsasta nykyisin, että jokaiselle joukkueelle löytyy pätevät kakkosmaalivahdit eikä ole tarvetta ylikuormittaa ykkösveskaria. 55-65 peliä alkaa olla sopiva määrä pelejä ykkösveskarille. Kyllä se pelirytmi pysyy runkosarjassa riittävästi yllä, vaikka ykkösveskarille annettaisiinkin hieman useammin lepovuoroja ja peluutetaan kakkosveskaria. Etenkin b2b-peleissä runkosarjassa on melkoisen turhaa peluuttaa samaa veskaria.

    Playoffeissa sitä vastoin yhden veskarin taktiikka on se oikea. Chicago on hyvä osoitus tuosta. Kun vaan ykkösveska pysyy kunnossa ja otteet hyvällä tasolla, niin ei ole mitään järkeä suht tiivistahtisissa playoffeissa lähteä leikkimään veskarirulettia ja ottaa riski että maalivahti kadottaa hyvän rytminsä.
     
  18. Bosco Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK, Pittsburgh
    Miltäs palstalaisten top-3 Vezina-ehdokaslista näyttää tällä hetkellä, kun kaudesta on puolet takana?

    Tässä oma top-3:

    1. Tim Thomas
    - Tämän kauden selvästi paras veskari tähän mennessä ja Vezina on jo Thomasin takataskussa tällä hetkellä, ja jollei ihmeitä satu kauden jälkimmäisellä puoliskolla niin se myös kauden päätteeksi matkaa Thomasin palkintokaappiin.

    2. Carey Price
    - Price on pelannut tasaisen varmaa kautta alusta saakka, vaikka joulun tietämillä pientä väsymistä olikin havaittavissa. Osoittanut olevansa Montrealin häneen kesällä osoittaman luottamuksen arvoinen.

    3. Jonas Hiller
    - Kauden alussa ensimmäiset 5-6 peliä eivät Hilleriltä (tai ylipäätään koko joukkueelta) sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla, mutta sen jälkeen Hiller on koko ajan parantanut otteitaan ja on tällä hetkellä NHL:n kuumin veskari. Noussut NHL-maalivahtien eliittiin viimeistään tällä kaudella.

    HM: Marc-Andre Fleury, Roberto Luongo, Ondrej Pavelec, Jonathan Quick

    Viime kauden Vezina-kolmikko Miller, Bryzgalov ja Brodeur eivät tällä hetkellä ainakaan ole kisassa mukana, eikä näistä ainakaan Brodeur enää millään pysty nousemaan mukaan taistoon. Milleriltä ja Bryzgalovilta vaaditaan parannusta jälkimmäisellä puoliskolla, jotta ovat taas kolmen parhaan joukossa.
     
  19. Grainger Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    la Duodécima
    Aika lailla nuo samat vaihtoehdot. Tai kolmannesta paikasta on tiukka kisa, mutta Thomas on ylivoimainen ykkönen ja Price yhtä selkeä kakkonen, koska kantaa käytännössä yksin vastuun Canadiensin menestymisestä.

    Pricen otteissa tosiaan oli havaittavissa pientä väsymistä joulukuussa, mutta nyt on taas mennyt paremmin, sillä parissa viime pelissä on jälleen ollut se maaginen Price, joka nähtiin loka-marraskuussa.

    Saa nähdä onko mies nostanut tasonsa pettävästä lupauksesta voittavaksi maalivahdiksi.
     
  20. Sateentekijä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
    Hiller on tosiaan Anaheimin katastrofaalisen alkukauden jälkeen pelannut kuin unelma, siis aivan jäätäviä gameseivareita poika nappaa - ja todella usein. Okei, pientä hasekkia on hanska kädessä, välillä.

    Thomas ja Price ovat myös pelanneet loistavasti, mutta Hillerillä on taas edessään selkeästi surkeampi joukkue, paperilla sekä kentällä.

    No, kohta pitää mennä takaisin siihen maailman tärkeimpään riviin, jne, yms. muuta paskaa...
     
  21. cottonmouth Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KooKoo & Philadelphia Flyers
    Lainaus:
    Jonkinlaisen varjonhan tälle "varmalle" voitelle voinee muodostaa, se jos(/kun) Bruins alkaa peluuttaa maalivahtejaan tasaisemmin säästelläkseen Thomasia tai Raskin löytäessä peliään. Rask lienee kuitenkin organisaatiolla sen verran arvossaan, että nuorehkoa ja edelleen kehittyvää kaveria ei kannata täysin puhtaana kakkosena koko kautta peluuttaa. Tämän vuoden puolellahan Rask on jo aloittanut kolme viidestä ottelusta.

    Edit: Näemmä Rännikiekko kirjoitteli aiheesta jo toisessa ketjussa. Lähdettä toki kuuluu uskottavuuspisteiden valossa dissata..
     
  22. Tähtipakki Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP, Forza Kimi!
    Lainaus:
    Hmm.. Mones se Devils nyt olikaan runkosarjassa? Onko se Marty nyt hoitanutkaan aivan niin loistavasti? Torjunta% 88.7. Kyllä, kyllä, huono puolustus, mutta ei Martykaan ole hoitanut.

    Niin ja:

    Patrick Roy, numero uno aina ja ikuisesti :)
     
  23. CaptainSlow Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Pittsburgh Penguins, LeKi, Tappara
    Lainaus:
    Sen verran puolustelen experttiä, että tuo viesti on kirjoitettu vuosi sitten tammikuussa. :) Sori offtopic, mutta oli pakko!
     
  24. Grainger Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    la Duodécima
    Lainaus:
    Eiköhän pointti ollut siinä, että tähän kauteen asti kaikki muu NHL:ssa on muuttunut, mutta Brodeurin torjuntavarmuus on pysynyt samalla tasolla. Tällä kaudella kaikkien aikojen eniten runkosarjavoittoja napsinut herra on ollut huomattavasti heikompi. Täytyyhän sen iän jo pikkuhiljaa alkaa näkymään vaikka onhan syytä paljon muuallakin kuin maalinsuulla. Joka tapauksessa Brodeur on yleensä ollut se, joka on pirulaisia pystyssä pitänyt, nyt ei ole ollut hänenkään kautensa.

    Melkeinpä samat sanat Kiprusoffiin näkemättä yhtään Flamesin matsia. Aika heikolta näyttää näiden kahden tahti, mutta onhan noita nabokoveja ja muitakin alkanut iän myötä tippumaan kärryiltä. Sitten taas toista ääripäätä esittää Tim Thomas, joka toinen hokkari haudassa pelaa elämänsä kiekkoa.
     
  25. expertti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL, Martin Brodeur
    Lainaus:

    Juu, odotan mä laadin vastineen vaikka ensi vuonna :-)

    Olihan tämän kauden dyykkaus odotettavissa. Noista muutamasta voittopelistä tällä kaudella kolme on nollapeliä. Joukkue ei vaan ole tehnyt maaleja monesti yhtä enempää. Voisihan Marty niitäkin tehdä enemmän kun sekin luonnistuu, mutta ei nyt ihan kaikkea sen niskaan kaadeta.

    Roy: 551 wins in 1,029 games
    Brodeur: 608 wins in 1105 games

    Nippelitietona tilastoista, jos nyt tulkitsin oikein, niin Brodeur on vaihdettu NHL-urallaan maalilta kesken pelin vain 15 ottelussa. Tämä kertonee jotain tasaisuudesta. Noista kahden ainakin muistan johtuneen loukkaantumisesta. Jätetään pieni varaus mun tilastotulkinnalle.

    Mulle Marty on nro 1 ja jollekin se on joku muu. Sitähän se fanitus on.