Pelasi edellisellä kaudella ennen Kärppiin tuloa kuusi peliä Pittsburghissa. Odotukset olivat korkealla. Ajattelin miehen olevan yksi Liigan parhaista voimahyökkääjistä ja kolmosketjun laitureiden eliittiä. No, ei ollut. Hyökkäyssuuntaan aivan tussu. Kamppailupelaamisessa myös paljon heikompi kuin olisi voinut uskoa. Kärppiin tulessa väänsi itseään rohkeasti maalille, mutta pikkuhiljaa tuokin ominaisuus kaikkosi. Loukkaantumiset pehmensivät miestä silminnähden. Jättimäinen pettymys oli miehen kaksi kautta Kärpissä.
Persoonaltaan sitten mies on kymppi ++. Hyvää toivon hänelle jatkoon, vaikka pahaa pelkään, että luisu on alkanut. Kroppa ei kestä ja viimeinen halu taistella kipujen kanssa on tehnyt hänestä pehmeän. Näin ollen ulkoisesti jäljelle jää vain viekas hymy. Sisällä on tietenkin paljon enemmän.