Esko Seppäsellä aika tiukat näkemykset taloudenhoidosta pankki-, valtio-, ja EU-tasolla: Milloin iskee seuraava pankkikriisi? | Politiikkaradio | Radio | Areena | yle.fi
Verkkolehden uusimmat jutut
-
"Virtaa riittää kyllä kaikkiin peleihin" – A-maajoukkueesta kotikisoihin kutsuttu Konsta Helenius on valmis myös miesten MM-kisoihinLue lisää »
-
U18 MM-päiväraportti: Eiserman johti Yhdysvaltojen murska-avausta hattutempulla, Kanada rynnisti Ruotsilta karkuun avauserässäLue lisää »
-
Avausvoiton Pikkuleijonille torjunut Rimpinen kotikisoista: "Ihan mahtavaahan tämä on"Lue lisää »
-
Selostajalegenda Bob Cole on poissaLue lisää »
-
Saku Salminen loppukauden pelikieltoon Christian Heljangon taklaamisestaLue lisää »
-
Pikkuleijonat avasi kotikisat tyylikkäällä voitolla Latviasta – Aatos Koivulle ulosajo ottelun loppuhetkilläLue lisää »
Lama tulossa – taantuuko talous?
- Viestiketjun aloittaja Kyylä
- Alkaa
- 297 434
- 1 676
Maailmantaloutta ja sitä kautta Suomen taloutta ruokkii kulutus. Täytyy olla kysyntä ja tarjonta balanssissa tuotteella - tästä hyvänä esimerkkinä öljy. Yhtäältä Iranin tulo mukaan myyntipuuhiin (eli tarjonnan kohoaminen) ja tóisaalta Kiinan teollisuuden voimakas resessio (taantuma) eli kysynnän putoaminen ovat vaikuttaneet öljyn hintaan negatiivisesti. Sotiminen ja vihoittelu nostaisivat öljyn hintaa - tätähän esim. Venäjä yrittää Syyriassa saada aikaiseksi. Talouteen vaikuttaa myös ihmisten kyky kuluttaa (täytyy olla töitä, millä sitä kulutusta saadaan aikaiseksi). Tällä hetkellä Suomen työllisyystilanne ei tue yksityistä kulutusta ja valtion toimet vähentävät julkista kulutusta (pitää säästää säästää ja säästää). Tässä on tekemistä - rahan saamiseksi ihmisille kuluttamista varten, jotta teollisuuden tuotteet kävisivät kaupaksi.
EDIT: SP:n 11.2.16 LYGO-talousslidet, jotka kannattaa katsastaa.
Viimeksi muokattu:
Edes Ahvenanmaa ei ole enää turvassa talouskuohuilta: Sipsitehdas on sulkeutumassa Suomessa.
Jack of Spades
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Se suuri romahdus sieltä on tulossa tuon samaisen toimittajankin mukaan, johon nimim. dana77 viittasi jo aiemmin viestissää. Suomi-parka makaa yhä taantumassa, eikä ole vielä alkanut nousta siitä edellisestäkään talouskriisistä..joku kuitenkin tienaa ja hyötyy tälläkin tilanteella. Päättäjiemme päätökset ovat myös vieneet Suomeakin vain huonompaan suuntaan. "Uusi ja entistä suurempi romahdus on tulossa" – satoja pankkiireja haastatellut toimittaja järkyttyi | Yle Uutiset | yle.fi
Lätkä-Bongari Iso-E
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KK
Onneksi joillain menee hyvin eikä heidän tarvitse osallistua talkoisiin.
Pörssiyhtiöt maksavat tänä keväänä ennätysosingot – tutut nimet osinkotulolistan kärjessä | Yle Uutiset | yle.fi
Pörssiyhtiöt maksavat tänä keväänä ennätysosingot – tutut nimet osinkotulolistan kärjessä | Yle Uutiset | yle.fi
Ei ihan oikea ketju, mutta ei tarvetta avata uuttakaan. Tuli vaan lueskeltua aika rankka otsikko Taloussanomista. Asuntolainakorkojen nousu on nyt nopeaa: Vuoden euribor kiri jo yli 0,6 prosentin
Eipähän siinä mitä mutta ihan oikeasta ei kovinkaan rajuissa lukemissa olla vieläkään.
Kyllä tässä silti niin käy että inflaatio laukkaa sitä vauhtia, että ainakin monien ihmisten henkilökohtainen talous tulee olemaan koetuksella. Silti jos tuollainen 0,6 viitekorko vie ojaan niin ei erityisen vahvasti ole taloutta tullut suunniteltua.
Itellähän on ns vanha laina jossa viitekorko voi olla myös negatiivinen ja kun se on kiinni 1kk euriborissa niin 0 koron maksaminen ainakin toistaiseksi jatkuu.
Mitäs olette mieltä miten ihmiset ovat kykeneviä ottamaan tälläisen taloudellisen mylläkän vastaan. Tuleeko täällä vielä pitkässä juoksussa kaaos, vai pysyykö porukka tukevasti jaloillaan.
Ostovoima tässä ainakin kärsii lyhyellä aika välillä jokseenkin rajusti.
Eipähän siinä mitä mutta ihan oikeasta ei kovinkaan rajuissa lukemissa olla vieläkään.
Kyllä tässä silti niin käy että inflaatio laukkaa sitä vauhtia, että ainakin monien ihmisten henkilökohtainen talous tulee olemaan koetuksella. Silti jos tuollainen 0,6 viitekorko vie ojaan niin ei erityisen vahvasti ole taloutta tullut suunniteltua.
Itellähän on ns vanha laina jossa viitekorko voi olla myös negatiivinen ja kun se on kiinni 1kk euriborissa niin 0 koron maksaminen ainakin toistaiseksi jatkuu.
Mitäs olette mieltä miten ihmiset ovat kykeneviä ottamaan tälläisen taloudellisen mylläkän vastaan. Tuleeko täällä vielä pitkässä juoksussa kaaos, vai pysyykö porukka tukevasti jaloillaan.
Ostovoima tässä ainakin kärsii lyhyellä aika välillä jokseenkin rajusti.
Viimeksi muokattu:
Tottakai, eikä ollut oikeastaan siitä kyse. Toki 2% tai 3% kaan ei missään tapauksessa ole niin paljon että siitä ei pitäisi kuivin jaloin selvitä.
Ihmiset maksaa järjettömiä korkoja kulutusluotoistaan ja näistä onnellisiksi tekevistä rahoituslaitoksista ottamistaan vipeistä.
Kun vanhempamme maksoivat aikanaan luokkaa 18% asuntolainojen korkoja niin silloin puhutaan jo suurista koroista.
Muistelen että minulle tarjottiin jotain 3,5% kiinteää korkoa johon olisi kannattanut laittaa puolikas laina. No en mennyt siihen, laina on nostettu 2009 0,5% marginaalilla ja sidottu 1kk euriboriin sekä minulla on neuvoteltuna kuluton viitekoron muutos koronmääräytymispäivinä. Ts. jos haluan muuttaa 1kk euriborin 12kk euriboriin niin se onnistuu kuluttomasti joka kuukausi. Seuraavan kerran voisinkin sitten muuttaa sitä 12kk päästä.
Tämä asia ei koskenut juurikaan itseäni, sillä katson olevani taloudenpidosta vähintään hyvin kartalla ja asuntolainan maksuun on raha jos nyt päätän mennä verkkopankkiin ja maksaa sen. Mutta miksi maksaisin kun korko on pyöreä 0% = 0€
Yleisesti vaan mietin miten tässä maassa käy kun kotitalouksilla maksukyky sakkaa.
Viimeksi muokattu:
Haluatko lukita vastauksen, joka on muuten niin vasemmistolainen kuin olla ja osaa. Että vittuukaan ei tarvitse välittää tai varautua, kitistiään sitten kun ollaan kusessa.
Tai sun ei tarvitse vastata kun ymmärrät talousasioita siinä missä naapurin sikalan porsaat satelliiteista.
Nyt näyttää tuo energiahommakin siltä että sadat ja tuhannet taloudet tulevat olemaan sähkönhinnan kanssa lirissä, ellei keksitä nopeasti ja paljon helpottavaa.
Tällä hetkellä mietityttää vaan monien tilanteet kun esimerkiksi itsellä on palkkatyössäväkeä jotka ovat kusessa jos sähkö maksaa sen 30c/kWh.
Aika näyttää ja johan tuon pitäisi kevätalvella vähän tasaantua, mutta jos senkin jälkeen ollaan tuolla 20c/kWh hinnoissa niin on se vähän nykyisiä 4-5c/kWh hintoja karumpi.
Itellä sähköä menee ~30 000kWh ja osa siitä toki autojen lataamiseen. Ja kyllä toisaalta tilanne on se että omalla kohdalla se aiheuttaa lähinnä vitutusta mutta ei horjuta mopon ohjausta.
Itse otsikon aiheeseen niin jonkun sortin taantumaahan ensi vuodelle povataan mutta oma myynti vetää jo pitkälle kevättä niin ei tässä toistaiseksi tarvitse paniikkinappulaa painaa.
Eiköhän tässä energiakriisissä jotain poliittisia veivauksia saada aikaan.
Viimeksi muokattu:
Itsellä alkaa olla fiilis että sieltä se seuraava lama tekee jo tuloaan.
yle.fi
Tilastokeskukselta synkeitä lukuja: viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin haettujen yritysten määrä suurin 25 vuoteen
Rakennustoiminnassa konkurssilukemat ovat samankaltaisia kuin finanssikriisin aikaan.
yle.fi
Itsekin olen tällä kantamilla ollut viime vuodesta lähtienItsellä alkaa olla fiilis että sieltä se seuraava lama tekee jo tuloaan.
Tilastokeskukselta synkeitä lukuja: viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin haettujen yritysten määrä suurin 25 vuoteen
Rakennustoiminnassa konkurssilukemat ovat samankaltaisia kuin finanssikriisin aikaan.
Näinhän se on. Niin paljon asioita huonommalla jamalla kuin 5-6v sitten, ennen koronaa siis. Ja siltä ajalta jos lukee vaikka tätä ketjua niin on valitettu monesta asiasta jotka eivät hirveästi ole parantuneet..osa huonontunut. Perinteisesti valtion talous-asioissa mennään, tai pitäisi mennä, niin että nousukaudella yritetään hallita ja ohjailla kasvua ja toisaalta laskukausi/lama niin valtio ottaisi enemmän lainaa ja pumppaisi sitä rahaa sitten markkinoille jotta kulutus ja riskinotot pysyvät hyvinä, nyt näin ei ilmeisesti olla tehty eikä olla tekemässä.Itsellä alkaa olla fiilis että sieltä se seuraava lama tekee jo tuloaan.
Tilastokeskukselta synkeitä lukuja: viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin haettujen yritysten määrä suurin 25 vuoteen
Rakennustoiminnassa konkurssilukemat ovat samankaltaisia kuin finanssikriisin aikaan.
Itse ajattelen että syvään lamaan on "hyvät" edellytykset ainakin näistä syistä:
- energian hinta; vaihtelee aika lailla mutta on yleisesti ottaen kohonnut viimeisen 10v aika nopeasti. Erityisesti ne joilla on pörssisähkö saavat olla varuillaan mutta siirtomaksuista lähtien kulut ovat nousseet ja varmasti sähköverkkoyhtiöt nostavat joka vuosi sen maksimin mitä voivat nostaa.
-polttoaineen hinta; juuri nyt vuodenvaihteen jälkeen on tapahtunut maltillinen lasku mutta onhan tuo lähes 2€/ltr sellainen hinta joka tuntuu varsinkin paljon ajavalle.
-korkojen nousu; nollakoroista saatiin nauttia pitkään, nyt monelle asuntovelalliselle on hetkessä tullut se 3-4k€/vuosi lisälaskua. Osa on tähän varautunut mutta jotkut eivät mitenkään. Korkojen nousu on vielä erityinen asia kun se tappaa aika paljon riskinottoa ja esimerkiksi rakentamisen alottamista -> kerrannaisvaikutuksia paljon
-ruuan hinnan korotukset..
-heikennykset valtion taholta vähävaraisille..(tämä on oma, iso keskustelunsa johon en sinänsä ota mitään kantaa mutta taitaa olla yleinen konsensus että heikennyksiä on tullut tai tulossa)
-lukuisat konkurssit ("Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin on haettu 3 293 yritystä, mikä on suurin määrä 25 vuoteen, kertoo Tilastokeskus." , tosta Ylen linkistä)
ja syitä on varmasti monia muitakin (esim ainakin autopuolella on ollut komponenttipulaa joka on sakkauttanut uusien autojen myyntiä), nämä vain tulivat mieleen hetken miettimisellä.
Moni firma ja yksityinenkin vielä keräilee itseään koronan jäljilta, joten saapa nähdä mitä lähikuukausina tapahtuu.
Suomen valtio velkaantui nousukaudellakin. Kun meillä meni nousukaudellakin päin helvettiä, niin kuinka perseelleen menee sitten kun lama oikeasti iskee?
Yksilötasolla varmasti hankala kevät tulossa monelle, mutta isossa kuvassa talous menossa parempaan suuntaan - tässä toki perspektiivi alkaa olla jo siellä 2024 toisella vuosipuoliskolla ja ensi vuonna.
Suomi tullee ajautumaan lamaan, ellei siellä jo olla. Tätä ei toki sinällään kannata liikaa pelätä sillä kyseessä on pitkälti tilastollinen nimike ja ihmiset harvoin elämässään huomaavat koska lamassa ollaan ja koska ei. Kuitenkin jos arkitalouttaan pyörittää nyt kuukausien perspektiivillä niin kannattanee se varautua. Inflaatio lienee joulukuussa taas hieman korkeampi mitä se oli aikaisempina kuukausina ja toki energianhinnat tyypillisesti nousevat alkuvuodesta. Korot laskevat kyllä pikkuhiljaa, mutta niiden vaikutus tullee yleensä hyvin pitkällä aikajänteellä. Sen lisäksi edessä on lakkokevät joka tuonee omat talousvaikeudet ja sitä kautta lisälomautuksia, ja mahdollisia muita sopeutustoimia.
Uskoisin, että tämän taantuman osalta yksilötasolla tarkasteltuna nyt on kuitenkin se loppuhuipennus edessä. Eli tästä kun selvitään niin alkaa se aurinko sitten kevään tai viimeistään kesän myötä paistamaan.
Suomi tullee ajautumaan lamaan, ellei siellä jo olla. Tätä ei toki sinällään kannata liikaa pelätä sillä kyseessä on pitkälti tilastollinen nimike ja ihmiset harvoin elämässään huomaavat koska lamassa ollaan ja koska ei. Kuitenkin jos arkitalouttaan pyörittää nyt kuukausien perspektiivillä niin kannattanee se varautua. Inflaatio lienee joulukuussa taas hieman korkeampi mitä se oli aikaisempina kuukausina ja toki energianhinnat tyypillisesti nousevat alkuvuodesta. Korot laskevat kyllä pikkuhiljaa, mutta niiden vaikutus tullee yleensä hyvin pitkällä aikajänteellä. Sen lisäksi edessä on lakkokevät joka tuonee omat talousvaikeudet ja sitä kautta lisälomautuksia, ja mahdollisia muita sopeutustoimia.
Uskoisin, että tämän taantuman osalta yksilötasolla tarkasteltuna nyt on kuitenkin se loppuhuipennus edessä. Eli tästä kun selvitään niin alkaa se aurinko sitten kevään tai viimeistään kesän myötä paistamaan.
Ennusteet (mm. vvm) tukevat tätä edelleen. Hyvä.
Mutta voi myös kysyä, miten monia muita maita taloudellisesti ja työvoimapoliittisesti suljetumpi Suomi voi enää pärjätä Euroopan muutoksessa. Lisäksi palvelusektori on monia EU-maita pienempi. Teollisuus ei kykene perustuotannolla muiden jalostettavaksi raapimaan talouskasvua Suomeen ja riittävän talouskasvun puuttuessa luokkaa 20 vuotta kestävyysvaje ja moni muu ongelma kasvaa.
Sekin on siis mahdollista, että Suomen tilanne on heikompi kuin Purrakaan maalaa. Yksi ratkaisu - oikeastaan välttämätön - on löytää yhteinen näkemys uudistuksista hallituksen ja ay-liikkeen sekä työnantajien välillä.
Miten sellainen voi löytyä, kun Orpo EK:n kannustamana harjoittaa sanelupolitiikkaa neuvottelematta mistään?
Onneksi palvelullistumisen megatrendi ollut suomalaisessa teollisuusuudessa jo hyvän aikaa liikkeellä. Monessa isommassa pörssiyhtiössä palveluliiketoiminnan osuus huitelee jo siellä noin 40% liikevaihdosta, esimerkkeinä vaikkapa Kone ja Valmet. Tämä suojaa meitä osaltaan taantumalta kansakuntana, mutta toki perus duunaria ei välttämättä lohduta kun eihän sitä kiinalaisen yhtiön huoltosopimusta suomalaisella huoltohenkilöllä hoideta. Ilman tätä muutosta se 20 vuoden kestävyysvaje alkaisi kuitenkin olla jo melkoisen jäinen pulkkamäki.
Valitettavasti pitkällä perspektiivillä en ole enää ollenkaan niin varma, että Suomi saisi enää muuta Eurooppaa kiinni. Jos kääritään hihat ja unohdetaan perversiot "uudesta nokiasta" joka pelastaa kaiken, on meillä varmasti kuitenkin vielä mahdollisuus siihen.
Kyllähän viimeistään nyt koko kansan on syytä kääriä hihat ja laitettava työhanskat käteen, samalla tiedostaen, että oikotietä onneen ei toden totta ole, vaan jokaisen on omalla ahkeruudellaan ja luovuudellaan tehtävä osa maamme menestyksen takaamiseksi.
Sisäänpäin käpertyminen ei johda mihinkään hyvään. Sijaintimme Euroopan koillisnurkassa olevana saarekkeena ei tule muuttumaan, mutta meidän tulee rohkeasti pyrkiä kansainväliseen yhteistyöhön ja myös etujemme valvomiseen.
Suomi harmaantuu ja kalkkeutuu. Vaikka miten työteliästä kansaa olisimmekin, kasvu tulee olemaan haastavaa, kun työlle ei yksinkertaisesti ole tekijöitä. Maahanmuuttoon on saatava kategorinen asennemuutos ja eritoten työperäiseen maahanmuuttoon tulisi suhtautua nykyistä myönteisemmin. Kilpailu osaajista on kovaa ja vaikka meille joitain valtteja heidän houkuttelemiseksi onkin, tulee Suomen aktiivisesti pyrkiä olemaan maahanmuuttajaystävällinen maa.
Sisäänpäin käpertyminen ei johda mihinkään hyvään. Sijaintimme Euroopan koillisnurkassa olevana saarekkeena ei tule muuttumaan, mutta meidän tulee rohkeasti pyrkiä kansainväliseen yhteistyöhön ja myös etujemme valvomiseen.
Suomi harmaantuu ja kalkkeutuu. Vaikka miten työteliästä kansaa olisimmekin, kasvu tulee olemaan haastavaa, kun työlle ei yksinkertaisesti ole tekijöitä. Maahanmuuttoon on saatava kategorinen asennemuutos ja eritoten työperäiseen maahanmuuttoon tulisi suhtautua nykyistä myönteisemmin. Kilpailu osaajista on kovaa ja vaikka meille joitain valtteja heidän houkuttelemiseksi onkin, tulee Suomen aktiivisesti pyrkiä olemaan maahanmuuttajaystävällinen maa.
Hyvää työtä on tehty, mutta vielä olisi paljon myös parannettavaa.
Varsinkn palvelujen digitaalisuuteen ja asiantuntijapalveluiden vientiin olisi tärkeä panostaa.
Investointeja ja uusia innovaatioita tarvittaisiin. Yrityksissä varsinkin teollisuudessa olisi paljon tehtävää ja kehitettävää. Liian paljon on hakattu rahaa kaiken mailman erp uudistuksiin ja asiakkaat päässyt osalla unohtumaan. Lypsetään vaan ja ruuvataan olemassaolevasta koneesta kierroksia lisää niin kauan kun se kone kestää. Suomessa ei osata kasvaa.
Juu kannattaa ostaa krääsää ja käydä baareissa sekä ravintoloissa paljon. Sillä saa tuettua suomalaista työtä.
Kyllä siellä onneksi myös kasvetaan, ja hyvään suuntaan. Nämä monasti vaan ovat sellaisia asioita ettei niistä välttämättä suureen ääneen huudella niiden arkaluonteisuuden tai vaikeasti ymmärrettävyyden takia. Miljardin akkutehdas Kajaaniin on kaikille helppo ymmärtää, mutta esimerkiksi se kun UPM sulkee paperitehtaan ja investoi nämä rahat fossiilisia raaka-aineita korvaavaan liiketoimintaan on molempia - poliittisesti epäkorrektia ja vaikeasti ymmärrettävää.
Toki on Suomessa runsaasti myös huonoja esimerkkejä kasvusta.
Lätkäpelissä käyminen on myös isänmaallinen teko.
Ja kaljan ja nakkimukin ostaminen siellä tuplaisänmaallinen.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy