Kohti mestaruutta - milloin ja miten?

[Kettumainen]

Taitaa olla taas se aika vuodesta, että Lukon porukka on 1-2 pelaajaa vaille kasassa + kauden aikana hankittavat. Virallista tavoitetta ensi kaudelle ei ole vielä asetettu. Luultavasti playoffit. Entäs se mestaruus? Eikö kilpaurheilussa ole aina siitä kyse?

Kovin köyhää on Lukon media-anti ulospäin. Missä mennään? Uraman aikana julistettiin muistaakseni viisivuotista projektia, jonka piti huipentua mestaruuteen. Nyt kun koko homma kusi, niin ollaan pidetty suu visusti supussa. Ehkä fiksua sekin, jos ei ole sanottavaa.

Pitäiskikö tällä nipulla nyt voittaa mestaruus? Jos ei, niin miten tämä nippu palvelee tulevaa? Azevedo ja Kovanen ei palvele, mutta Vehanen ja Ilomäki kylläkin. Jälleen kerran on kasassa toivotaantoivotaan-porukka, jolla kaikkien taivaan tähtien ollessa oikeassa asennossa voidaan menestyä. Paperilta katsottuna.

Haluaisin rakkaalta joukkueeltani rehdimpää ulostuloa tavoiteasetannasta ja katsetta ylös ensi kautta kauemmas. Aina on joka kauden jälkeen sama tarina, että ketäs nyt pitää hommata, jotta menestytään.

Totta munassa Raumalle on vaikea houkutella pelimiehiä. Rahaa saisi latoa tiskiin ihan valtavasti, että voitetaan kiinnostavuudessa stadin porukat. Lukon pitäisikin laittaa kaikki paukut siihen, että Raumasta kehitettäisiin Suomen ylivoimaisesti paras kiekkoympäristö kehittyä pelaajana. Huippuvalmennus, infra, fysiikkapuoli, muut olosuhteet ja elämän osa-alueet. Akatemia kuullostaa hyvälle, mutta ei se ikävä kyllä taida toimia houkuttimena. Pelaajabudjetista puoli miljoonaa pois ja se siirretään suoraan suoritusolosuhteiden petraamiseen. Sen jälkeen alkaa pelaajia kummasti kiinnostaa Raumakin, vaikka ei huvipuistoa olekaan. Jos nuorelle lahjakkuudelle on luvassa parasta mahdollista mitä Suomessa on tarjota, ei tarvitse välttämättä tehdä sitä 200 k€ pahvia.

Parempi kunnianhimoinen nuori, kuin siivousrahojen perään kyttäävä kehäraakki.

 

[Eino_Mies]

Nythän tulee tosiaan se 50 vuotta kuluneeksi Lukon toistaiseksi ainoasta mestaruudesta. Seurajohto voisi "juhlavuoden" kunniaksi ihan suoraan ilmoittaa tavoitteeksi vain ja ainoastaan mestaruuden. Turha mitään puolivillaisia kommentteja kuuden sakkiin pääsystä on esittää, vaan päätyyn asti mennään.

Raumalaisjoukkue on pelannut yhtäjaksoisesti SM-liigassa kaudesta 1984-85. Tuon jälkeen Lukko on esiintynyt ainoastaan kerran finaaleissa, siis keväällä 1988. Tuon kevään jälkeen kaikki muut 13 nykyisistä SM-liigajoukkueista, SaiPaa lukuunottamatta ovat päässeet loppuotteluun vähintään kerran. Aika tyly tilasto kieltämättä.

Onhan näitä kaikenlaisia strategioita ja visioita julkaistu ennenkin ja viimeksi asiaa tivattiin maaliskuussa kauden päätteeksi Laiholta ja Rajalalta "toriparlamentissa". Matti Alatalon taannoin tekemässä kehittämissuunnitelmassa omiin junnuihin panostamista korostettiin, mutta olisi viimein suotavaa, että tässäkin päästäisiin pikkuhiljaa sanoista tekoihin.

Dufvan liigaringissä kyllä treenaa kentällisen verran akatemiapelaajia (Setänen, Viirlas, Tommila, Näppi, Stach, Nikko), mutta että pojat saisivat oikeasti vastuuta niin, hiukan taas epäilyttää.

Mielenkiinnolla odotan, miten Lukon jähmeä johtoporras suoriutuu yhteistyöstä Dufvan särmikkään persoonan kanssa. Risto on ollut melkoinen sanataiteilija median edessä ja osaa sen puolen hyvin.

Mutta tj Rajalan pitäisi kyllä ensi tilassa mennä johonkin esiintymistaidon kurssille, sillä ne töksäytykset ovat välillä sitä luokkaa, ettei mies itsekään usko sitä mitä suustaan ulos päästää.

 

[Dishier]

Kysymykseen "milloin" sanoisin, että toivottavasti mahdollisimman pian. Itse en kuitenkaan siihen oikein usko, ainakaan toistaiseksi.

Sitten siihen, että "miten" tämä mestaruus voitettaisiin. Siihen on aika yksinkertainen vastaus: pitää koota voittava joukkue. Todellisuudessa tämä ei tietysti näin helppoa ole, mutta itse olen kehitellyt päässäni systeemin siitä, mitä joukkue tarvitsee menestyäkseen. Mikäli nämä systeemin kolme osa-aluetta toimisivat hyvin, uskoisin että näin joukkue pystyy mestaruuden voittamaan. Eli...

1. Pelikirja/Pelitapa
Tosiasia on, että nykyään jokaisella sm-liiga joukkueella on jokin pelitapa, jota se yrittää/osaa pelata. Sen että millaista peliä joukkue pyrkii pelaamaan, päättää joukkueen päävalmentaja yhdessä apuvalmentajien kanssa. Eli tämä kohta vaatii täyttyäkseen hyvän valmentajan ja valmennusryhmän. Siihen, että minkälaista peliä joukkueen pitäisi pelata en ota kantaa, sillä uskon siihen että ei ole olemassa yhtä oikeata pelitapaa. Ratkaisevaa onkin se, että miten valmentaja osaa opettaa joukkueatta toteuttamaan pelikirjaansa ja se, että valmentaja pystyy tekemään siihen muutoksia tarpeen tullen. Lukolla tämän kohdan pitäisi olla kohdallaan, sillä Dufva on ehdottomasta yksi Suomen parhaimmista valmentajista ja luotan myös siihen, että hänellä on tällä hetkellä selvä suunnitelma siitä, että minkälaista jääkiekkoa hän haluaa Lukon ensi kaudella pelaavan. Eli toiveikkaana olen tämän kohdan suhteen.

2. Pelaajamateriaali
Yksin pelkkä toimiva pelitapa ei riitä, vaan tarvitaan myös hyviä pelaajia toteuttamaan sitä. On oltava tarpeeksi ratkaisupelaajia, mutta myös leveyttä rosterissa. Pelkät hyvät pelaajat eivät riitä tuomaan mestaruutta, mutta ilman yhtään hyvää pelaajaa ei myöskään voiteta mitään. Eli ei ole tarvetta kerätä mitään tähtisikermää, mutta tosiasia on myös se, että joitakin huippuyksilöitä joukkueessa on oltava, että menestystä voidaan lähteä hakemaan. Lukolla tämä kohta toteutuu suht hyvin. On selkeä huippumaalivahti, leveyttä rosterissa ja tasainen materiaali ylipäätään. Kuitenkin edelleen sitä yhtä pakkia tarvittaisiin, jotta mestaruus voisi olla edes realistista. Tämä kohta totuetuu siis Lukon kohdalla varauksin.

3. Joukkuehenki/Asenne/Tahtotila
Vaikka joukkueen pelitapa olisi kuinka hyvä tahansa ja pelaajamateriaali huippuluokkaa, ei se riitä mihinkään, jollei joukkueella ole tahtoa ja kunnianhimoa voittaa jotain. Siis asennetta ja nälkää voittaa. Ihanne tilanne olisi, mikäli jokainen pelaaja joukkueessa menisi kentälle antamaan kaikkensa ja tekemään kaikkensa joukkueen voiton puolesta. Mikäli joukkueessa on hyvä ilmapiiri, on tällöin pelaajien kiva tulla jäähallille ja toimia joukkuekavereide kanssa. Tämä puolestaa heijastuu jäälle, jossa pelaaja on valmista antamaan oman panoksensa kaverin ja joukkueen puolesta. Tämä kohta on sinällään mielenkiintoinen, että joukkuehenki muodostuu hyvin pienistä asioista. Eniten siihen vaikuttaa tietysti valmentajan ja joukkueen pelaajien luonteet. Ei ole mikään ihme, että valmentajat aina ennen kauden alkua korostavat yhteisiä leirejä ja turnausmatkoja. Niillä nimittäin luodaan juuri se joukkuehengen pohja ja sen onnistuminen. Tämän kohdan täyttymistä Lukossa on ensi kaudella on tietysti vaikea arvioida. Itse toivon, että Dufva on oppinut Jyp kausista ja osaa nyt paremmin käsitellä joukkuetta ja sen yksilöitä. Lukossa ei muuten pitäisi nytten olla yhtään kovin hankalaa persoonaa, joka voisi yhteishengelle tehdä hallaa. Kaikki edellytykset tämän kohdan täyttymiselle on siis olemassa, mutta lopulta se on hyvin pienistä asioista kiinni.


Näin koitin hieman avata omia ajatuksiani siitä, että mitä joukkue tarvitseen menestyäkseen. On kuitenkin huomattava, että näiden kaikkien kohtien ei tarvitse toteutua täydellisesti, vaan toisen alueen heikkous korvataan toisen osa-alueen vahvuudella. Otetaan vaikka muutama esimerkki.

Jypin tämän kauden mestaruudessa oli vahvasti esillä osa-alue kolmonen eli joukkueen yhtenäisyys. Materiaali ei ollut huippu, eikä joukkueen pelitapakaan mikään lyömätön, mutta loistava asenne ja tahtotila paikkasivat näitä

Sen sijaan Venäjän tämän vuoden maailmanmestaruus oli pitkälti osa-alue kakkosen vahvuus eli pelaajamateriaalin. Oli loisto yksilöitä (esim Malkin) ja materiaali oli laaja. Ei Venäjä pelannut mitään huipputaktista kiekkoa, eikä joukkue nyt mikään maailman yhtäläisin ollut, mutta materiaali paikkasi näitä osa-aluita.

Esimerkkejä voitaisiin jatkaa vaikka kuinka paljon, mutta toki pitää muistaa että yleensä mikää näistä kohdista ei nouse niin voimakkaasti esille, vaan kaikki ne toimivan tasaisen varmasti.

Tämä oli siis turhan pitkäksi venynyt vastaukseni kysymykseen: "miten se mestaruus voitasiin voittaa?" Eli luodaan olosuhteet sille, että nämä kolme osa-alutta voisivat toimia. Tullaan siis lopulta kohtaa, jossa seurajohdolla on suuri vastuu.

Siitä, että "milloin" tämä kaikki tapahtuu en osaa sanoa, mutta me raumalaiset toki toivomme, että jo ensi kadella. Toivottavasti tosta ei nyt kauheen sekaista selitystä tullut, kun näin lauantain yöllä päätin jostain ihmeen syystä tällaista alkaa kirjoittaa. :D

 

[Kettumainen]

Dishieriltä varsin ansiokas selotus menestymisen avaintekijöistä. Jos noita peilaa Lukon menneisyyteen, niin minusta sieltä löytyy yksi yhdistävä puute. Jatkumo on aina katkennut jossain kohtaa. Omat bojat -projekti oli loppujen lopuksi helvetin hyvä yritys, mutta se kaatui Kärppien ylivoimaan Lock-Out kaudella. Siellä oltiin tehty asiat vielä piirun verran paremmin.

Oikeastaan kaikki Lukon menestyskaudet ovat olleet jonkin jatkumon tuloksia. Rautakorpi pääsi jatkamaan omiaboikia ja Urama sai kontata yhden kauden alle. Jypinkin menestys kumpuaa sieltä Alatalon surkuvuosista ja sitten huippuvalmennuksen alla boosti jalostui mestaruudeksi. Ja sama hyvä vire on jatkunut.

Lukon pitäisi rakentaa hyvä pohja alle, mutta sitä mietin, että mistähän se saataisiin? Jos ei saada, niin palkataan se Suikkanen hinnalla millä hyvänsä.

 

[Eino_Mies]

Sen sijaan Venäjän tämän vuoden maailmanmestaruus oli pitkälti osa-alue kakkosen vahvuus eli pelaajamateriaalin. Oli loisto yksilöitä (esim Malkin) ja materiaali oli laaja. Ei Venäjä pelannut mitään huipputaktista kiekkoa, eikä joukkue nyt mikään maailman yhtäläisin ollut, mutta materiaali paikkasi näitä osa-aluita.

Tehdään nyt kuitenkin selväksi sellainen asia, että parin viikon turnaus ja 7-8 kuukautta kestävä kansallinen sarja eivät ole missään mielessä vertailukelpoisia keskenään. Joten tuo Venäjä ja Malkin-vertaus ontuu tässä tapauksessa melkoisesti.

Maalivahtiasiaan sellainen kommentti, että vaikka Vehanen onkin osoittautunut viime vuosien parhaaksi Euroopassa pelaavaksi veskariksi, niin pitää kuitenkin muistaa, että toistaiseksi hän on Lukko-urallaan "loistanut" vain syksyllä 2009, ennen Kazaniin lähtöään. En haluaisi olla pessimisti, mutta kun Pete on viimeksi Lukossa pelannut kevätkaudella, joukkue räpiköi play-out peleissä ja vältti niukasti Mestis-karsinnat.

Pete on toki SM-liigan kirkkaimpia tähtiä, mutta jos Lukon puolustuspaketti alkaa rakoilla, niin voi sinne alkaa helppojakin lipsua huippumaalivahdille. Enkä näkisi lainkaan huonoksi asiaksi sitä, että myös Nielsen saisi runkosarjassa ainakin 10-15 peliä vastuulleen. Toivottavasti Dufva ja Moisanen saavat homman toimimaan, sillä pitkän kauden aikana tarvitaan kahta luotettavaa maalivahtia, vaikka Pete selvä ykkönen lähtökohtaisesti onkin.

 

[Kettumainen]

En haluaisi olla pessimisti, mutta kun Pete on viimeksi Lukossa pelannut kevätkaudella, joukkue räpiköi play-out peleissä ja vältti niukasti Mestis-karsinnat.

Lukon menestymisen esteenä Pete ei tule olemaan. Parempaa maalivahtia Raumalle ei saisi edes rahalla ja tässä tapauksessa on sydän vielä mukana.

Muistan hyvin nämä karmivat ajat kun joukkue pelasi päin hevonvulvaa ja Pete napsi 60 koppia illassa.

 

[Dishier]

Tehdään nyt kuitenkin selväksi sellainen asia, että parin viikon turnaus ja 7-8 kuukautta kestävä kansallinen sarja eivät ole missään mielessä vertailukelpoisia keskenään. Joten tuo Venäjä ja Malkin-vertaus ontuu tässä tapauksessa melkoisesti.

Mikseivät ole?

Eivät ne tosiaan täysin sama asia ole, mutta molemmissa muodoissa lähes poikkeuksetta paras joukkue voittaa lopulta kultaa.

Kyllähän sm-liigassakin yleensä pärjää hyvin, mikäli joukkueessa on muutamia huippuyksilöitä (kuten esim Pelicans viime kaudella). Sama pätee mm-kisoihin, joissa nyt sitten kovilla yksilöillä varustettu Venäjä voitti kultaa.

Ja kuten jo sanoin, pelkkä hyvä materiaali ei vielä riitä voittamiseen, vaan tarvitaan myös muita elementtejä. Sekä sm- että mm-tasolla.

 

[benicio]

Maalivahtiasiaan sellainen kommentti, että vaikka Vehanen onkin osoittautunut viime vuosien parhaaksi Euroopassa pelaavaksi veskariksi, niin pitää kuitenkin muistaa, että toistaiseksi hän on Lukko-urallaan "loistanut" vain syksyllä 2009, ennen Kazaniin lähtöään.

90,3
92,1
91,1
91,7
92,5
93,4
87,1
91,6
94,1
Siinä Vehasen 2000-luvun kausien torjuntaprosentit Lukossa. En ole kaikkia pelejä nähnyt, mutta veikkaan, että tuohon on mahtunut sitä "loistamista" ennen tuota viimeistä kauttakin.

 

[Repolainen]

Mestaruutta tuskin tulee ja ei taida sitä tosissaan kukaan odottaakaan. Jyväskylässä RD otti pataansa ekalla kaudella kovalla rahalla kootusta Uraman Tapparalta. Toisella kaudella kaaderi oli hitsaantunut niin yhtenäiseksi että nostivat kannua. Vehanen ei ole onnistunut Lukossa ja moni unohtaa Raannan olleen torjuntaprosenteissa koko liigan kakkonen, kun Vehanen myytiin Kazaniin.

 

[Durden]

Vehanen ei ole onnistunut Lukossa....

Vehanen ei ole onnistunut Lukossa? Voisitko perustella tätä väitettä hieman?

 

[Becksi]

Jaa että Vehanen ei ole onnistunut Lukossa. Kaikkea sitä saa täältäkin lukea.

 

[Jyty]

Maalivahtiasiaan sellainen kommentti, että vaikka Vehanen onkin osoittautunut viime vuosien parhaaksi Euroopassa pelaavaksi veskariksi, niin pitää kuitenkin muistaa, että toistaiseksi hän on Lukko-urallaan "loistanut" vain syksyllä 2009, ennen Kazaniin lähtöään. En haluaisi olla pessimisti, mutta kun Pete on viimeksi Lukossa pelannut kevätkaudella, joukkue räpiköi play-out peleissä ja vältti niukasti Mestis-karsinnat.

Kenen ansiosta Lukko vältti karsinnat? Niinpä, muuan Pete pelasi kuin mies ja pudotti lähes yksin Ässät lukemin 3-1. Jos maalivahdit olisivat olleet toisinpäin, niin Lukko olisi karsinut Sportia vastaan. Niin iso ero Vehasella ja Kilpeläisellä oli.

***

Mutta tähän päivään sen verran, että tuossa aiemmin jo Dishier mainitsi ne kolme oleellista pointtia.

- pelitapa
- materiaali
- asenne/tahtotila

Pelitapaa hiotaan pitkin kautta ja se paranee useiden toistojen kautta. Hyvä pelitapa tuottaa pisteitä tasaisesti pitkin kautta. Nyt se muuttuu varmasti sitten edellisen valmentajan, joten on vain odotettava sen näkemistä ennen tarkempaa analyysia.

Materiaali tuskin muuttuu paljotta kauden aikana. 1-2 voi tulla sisään ja joku epäonnistuja siirtyä muualle, mutta liikehdintä on varmaan aika pientä. Olisikin erittäin tärkeää että kaikille löytyisi heti se oikea rooli. Silloin on helpompi mennä eteenpäin, kun jatkuva kentällisten muokkaaminen olisi pienempää. RD:n ajatusmaailma pelaajien suhteen on se, että jokainen tekee sitä mitä parhaiten osaa. Se on järkevää puhetta. Edellisen valmentajan aikakaudella näin ei aina ollut ja se näkyi myös suorittamisissa.

Asenne tai tahtotila ei varmasti ole tapissa kaikilla läpi pitkän talven. Niin hienoa joukkuetta ei ole olemassakaan, vaikka mitä ajateltaisiin. Mutta jos alavireisyydestä selviää vähin vaurioin, niin silloin on vahvoilla. Yksi mittari on peräkkäiset häviöpelit. Jos tappioputki jää maksimissaan kolmeen, jopa kahteen peliin, ja sen jälkeen ollaan pienessä voittoputkessa, niin se kertoo hyvää joukkueen asenteesta. Häviöitä pitää inhota ja niistä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

 

[Eino_Mies]

Kenen ansiosta Lukko vältti karsinnat? Niinpä, muuan Pete pelasi kuin mies ja pudotti lähes yksin Ässät lukemin 3-1. Jos maalivahdit olisivat olleet toisinpäin, niin Lukko olisi karsinut Sportia vastaan. Niin iso ero Vehasella ja Kilpeläisellä oli.

No joo, olihan Vehanen playout-peleissä mies paikallaan, mutta miten sinne pohjamutiin alunperin jouduttiin keväällä -09? Ehkä Lukolla oli tuolloin niin paska joukkue, ettei edes itse Martin Brodeur olisi torjunut Lukkoa pudotuspeleihin.

 

[Nimetön]

No joo, olihan Vehanen playout-peleissä mies paikallaan, mutta miten sinne pohjamutiin alunperin jouduttiin keväällä -09? Ehkä Lukolla oli tuolloin niin paska joukkue, ettei edes Martin Brodeur olisi torjunut Lukkoa pudotuspeleihin.

Itseasiassa omasta mielestäni Lukon joukkue 08-09 ei ollut yhtään paska ja se olisi ollut todella kova, mikäli olisi saanut olla kasassa alusta saakka. Suurin syy romahdukseen oli käsittämätön pelaajaruletti, kun joka viikko sai lukea uusista pelaajista ja sopimuksista.

Eikös se joukkue ollut jokseenkin tälläinen lopussa?

Haataja-Saarenheimo-Mustonen
Tukonen-Lindgren-Laaksonen
Clarke-Viinanen-Saarela
Tuomainen-Koponen-Ben-Amor
Virtala-Jasu-Aaltonen etc.

Pettinen-Jillson
Kovanen-Cook
Honkaheimo-Nevalainen
Lehikoinen-Laitinen

Vehanen
Myllykoski


Mielipide kysymys toikin, mutta kyllä tolla joukkueella olisi pitänyt päästä jopa suoriin pudotuspeleihin.

 

[Roku]

No joo, olihan Vehanen playout-peleissä mies paikallaan, mutta miten sinne pohjamutiin alunperin jouduttiin keväällä -09?

Kaikkein vähiten se kuitenkin Vehasen syytä oli että sillä kaudella lopulta jäätiin yhdellä pisteen erolla play offeista pois. Yleinen mielipide kuitenkin oli että Vehasta peluutettiin liikaa runkosarjassa eikä hän sitten enää sitä kuormaa yksin pystynyt kantamaan. Ja kyllähän tässä itse kullakin meni hermo vuorotellen niin kenttäpelaajiin kuin Vehaseenkin runkosarjan tärkeillä hetkillä, mutta jälkikäteen on helppo todeta että vähiten vikaa oli tolppien välissä.

Noista 2009 play out-peleistä kuitenkin se Vehasen lopullinen nousu alkoi ja alkavallakin kaudella pienin Lukon murheista tulee olemaan maalivahtipeli. Eli sen puolesta mestaruudesta voidaan taistella jo keväällä 2013.

 

[Repolainen]

Noista 2009 play out-peleistä kuitenkin se Vehasen lopullinen nousu alkoi ja alkavallakin kaudella pienin Lukon murheista tulee olemaan maalivahtipeli. Eli sen puolesta mestaruudesta voidaan taistella jo keväällä 2013.

Tästä täysin samaa mieltä.

 

[expertti69]

Maalivahtipeli:
Petri Vehasen hankinnan myötä Lukolla on SM-liigan paras ykkösmaalivahti. Vehanen saa pelata varmasti niin paljon kuin haluaa ja välttyessään loukkaantumisilta hän pelaakin yli 40 ottelua kauden aikana. Simon Nielsen on hyvätasoinen kakkosveskari, joka kykenee tuuraamaan Vehasta tarvittaessa. Nielsen esitti ajoittain erittäin lupaavia otteita viime kaudella ja saman odotetaan jatkuvan. Maalivahtipeli on ennakoiden Lukon vahvin osa-alue, jonka ainoa sudenkuoppa olisi ainoastaan Vehasen pitkä loukkaantuminen.

Puolustus:
Näyttää paperilla melko hyvältä. Ryan Caldwell on erittäin mielenkiintoinen hankinta puolustukseen ja on mielestäni riskin arvoinen, vaikka viime kauden loppu Porissa menikin penkin alle. Caldwell on osoittanut olevansa monipuolinen ja hyvätasoinen liigapuolustaja edelliskaudella ja vielä viime kauden alussakin ennen loukkaantumistaan. Hänessä on potentiaalia Lukon johtavaksi puolustajaksi.
Muut puolustuksen johtohahmot ovat Harri Tikkanen, Otto Honkaheimo, Matt Generous ja Tommi Kovanen. Erityisesti Tikkanen on monipuolisuutensa ansiosta Lukolle erittäin tärkeä pelaaja, vaikka viime kausi oli edellistä vaisumpi. Tikkanen on nopeajalkainen ja kiekollisesti pätevä puolustaja muuten hieman jäykähkössä pakistossa. Kapteeni Honkaheimo aloitti viime kauden vahvasti ja teki vahvaa murtautumista SM-liigan peruspakkien eliittiin, mutta kauden lopulla ote alkoi lipsua. Otteiden heikentymisen syy oli mielestäni pitkälti liiallinen osallistuminen kiekkolliseen peliin puolustuspelin kustannuksella. Honkaheimo on hyvä pelatessaan omaa peruspeliään, mutta kiekolliseksi liideriksi hänestä ei yksinkertaisesti ole! Generous on pätevä peruspakki kakkos- tai kolmospariin ja toimii isäntänä maalin edustalla. Hän on muutenkin Risto Dufvan tyylinen jämerä ja isokokoinen puolustaja.
Kovanen on mielenkiintoinen paluumuuttaja Raumalle ja Dufvan ehdoton luottomies. Kovasen, 37, liike on verkkaantunut edelliseltä Rauman visiitiltä, mutta perustaidot ovat edelleen kunnossa. Kovasen odotetaan tuovan lisävariaatioita etenkin Lukon avaus- ja ylivoimapelaamiseen. On myöskin selvää, ettei Dufva raahaisi puolikuntoista Kovasta mukanaan Raumalle.
Kuudennen pakin paikasta Anssi Rantasen haastavat Jesse Virtanen, Roni Viirlas ja Juho Tommila. Puolustuspeli kokonaisuudessaan vaikuttaa jo ennakoiden vakuuttavalta Dufvan kurinalaisen ja puolustusoriointuneen pelitavan ansiosta.

Hyökkäys:
Erittäin iso pala Lukon hyökkäyspelin onnistumisen kannalta on ykkössentteriksi hankitun Justin Acevedon taso. Muita kysymysmerkkejä ovat Lauri Tukosen ja Jussi Pesosen selät sekä Juhani Jasun soveltuminen kakkossentteriksi. Hyökkäys ei ole edellisten kausien tapaan erityisen nimekäs, mutta Dufva on aiemminkin pystynyt loihtimaan oikeilla roolituksilla ja peluutuksella menestyvän nipun. Dufva on tehnyt oikeastaan jo nyt ainakin yhden uroteon hyökkäyksen suhteen houkuttelemalla Arttu Ilomäen Tapparasta mukanaan Raumalle. Ilomäki on ehdottomasti yksi lupaavimmista pelaajista ikäluokassaan Suomessa ja tulee saamaan mahdollisuuden kärkiketjuissa.
Nuoremmista hyökkääjistä Ilomäen lisäksi seuraan erityisellä mielenkiinnolla Charles Bertrandin kehitystä. Bertrand löi läpi jo viime kaudella tekemällä 12 maalia ja nyt on lupa odottaa jopa 20 maalia! Ranskalainen on erittäin lahjakas pelaaja, jolla on tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaikka NHL-uraan. Miehen peli vaatii tosin ajoittain lisää malttia, mikä on kyllä ymmärrettävää puhuttaessa nuoresta pelaajasta, mutta nopeus ja taito ovat jo erittäin korkealla tasolla. Nuoremmista lupauksista jatkettaessa Eero Elolla on viimeinen kausi sopimuksestaan ja miehellä alkaa olla viimeinen tilaisuus lunastaa häneen kohdistettuja odotuksia. Viime kausi oli Elolta luvattoman huono ja hän otti selvästi takapakkia edelliskauteen verrattuna.
Energiapelaajia hyökkäyksestä löytyy vaikka millä mitalla, mikä on Dufvan joukkueille tyypillistä. Jasu, Teemu Nurmi, Janne Keränen, Jarkko Kauvosaari, Jere Laaksonen, Aki Kangasmäki sekä uudet hankinnat Kimmo Koskenkorva ja Filip Riska. Paketti vaikuttaa kokonaisuudessaa erittäin työteliäältä. Dufvalla on ollut taipumusta nostaa myös työmyyristä eturivin pelaajia joten monella on nyt mahdollisuus.
Koskenkorva ja Riska ovat molemmat mielenkiintoisia hankintoja, joiden floppausmahdollisuus on minimaalinen. Koskenkorva on takuuvarma 10 maalin mies ja pystyy lähes 20 maaliin kuten viime kausi osoitti. Koskenkorva aiheuttaa luistelullaan ja haastamisellaan harmaita hiuksia vastustajien puolustajille sekä on erittäin fiksu alivoimapelaaja. Riska on sen sijaan isokokoinen ja erittäinen vahva pelaaja, joka taklaa ja raataa aina loppuun asti. Dufva näki mitä Lukolta puuttui ja toi sen luottopelaajansa muodossa mukanaan. Viime kaudella kun Lukolla ei ollut yhtään "kovanaamaa" hyökkäyksessä.
Mutta kuka tekee maalit? Bertrandin ja Koskenkorvan maalintekopotentiaalin jo mainitsinkin, mutta Bertrand on tosiaan vielä nuorukainen ja Koskenkorva ei taas ole ominaisuuksiltaan luontainen maaliruisku. Suurimmat maalintekopaineet ovat Tukosella, Pesosella ja Acevedolla. Heidän tulee yhteensä pystyä vähintäänkin 50 maaliin, sillä pelkällä puolustamisella ei kuitenkaan menestytä. Tukonen on terveenä ollessaan varma 20 maalin mies ja ehdoton kärkihyökkääjä. Hän on vahva, nopea ja omaa hyvän laukauksen sekä maalivainun. Erityisesti ylivoimalla Tukonen on erittäin hyvä, ainakin Perttu Lindgrenin rinnalla oli. Pesonen omaa pitkälti samoja ominaisuuksia kuin Tukonen ja on onnistuessaan erittäin vaarallinen maalintekijä, mutta viime kausi meni pahasti penkin alle. Menikö sitten koko kausi pilalle selkäongelmien takia, sitä en tiedä?
Kanadalaisen Acevedon taidot ovat vielä täysi kysymysmerkki, mutta tehot Pohjois-Amerikan juniori- ja farmisarjoissa lupaavat hyvää. Parhaimmillaan Acevedo saattaa olla jopa Ryan Laschin kaltainen löytö!
Kakkossentteriksi kaavailulla Jasulla on nyt todellinen näyttöpaikka kun hänelle tarjotaan huomattavasti aikaisempaa isompaa vastuuta hyökkäystehoista. Jasu on osoittanut olevansa puolustavien keskushyökkääjien eliittiä SM-liigassa, mistä todistuksena maajoukkuekomennukset. Siksi onkin erittäin mielenkiintoista pystyykö mies lunastamaan odotukset ja riittävätkö hänen taitonsa selvästi hyökkäävämpään rooliin. Mielestäni Jasulta on ainakin aikaisemmin puuttunut luovuus ja mielikuvitus hyökkäyspelistä. Aika näyttää saako Dufva loihdittua nämä esiin.
Lukon rosteri on taas laaja ja kilpailu pelipaikoista käy kovana. Lupaavia nuoria pelaajia kuten Joni Nikko, David Stach ja Raumalle palaava Eetu Koski löytyy reservistä.