Nyt kun yhteinen taival Jokereiden kanssa on jäänyt historianlehdille, niin on hyvä esittää HIFK:lle kiitokset yhdestä asiasta. Vaikka välillä ollaan oltu pidempiäkin jaksoja alakynnessä, kuten 90-luvulla tai hävitty hame korvissa pudotuspelisarja suoraan otteluin 0-4, niin yksittäisissä pakko voittaa -tason matseissa Jokereita vastaan HIFK on ollut ylpeyden aihe. Ja puhun siis tosiaan yksittäisistä peleistä, jolloin panokset ovat olleet poikkeuksellisen korkeat. Nämä ovat oman kannatushistoriani aikana kääntyneet poikkeuksetta punaisille. Silloin ei ennakkoasemilla ole ollut mitään merkitystä, vain sillä, että narreille ei hemmetti hävitä. Alla oma listani näistä yksittäismatseista, jotka kiitoksen alaisuuteen kuuluvat:
Vuoden -83 viides finaalimatsi. Tämä oli molemmille pakkovoittomatsi ja HIFK tuon himaan kuittasi.
90-luvun alku, en jaksa kaivaa esiin tarkkaa vuotta. Teemu oli tehnyt tuhojaan Winnipegissä ja Jets tuli Suomeen pelaamaan harjoitusturnausta. Kaikki oli pedattu siihen, että Jokerit niputtaa HIFK:n "välierässä" ja kohtaa finaalissa Teukan Jetsin. HIFK oli ilonpilaaja, pisti Jokerit nippuun ja kuittasi finaalipaikan Winnipegiä vastaan. Tuo voitto oli itselleni käsittämättömän tärkeä, vaikka kyseessä olikin vain treenimatsi.
Syksy -94. NHL:n työsulun johdosta Jokereissa pelasi Selänne ja Kurri, HIFK:ssa Tikkanen ja Ruuttu. Paikallismatsia edelsi hirveä mediarumba ja tämä nousi kyllä todella isoksi otteluksi, ollakseen kuitenkin vain runkosarjamatsi. Muistan vieläkin, miten matsin jälkeen veivasin autosta sivuikkunan auki ja huusin paineeni ulos Universumiin. Mahtava voitto!
7. puolivälieräottelu keväällä 2011. Pakkovoitto molemmille. Tappio tiesi tuplavitutusta: kaudesta olisi muodostunut täydellinen pannukakku ja potkun perseelle olisi antanut juuri Jokerit. Molemmissa leireissä tiedettiin (anteeksi vain Lukko ja Blues), että tuossa matsissa ratkaistiin mestaruus. Ja HIFK tuon matsin pokkasi, kuten sitten myöhemmin sen nakkikattilankin.
3 x Talviklassikko. Ensimmäinen oli erityisen tärkeä, koska homma oli uutta ja Stadion täynnä. Lauantain matsi taas nousi hirveään arvoon, sillä siinä ratkaistiin pysyvä Stadin herruus. Ja olihan se kohtalon sanelemaa, että tuo kruunu Stadin Kingeille jäi, koska se oli yksittäiseen otteluun ratkaistavaksi jätetty.
Kiitos HIFK!
Onhan se Jokerit ollut tärkeä vastus, ei siitä mihinkään pääse. Juuri se vastavoima, joka tuo tarvittavan lisäelementin kannattamiseen. Vaikka pari viime vuotta ollaan kuljettu täysin väärään suunhtaan, niin kyllä se ikäväkin joskus vielä iskee. Ja muistot muuttuu pikku hiljaa hyviksi.