En kyllä vertaisi Kiinan korruptiota Suomeen, sillä Suomi ei todellakaan ole Kiinan tasoa lähelläkään. Vai onko meillä yksikään huippupoliitikko saanut itsestään miljonääriä korruption suotuisalla avustuksella? Kiinasta tulee mieleen Zhou Yongkang ja Bo Xilai.
Vähän miten sen nyt ottaa. Kiinassa isoilla pampuilla on toki paremmat mahdollisuudet laajempaan ja härskimpään korruptioon, mutta milloin Suomessa joku silmäätekevä on saanut elinkautisen korruptiosta? Tai joutunut edes vankilaan? Tai saanut edes kunnon nuhteet? Suomessa isoin tuomio on tullut siitä että on kyselty joltain nuorelta neidiltä puutarhan kuntoa. Isommista rötöksistä sitten ei välitetä, ja pääsee jatkamaan kansanedustajan työtään ihan rauhassa.
Melkeinpä korruptio on olemassa Kiinan järjestelmän vuoksi, kun yksittäisille henkilöille keskittyy valtaa, jolla vaikuttaa asioihin. Jos puoluepamppu X pyörittää diktaattorin elkein aluetta Y, niin hänellä on aika helppoa alkaa pyytämään pieniä "avustuksia", että homma edes toimii. Ei menisi läpi maassa, jossa on demokratia ja vapaa kansalaisyhteiskunta ainakaan niin helposti kuin Kiinassa.
Ihan sama systeemi toimii Suomessa, tosin vähän eri keinoin ja erilaisin voiteluin. Arvonimiä, palkintotyöpaikkoja, ja etuisuuksia jaetaan vain niille jotka ovat oikeiden henkilöiden suosiossa. Kiinassa voitelu on ehkä selkeämmin materialistisempaa.
Toisaalta ihannoit selvästi sitä, että ihmisiä tapatetaan työnteolla, jotta saadaan joku silta, sillä joku helvetin silta on paljon arvokkaampi kuin ihmiselämä. Muutenkin katsot vain pelkkiä lukuja ja miten valtiolla menee - et sitä että ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä, maassa on työleirejä ja kansalaisilla ei ole oikeastaa mitään keinoja vaikuttaa elämäänsä.
Ehkä kyyninen elämänkatsomus, eikä mitenkään poliittisesti korrekti, mutta mielestäni on ihan ok että joku ihminen menettää henkensä ison, kaikkia hyödyttävän projektin eteen, kuin että esim. istuu työttömänä kotona raapimassa muniaan ja kuolee 45-vuotiaana epäterveellisiin elämäntapoihin. Tietty aina parempi jos ko. ihminen osallistuu ko. projektiin ja jää henkiin, mutta se ei aina ole mahdollista.
Mutta en ole samaa mieltä siitä ettei kansalaisilla olisi keinoja vaikuttaa elämäänsä. Politiikan tasolla tietty ei olekaan (ei ole kyllä missään länsimaassakaan, ehkä poislukien Sveitsi), mutta yksilötasolla ihmiset ovat jopa aika vapaita. Työpaikan saa itse valita ainakin yksityisellä sektorilla, kouluja saa käydä, saat omistaa ja ostaa mitä vaan mihin rahat riittää, ja ulkomailla saa matkustella, ulkomaille saa jopa muuttaa miten haluaa.
Yksi paikallinen ystäväni Pekingistä on nähnyt Kiinassa eri aikakaudet, hän on syntynyt 60-luvulla ja sanoo että silloin ei ollut paljon valinnanvaraa kenelläkään. Hänen perheensä oli käsketty muuttaa Pekingiin, koska isä oli töissä armeijassa ja uusi asemapaikka myös siellä. Silloin asioihin ei voinut vaikuttaa yhtään. Sittemmin hän itse, hänen miehensä, ja lapsensa ovat töissä länsimaisissa yrityksissä, ja menee mukavasti. Käyvät joka vuosi lomalla jossain päin Eurooppaa, taloudellista ahdinkoa ei enää ole, on kovasti tyytyväinen maansa oloihin vaikka myöntääkin että myös ongelmia on.
Kiinalla menee nyt hyvin fasistisen järjestelmänsä kanssa, mutta odotan tulevaisuudessa ongelmia laskukauden ollessa edessä. Nythän siellä on elvytetty taloutta rakentamalla tyhjiä miljoonakaupunkeja. Myöskin ympäristöongelmat ovat tulevaisuudessa iso kysymys - maan pohjavesivaroista yli puolet on saastutettu pilalle. Puhutaan sellaisista tasoista ettei niitä ainakaan nykyteknologialla mitenkään puhdisteta.
Kiinassa on paljon ongelmia, jopa paljon ratkaisemattomia ongelmia, mutta esimerkiksi noihin saasteongelmiin on kyllä puututtu ja tullaan puuttumaan paljon jatkossakin. Ja ainakin jos minulta kysytään, niin kyllä esim. sen Shanghain ilmanlaatu on paranemaan päin, päiviä jolloin näkyy sininen taivas on pikkuhiljaa enemmän kuin ennen. Autokanta on hyvinkin modernia jo, joukkoliikenne kasvaa koko ajan, nuotioita ei näy kaduilla, ja tehtaisiinkin asennetaan suodattimia minkä ehditään.
Asiaan liittyen ja silti ihan kukkaruukkuun, olen paraikaa Indonesiassa, ja juuri ihmettelin että onpas täälläkin jo aika tuoreita autoja kaikilla. Ei välttämättä paljon kalliita tai hienoja, mutta kohtalaisen uusia ja niitä on tosi paljon. Johtuu siitä että täällä takapajulassa valtio rankaisee yli 10 vuotta vanhoilla autoilla ajavia taloudellisesti. Ja meillä edistyksellisessä Suomessa autojen
keski-ikä on pitkälti yli 10 vuotta. Siitä sitten huumoria repimään.