Keskiarvo 9. luokan keväällä

[Sampe]

Suunnilleen 8,73 vuonna 1997. Matikka taisi olla ainoana kymppi. Onhan tuo todistus edelleen jossain pöytälaatikon pohjalla, mutta ei jaksa kaivaa. Kyseessä oli joka tapauksessa keskiarvon osalta akateemisen urani huipennus, ellei lasketa lukion jaksotodistuksia tai ylioppilaskirjoitusten papereita. Opiskelumotivaationi huippukausi jatkui vielä noin lukion 2. vuoden puoliväliin asti laskeakseen sitten tasaisesti aina tähän päivään saakka.

 

[Elazi]

9.1 kaikki aineet, 9.2 lukuaineet.

 

[polle]

Peruskoulu vihdoin ohi! Ka oli 9.33 eli ihan kelpo. Nyt vaan ootellaan tässä muutama viikko pääseeköhän sitä urheilulukioon vai ei..

 

[Freddie Freeloader]

Peruskoulun päästötodistus? Pitkällisten laskutoimitusten jälkeen tulin siihen tulokseen, että olen kyseisen pumaskan saanut kouraani vuonna 1985. Missä se nyt on, ei vaaleintakaan aavistusta. Sen sijaan muistikuva on kyllä siitä, että keskiarvo oli jotakuinkin 8,2.

Tosin siihen aikaan peruskoulussa opetettiin kait sellaisia aiheita kuin kivikirveen veisto, tuohivirsujen paikkaaminen sekä kuinka hävitä CCCP:lle jääkiekossa 20-0. Onneksi erätauoilla sentään näytettiin vaaleanpunaista pantteria eikä Juhani Tammista.

Tarinan opetus on, että kannattaa opiskella ahkerasti ja saada hyvät paperit että pääsee elämässä eteenpäin. Luultavasti, en osaa varmaksi sanoa kun en ole kokeillut.

 

[sekolust]

Kaikkien aineiden 8,7. Köksä ja kuvis pudottivat seiskoina hiukan tuota, onneksi sentään liikunnasta oli 10. Lukiossa sitten vähän tasottui ja keskiarvo oli 8.4. Lukion todistuksessa seiskoja oli enemmän, mutta niin oli myös kymppejä.

 

[JHOL]

Kaikki aineet tasan 9. Liikunta, musiikki ja kotitalous nostivat keskiarvoa kymppeinä. Pelkkiä lukuaineita en enää muista, taisi olla jotain 8.7.

 

[MadMike]

Muistaakseni tasan 9. Mutta siitä nyt on aikaa...

 

[Grainger]

8,0.

Lukiossahan tuo aleni tuosta, mutta sitten taas kirjoituksissa vetäisin omaan tasooni nähden mukavasti yläkanttiin, joten ihan ok koulu-ura toistaiseksi. Katsellaan miten jatkossa menee. Huomenna ratkennee jotain siihen liittyen.

 

[Evil]

Joulutodistus oli vielä 8,7, mutta kevät meni kaljoitellessa ja luokkaretkeen valmistautuessa: 8,1.

 

[Nakkikastike]

Lukuaineiden keskiarvo oli Jouluna 8,6 ja keväällä 7,55. Kympit nappasin liikunnasta ja maantiedosta. Ysiluokan kevät oli villiä aikaa. Tytöt ja Kiljun valmistaminen taisivat kiinnostaa koulunkäyntiä enemmän. Kiljun myyminen oli kyllä hyvää bisnestä. Sitä myytiin koulun käytävillä kovalla litrahinnalla.

 

[Major Julli]

En enää muista. Veikkaisin että 8,4. Taisi olla seiskan pintaan vielä syksyllä, mutta sitten jätin mopot, kiljunteon, tupakoinnin ja pikkuvandalismin hyllylle. Hmmm, pitäneekin ottaa ne sieltä vajaan kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin käyttöön. Ah sitä tunnetta kun saa ajella mopolla ilman kypärää kiljupäissään mallun käristessä huulilla ja naapuruston mummojen uhkaillessa virkavallalla.

 

[TheT]

Lukuaineista 8,9
Kaikista 8,6

Lukiossa hieman heikommin.

 

[Musta Nuoli]

Snowravenin innoittamana päätin kysyä päättötodistuksenne keskiarvoa.


Edit:
Höh. Aina jotain unohtuupi. Itselläni se oli 8,6; kolme kymppiä (historia, uskonto ja kuvaamataito)

Kyselit näitä tovi sitten, joten nyt on aika kypsä vastata tähänkin.

Peruskoulun ns. "koko paskan" keskiarvo oli 8,67 mukaan luettuna valinnaiset aineet.

Ilman valinnaisia aineita keskiarvo oli 8,8.

Lukuaineiden keskiarvo (siivosin pois musiikin, kuvaamataidon, teknisen työn, kotitalouden, liikunnan ja valinnaisen kotitalouden) oli tasan 9.0.

Kymppeja oli kolme perusaineissa (historia, matematiikka, fysiikka) ja valinnaisissa tietotekniikka. B-ruotsi, musiikki, tekninen työ ja sekä perus- että valinnainen kotitalous olivat kaseja. Valinnainen C-saksa oli kutonen ja liikunta seiska. Loput eli äidinkieli, A-englanti, uskonto, kemia, biologia, maantieto ja kuvaamataito olivat ysejä. Käytösnumerokin oli ysi.

Peruskoulun päästötodistus annettiin käteen 5.6.1993 eli tuosta iloisesta tapahtumasta tulee ensi viikolla täyteen 24 vuotta.

Ihan kelpo todistushan tuo on, muistin tuon olleen vähän huterampi. Eipä tuosta silti mitään kummempia johtopäätöksiä voi edes jälkikäteen tehdä siitä, mitä olen opiskellut tuon jälkeen ja missä olen ollut hyvä (tai mihin olen työllistynyt). Matematiikka-fysiikka-tietotekniikka -kombo kun ei ainakaan mihinkään kummoisempaan johtanut edes jatko-opiskeluiden myötä, ihan toiselle alalle lopulta kouluttauduin.

 

[sampio]

Kun nyt ajankohtaista jälleen on ja satuin tänä vuonna istumaan koulumme stipendiryhmässä, on pakko ihmetellä näitä joitain vuosikertoja, mitä kohdalle sattuu. Nimittäin koulumme n. 140 ysiluokkalaisesta 32 hommasi yli ysin paperit. Ei ole kertaakaan aiemmin sattunut tällaista kohdalle, että neljännes kaikista vetää noin hyvin, vaikka yksittäisiä luokkia toisinaan sattuukin olemaan. Huippuna 9,84 ja useita 9,3-9,6 välillä, pelkästään yhdellä luokalla kahdeksan ysin ylittäjää ja heistäkin kuusi 9,5 tai yli. Satuin opettamaan ko. luokkaa ja hauskasti siellä oli stereotyyppisiä mopopoika toinen puolikas luokkaa näiden urheilevien ysinylittäjätyttöjen parina.

 

[huhheijaa]

Piti ihan kaivaa tuo vanha todistuksen perkele ja laskeskella. Aika tarkkaan ysi näyttäisi koko roskan ka. olevan ja lukuaineiden se 9,2. Tosin jätin valinnaiset lukuaineet tästä pois. Aika pitkälle ysejä näyttäisi olevan rivi täynnä. Lukuaineista matikka, uskonto, historia ja englanti kymppejä. Lisäksi köksästä kymppi näköjään. Musiikki ainoa seiska ja kaseja pari kipaletta kertynyt.

Muistaakseni tuolla pahvilla tuli stipendikin. Varmaan joku pojalle menevä, koska joku tyttö sai 9,9 keskiarvon.

 

[ernestipotsi]

Lukuaineiden keskiarvo (taideaineilla ei sinällään niin väliä ollut) oli tasan 8. Kaikki numerot olivat kaseja. Alemmilla luokilla oli vähän hajontaa, mutta puhdas kahdeksikkorivistö oli sinällään ihan hauskan näköinen.

Toki olisin voinut paremminkin suorittaa. Seiskaluokalle asti olin häirikkö, tämän jälkeen lähinnä laiska ja vittuilin enää vain opettajille. Yläasteella tuli pyörittyä paljon porukassa jossa jauhoimme paskaa sinällään hyvin järkevistä ja ns. itseämme kypsemmistä aiheista (paasikiven-kekkosajan politiikka, kylmä sota, lingvistiikka, tähtitiede, kulttuurit jne). Sitten kun oppitunneilla näitä asioita käytiin läpi, niin ei jaksanut enää vittuakaan kiinnostaa.

 

[Kirjoittelija]

Pärjäsin hyvin vain sellaisissa aineissa, joita ei varsinaisesti tarvitse opetella: englantia oppi televisiosta, suomen kieltä lehtiä lukemalla ja matematiikassa taas riitti ihan pelkkä maalaisjärki. Ja historiasta sain hyviä numeroita, koska opettaja oli kommunisti kuten minäkin.

Noin muuten olin koulussa aika huono.

 

[Musta Nuoli]

Satuin opettamaan ko. luokkaa ja hauskasti siellä oli stereotyyppisiä mopopoika toinen puolikas luokkaa näiden urheilevien ysinylittäjätyttöjen parina.

Tämä on valitettavasti nykyperuskoulun suurimpia ongelmia eli koulujärjestelmä tuntuu suosivan tyttöjä ja samalla ns. dropout-osasto on kasvanut. Osa peruskoulunsa päättävistähän ei osaa aina edes lukea ja kirjoittaa riittävällä tasolla, ja koulusta voi purjehtia läpi osaamatta juuri mitään muuta kuin mopon rassausta välitunnilla. Näitä pahnanpohjimmaisia ei joko saisi päästää luokaltaan tai heidät tulisi velvoittaa kymppiluokalle yms. kunnes luku-, kirjoitus- ja peruslaskutaito ovat riittävällä tasolla yhteiskunnassa selviytymiseen.

Viime marraskuussa oli tästä mediassa juuri juttua, esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa:

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan suomalaisten lasten eriarvoistumisesta. Erot repeävät jo varhain ja näkyvät esimerkiksi lukutaidossa.
"Joka kahdeksas suomalainen 15-vuotias poika ei osaa lukea. Pojissa on paljon niitä, jotka on vain päästetty lipsumaan käsistä, vaikka lukutaito ei riitä seuraavalle vuosiluokalle."
Lukutaidottomuus koskee niin kanta- kuin maahanmuuttajaväestöäkin.
Joidenkin tietojen mukaan osuus olisi yli kymmenenkin prosenttia ja kasaantunut huono-osaisimpiin perheisiin.
Kurttilan mukaan pojat on saatettu nähdä vain "hankalina tapauksina" työrauhan näkökulmasta, eikä itse osaamiseen ole puututtu.

Tuo on kyllä huolestuttavan korkea luku, ja vielä huolestuttavampaa on tuo Kurttilan toteamus siitä, että "hankalien tapauksien" annetaan vain olla möllöttää ja päästetään samalla luokalta eteenpäin vailla riittävää osaamista.

Itsekin kaipasin koulussa aikoinani työrauhaa ja varmasti nämä "hikaritytötkin" sitä kaipaavat, mutta toisaalta perustunnollinen (tai lahjakas) oppilas pärjää hiukan vähemmälläkin työrauhalla, sen sijaan koko yhteiskunnan kannalta käy kestämättömäksi jos joka kahdeksas poika on mitään osaamaton ja oppimaton ongelmatapaus, jonka elämä lähtee raiteiltaan jo peruskoulussa ja jolla ei sen jälkeen ole juuri mitään edellytyksiä jatko-opiskeluihin eikä nykypäivänä myöskään työelämään muutamia harvoja "hikiduuneja" lukuun ottamatta (ja niihinkin otetaan ennemmin halvalla ulkomaalaisia tai ilmaiseksi työttömiä orjia työkokeiluihin).

Pitäisiköhän olla reilusti paluu yläasteen tasokursseihin ja luokkiin: ylemmille tasokursseille ne, jotka haluavat oppia enemmän ja alemmille ne, joiden kohdalla keskitytään opettamaan perusasioita kuten lukkari seitsemälle veljekselle. "A, sano aaa, B, sano bee jne", ja niin edelleen.

Tämä ei ehkä ole tämän ketjun asia, mutta onhan se peruskoulussakin kärjistynyttä jos kovin iso osa on arvosana-asteikon yläpäässä ja osa ei osaa suurin piirtein lukea edes sanomalehteä saatika pätkääkään miettiä lukemansa sisältöä.

 

[Kirjoittelija]

Itsekin kaipasin koulussa aikoinani työrauhaa ja varmasti nämä "hikaritytötkin" sitä kaipaavat, mutta toisaalta perustunnollinen (tai lahjakas) oppilas pärjää hiukan vähemmälläkin työrauhalla, sen sijaan koko yhteiskunnan kannalta käy kestämättömäksi jos joka kahdeksas poika on mitään osaamaton ja oppimaton ongelmatapaus, jonka elämä lähtee raiteiltaan jo peruskoulussa ja jolla ei sen jälkeen ole juuri mitään edellytyksiä jatko-opiskeluihin eikä nykypäivänä myöskään työelämään muutamia harvoja "hikiduuneja" lukuun ottamatta (ja niihinkin otetaan ennemmin halvalla ulkomaalaisia tai ilmaiseksi työttömiä orjia työkokeiluihin).

Mitäs mieltä olet siitä, jos oppilas häiriköi opetusta jatkuvasti, mutta hänelle annetaan silti todistukseen kymppi, koska vastasi kokeissa kysymyksiin oikein? Onko siinä mitään järkeä?

 

[Musta Nuoli]

Mitäs mieltä olet siitä, jos oppilas häiriköi opetusta jatkuvasti, mutta hänelle annetaan silti todistukseen kymppi, koska vastasi kokeissa kysymyksiin oikein? Onko siinä mitään järkeä?

Ei tietysti ole järkeä, arvosanan pitäisi muodostua sekä kokeesta että tuntien aikana osoitetusta toiminnasta/aktiivisuudesta. Se on vääränlaista aktiivisuutta jos riehuu tunnilla. Tuollaiselle voisi minun puolestani antaa vaikka seiskan kokonaisarvosanaksi, jos tuntikäytös on nelosen luokkaa. Toinen vaihtoehto on sitten todeta, että jos kokeista tulee kymppejä niin sen kun tulee suoraan kokeeseen ja viettää opetustuntiajan tekemällä jotain muuta, jos oppiaineen tylsyyden/helppouden takia tulee riehuttua.

Mutta saakohan näin nykyisin edes tehdä? Ennen sai, mutta nykyäänhän ilmeisesti halutaan pitää kaikki häiriköt muun luokan yhteydessä. Minun aikanani pahimmat häiriköt olivat tarkkiksella, ja ns. rajatapaukset koottiin epäviralliseen "Ö"-luokkaan: vajaa kymmenkunta luokkien kurkoa ja "kovisgimmaa" koottiin samaan nippuun saamaan pienryhmässä omaa opetustaan, osassa aineista kuten esimerkiksi liikunnassa he olivat muiden kanssa. Tämä toimenpide osoittautui onnistuneeksi, sillä sekä häirikköporukka rauhoittui ollessaan keskenään että muille oppilaille taattiin työrauha. Mutta kaipa tämäkin olisi nykypäivänä jotain koulufasismia ja totalitaarista oppilaiden perusoikeuksien loukkaamista.

Mutta näin yleisesti käytösarvosanoja pitäisi antaa nykyistä tiukemmalla seulalla ja niidenkin perusteella voisi jättää luokalleen - jos ei osaa olla yhtään ihmisiksi koulussa, niin ei osaa sitten todennäköisesti olla ihmisiksi muuallakaan yhteiskunnassa. Työelämässäkin täytyy oppia sietämään tylsyyttä, asioiden toistumista ja alistumista tekemään mitä työnkuva edellyttää, ja jos ei sitä peruskoulussa opi niin vaikea se on töissäkään oppia.

 

[Nännimäinen]

^

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

 

[cottonmouth]

Olin kunnon nörä eli 9,5.

 

[Sphinx]

Olisko ollut lukuaineet 9,1 ja kaikki aineet 8,8 tmv. Ysi oli sellainen perusnumero, joka napsahti useimmista aineista suunnilleen tekemättä mitään ja mitäpä sitä enempää rehkimään, kun naisopettajilla arvosteluasteikko matemaattisia aineita lukuun ottamatta poikien kohdalla yleensä päättyikin siihen ysiin.

 

[Captain Slow]

Huimat 6.4.

Eipä voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu.

 

[Rautapohkeet]

Meikäläisellä oli peräti 7.5 yläasteelta lähtiessä. Oli yllättävän korkea. Lukiossa kyllä sitten romahti alas oikein huolella.