Tämän Ilves-pelin perusteella heräsi useampikin ajatus kenttiin ja peluutukseen liittyen:
2. ketju (Lee-Vesce-Dravecky): Tästä kentästä voisi melkein sanoa, että näki heti ensisilmäyksellä kilometrin päähän, ettei tämä tule toimimaan. Kenttä koostuu mahdollisesti koko joukkueen kolmesta huonoimmasta/laiskimmasta karvaajasta. Vain Leellä näyttää olevan vähän yritystä siihen, mutta taito ei riitä millään.
Leellä ei tunnu olevan tällä hetkellä muutenkaan oikein mitään annettavaa joukkueelle paitsi mahdollisesti aloitustaito, ja sitten miestä peluutetaan laidassa. En tajua.
Lisäksi Vesce ja Dravecky ovat mahdollisesti koko joukkueen vähiten puolustusorientoituneimmat pelaajat, mitä voisikin vielä kompensoida joku puolustustaidoltaan ja kaksinkamppailuvoimaltaan erityisen hyvä pelaaja, mutta Lee ei sitä todellakaan ole.
3. ketju (Rinkinen-Rosa-Ikonen): Tästä kentästä puolestaan ei karvaustaitoa puutu. Ikonen on pienestä koostaan huolimatta jatkuvasti aiheuttamassa ongelmia vastustajan puolustukselle oikea-aikaisella ja aggressiivisella karvauksellaan ja vaikka Rinkinen onkin kauden alun jälkeen kadonnut kuvasta maalintekijänä ihan kokonaan, niin hän on kuitenkin edelleen joukkueen aktiivisimpia karvaajia Ikosen kanssa.
Rosa puolestaan on viimeaikaisilla esityksillään noussut mielestäni joukkueen tasaisimmin suorittavaksi keskushyökkääjäksi. Erona Salliseen mielestäni se, että Salliselle tulee vielä enemmän niitä huonoja päiviä.
Ongelma Rosan ja koko 3. kentän kannalta on vain se, että kuka tekee maalit? Rinkiseltä niitä kai toivotaan, mutta mielestäni ei kannattaisi hirveästi laskea sen varaan, että Rinkinen ja Rosa vielä löytävät toisensa. Ikosestakaan ei maalintekijäksi ole vaan hän on enemmän pelinrakentaja hyvällä pelisilmällä, mutta hän ei osaa juurikaan itse hakeutua maalintekopaikkoihin.
Yleisesti sitten vielä peluutuksesta, että tänään herätti erityisesti ihmetystä se, että Blues näytti pelaavan neljällä ketjulla vielä kolmannen erän puolivälissä tasoitusta hakiessaan. Kaikki kunnia varsinkin Virkkuselle ja Pöystille, mutta eihän heistä ole hyökkäyspäässä mitään hyötyä (satunnaisia vastustajalle vihellettäviä jäähyjä lukuunottamatta), joten tuntui vähintäänkin erikoiselta, että peluutusta ei tiivistetty oikeastaan missään vaiheessa.
Lisäksi myös vaihdot näyttivät venyvän välillä aika pitkiksi, kun peliä pyöritettiin hyökkäyspäässä saman kentällisen voimin aina vaikka kuinka pitkään. Jotenkin olisi tuntunut järkevämmältä vaihtaa miehiä aina välillä ja näin oltaisiin ehkä saatu väsytettyä vastustajaa entisestään.
Mielestäni ketjuina voisi kokeilla esim. jotan tällaista:
Huhtala-Sallinen-Kuusela
Vesce-Rosa-Dravecky
Rinkinen-Lee-Ikonen
Pitkänen-Virkkunen-Pöysti
Tuossa tosin 3. ketju olisi todennäköisesti entistäkin suurempi ongelma, mutta ainakin kolmelta muulta ketjulta voisi odottaa tulosta. Toinen vaihtoehto voisi olla vaikka:
Huhtala-Sallinen-Kuusela
Ikonen-Rosa-Dravecky
Rinkinen-Lee-Vesce
Pitkänen-Virkkunen-Pöysti
Ongelma tuossa taas olisi, että Vesce ei tällä hetkellä vaikuta pelaajalta, joka pystyisi omalla panoksellaan parantamaan ketjukavereidensa peliä, mutta ei tuota ykköstäkään oikein viitsisi rikkoa, kun se on oikeastaan ainoa tasaisesti hyvin yhteen pelaava ketju ja Ikonen-Vesce-Dravecky puolestaan olisi aivan liian suuri riski puolustussuuntaan.
Kolmas vaihtoehto voisi olla sitten vielä vaihtaa tuosta Vesce ja Kuusela toisin päin, koska mielestäni Kuusela on tällä hetkellä mahdollisesti joukkueen monipuolisin pelaaja ja hänen suorituksensa on huippumiehistä ehkä vähiten sidottu siihen, kenen kanssa hän pelaa.