JYPin organisaatiokulttuuri

[Jupa]

Hei,

Allekirjoittanutta ei ole Jatkoajassa viime aikoina juurikaan nähty, koska en ole jaksanut olla täällä. Syyn arvaatte historiani tuntien enkä siksi edes jaksa kerrata asioita.

Avasin ketjun, koska ajattelen, että tällaiselle olisi tilaus. Keskustelemme JYPin organisaatiokulttuurista useissa eri ketjuissa, mutta mielestäni tämän keskustelun kokoavalle ketjullekin on tilausta. Miksi?

1. JYP on osoittanut vuodesta toiseen, että hyvässä organisaatiokulttuurissa syntyy keskimäärin lopulta hyviä asioita, vaikka homma välillä tulostaululla sakkaisikin. Kun kulttuuri on rakennettu keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta tukevaan muotoon ja organisaation arvot ovat kohdallaan, lähes jokaisella kaudella aina jostakin puun takaa löytyy lopulta se yhteisen tekemisen tapa, joka poikii menestystä.

2. JYP samoin tuntuu vuosi vuodelta antavan pitkäjänteisesti tilaa, aikaa ja luottamusta organisaationsa toimijoille ilman paniikkinappuloiden painamisia liian aikaisin. Lista on pitkä. Luottoa on löytynyt maalivahdeille, kenttäpelaajille, valmentajille, omistajille...huoltajille...You name it.

3. JYP on jostain syystä pystynyt luomaan organisaatiokulttuurin ja arvot, joiden varaan on helppoa rakentaa pitkäjänteisen menestyksen reseptiä. Tämä resepti ei välttämättä tuota Michelin-tason ravintolan tekemistä jokaiselle peli-illalle, mutta tämä ravintola silti uudistuu joka vuosi ja nälkä lähtee lopulta; jos ei syysakaudella, niin sitten lähes aina keväällä. Samoista asioista puhutaan yritysmaailman puolella ja saarnataan seminaareissa. JYP on urheiluseurana tältä osin mielestäni jopa harvinainen esimerkki: vuodesta toiseen keskimäärin se parempi joukkue paikalle vaivaantuneista - millä tahansa kokoonpanolla tai budjetilla.

Tässä ketjussa olisi kiva keskustella organisaatiokulttuurista laajemminkin. Myös niistä kulttuurin piirteistä, joista emme pidä. Itse pidän tästä kokonaisuudesta. Itse pidän siitä, että organisaatio on niin vahva, että se kestää ulkoa tulevan kritiikin ja kestää paineen alla panikoimatta. Uskon, että Jukka Seppäsen persoona on kaiken tämän kulttuurillinen perusta. Analyyttinen, hötkyilemätön urheilujohtaja/omistaja, joka luottaa omiinsa. Monella organisaatiolla olisi mielestäni Jukan luonteesta ja JYPin tekemisestä paljon opittavaa.

Täällä saa olla myös kriittinen, vaikka avaukseni onkin kovin positiivinen ja omiimme luottava.

Jupa

 

[Gorbatjovi]

JYP on koko suomen mittapuulla merkittävä organisaatio, kuin lähes täydellinen kone. Ihan varmasti herättää ihmetystä ja mietintöjä muissa seuroissa, että miten penteleessä vuodesta toiseen tämä porukka on menestyjien joukossa. Jokin tässä seurassa saa asiat loksahtamaan paikoilleen, eihän tätä voi enää sattuman piikkiin laittaa kun vuosia tämä on jo jatkunut.

Aletaanko kohta olla yksi kaikkien aikojen seuroista suomessa? Kun eipä paljoa olla sinne huonoille loppusijoituksille jääty. Mahtavaa olla tällaisen joukkueen fani, kun herätämme vitutusta ympäri suomea. Sehän on paras mittari tässä asiassa! Aavistustakaan ei ole mistä tämä menestys kumpuaa, mutta on hyvä että kumpuaa. Kertokoot viisaammat!

 

[Jupa]

Jatkona edelliseen: organisaatiokulttuuri ei ole mitään sellaista, mikä taotaan kasaan tyhjästä. Sen taustalla on aina joukko ihmisiä, jotka kulttuurin rakentavat ja omalla toistollaan saavat muut mukaan tekemiseen. Ja erityisesti tapaan tehdä. Siksi nostin Seppäsen Jukan.

Jokainen organisaatio on toki koko historiansa summa. Juuri siksi kulttuurin kopiointi on todella vaikeaa. Ja myös muutos kohtalaisen hidas prosessi.

Jupa

 

[inkku]

Ainakin jotain uutta on tullut uuden toimitusjohtajan mukana.

 

[Nelfor]

Yksikään organisaatio ei ole täydellinen tai virheetön. Kaikki tekevät virheitä. JYPin kohdalla niitä suurempia virheitä on kuitenkin tehty viimeisen vuosikymmenen aikana varsin vähän.

JYPin organisaatio ei ole aina ollut näin hienossa kunnossa, joten monen asian on täytynyt loksahtaa kohdalleen, että tällainen muutos on saatu aikaiseksi. Kaiken ytimessä on nähdäkseni juurkin Seppäsen Jukka. Sellainen Seppä ei Seppänenkään ole, että olisi yksin voinut kaikkea saada aikaiseksi, mutta yksittäisenä henkilönä ja yksittäisenä tekijänä hän on ylivoimaisesti tärkein, kun katsotaan JYPin nykyistä organisaatiokulttuuria.

Liigassa on taloudellisesti hyvin ja huonosti menestyviä organisaatioita, mutta uskoakseni kokonaisuutena JYPin organisaatio on liigan paras. Turussa, Helsingissä tai Oulussa riittää kyllä rahaa, mutta sen takana on muitakin tekijöitä, kuin hyvin toimiva organisaatio.

Olen todella onnellinen siitä, että meillä on tällainen organisaatio. JYPin toimistolla ihan oikeasti ajatellaan asioita ja toimitaan enemmän järjen, kuin tunteen kautta useimmissa tilanteissa. Tähän kun lisätään se fakta, että osataan myös katsoa pidemmälle tulevaisuuteen päätöksiä tehtäessä, niin ollaan hyvinkin kestävällä pohjalla kokonaisuutena.

En ole mikään alan ammattilainen, joten mitään kauhean syväanalyyttistä tekstiä en tällaisesta asiasta osaa tai halua kirjoittaa. Hyvin menee, mutta menkööt!

PS. Kiva nähdä Jupan huippumahtavia kirjoituksia pitkästä aikaa taas. Toivottavasti ne eivät lopu tähän!

 

[ZayWest]

Näen yhtenä ratkaisevana asiana sen miten surullinen, varsin koominen ja tuhoon tuomittu missio 2007 käsiteltiin. Ja miten siihen reagoitiin. Tällä hetkellä JYP voisi elää turvallisia paskavuosia, mutta kymmenen vuotta sitten päätettiin toisin. Tuolloin tajuttiin että tämän kokoisen organisaation kasvaminen mitaliporukaksi vaatii riskien ottamista. Pelkkä työmoraali ja yhteisöllisyys ei riitä. Ensimmäinen kerta oli kivulias, mutta JYP puri tyynyä ja kesti sen. Kohta homma sujuikin useassa eri asennossa kuin vanhoilta tekijöiltä. Löytyi kokemusta ja käsitystä miten pysyä huipulla. Ei vain käväistä siellä.

Kymmenen vuotta myöhemminkin ollaan sen kysymyksen äärellä että napataanko mestaruus. Ja kysymys on täyttä realismia.

 

[david]

Jatkona edelliseen: organisaatiokulttuuri ei ole mitään sellaista, mikä taotaan kasaan tyhjästä. Sen taustalla on aina joukko ihmisiä, jotka kulttuurin rakentavat ja omalla toistollaan saavat muut mukaan tekemiseen. Ja erityisesti tapaan tehdä. Siksi nostin Seppäsen Jukan.

Jokainen organisaatio on toki koko historiansa summa. Juuri siksi kulttuurin kopiointi on todella vaikeaa. Ja myös muutos kohtalaisen hidas prosessi.

Jupa

Mukavaa Jupa, että saamme jälkeen nauttia laadukkaasta kontribuutiostasi tällä palstalla.

Tämä on hyvä ja tärkeä ketju, koska aihe haastaa meidät ajattelemaan asioita todella suuressa ja merkittävässä kontekstissa, joka itse asiassa aika pitkälle määrittelee sen, mitä JYP organisaationa ja yhteisönä lopulta on.

Vanha totuus kuuluu: "kulttuuri syö strategian aamupalaksi". Omat kokemukseni työelämässä ovat vahvistaneet uskoa em. väittämään. Kuten jo ketjun ensimmäisissä viesteissä on todettu, JYPissä kulttuuri on se, joka takaa näillä resursseilla menestymisen vuodesta toiseen.

Oli pakko heittää kiireessä nopeat yleispätevät linet Jupan paluuta kunnioittaakseni, mutta täytyypä palata tähän vielä paremmalla ajalla.

 

[Jupa]

Kiitos kollegat!

Olen mä täällä taustoilla stalkannut, vaikka työkiireiden takia oma kontribuutio sisältöjen puolella on lähestynyt origoa.

Jatkakaa :)

 

[Sanainen arkku]

Näen yhtenä ratkaisevana asiana sen miten surullinen, varsin koominen ja tuhoon tuomittu missio 2007 käsiteltiin. Ja miten siihen reagoitiin. Tällä hetkellä JYP voisi elää turvallisia paskavuosia, mutta kymmenen vuotta sitten päätettiin toisin. Tuolloin tajuttiin että tämän kokoisen organisaation kasvaminen mitaliporukaksi vaatii riskien ottamista. Pelkkä työmoraali ja yhteisöllisyys ei riitä. Ensimmäinen kerta oli kivulias, mutta JYP puri tyynyä ja kesti sen. Kohta homma sujuikin useassa eri asennossa kuin vanhoilta tekijöiltä. Löytyi kokemusta ja käsitystä miten pysyä huipulla. Ei vain käväistä siellä.

Kymmenen vuotta myöhemminkin ollaan sen kysymyksen äärellä että napataanko mestaruus. Ja kysymys on täyttä realismia.

Missio 2007 toteutui kaikilta muilta tavoitteiltaan paitsi urheilullisen menestyksen osalta. Tähän tuli korjausta jo vuotta myöhemmin. Ei mitenkään voida sanoa projektia surulliseksi tai pitää epäonnistuneena. Se oli nykytilanteen pohja.

JYP on monella tapaa edelläkävijä. Esimerkiksi ulkomaalalaisiin pelaajiin suhde on ollut rohkea. Meillä on pelannut mm. liigan ensimmäinen slovenialainen ja toisaalta mestaruutta on tavoiteltu (ja saavutettu) täysin kotimaisin voimin.

JYP on todella esimerkki luottamuksen mahdollistavasta voimasta. Jotain sellaista organisaatiossa tehdään, ettei pelaajat vaihda Suomen sisällä vastaavan roolin sisällä toisiin seuroihin. Yksi, varmaankin case Kovasen opetus on se, ettei JYP pyri omistamaan ketään väkisin, vaan pelaajilla on mahdollisuus hakea ulkomaan tilit kun tilaisuus aukenee. Tämä on tosin muissakin seuroissa, mutta JYP oli suunnannäyttäjä (Sinkun Dynamo-retki ja sen jälkeen vakiintunut käytäntö).

Yksi asia mitä arvostan, on seuran tiiviys tietovuotojen suhteen. JYPiin liittyen ei paljon huhuja pyöri pakollinen Jaken paluulaskenta poislukien.

Mutta, mutta... Vähän laittaisin jarrua kuitenkin sille, että nostetaan JYP täysin omaan luokkaansa. Liigan ykkösorganisaatio on Tappara. JYP voi vielä oppia paljon isommiltaan, joskin se voi myös opettaa paljon mille tahansa organisaatiolle. Tapparan ja JYPin kanssa samaan vertailuryhmään nousee Kärpät ja Ässät. Kaikki nämä käyttävät omia vahvuuksiaan eeinomaisen hyvin pitkällä aikajänteellä hyväkseen. Kaikkia yhdistää tasainen, talousalueeseen ja alueen pelaajatuotantoon hyvässä suhteessa oleva menestyminen suhteellisen pienillä draamoilla ja skandaaleilla. Yhdessä ne muodostavat tietyllä tavalla liigan kovan ytimen.

Kiitos @Jupa tästä ketjusta.

 

[ZayWest]

Missio 2007 toteutui kaikilta muilta tavoitteiltaan paitsi urheilullisen menestyksen osalta. Tähän tuli korjausta jo vuotta myöhemmin. Ei mitenkään voida sanoa projektia surulliseksi tai pitää epäonnistuneena. Se oli nykytilanteen pohja.

Muistaakseni missio 2007:n ajatus pääpiirteittäin oli koota nuorista jätkistä tiimi, ajaa heitä sisään ja pelata mitaleista keväällä 2007. Haluatko kertoa miten tuo omasta mielestä meni? Miten monta nuorta avainpeluria missio 2007 tuotti? Miten asia näyttäytyi myöhemmin? Harri Pesosen verran? Riska ja Lahti? Nykytilanteen pohja on mielestäni se mitä valintoja tehtiin kausille 07-08 ja 08-09. Pelaajiston suhteen ennenkaikkea. Otettiin myös riski että mestistä dominoinut Dufva toisi voittamisen kulttuurin JYPiin.

Missio 2007 opetti kuitenkin jotain. Realismia ja sen että on ammuttava kovilla jos haluaa isojen joukkoon.

 

[Sanainen arkku]

Muistaakseni missio 2007:n ajatus pääpiirteittäin oli koota nuorista jätkistä tiimi, ajaa heitä sisään ja pelata mitaleista keväällä 2007. Haluatko kertoa miten tuo omasta mielestä meni? Miten monta nuorta avainpeluria missio 2007 tuotti? Miten asia näyttäytyi myöhemmin? Harri Pesosen verran? Riska ja Lahti? Nykytilanteen pohja on mielestäni se mitä valintoja tehtiin kausille 07-08 ja 08-09. Pelaajiston suhteen ennenkaikkea. Otettiin myös riski että mestistä dominoinut Dufva toisi voittamisen kulttuurin JYPiin.

Missio 2007 opetti kuitenkin jotain. Realismia ja sen että on ammuttava kovilla jos haluaa isojen joukkoon.

Mission pääpaino oli taloudellisen aseman parantaminen, organisaation pääseminen kestävälle kasvu-uralle ja viimeisenä täyttymyksenä nouseminen pelaamaan mitaleista.
Varmaan teesit löytyisi googlaamalla tai tämän palstan hakutoiminnolla. Noin Mission hengen itse muistan.

 

[ZayWest]

Mission pääpaino oli taloudellisen aseman parantaminen, organisaation pääseminen kestävälle kasvu-uralle ja viimeisenä täyttymyksenä nouseminen pelaamaan mitaleista.
Varmaan teesit löytyisi googlaamalla tai tämän palstan hakutoiminnolla. Noin Mission hengen itse muistan.

Kannattaa sitten googlailla. Löysin varsin nopeasti omille muistikuvilleni tukea. Tuo taloudellisen aseman parantaminen ja organisaation pääseminen kestävälle kasvu-uralle näyttäytyi ja näyttäytyy edelleen ainakin itselleni ympäripyöreänä hölinänä. Asioita alettiin oikeasti tekemään vasta kaudelle 07-08.

 

[david]

Omasta mielestäni tärkeintä missiossa oli itse missio. Se oli vuosikausia vaihtelevasti esiintyneen ja toiminnan jatkuvuuden rajoilla toimineen pikkuseuran lähihistorian ensimmäinen selkeä strateginen ulostulo. Silloista mallia oli varmasti rakennettu sen hetken resurssien parhaan taidon mukaisesti.

Missio nähdäkseni lopetti lyhyen tähtäimen kädestä suuhun -kulttuurin, jolla siihen saakka oli taaperrettu monien muiden liigaseurojen tapaan.

 

[ZayWest]

Omasta mielestäni tärkeintä missiossa oli itse missio. Se oli vuosikausia vaihtelevasti esiintyneen ja toiminnan jatkuvuuden rajoilla toimineen pikkuseuran lähihistorian ensimmäinen selkeä strateginen ulostulo. Silloista mallia oli varmasti rakennettu sen hetken resurssien parhaan taidon mukaisesti.

Missio nähdäkseni lopetti lyhyen tähtäimen kädestä suuhun -kulttuurin, jolla siihen saakka oli taaperrettu monien muiden liigaseurojen tapaan.

Opettavainen juttuhan tuo oli, mutta sisällöltään lähes kaikin tavoin epäonnistunut.

 

[Sanainen arkku]

Kannattaa sitten googlailla. Löysin varsin nopeasti omille muistikuvilleni tukea. Tuo taloudellisen aseman parantaminen ja organisaation pääseminen kestävälle kasvu-uralle näyttäytyi ja näyttäytyy edelleen ainakin itselleni ympäripyöreänä hölinänä. Asioita alettiin oikeasti tekemään vasta kaudelle 07-08.

Asiakirjat, missä linjataan abstrakteja asioita, kuten arvoja, ovat usein juurikin "ympäripyöreää hölinää". Se on sitä kulttuuria, joka muuttaa maailmaa.

En tiedä, millä toimialalla toimit, mutta omallani tätä "ympäripyöreää hölinää" pidetään tietoisesti yllä, koska se vaikuttaa. Samoin vaikkapa hokema "tehdä pikkuisen enemmän / huolellisemmin / asiakaslähtöisemmin you name it" kuulostaa "ympäripyöreältä hölinältä" kunnes itse kokeilee sitoutua siihen hölinään ja huomaa varsin pian että hyviä asioita tapahtuu paitsi prosessille, myös sen tekijöille.

Tämäkin on tyhjänpäiväistä hölinää, mutta koska otsikko käsittelee toimintaKULTTUURIA niin se kuuluu tänne kun hammasharja peilikaappiin.
Kulttuurihan on ylisukupolvisen oppimisen ja kehittymisen jatkumo. Ihminen on tällä alueella varsin suvereeni luontokappale.

Summa summarum: minä luin Missiosta alunperinkin sen "tyhjänpäiväisen hölinän" ja sinä konkretian. Lienemme ajattelutavoiltamme hyvin erilaisia ihmisiä, mikä on ok. Voimme oppia toisiltamme enemmän näin, kuin tapauksessa jossa olisimme hyvin tasalaatuisia ja samankaltaisia. Se on kulttuuria.

Edit / ps. Seuraan tilannetta täältä Päijänteen vesistön eteläpäästä. Täällähän strategiapuhe on ollut luokkaa "lupaamme jatkossa olla vieläkin ilkeämpi". Uppoaa paikalliseen fanikuntaan kohtalaisesti, mutta alueen yritysmaailmassa ei välttämättä haluta olla mukana Chigago-kultissa. No, jää nähtäväksi.
Tämä vaan vertailupuheena...

 

[Kulttimörkö]

Missio 2007:n pääteema oli talouden tervehdyttäminen vakaalle pohjalle. Urheilullinen menestys siihen lisättiin jotta sidosryhmät lähtisivät siihen mukaan. Missio oli menestys koska juuri se taloudellinen tervehdyttäminen onnistui ja se mahdollisti urheilullisen menestyksen josta JYP ja sidosryhmät ovat saaneet sen jälkeen nauttia. Mission ansiosta JYP on tällä hetkellä se menestyvä organisaatio josta olemme saaneet nauttia. Vaikka nyt Veltsun johdolla käyrä on ollut hieman laskeva, lasken silti JYPin menestyväksi organsiaatioksi.

 

[ZayWest]

Asiakirjat, missä linjataan abstrakteja asioita, kuten arvoja, ovat usein juurikin "ympäripyöreää hölinää". Se on sitä kulttuuria, joka muuttaa maailmaa.

En tiedä, millä toimialalla toimit, mutta omallani tätä "ympäripyöreää hölinää" pidetään tietoisesti yllä, koska se vaikuttaa. Samoin vaikkapa hokema "tehdä pikkuisen enemmän / huolellisemmin / asiakaslähtöisemmin you name it" kuulostaa "ympäripyöreältä hölinältä" kunnes itse kokeilee sitoutua siihen hölinään ja huomaa varsin pian että hyviä asioita tapahtuu paitsi prosessille, myös sen tekijöille.

Tämäkin on tyhjänpäiväistä hölinää, mutta koska otsikko käsittelee toimintaKULTTUURIA niin se kuuluu tänne kun hammasharja peilikaappiin.
Kulttuurihan on ylisukupolvisen oppimisen ja kehittymisen jatkumo. Ihminen on tällä alueella varsin suvereeni luontokappale.

Summa summarum: minä luin Missiosta alunperinkin sen "tyhjänpäiväisen hölinän" ja sinä konkretian. Lienemme ajattelutavoiltamme hyvin erilaisia ihmisiä, mikä on ok. Voimme oppia toisiltamme enemmän näin, kuin tapauksessa jossa olisimme hyvin tasalaatuisia ja samankaltaisia. Se on kulttuuria.

Visio, tavoitteellisuus ja asenne ovat ainakin minun lapuissani yhteydessä konkretiaan. Kauniita ajatuksia mahtuu maailmaan kyllä. JYP näytti 07-08 kaudelle että konkretiallakin "saattaa" joku rooli olla kun tähdätään korkealle. Kuten vaikkapa että kasvatetaan pelaajabudjettia isosti ja hankitaan laadukkaita pelaajia. Hommataan voittajatyyppi päävalmentajaksi. Ja ennenkaikkea uskotaan otetun riskin kannattavan ja ollaan kiinni tässä todellisuudessa. Puhtaasti kulttuurisisällöllisestikin koettiin todella tervetullut muutos, kiitos organisaation rohkeuden. Tämän kokoinen yhteisö tarvitsee tervettä ja vähän epätervettäkin röyhkeyttä ollakseen menestyjä isojen joukossa.

Tässä sanailussamme pointtina on se että missio oli mielestäsi jotenkin erityisen merkittävä ja minusta se oli kautta linjan epäonnistunut haahuilu.

Edit. Talouden tasapainottaminen on varsin mielenkiintoinen pointti kun kaudelle 07-08 otettiin juurikin taloudellisesti iso riski. Joku toki saattaa nähdä että talouden vakauttaminen mahdollisti riskin ottamisen.

 

[Sanainen arkku]

Visio, tavoitteellisuus ja asenne ovat ainakin minun lapuissani yhteydessä konkretiaan. Kauniita ajatuksia mahtuu maailmaan kyllä. JYP näytti 07-08 kaudelle että konkretiallakin "saattaa" joku rooli olla kun tähdätään korkealle. Kuten vaikkapa että kasvatetaan pelaajabudjettia isosti ja hankitaan laadukkaita pelaajia. Hommataan voittajatyyppi päävalmentajaksi. Ja ennenkaikkea uskotaan otetun riskin kannattavan ja ollaan kiinni tässä todellisuudessa kiinni. Puhtaasti kulttuurisisällöllisestikin koettiin todella tervetullut muutos, kiitos organisaation rohkeuden. Tämän kokoinen yhteisö tarvitsee tervettä ja vähän epätervettäkin röyhkeyttä ollakseen menestyjä isojen joukossa.

Tässä sanailussamme pointtina on se että missio oli mielestäsi jotenkin erityisen merkittävä ja minusta se oli kautta linjan epäonnistunut haahuilu.

Edit. Talouden tasapainottaminen on varsin mielenkiintoinen pointti kun kaudelle 07-08 otettiin juurikin taloudellisesti iso riski. Joku toki saattaa nähdä että talouden vakauttaminen mahdollisti riskin ottamisen.

Se oli muutoksen alku. Vaikka mennään vaarallisille vesille, niin vertaan nykyiseen poliittiseen tilanteeseen, jossa arvot ja abstraktiot (luottamus esim.) on palautettu keskusteluun. Tehdään edes jotakin sen sijaan, että oltaisiin sesonki sesongilta halvaantuneena odottamassa päivää, jolloin leipää ei enää tulekaan.

Mission taloudelliset ja orginisaatikulttuuriset tavoitteet löivät pääosin läpi. Syntyi vahvempi JYP-identiteetti. Kevään 2007 häpeäkokemus saattoi olla traumaattinen, mutta lopulta se oli vain yksi kevät. Siihen saakka kuljettu matka oli joka tapauksessa enemmän hyödyllinen kuin haitallinen.

Lisäksi Missio oli osa lobbausohjelmaa, jolla hallin olosuhteille saatiin edes jonkinlainen parannus.

 

[ZayWest]

Se oli muutoksen alku. Vaikka mennään vaarallisille vesille, niin vertaan nykyiseen poliittiseen tilanteeseen, jossa arvot ja abstraktiot (luottamus esim.) on palautettu keskusteluun. Tehdään edes jotakin sen sijaan, että oltaisiin sesonki sesongilta halvaantuneena odottamassa päivää, jolloin leipää ei enää tulekaan.

Vertaus on ihan hyvä. Sanotaan mitä sattuu ja lopulta löydetään tapa kiemurrella ulos. Sitten huomataan ettei mitään oikeasti muutettu vaikka niin luultiin.

Missiosta olisi myös voinut tehdä realistisen ilman överiksi mennyttä huuhaata. Minä en näe mitään kamalan kehuttavaa "syönpä puuroni tästä normaalikokoiselta lautaselta kaivinkoneen kauhalla" -ajattelussa. Kukin tyylillänsä. Minulle kuitenkin uusi JYP syntyi sinä päivänä kun ruvettiin puheiden lisäksi tekemään kuten menestyjät. Siihen ei missio 2007 liity kuin virheestä oppimisena. Toki muutoksen alku tuokin.

 

[Kulttimörkö]

Mission taloudelliset ja orginisaatikulttuuriset tavoitteet löivät pääosin läpi. Syntyi vahvempi JYP-identiteetti. Kevään 2007 häpeäkokemus saattoi olla traumaattinen, mutta lopulta se oli vain yksi kevät. Siihen saakka kuljettu matka oli joka tapauksessa enemmän hyödyllinen kuin haitallinen.

Lisäksi Missio oli osa lobbausohjelmaa, jolla hallin olosuhteille saatiin edes jonkinlainen parannus.

Missio oli toki osaltaan lobbausta mutta myös taloudellisesti vakaan pohjan löytämistä. Se julkistettiin keväällä 2004 mutta taloudellinen tervehdyttäminen oli alotiettu jo aikaisemmin Tomi Hassisen aikana. Samalla kun taloutta tervehdytettiin, alettiin tehdä pitkäjänteistä työtä siihen että organisaatio nousisi kärkikahinoihin ja ennen kaikkea pysyisi siellä. Mielestäni tässä on onnistuttu.

Edit. Talouden tasapainottaminen on varsin mielenkiintoinen pointti kun kaudelle 07-08 otettiin juurikin taloudellisesti iso riski. Joku toki saattaa nähdä että talouden vakauttaminen mahdollisti riskin ottamisen.

Juuri Missio 2007 mahdollisti taloudellisen riskin ottamisen ja jo yksistään tämä kertoo mielestäni sen että Missio oli onnistunut. Ilman tuota Missiota ei olisi ollut mahdollisuutta ottaa hallittua taloudellista riskiä. Missio rakensi pohjan kaikelle ja Dufvan aikana korjattiin vain hedelmiä vuoden suunniteltua myöhemmin.

 

[ZayWest]

Juuri Missio 2007 mahdollisti taloudellisen riskin ottamisen ja jo yksistään tämä kertoo mielestäni sen että Missio oli onnistunut. Ilman tuota Missiota ei olisi ollut mahdollisuutta ottaa hallittua taloudellista riskiä. Missio rakensi pohjan kaikelle ja Dufvan aikana korjattiin vain hedelmiä vuoden suunniteltua myöhemmin.

Se tosiseikka ei nyt muuksi muutu että missioon oli pumpattu muitakin selkeitä tavoitteita. Minä ainakin katson asiaa kokonaisuutena ja vieroksun vahvasti jos urheilullinen tavoite oli vain syöttävien ja potentiaalisten syöttävien käsien hellittelyä. Tähän voisi myös kaivaa kauden 06-07 rosterin ja kysyä että noillako mitalipeleihin. Tilanne olisi aivan eri jos alunperinkin olisi puhuttu vain talouden elvyttämisestä ja urheilullisesti parhaansa yrittämisestä

 

[Gorbatjovi]

Silloin ennen kautta 2007-2008 oli aina sellainen fiilis, että mikä on JYP? Oltiin vain pikkuseura muiden joukossa ja ihan hajuton sekä mauton. Ei tullut mieleenkään, että tosissaan mentäisiin pudotuspeleihin, kun mitä me siellä tehtäisiin? Jyppi ei ollut vielä menestystä janoava seura, tyydyttiin vähempäänkin.

Sitten koetti totuuden hetki, päätettiin että noustaan tasoa ylemmäksi! Konkreettisesti itselle se näkyi uuden päävalmentajan (Dufva) tulolla ja pelaajahankinnat oli ihan toista maata kuin edellisinä kausina. Oli Immosta ja kumppaneita. Kevät kestikin pidempään kuin yleensä ja vei puolivälieriin Tapparaa vastaan. Sarjahan hävittiin voittaen oliko pari peliä?

Seuraava kausi 2008-2009 sitten todisti sen kaiken työn tehokkuuden mitä oli vuosia tehty ja jo edellisellä kaudella nähty vilauksia. Koko kauden ajan näki, että nyt on semmonen hönkä päällä että pitkälle mennään! Ja sitten pudotuspelit oli melkosta triumfia alusta loppuun. Siihen kauteen kulminoitui kaikki ne lupaukset, hankinnat, missiot, visiot, unelmat. Kaikki se vuosien taaperrus ja unelmat paremmista ajoista kävivät toteen.

JYP oli lunastanut paikkansa liigan kovien porukoiden joukossa, ja se menestyvän seuran kulttuuri oli luotu. Organisaatiossa järjesteltiin asiat uusiksi siten, että tämä voisi jatkua tulevaisuuteen. Nyt, 8 vuotta myöhemmin JYP on edelleen siellä.

 

[Aito Taisto]

Organisaation kannalta missio 2007 oli pitkän tähtäimen tavoite alkaen vuodesta 2004. 90-vuotis historiikista lainattuna (s. 151): "Projektin tavoitteena oli nostaa JYP kolmen vuoden kuluessa pysyvästi SM-liigan kärkikastiin, pelaamaan mitaleista. Seppäsen mielestä urheilullinen pohja uudelle huippukaudelle oli olemassa. Piti löytää myös rahat sen toteuttamiseen, 30%:n kasvun pelaajabudjettiin uskottiin toteutuvan markkinointia tehostamalla."
ka sivulta 160: "Tj Jukka Seppänen korosti haastatteluissa, että nimestään huolimatta JYP 2007 -projektin onnistumista ei ole sidottu tiettyyn vuoteen tai tiettyyn sijoitukseen. Organisaatio tarvitsi haasteita ja päämääriä. Muuten se ei menisi eteenpäin."
Ja: "Media unohti nuo kommentit, kun kevät 2007 koitti."
Niin näkyy unohtaneen eräät tänne kirjoittelevatkin.

 

[ZayWest]

Organisaation kannalta missio 2007 oli pitkän tähtäimen tavoite alkaen vuodesta 2004. 90-vuotis historiikista lainattuna (s. 151): "Projektin tavoitteena oli nostaa JYP kolmen vuoden kuluessa pysyvästi SM-liigan kärkikastiin, pelaamaan mitaleista. Seppäsen mielestä urheilullinen pohja uudelle huippukaudelle oli olemassa. Piti löytää myös rahat sen toteuttamiseen, 30%:n kasvun pelaajabudjettiin uskottiin toteutuvan markkinointia tehostamalla."
ka sivulta 160: "Tj Jukka Seppänen korosti haastatteluissa, että nimestään huolimatta JYP 2007 -projektin onnistumista ei ole sidottu tiettyyn vuoteen tai tiettyyn sijoitukseen. Organisaatio tarvitsi haasteita ja päämääriä. Muuten se ei menisi eteenpäin."
Ja: "Media unohti nuo kommentit, kun kevät 2007 koitti."
Niin näkyy unohtaneen eräät tänne kirjoittelevatkin.

Tajuat varmaan itsekin ettei JYPin olisi tarvinnut rustata koko missiolle mitään ääliömäisiä tavoitteita. Tajuat myös varmaan miten hölmöltä tuo Seppäsen kommentointi vaikuttaa ulospäin. Olisi voinut olla paikallaan muotoilla tuo missio "vähän toisin". Media reagoi kerrankin miten piti kun JYPiä piikiteltiin.

 

[Aito Taisto]

Toki ymmärrän median nälvimisen urheilullisen tavoitteen epäonnistuessa. Sillähän ne elävät.
Organisaation itsensä oli välttämätöntä asettaa tavoite kauas, missio. Tuo onnistuikin loistavasti. Urheilullinen tavoite vain myöhästyi kaudella. Ilman missiosta koko JYPiä tuskin enää olisi.


Edit: typo korj.