Jukurit Liigaan kaudelle 2016–2017

  • 103 697
  • 539

KOOKOOBOY

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tammiruusu pohtii josko pelaisivat nyt syksyllä jo Liigaa:

Tammiruusu tähdentää, että mahdolliseen liiganousuun suhtaudutaan asiaan kuuluvalla vakavuudella
.- Vähän absurdi tilanne, kun emme vielä tiedä sarjatasoa, jolla kaudella 2015-16 pelaamme, tilanne on siinä mielessä levällään. Katsotaan se askel ensin, ja aletaan seurassa käsitellä valmentaja-asiaa vasta sitten.

Lainaus MTV.fi sivustolta jonne tämä linkki vie.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Niin tässähän olisi hyvä paikka eipäs juupas väittelylle, joka on tietysti keskustelupalstojen suola yhdessä jatkuvan tasaisen kitinän kanssa :)

Suomalainen pelaajatuotanto pystyy helposti tuottamaan paljon enemmänkin Liigapelaajia. Itseasiassa varsin hyvää ainesta menee merkitsevästi hukkaan ja on mennyt jo vuosia. Urheilullisia arvoja voidaan jopa mitata eli onko fyysisesti kyllin kyvykästä ainesta. Siinä tilastot ovat kiistattomat, että pelaajia olisi kyllä paljon enemmän, siitä vain läheiseen junioriseuraan tutustumaan asiaan.

Jääkiekko on kuitenkin taitopeli, joten pelkällä urheilullisuudella ei voi pärjätä. 20 joukkuetta 40 pelaajan ringillä on vain 800 pelaajaa, vaikka ulkomaillakin pelaisi se 800 Liigatason pelaajaa, niin sekään ei vielä vaikuttaisi erityisen kovalta haasteelta, jos ja kun muutos tapahtuu vähitellen. Ongelma on enemmän se että lähtijät ovat huippupäästä. No esimerkiksi Kazakstaniin on valunut vähän ei niin huippujakin aika paljon tänä vuonna. Kysymys on ammattimaisuuden asteesta. 2000 ammattipelaajaa ei ole paljon n. 5,5 miljoinaiselle kansalle, ehkä virolaisille se olisi jo paljon :)

Ennen kaikkea kysymys on, mistä määrästä potentiaalisia pelaajia huiput pitää seuloa. Lisenssipelaajia on reilut 70 tuhatta ja harrastajia about 190 tuhatta. Suhteessa harrastajamääriin tavoite ei ole edes erikoinen. Kyseessä on Suomen ylivoimaisesti ammattimaisin laji, jossa voi saada hyvää valmennusta käytännössä joka puolella, jonka toinen sarjataso on isompi kuin oikeastaan mikään muu palloilusarja.

Jukurien ongelma tulee olemaan se onko, resursseja pyörittää pelaajien lisäksi toista mokomaan ihmistä itse seuran pyörityksessä. Se on todellinen ongelma. Lisäpelaajia voi tarvittaessa myös tuoda ulkomailta, kun on resursseja. Mikkelikään ei ole varsinainen metropoli. Raumalaiset ovat osoittaneet, että kylliksi luovuutta ja noin puolet pienemmältä talousalueelta, vieläpä kahden muun Liigajoukkueen lähipuristuksesa voi ponnistaa. Kysymys on kyvykkyydestä. Onko Mikkelissä tätä kyvykkyyttä? Se on oikea kysymys. Pelaajamääristä valittaminen on lähinnä älyllisesti köyhää huuhaata.

Valitettavasti taitaa aihe olla lopulta sellainen, että mitään dataa ei kumpikaan lopulta pysty väitteidensä tueksi esittämään, mikä kiistatta johtaa siihen, että keskustelu on pohjimmiltaan eipäs-juupas-väittelyä. Lopulta se on kuitenkin keskustelijoista kiinni, saadaanko väittelyn lomaan niin paljon asiaa, että väittely itsessään painuu taustalle.

Minä en jaa näkemystäsi siitä, että suomalainen pelaajatuotanto pystyisi tuottamaan paljon enemmän liigapelaajia, vielä vähemmän jaan näkemyksesi siitä, että se olisi helppoa. Päinvastoin uskon, että määrän suhteen raja on nykyisillä harrastajamäärillä, jos ei nyt saavutettu, niin hyvin lähellä lakipistettään. Se missä suomalaisessa pelaajatuotannossa on kehittämisen paikka on laatu. Parempi nuorisotyö tarkoittaa parempia pelaajia. Vaikka tätä kautta liigapelaajia saataisiinkin tuotettua enemmän, ei se riitä mainitsemaasi 20 pelaajan runkoon, ei millään. Suurin osa jääkiekkoa harrastavista nuorista lopettaa lajin siinä kohtaa kun harjoittelun pitäisi muuttua ammattimaiseksi. Tähän ongelmaan eivät harjoittelun kvalitatiiviset painotukset vaikuta juurikaan. Kyse on lopulta siitä, että laji ei kiinnosta riittävän isoa osaa nuorista riittävän paljon, mikä johtaa siihen, että massaa ei vaan ole riittävästi.

Suomessa oli vuonna 2013 725 ammattijääkiekkoilijaa. Tuota taustaa vasten tuo 2000 tuntuu kyllä reilulta liioittelulta 5,5 miljoonaiselle kansalle. Tai ainakin suomalaisille. Otetaan vielä huomioon se, että ammattipelaajien tuotannon lisääminen ei suinkaan lisäisi pelaajia ammattipelaajien parhaimmistoon kuin marginaalisesti. Käytännössä ammattijääkiekkoilijoiden määrän kolminkertaistaminen johtaisi tasoasteikon laajenemiseen, nimenomaan asteikon alapäässä.

Ammattimaisin urheilulaji jääkiekko Suomessa ehdottomasti on. Tämä ei kuitenkaan ole varsinaisesti sulka jääkiekon hattuun, kilpailu on sanalla sanoen heikkoa. Harrastajamäärissähän jääkiekko on jäänyt jalkapallon jalkoihin jo ajat sitten. Ja kun jääkiekon ammattimaisuutta tarkastellaan lähemmin, tullaan siihen tulokseen, että lopulta ammattimaisia organisaatioita on hyvin vähän. Ei sitä laadukasta valmennusta lopulta olekaan niin helppoa löytää joka niemestä ja notkelmasta.

Mitä tulee Jukureiden tilanteeseen, olet aivan oikeassa, pelaajamääristä valittaminen on lähinnä älyllisesti köyhää huuhaataa. Pelaajien laadusta valittaminen sen sijaan on hyvinkin validia.
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
Olennaisia kohtia ...

Valitettavasti taitaa aihe olla lopulta sellainen, että mitään dataa ei kumpikaan lopulta pysty väitteidensä tueksi esittämään, mikä kiistatta johtaa siihen, että keskustelu on ...

Vaikka tätä kautta liigapelaajia saataisiinkin tuotettua enemmän, ei se riitä mainitsemaasi 20 pelaajan runkoon, ei millään. Suurin osa jääkiekkoa harrastavista nuorista lopettaa lajin siinä kohtaa kun harjoittelun pitäisi muuttua ammattimaiseksi. Tähän ongelmaan eivät harjoittelun kvalitatiiviset painotukset vaikuta juurikaan. Kyse on lopulta siitä, että laji ei kiinnosta riittävän isoa osaa nuorista riittävän paljon, mikä johtaa siihen, että massaa ei vaan ole riittävästi.

Suomessa oli vuonna 2013 725 ammattijääkiekkoilijaa.

Mitä tulee Jukureiden tilanteeseen, olet aivan oikeassa, pelaajamääristä valittaminen on lähinnä älyllisesti köyhää huuhaataa. Pelaajien laadusta valittaminen sen sijaan on hyvinkin validia.

Data ja testitulokset osoittavat kiistatta ettei määrällistä ongelmaa ole. Laadullinen vain, kuten myöhemmin sitten toteatkin. Mitattava osuus eli urheillullinen määrä, täyttyy myös helposti. Etenkin jos ottaa Artsin tokaisun liigakiekkoilijan fyysisistä ominaisuuksista vakavasti. Siis vapaasti lainaten, tyypillinen liigakiekkolija vastaa 720 sentin pituushyppääjää fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Suht tyly kommentti, joka tosin pitää vähemmän paikkansa koko ajan.

Suomessa saattaa jonkun, ilmeisesti verottajan?, tilaston mukaan olla 725. Päätoimisesti pelaavia suomalaisia on toki enemmän jo nyt ja ulkomaillakin satoja.

15 tai 16 joukkuetta, ei yhtään mitään eroa pelaajamäärän - tai laadun takia. Pysy toki poterossasi :) Se vain jää epäselväksi, että miksi juuri nämä reilut parikymmentä pelaajaa, joista osa voisi olla vielä ulkomaalaisia olisivat juurikin liikaa? Etkö todella huomaa väitteen omalaatuisuutta. Onko todella niin, että voisi olla vaikkapa 725 kiekkoilijaa, mutta ei voi olla 755:tä, koska siinä menee absoluuttinen kantokykyraja Suomessa? :)

Eipä tietenkään, kuvittelua koko touhu. Rajat tulevat vastaan jossain tuhansissa, ehkä kymmenissä tuhansissa pelaajissa. Koko laadullinen keskustelu, jota pari muutakin kävi ketjuun kirjoittamassa, teemalla, että ei ole laadukkaita pelaajia kylliksi, on vain huvittavaa. Joukkueiden taloudelliset edellytykset olla olemassa loppuvat paljon aikaisemmin kuin pelaajat. Ne Jukureillekin ovat todellinen ongelma.

Sellainen oikaisu, että 20 pelaajan runko ei riitä. 40 on toki reilusti liikaa, mutta sitä luokkaa, enemmänkin, kaudessa käy tyypillisesti Liigajoukkueessa yrittämässä. Kirjoitin 20 joukkuetta *40 pelaajaa. Ja sekin löytyisi tosiaan helposti rakentamalla.

Kysymys leikkaa myös kirjoittamaasi kohtaa, jos tilaisuuksia olisi enemmän, useampi todella lahjakas ja vasta vuosien päästä parhaat pelinsä pelaava pelaaja jatkaisi. Lahjakkuuksia hukkuu valtavasti, sadoittain, joka vuosi. Osa hengailee täälläkin :)
 

Jape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Jukurien ongelma on enemminkin talous eli tuo halli yhdistettynä pieneen talousalueeseen on iso haaste.

Sinänsä jos pystyvät laittamaan olosuhteet ja taustat kuntoon, niin tervetuloa vain mukaan.
Mikäs ongelma halli on Jukureille? Juuri remontoitu 10 miljoonalla, kyllä se ihan liigakelpoinen on. 4300 katsojan kapasiteetti riittää Jukureille vallan hyvin.

Talousalue on toki iso haaste, mutta näkisin Tammiruusun palkkaamisen osana sitä kehitystä että sposoreita todellakin haetaan myös Mikkelin ulkopuolelta. Väittäisin myös että esim. Dufvan palkkaaminen toisi kustannustehokkuutta pelaajabudjettiin, verrattuna esim. Pennaseen. Tämähän oli trendi Jukureissa jo 2000-luvun alkupuolella muihin seuroihin verrattuna.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Data ja testitulokset osoittavat kiistatta ettei määrällistä ongelmaa ole. Laadullinen vain, kuten myöhemmin sitten toteatkin. Mitattava osuus eli urheillullinen määrä, täyttyy myös helposti. Etenkin jos ottaa Artsin tokaisun liigakiekkoilijan fyysisistä ominaisuuksista vakavasti. Siis vapaasti lainaten, tyypillinen liigakiekkolija vastaa 720 sentin pituushyppääjää fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Suht tyly kommentti, joka tosin pitää vähemmän paikkansa koko ajan.
720 senttimetrin pituushyppääjä on todella kovassa fyysisessä kunnossa. Harva suomalainen tuohon tulokseen pystyisi, vaikka lapsesta asti tosissaan koettaisi siihen pyrkiä. 720 senttimetrin pituushyppääjä on sekä poikkeuksellisen lahjakas, että todella kovassa kunnossa. Jos tyypillinen liigakiekkoilija on yhtä kovassa fyysisessä kunnossa kuin noin tasokas pituushyppääjä, ei Liigassa ole huolta fysiikkavalmennuksen suhteen.
15 tai 16 joukkuetta, ei yhtään mitään eroa pelaajamäärän - tai laadun takia. Pysy toki poterossasi :) Se vain jää epäselväksi, että miksi juuri nämä reilut parikymmentä pelaajaa, joista osa voisi olla vielä ulkomaalaisia olisivat juurikin liikaa? Etkö todella huomaa väitteen omalaatuisuutta. Onko todella niin, että voisi olla vaikkapa 725 kiekkoilijaa, mutta ei voi olla 755:tä, koska siinä menee absoluuttinen kantokykyraja Suomessa? :)
Niin, raja tulee vastaan jossakin vaiheessa. Olen huomannut jo nyt, että raja on ylitetty. Taso laskee liikaa.
Eipä tietenkään, kuvittelua koko touhu. Rajat tulevat vastaan jossain tuhansissa, ehkä kymmenissä tuhansissa pelaajissa. Koko laadullinen keskustelu, jota pari muutakin kävi ketjuun kirjoittamassa, teemalla, että ei ole laadukkaita pelaajia kylliksi, on vain huvittavaa. Joukkueiden taloudelliset edellytykset olla olemassa loppuvat paljon aikaisemmin kuin pelaajat. Ne Jukureillekin ovat todellinen ongelma.
On aivan pähkähullu väite, että rajat tulisivat vastaan vasta tuhansissa, saati kymmenissä tuhansissa pelaajissa. Suomessa on rajallinen määrä lahjakkaita urheilijoita ja heistä rajallinen määrä harrastaa jääkiekkoa. Mahdollisuuksia lisäämällä emme saa vähemmän lahjakkaista yhtä hyviä kuin lahjakkaista. Minusta tuntuu, ettet huomio ollenkaan lahjakkuuden merkitystä huippu-urheilussa. Sinulla on täysin hulvaton käsitys, jotta jopa tuhansista kiekkoilijoista voitaisiin harjoituttaa liigapelaajia. Voi, kumpa Suomessa olisikin tuollainen massa erityisen lahjakkaita urheilijoita. Taloudellisen puolen haasteista olen kanssasi samaa mieltä.
Kysymys leikkaa myös kirjoittamaasi kohtaa, jos tilaisuuksia olisi enemmän, useampi todella lahjakas ja vasta vuosien päästä parhaat pelinsä pelaava pelaaja jatkaisi. Lahjakkuuksia hukkuu valtavasti, sadoittain, joka vuosi. Osa hengailee täälläkin :)
En voi kun jatkaa pääni pyörittelyä. Satoja lahjakkuuksia hukkuu vuosittain?
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
Oikeastaan, olennainen lienee sanottu. Tässä vain kiteytyy kaikki niin hienosti, että en malta olla kysymättä.

Olen huomannut jo nyt, että raja on ylitetty. Taso laskee liikaa.

Kerro toki vielä, että miten tuo rajan ylitys näkyy käytännössä?

Tiedän sitten katsoa tätä oikeaa kohtaa tason laskusta :)

Taso laskee liikaa? Ja tämän tason yksikkö, 1 McTorspo suhteessa pelaajamäärään ... jep jep.

En voi kun jatkaa pääni pyörittelyä. Satoja lahjakkuuksia hukkuu vuosittain?

Pyöritä, pyöritä pellavapää ... tervetuloa junioritoimintaan katsomaan, siellä näkee ja oppii myös elämää.

Kiitos, tämä oli mielenkiintoista.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Oikeastaan, olennainen lienee sanottu. Tässä vain kiteytyy kaikki niin hienosti, että en malta olla kysymättä.
Kerro toki vielä, että miten tuo rajan ylitys näkyy käytännössä tai että taso laskee liikaa.
Tiedän sitten katsoa tätä oikeaa kohtaa tason laskusta :)
Ihan katsomalla liigakiekkoa. Oikein puistattaa ajatus kuudentoista joukkueen Liigasta. Ihmettelen kovin, kuinka sinä et ole tätä tasonlaskua nähnyt, mikäli nyt olet Liigaa ennättänyt seurata. Sportin nosto Jokereiden tilalle laski Liigan tasoa. Uskallan väittää, että KooKoon nostaminen tulee laskemaan tasoa edelleen ja Jukureiden liittyessä Liigaan taso jatkaa laskemistaan entisestään. Jos Liigaa seuraat, tulet sinäkin tämän huomaamaan. Ei muuta kuin silmät auki! Sen haluan lisätä, ettei minulla ole mitään Sportia, KooKoota tai Jukureita vastaan. Tervetuloa Liigaan! Toivon vain, että Liigassa olisi vähemmän joukkueita, jotta saisimme seurata tasokkaampaa lätkää. Kyllä siis tilaa kyseisellekin triolle on, kunhan vain jotkut lähtee vastavuoroisesti pois.


Pyöritä, pyöritä pellavapää ... tervetuloa junioritoimintaan katsomaan, siellä näkee ja oppii myös elämää.
Kiitos kutsusta, en aio kuitenkaan tulla junioritoimintaa katsomaan. Elämänkouluni on muualla. Mikä on muuten tämä pellava pää? Olen karu ja kalju mies. Junioritoiminnassa en ole ollut mukana ja muutenkin olen jääkiekon suhteen maallikko. Toki tututtavapiiriinii kuuluu jääkiekon juniorivalmentajia ja heidän kauttaan olen pikkaisen kärryllä oulunseudun juniorikiekkoilusta. Koen olleeni jonkinlainen lahjakkuus nuorena yleisurheilijana ja jonkin verran myös saavutuksia siitä todisteeksi saanut. Uskon, että minulla on ainakin suuntaa antava käsitys lahjakkaasta urheilijasta. Vaikka urheilullinen lahjakkuus on määrittelykysymys, uskallan väittää, että sinun käsityksesi tuhansista, jopa kymmenistä tuhansista potentiaalisista liigapelaajista Suomessa on täyttä huttua. Mielenkiinnolla lukisin, miten sinä määrittelisit lahjakkaan jääkiekkolijan.
 

Justice

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Cowboys, Man Utd, Devils, Jazz
Data ja testitulokset osoittavat kiistatta ettei määrällistä ongelmaa ole. Laadullinen vain, kuten myöhemmin sitten toteatkin. Mitattava osuus eli urheillullinen määrä, täyttyy myös helposti. Etenkin jos ottaa Artsin tokaisun liigakiekkoilijan fyysisistä ominaisuuksista vakavasti. Siis vapaasti lainaten, tyypillinen liigakiekkolija vastaa 720 sentin pituushyppääjää fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Suht tyly kommentti, joka tosin pitää vähemmän paikkansa koko ajan.

Mistä ihmeen datasta ja testituloksista sinä tässä oikeen kirjoitat? Jos väität, että 5,5 miljoonan kansasta löytyy 2000 ihmistä, jotka fyysisiltä ominaisuuksiltaan voisivat pelata jääkiekkoa ammatikseen, olet varmasti oikeassa. Vaikeaksi homma menee siinä kohtaa kun pitää löytää 2000 jolla sekä fyysinen puoli että halu kohtaavat. Toistaiseksi se ei ole Suomessa onnistunut.

Suomessa saattaa jonkun, ilmeisesti verottajan?, tilaston mukaan olla 725. Päätoimisesti pelaavia suomalaisia on toki enemmän jo nyt ja ulkomaillakin satoja.

Tieto on peräisin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n johtavalta asiantuntijalta Jari Lämsältä. Sitä en tiedä mistä Lämsä itse on tietonsa kaivanut. Itse räknäsin vähän eliteprospectia. Huoioiden Euroopan parhaat sarjat verrattain laajalla spektrillä ja Pohjois-Amerikan kolme parasta ammattilaissarjaa sain luvuksi 788 suomalaista pelaajaa. Mikäli oletetaan, että esimerkiksi kaikki mestispelaajat eivät ole ammattilaisia, ei Lämsän luku varmaan ihan hirveästi heitä. Kaikella kunnioituksella epäilen sinun väitteesi nyt vaan perustuvan vahvaan mutuun vailla mitään faktapohjaa. Jos sinulla on esittää jotain faktaa, jolla tukea väitteelleesi, niin mielelläni sen otan vastaan.

15 tai 16 joukkuetta, ei yhtään mitään eroa pelaajamäärän - tai laadun takia. Pysy toki poterossasi :) Se vain jää epäselväksi, että miksi juuri nämä reilut parikymmentä pelaajaa, joista osa voisi olla vielä ulkomaalaisia olisivat juurikin liikaa? Etkö todella huomaa väitteen omalaatuisuutta. Onko todella niin, että voisi olla vaikkapa 725 kiekkoilijaa, mutta ei voi olla 755:tä, koska siinä menee absoluuttinen kantokykyraja Suomessa? :)

En käsittääkseni ole missään kohtaa ole kirjoittanut mistään absoluuttisesta kantokyvystä. Se on kuitenkin selvää, että 15 tai 16 joukkuetta on iso ero sarjan tason näkövinkkelistä. Otetaan kuitenkin huomioon, että Jokeritkaan eivät ole minnekään hävinneet kartalta. Väitätkö sinä ihan tosissasi, että liigajoukkueiden, ja sitä kautta koko sarjan, taso ei nousisi jos joukkuemäärä olisi nykyisen 15 sijaan 14, parhaimmillaan jopa 12. On ihan käsittämätöntä miten joku voi kuvitella, etteikö lisääntynyt pelaajatarve johtaisi sarjan tason laskuun. Ja huomautetaan nyt vielä, että sinä puhuit 20 joukkueesta, et 15 tai 16.

Eipä tietenkään, kuvittelua koko touhu. Rajat tulevat vastaan jossain tuhansissa, ehkä kymmenissä tuhansissa pelaajissa. Koko laadullinen keskustelu, jota pari muutakin kävi ketjuun kirjoittamassa, teemalla, että ei ole laadukkaita pelaajia kylliksi, on vain huvittavaa. Joukkueiden taloudelliset edellytykset olla olemassa loppuvat paljon aikaisemmin kuin pelaajat. Ne Jukureillekin ovat todellinen ongelma.

Ihanko vaan lämpimiksesi kirjottelet, vai onko jotain ihan faktaa heittää tähän? Ihan vaikka jotain suunnitelmaa, millä suomessa saataisiin ammattijääkiekkoilijoiden lukumäärä yhtäkkiä melkein kolminkertaistettua. Ihan vaikka omin sanoin jotain konkretiaa tähän.

Sellainen oikaisu, että 20 pelaajan runko ei riitä. 40 on toki reilusti liikaa, mutta sitä luokkaa, enemmänkin, kaudessa käy tyypillisesti Liigajoukkueessa yrittämässä. Kirjoitin 20 joukkuetta *40 pelaajaa. Ja sekin löytyisi tosiaan helposti rakentamalla.

Kerro ihan oikeasti, että mistä helvetistä yhtäkkiä Liigaan pieraistaisiin parisataa suomalaista lisää. Tässä luvussa olen sitten jo huomioinut mestispelaajat.

Kysymys leikkaa myös kirjoittamaasi kohtaa, jos tilaisuuksia olisi enemmän, useampi todella lahjakas ja vasta vuosien päästä parhaat pelinsä pelaava pelaaja jatkaisi. Lahjakkuuksia hukkuu valtavasti, sadoittain, joka vuosi. Osa hengailee täälläkin :)

Juu lahjakkuuksia hukkuu valtavasti, se on ihan selvä. Mutta mistä syistä niitä hukkuu? Itse väitän elämän kiusausten olevan suurempi karsija kuin näyttöpaikkojen puute. Muutenkin tuntuu käsittämättömältä; väität, että tason kärsimättä sarjaa olisi mahdollista laajentaa neljänneksellä, ja ainoa konkreettinen ehdotus mitä olet toistaiseksi esittänyt on vaatimustason alentaminen. Jokin tässä ei nyt oikeen täsmää.
 

Visiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue, Kuopion KalPa
Aika jännä tämä joukkuemäärä versus tasonlasku - ajatelma. Totta varmasti on että ainakin 5 joukkueellista maan parhaita pelaa suomen ulkopuolella, tosin jo ajateltaisiin että liiga laajenisi vieläkin 3 joukkueelle ( Jukurit, TuTO, Jokerit takaisin joskus) niin niissä vakituisessa kokoonpanossa pelaavista kertyy runsas yksi bussilastillinen huippupelaajia. Koska kaikkien ei tarvitsekaan olla ruudinkeksijöitä kiekon kanssa vaan hyvä yleistaso riittää työpaikkaan ja siinäkin voi kehittyä kun liigaa pelaa huomattavasti, (ja nimenomaan liigassa kehittyy kun pelaa parhaitten kanssa) niin kun näistä joukkueista nostot tehtäisiin yksi kerrallaan vuosittain maltillisella tahdilla on aika vaikeaa ajatella että taso tämän yhden bussilastillisen pelaajia takia suomessa romahtaisi.
Sport nousi, taso ei laskenut mihinkään, vaan kotkapaidat pelasivat varsin kelvollisen avauskauden ja nähtiin nippu tasokkaita ja tasaisia kamppailuja. KooKoo lähtee suunnilleen samoilla eväillä (ellei vielä hituksen ennakkoon paremminkin valmistautuneina, Sportin vanavedessä tietoa keränneenä) liigaan enkä nyt mitenkään jaksa uskoa kouvolankaan tulon takia tason romahtavan niinettä puijontornikin kaatuu ja ui vastaan saimaalla. Jukurit lienee seuraava oikea nousija, ja heillä on samalla kaavalla yhtä huolellinen valmistautuminen edessään. Jos sitten tulevina vuosina TuTo vielä hivuttautuu sisään, sillä on jo hyvin tukevaa maata jalkojen alla koska samoilla taajuuksilla operoivat entiset Mestiksen suurseurat ovat jo löytäneet toimivan Know-How- systeemin liigaan menossa ja siellä myös pysymisessä. Tasonlaskuun tai toimintavaikeuksiin vaikuttaa myös maan taloustilanne, joka sekin kääntyy väjäämättä nousuun jonkin ajan sisällä, muu eurooppa onkin jo toipumassa, ja tällöin yleinen kiekkoiluun käytettävän pääoman määrä kasvaa ja helpottaa kaikissa sektoreissa uusien liigaseurojen asemaa. Emme voi istua pieremässä ja odottamassa kannon nokassa sitä maailmanloppua, ei se sieltä kuitenkaan tule edes kiekon parissa vaikka nyt kuinka säkkipimeältä näyttäisi.

Jos vielä Jokerit tulla tärähtää ovet paukkuen takaisin liigaan kansainvälistä statusta tehneenä saadaan mukaan yksi selkeä kassamagneetti josta hyötyvät tasan kaikki vieraspeleinä ja sarjan statuksen vahvistumisena. Itseasiassa uudistunut , koko maan kattava suur-liiga vahvistettuna vielä paluumuuttaja Jokereilla, ei hassumpi kansallisen ylpeyden aihe kiekon puolella.

Nämä kombinaatiot imevät myös väjäämättä ennenpitkää niitä 5 joukkueellista huippunimiä takaisin kotiliigaan, koska sitä on uskallettu ja kyetty kasvattamaan ja laajentamaan mielenkiintoisilla uusvanhoilla joukkueilla ja kokonaan uusilla paikkakunnilla.
uudet paikkakunnat satsaavat rohkeasti ja tavoitteellisesti oman seuran menestyksen rakennukseen, eli oikeaa kilpailua sekä menestyksestä että mestaruudesta tulee edelleen lisääntyvissä määrin. Paikallinen, jokaisessa liigajoukkueessa tehtävä työ monipuolistuu "vanhojen paluumuuttajien" tuodessa voimaa omaan pesään ja omien junnujen päästessä nopeammin näytönpaikkaan omassa seurassaan.Pelaajia haetaan yhä laajempaa ja asetetaan yhä kovempia tavotteita ja niiden ympärille tehdään yhä pitempiä ja monimuotoisempia suunnitelmia.Toistan edelleen sen ajatuksen että liiga on täysin tietoisesti valinnut nykyisen laajentumistavoitteen, koska sillä on takana siinä paljon suurempi kansallinen visio ja pyrkimys joka tähtää kauas pitemmälle tulevaisuuteen kuin surkeaan nykyiseen lamasuomessa rypemiseen. On haluttu rakentaa rohkeasti tulevaa ja ehkäistä jo ennakkoon suomi-liigan imagollinen näivettyminen ja muuttuminen ns. euroopan ykkösdivariksi. Siitä riittää lopultonta päivittelyä miten Liiga joutuu KHL:n ja NHL:n välissä huutolaispojan asemaan, mutta tätä asemoitumista vastaan käytävä taistelu on kaikkein tärkeintä ja jokainen signaali sen tueksi on tarpeen. Suomella on ollut aikoinaan todella kova liiga maailman monella mittapuilla ja on perusteltua jatkaa sen aseman palauttamista ja sen vaatimia toimia.

Vanhoista kunnon kurjista liiga-ajoista ollaan lisäksi taloudellisesti opittu, kusenkeltaiset 90-luvun kauhuvuodet jolloin liigassa oli aina joku heittopussi ja/ tai konkurssikasa on päästy viimeinkin eroon ja nyt toimitaan yleisesti ottain varsin ammatillisesti halki linjan. Virheprosesseja kyetään korjaamaan ja tappioita osataan käsitellä organisaatioissa kutakuinkin oikeilla korjaustoimilla. Kun maassa on talouslama, ei siihen pelkkä loputon sopeuttaminen, karsiminen ja kutistaminen riitä, vaan oikean kasvun edellytykset on luotava pohjaksi ja senmukaisia rohkeita toimia on tehtävä. Nyt liiga on lähtenyt kaiken parjaamisen uhallakin tekemään uuden uljaan liigan puitteita ja tarjoaa myös uusille tekijöille rakennuspalikat käteen. Liigasta halutaan vahva, koko maan kattava laadukas ja arvostettu mestaruussarja, jossa seurat , uudet ja vanhat,kantavat keskeisen vastuun tuotteen kuntoon saattamisesta. Näin minä olen sen piilotetun viestin nähnyt, mitä nämä toimet ovat tarkoittaneet. Tämä kirjoitus ei silti tarkoita että liiga olisi täydellinen tai erehtymätön,
sillä on omat vikansa, pölkkypäänsä ja sekoilunsa kuten kaikilla maailman liigoilla ja joukkueilla on.

No, varmuudeksi ja varaksi vähän kabinettia:
Eläköön Hydra!
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kyllä minä vaan ihmettelen kovin, missä nämä potentiaaliset liigapelaajat oikein lymyilevät. Jos niitä niin kauhiasti on, niin soittakaa Ässien toimistoon. Ottavat varmasti mielellään listan vastaan. Joukkueet joutuvat jo nyt, viidentoista joukkueen sarjassa, turvautumaan lähes epätoivoisiin ulkomaalaisiin tryouteihin.

On tietenkin hienoa, että luottoa suomalaiseen juniorityöhön löytyy. Minusta vaan tuntuu, ettei tässä keskustelussa aivan olla kärryillä siitä, mikä on ammatilaisurheilijan taso, kuinka kovan työmäärän se vaatii ja kuinka valtavan lahjakas täytyy olla pelatakseen Liigaa. Yrittäjiä on jo nyt kiemurteleviksi jonoiksi asti. Iso osa näistä kokelaista uhraa jopa turhan paljon saavuttaakseen unelmansa, kuitenkin vain todetakseen, ettei taso riittänyt. Lahjakkuuden moninaisuus, merkitys ja harvinaisuus jää jalkoihin tässä keskustelussa. On mielestäni virheajatelma, jotta lahjakkaiden pelaajien määrä Suomessa kasvaa, mikäli joukkuemäärää lisäämällä mahdollisuutta liigapelaamiseen tarjotaan useammalle. Kovimmat lahjakkuudet selviät seulan läpi jo nyt, eikä pelaajat muutu paremmiksi sihtiä suurentamalla.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jukurit pistää ison rahan valmentajaan jos RD mutta organisaationa tunnetusti niin kustannustehokas että pelaajat sitten total scoutingin kautta.

Dufva on tunnetusti osannut vaatia käyttöönsä haluamansa pelaajat ja budjetin heitä varten.
 

Visiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue, Kuopion KalPa
Ei kukaan varmaan tosissaaan sitä ole tarkoittanut että lahjakkuudet lisääntyvät joukkuemäärää kasvattamalla. Kyse on enemmänkin siitä etteivät ne lahjakkuudet automaattisesti karkaa hartwall-areenan ja raksilan kautta ulkomaille tai huonolla onnella pudottaudu alasarjoihin pyörimään määrättömäksi ajaksi, vaan liigatasolla pelaamaan kykenevät saavat kunnollisen työpaikan ja kunnolla vastuuta. Kuten edelläkirjoittanut totesi, meillä on myös kiemurteleva jono kovasti yrittäviä junnuja jotka antaisivat vaikka mummonsa kun saisivat pelata liigassa. Kyse on siitä, että näistä junnuista jotka eivät tee teemuselänteitä eikä sidneycrobyja uransa aikana, saataisiin useimmista silti leivottua täysin käyttökelpoisia pelimanneja jotka pärjäävät liigatasolla sensijaan että he kahlaavat alasarjoissa ehkä koko ikänsä. Sitä kautta lopulta liigan materiaalinen taso levenisi, kun se käyttökelpoinen materiaali pääsisi tosihommiin ja saisi pelipaikan, siis kovalla työllä ja vastuun ottamisella kasvaisi liigamittoihin vaadittavalle tasolle. Liian monella menee ehkä ainoa sauma liigaan siitä mailaa puristaessa että saiko yhtään tehopistettä aikaiseksi sillä parilla minuutilla, minkä boksissa pääsi sattumalta kokeilemaan. Joukkueet olivat täysiä, siirtomahkuja vain oikeastaan alaspäin sarjaportailla.

Pelipaikkojen vähäisyydellä toki seulotaan huiput, mutta tässä keskustelussa ei kai olekkaan lähdetty siitä dilemmasta liikkeelle että vain ne huiput muodostavat yksinään liigan. Liigaan tarvitaan superhuippujen lisäksi aina kunnollisia käyttöpelaajia, joista tulee juuri sellaisia kun pelipaikkaa ja vastuuta sopivasti tulee alusta asti. Liiga on kova ja vaativa paikka, ja se on kaikista paras areena kehittyä omien lahjojen
ylimmälle tasolle minkä voi saavuttaa, kun vastuksina on koko ajan kunnon sparraajia. Tässä haetaan yhtenä näkökohtana mahdollisimman vahvaa motivointikeinoa niille uusille pelaajille, jotka voivat kehittyä liigatasolle asti hyviksi käyttöpelaajiksi asti,mutta pelipaikkojen uupuessa ja joukkueiden ollessa jo täysiä jäävät lopulta aina senverran jonossa jälkeen työtilaisuuksien puuttuessa, että liigaura jää tekemättä.

Mielestäni kyse ei ole lainkaan siitä, etteikö huippulahjakkuuksia ole vain tietty määrä, eikä siitäkään että jollakin poppakonstilla sellaisia huippuja muka saataisiin lisää, kuten MC tuolla edellä aivan oikein kirjoitteli , vaan kyse on ennemminkin siitä että meillä on olemassa suuri määrä sellaisia nuoria pelaajia jotka toisenlaisella peluutustoiminnalla pystyisivät lopulta kelvolliseen pelilliseen tasoon ja liigauraan ja tämän joukon kasvaessa ja saadessa kokemusta ja taitoa lisää ,myös materiaalin leveyttä tulee väjäämättä lisää aikojen saatossa. Nyt meillä on aika tehokas karsinta josta tosiaan vain muutama huippujätkä jatkaa uralle asti.

Tämän takia uusi liigajoukkue Mikkelin Jukurit kuin TuTo turusta olisivat uutuudessaan ja tavoitteissaan mitä mainioin asia koostaa uusia toivoja ja vanhoja konkareita ryynäämään yhdessä kun uusi työpaikka tarjoaa todellisen, vahvasti motivoivan haasteen ja myös senmyötä menestyksen mahdollisuuden. Näiden kaikkien uusien liigapaikkakuntien yhtenä roolina olisi myös keskenään kierrättää ja vaihdella tarpeen mukaan näitä uusia pelaajia, joukkuevalikoiman kasvaessa kasvaa pelitapojen ja pelikirjojen- ja strategioitten määrä joka sekin avaa ovia pelaajalle, jos tässä jengissä ei kulkenut on kaiken heti menettämättä varaa kokeilla muuallakin. Ei sarjan yläpää ja sarjajohtajat yksin ole kasvatustyötä tekemässä, myös aluksi sarjan alapäässä aikaa viettävät uudemmat liigaseurat omaavat loistavat saumat kasvatella ja kehitellä pelaajamateriaalia eteenpäin. Jos joku uusi seura on kaudella liigan viimeisenä tai viimeisten joukossa, se pystyy kokeilemaan ja satsaamaan pelaajien kehittämiseen paljon vapaammin kuin se, jolla on oltava täsmäasenippu sidneycrosbyjä mestaruuskannua varten ja yhtään ei-vielä-huippua- ei sekaan sovi päästää. Liigan tyvipäässä on isossa sarjassa myös enemmän joukkueita kuin pienessä sarjassa, joilla on varaa ja mahdollisuuksia tarjota töitä ja kokeilla sopimuksia ja pelaajien taitoja ja antaa näytönpaikkaa pitemmäksikin aikaa, nousuintressit korkeammalle ovat myös samat sillä joukkueella kuin se näyttöhaluisella pelaajallakin. Surkuhupaisin tilannehan on se että on mahdollisimman pieni sarja ja sen huonoimpaankin porukkaan pitää melkein itsensä lahjoa sisään että pääsee edes kokeilemaan, ja liigajumbo joutuu valitsemaan pelaajansa muiden "jämistä" joita ei niitäkään paljoa ole kokemuksen valossa olemassa, koska kukaan ei ole päässyt pelaamaan kun alasarjoissa eikä sieltä voi ryöstää kun ne harvat huiput, jos niitäkään saadaan kokeilemaan tai try-outille. Sarjan pienuuudella saavutettava huipputaso ei siis konkretisoidu välttämättä laajemmasti yleiseksi hyödyksi liigassa, jos rakenteen eivät tarjoa kehitykselle saumoja. Sulkemalla huomattava joukko oikeasti kehityskelpoisia ns. käyttöpelaajia ulos liigasta jo ennakkoon, ei saavutetakkaan laajempaa tasonnostoa.

Kyse tässä on nyt nimenomaan siitä kokonaisvaltaisesta uudesta toiminnasta, mitä uudet liigaseurat mukanaan tuovat. Ei kukaan usko että vaikka KooKoo nyt katselee naapurin vanhoja videoita ja raapii senjälkeen pukukopissa päätä ja toteaa että " hei noi jäbät on tehnyt tolleensa viiskytä viis vuotta ja pärjänny kohtuullisesti, me tehrän täsmälleen sama nyt sitten kanssa"- vaan luotetaan siihen että liigaan vakavissaan tuleva vaikkapa Jukurilauma keksii ihan omat kujeensa ja noudattaa myös justiinsa niitä.


------------ ----------------- ---------


Vittu. Kuulosti ihan saatanan hyvälle mutta olikohan tässä nyt mitään tolkkua?
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Hyvä Visiiri, ensiksi haluan kehua sinua vähän. Arvostan näkemystäsi ja tapaa, jolla tuot sen esille. Sinulla on oma mielenkiintoinen mielipide ja pystyt tuomaan se julki pontevasti, mutta kuitenkin toisten mielipidettä kunnioittaen. Kantasi on ymmärrettävä ja mukavan positiivinen. Nämä kehut siis huolimatta siitä, että olen suurimmasta osasta kirjoitustasi erimieltä. Hyvää työtä jokatapauksessa sinulta. Keskustelu on paljon mukavampaa näin, ilman lapsellista provoilua ja provosoitumista. Kirjoituksesi on kovin pitkä, joten pyrin lainaamaan sitä tarkoituksenmukaisesti ja harkiten.
Pelipaikkojen vähäisyydellä toki seulotaan huiput, mutta tässä keskustelussa ei kai olekkaan lähdetty siitä dilemmasta liikkeelle että vain ne huiput muodostavat yksinään liigan. Liigaan tarvitaan superhuippujen lisäksi aina kunnollisia käyttöpelaajia, joista tulee juuri sellaisia kun pelipaikkaa ja vastuuta sopivasti tulee alusta asti.
Tottakai Liigaan tarvitaan pelaajia erilaisiin rooleihin. On kuitenkin tärkeää, että jokaiselle joukkueelle löytyisi myös niitä huippuja, aivan kärkipelaajia. Nämä taidokkaat kärkipelaajat ovat menestyksen ohella tärkein yleisömagneetti. Nyt, ikävä kyllä, Suomessa eivät riitä rahat, eivätkä pelaajat omasta tuotannosta takamaan tarpeeksi kärkiosaamista 15 liigajoukkueen, saati 20 liigajoukkueen tarpeisiin. Ei se auta, vaikka näitä kädettömiä käyttöpelaajia olisi pilvin pimein. Taso laskee.

Liiga on kova ja vaativa paikka, ja se on kaikista paras areena kehittyä omien lahjojen ylimmälle tasolle minkä voi saavuttaa, kun vastuksina on koko ajan kunnon sparraajia. Tässä haetaan yhtenä näkökohtana mahdollisimman vahvaa motivointikeinoa niille uusille pelaajille, jotka voivat kehittyä liigatasolle asti hyviksi käyttöpelaajiksi asti,mutta pelipaikkojen uupuessa ja joukkueiden ollessa jo täysiä jäävät lopulta aina senverran jonossa jälkeen työtilaisuuksien puuttuessa, että liigaura jää tekemättä.
Parempien kanssa pelaaminen kehittää, se on selvä. On kuitenkin olemassa raja, jolloin tasoero on liian suuri, eikä tällöin kehittyminen ole enää optimaalista. Liigan taso laskee myös silloin, kun näiden sparraajien ja sparrattavien määrällinen suhde kääntyy liikaa sparrattavien puoleen. Näin väistämättä käy liigan laajentuessa kohtuuttomasti. Itseasiassa mielestäni näin on jo käynnyt ja siitä syystä kannatan laajentamisen sijaan supistamista.

Mielestäni kyse ei ole lainkaan siitä, etteikö huippulahjakkuuksia ole vain tietty määrä, eikä siitäkään että jollakin poppakonstilla sellaisia huippuja muka saataisiin lisää, kuten MC tuolla edellä aivan oikein kirjoitteli , vaan kyse on ennemminkin siitä että meillä on olemassa suuri määrä sellaisia nuoria pelaajia jotka toisenlaisella peluutustoiminnalla pystyisivät lopulta kelvolliseen pelilliseen tasoon ja liigauraan ja tämän joukon kasvaessa ja saadessa kokemusta ja taitoa lisää ,myös materiaalin leveyttä tulee väjäämättä lisää aikojen saatossa. Nyt meillä on aika tehokas karsinta josta tosiaan vain muutama huippujätkä jatkaa uralle asti.
Meillä on nyt tehokas karsinta, joka takaa paremman tason kuin löysempi karsinta. Pitkässä juoksussa kelvollisten pelimiesten määrä voi hyvinkin kuvailemallasi tavalla kasvaa. Se olisi tietenkin hyvä asia heidän kannaltaan ja tällöin voisimme Nuori Suomi hengessä huutaa: -HURAA! Liigan tasoa nämä kelvolliset pelimiehet eivät kuitenkaan nostaisi.

Tämän takia uusi liigajoukkue Mikkelin Jukurit kuin TuTo turusta olisivat uutuudessaan ja tavoitteissaan mitä mainioin asia koostaa uusia toivoja ja vanhoja konkareita ryynäämään yhdessä kun uusi työpaikka tarjoaa todellisen, vahvasti motivoivan haasteen ja myös senmyötä menestyksen mahdollisuuden. Näiden kaikkien uusien liigapaikkakuntien yhtenä roolina olisi myös keskenään kierrättää ja vaihdella tarpeen mukaan näitä uusia pelaajia, joukkuevalikoiman kasvaessa kasvaa pelitapojen ja pelikirjojen- ja strategioitten määrä joka sekin avaa ovia pelaajalle, jos tässä jengissä ei kulkenut on kaiken heti menettämättä varaa kokeilla muuallakin.
Kyllä Suomessa on myös valmentajien ja taustavaikuttajien kohdalla sikäli sama tilanne kuin pelaajienkin kohdalla, että rajallinen määrä huippuosaamista on tarjolla. Tokihan TuTosta tai Jukureista voi löytyä uusi ja menestyksekäs tapa toimia. En ehkä kuitenkaan laskisi ihan mahdottoman paljon sen varaan.

Ei sarjan yläpää ja sarjajohtajat yksin ole kasvatustyötä tekemässä, myös aluksi sarjan alapäässä aikaa viettävät uudemmat liigaseurat omaavat loistavat saumat kasvatella ja kehitellä pelaajamateriaalia eteenpäin. Jos joku uusi seura on kaudella liigan viimeisenä tai viimeisten joukossa, se pystyy kokeilemaan ja satsaamaan pelaajien kehittämiseen paljon vapaammin kuin se, jolla on oltava täsmäasenippu sidneycrosbyjä mestaruuskannua varten ja yhtään ei-vielä-huippua- ei sekaan sovi päästää. Liigan tyvipäässä on isossa sarjassa myös enemmän joukkueita kuin pienessä sarjassa, joilla on varaa ja mahdollisuuksia tarjota töitä ja kokeilla sopimuksia ja pelaajien taitoja ja antaa näytönpaikkaa pitemmäksikin aikaa, nousuintressit korkeammalle ovat myös samat sillä joukkueella kuin se näyttöhaluisella pelaajallakin.
Ei tietenkään pelkästään sarjan yläpää ole kasvatustyötä tekemässä. Ruohonjuuritason tekemisellä pienissä seuroissa on suuri merkitys. Kyllä Kärppiinkin on tullut valtava määrä huippulupauksia pikkuseuroista C/B/A-ikäisinä. Muutoin kaikki, mitä tuossa lainauksessa yllä kirjoitat, mielestäni laskee Liigan tasoa. Minä en halua mitään kokeilusarjaa, vaan tasokkaan ammattilaissarjan. Se on mahdollista Suomessa vain, jos joukkuemäärä on tarpeeksi pieni.

Surkuhupaisin tilannehan on se että on mahdollisimman pieni sarja ja sen huonoimpaankin porukkaan pitää melkein itsensä lahjoa sisään että pääsee edes kokeilemaan, ja liigajumbo joutuu valitsemaan pelaajansa muiden "jämistä" joita ei niitäkään paljoa ole kokemuksen valossa olemassa, koska kukaan ei ole päässyt pelaamaan kun alasarjoissa eikä sieltä voi ryöstää kun ne harvat huiput, jos niitäkään saadaan kokeilemaan tai try-outille. Sarjan pienuuudella saavutettava huipputaso ei siis konkretisoidu välttämättä laajemmasti yleiseksi hyödyksi liigassa, jos rakenteen eivät tarjoa kehitykselle saumoja. Sulkemalla huomattava joukko oikeasti kehityskelpoisia ns. käyttöpelaajia ulos liigasta jo ennakkoon, ei saavutetakkaan laajempaa tasonnostoa.
Tärkeää mielestäni olisi pitää Liiga kansainvälisesti kilpailukykyisenä sekä tasokkaana ja Mestis laadukkaana "kokeilupaikkana." Tämä onnistuu mielestäni kaikista parhaiten avoimella maksimissaan 12 joukkueen Liigalla. Tällöin myös Mestiksessä on laatua, merkitystä ja kilpailullisuutta.

Kyse tässä on nyt nimenomaan siitä kokonaisvaltaisesta uudesta toiminnasta, mitä uudet liigaseurat mukanaan tuovat. Ei kukaan usko että vaikka KooKoo nyt katselee naapurin vanhoja videoita ja raapii senjälkeen pukukopissa päätä ja toteaa että " hei noi jäbät on tehnyt tolleensa viiskytä viis vuotta ja pärjänny kohtuullisesti, me tehrän täsmälleen sama nyt sitten kanssa"- vaan luotetaan siihen että liigaan vakavissaan tuleva vaikkapa Jukurilauma keksii ihan omat kujeensa ja noudattaa myös justiinsa niitä.
Voi olla, että minä olen liian muutosvastarintainen ja konservatiivinen tällaiseen ehdottamaasi uuteen, kokonaisvaltaiseen toimintamalliin. Näin urautuminen estää minua näkemästä Liigan laajenemisen hyvät puolet. Olen kanssasi kovin erimielinen Liigan laajenemisen ja Jukureiden nostamisen vaikutuksista Liigan tasoon. Mutta hei, ei haittaa!
 
Viimeksi muokattu:

Oskupoika

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pepe Jürgens
kustannustehokkuutta

Tämän täytyy olla jo vitsi? Jukurit on tahkonnut tappiota vuodesta toiseen ja väittänyt samalla olevansa kustannustehokas joukkue. Sama jatkuu näköjään liigassa? Vähemmän tappiota?

Ei siinä, tervetuloa liigaan mutta lopettakaa nyt hyvänen aika sentään tuo kustannustehokas itsenne huijaus.
 

Jape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Tämän täytyy olla jo vitsi? Jukurit on tahkonnut tappiota vuodesta toiseen ja väittänyt samalla olevansa kustannustehokas joukkue. Sama jatkuu näköjään liigassa? Vähemmän tappiota?

Ei siinä, tervetuloa liigaan mutta lopettakaa nyt hyvänen aika sentään tuo kustannustehokas itsenne huijaus.
Valoja päälle, viittasin Dufvan aikaisiin pelaajabudjetteihin 2000-luvun alkupuolella. Viime vuodet ovatkin menneet yli varojen. Dufvan aikoina pelaajia olisi ollut tulossa pari menestyvää joukkueellista muutaman kautena (Dufvan oma kommentti), joten takuulla oli kustannustehokasta. Pennasen imuvoimasta viime vuosina en olis samaa mieltä..
 

Theofilus

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Toivottavasti Jukureita ei nosteta Liigaan - ainakaan vielä. Mielestäni liigaorganisaatiolla täytyly olla uskottavaa junioritoimintaa ja sitten totta kai yleisön tuki takana. Kumpikaan ei kyllä oikein täyty, eihän Jukurit ole saanut hallia täyteen edes Mestisfinaaleissa. Muutenkin vähän epäilen yhteystyökumppaneiden jne. haalimista, kun lähellä on jo valmiiksi monta liigaorganisaatiota.
 

Jape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Mielestäni liigaorganisaatiolla täytyly olla uskottavaa junioritoimintaa ja sitten totta kai yleisön tuki takana. Kumpikaan ei kyllä oikein täyty, eihän Jukurit ole saanut hallia täyteen edes Mestisfinaaleissa. Muutenkin vähän epäilen yhteystyökumppaneiden jne. haalimista, kun lähellä on jo valmiiksi monta liigaorganisaatiota.
Kevään viimeisessä finaalissa oli halli täynnä (4300). Yleisön tuesta on oikeastaan aika turha jauhaa etukäteen. Sen näkee sitten jos Liigaan päästään. Kuusi mestaruutta ja Mestiksen kiinnostavuus ylipäätään syövät varmasti osansa, joten antaa sen aiheen olla.

Mikä on uskottava junioritoiminta? Jukureilla on joukkueet kaikissa ikäryhmissä ja esim. A-junnut Mestiksessä (pärjäsivät ihan hyvin viime kaudella).

Muiden liigaorganisaatioiden läheisyys tuskin kovin paljoa merkitsee (vähän varmasti kuitenkin) sponsoreiden haalimisessa. Paikallisesti ei kuitenkaan olla toisten kimpussa, sillä eihän Etelä-Savosta muita ole Liigassa. Lisäksi Mikkelin alueen urheilusponsoroinnissa on kovin vähän kilpailua. Ykkösen jalkapallossa (MP) ei nyt ihan valtavat rahat liiku, puhumattakaan bandyliigasta (Kampparit). Muita seuroja ei edes tässä yhteydessä kehtaa mainita.

Valtakunnallisesti on Jukurit varmasti ihan samalla kupilla kuin muutkin liigaseurat. Itse uskon näiden jo tehtyjen organisaatiomuutosten (sekä tulevien) vahvistavan Jukurien asemaa valtakunnallisten tukijoiden sponsorieuroista kilpailtaessa. Toki tuo skaba on kovaa, varsinkin näinä aikoina. Mutta esim. pelipaitojen ja hallin näkyvimmät paikat myydään vain kerran ja tv-näkyvyys kiinnostaa sponsoreita myös Jukurien kohdalla. En silti sano, ettäkö tuolla saralla mikään helppo savotta olisi edessä, jos portit nyt ylipäätään aukeavat.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Taitaa olla Rannistolla jo powerpointit valmiina ja massiivisen tiekkarin taustapaffit Jukuri-logolla tilattuna.

Tervetuloa Liigaan Jukurit! Liigaperheessä on lapsia kohta kuin lestadiolaisilla. Dufva pääsee taas työskentelemään ainoalla paikkakunnalla, missä häntä todella ymmärretään. Moni voittaa.
 

Visiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue, Kuopion KalPa
Tottakai Liigaan tarvitaan pelaajia erilaisiin rooleihin. On kuitenkin tärkeää, että jokaiselle joukkueelle löytyisi myös niitä huippuja, aivan kärkipelaajia. Nämä taidokkaat kärkipelaajat ovat menestyksen ohella tärkein yleisömagneetti. Nyt, ikävä kyllä, Suomessa eivät riitä rahat, eivätkä pelaajat omasta tuotannosta takamaan tarpeeksi kärkiosaamista 15 liigajoukkueen, saati 20 liigajoukkueen tarpeisiin. Ei se auta, vaikka näitä kädettömiä käyttöpelaajia olisi pilvin pimein. Taso laskee.
Minä en halua mitään kokeilusarjaa, vaan tasokkaan ammattilaissarjan. Se on mahdollista Suomessa vain, jos joukkuemäärä on tarpeeksi pieni.
Tärkeää mielestäni olisi pitää Liiga kansainvälisesti kilpailukykyisenä sekä tasokkaana ja Mestis laadukkaana "kokeilupaikkana." Tämä onnistuu mielestäni kaikista parhaiten avoimella maksimissaan 12 joukkueen Liigalla. Tällöin myös Mestiksessä on laatua, merkitystä ja kilpailullisuutta.
Voi olla, että minä olen liian muutosvastarintainen ja konservatiivinen tällaiseen ehdottamaasi uuteen, kokonaisvaltaiseen toimintamalliin. Näin urautuminen estää minua näkemästä Liigan laajenemisen hyvät puolet. Olen kanssasi kovin erimielinen Liigan laajenemisen ja Jukureiden nostamisen vaikutuksista Liigan tasoon. Mutta hei, ei haittaa!

Kiitokseni hyvästä ruodinnasta, tässä erilaiseen lopputulokseen johtaa varmaankin asian tarkastelutapa eikä sinun mielipiteissäsi ole mitään konservatismia sinänään: Liigahan on jatkuvasti hakenut kovatasoista ammattilaissarjan statusta 12-14 joukkueelle ja onnistunut siinä ihan kohtalaisesti tähän asti, silti kuitenkin sekään ei ole riittänyt pitämään suurta joukkoa ns. ykköskorin pelimiehiä suomessa. Vaikka meillä siis on ollut maailmanmestaruuksien välisenä aikana huippuaikoja, ollaan oltu samojen ilmiöitten äärellä koko ajan: Kovempia miehiä saa hakea, ja siirtymää on riippumatta joukkuemäärästä tai liigan koosta. Voisimme pitää liigan edelleen 12 joukkueessa, mutta ympäristön tilanne on silti pysyvästi muuttunut siten että esimerkiksi KHL:n nousu ja virran lisääntyminen atlantin taakse verottavat yhä enemmän suomalaista kiekkokapasitettiamme myös liigassa. Eli toisinsanoen, ns. vanhoilla toimintamalleilla ei kotisuomessa enää ole niin suurta vaikutusta kansallisen tason nousuun tai pysymiseen. Tämä ei tarkoita etteikö kova ja pieni liiga, huipputasokas sellainen, olisi itsessään hyvä asia,sille oli pakollinen tilaus kun oltiin köyhiä ja nouseva uusi kiekkomaa jossa oli pakko liigassakin keskittää voimat jatkuvasti jotta nousu tapahtui ja läski-villen piti pelata kakkosta,mutta sen synergia ei ole enää nykypäivänä riittävä koska kansallisen tason ja liigan elinvoimaisuuden takaaminen elävät selkeää muutosta, jossa uusia sidosryhmiä, yhteistyökumppaneita ja operoijia ilmestyy koko ajan isoon kuvaan mukaan, kuten koko maa muiltakin osin nyt on menossa.

Liiga-nimisen tuotteen kuluttajien kysynnässä on tapahtunut selkeä muutos,nyt halutaan paikallisuutta ja alueellisuutta jossa esim. Kymenlaakson lippulaiva lähtee liigaan varsin vakuuttavat taustavoimat takanaan, määrätietoisena ja erittäin painavilla argumenteilla ja pitkän linjan lasketuilla suunnitelmilla. Kovuutta ja tason pysyvää nousua on siis pakko hakea muilla resepteillä, ja se joudutaan osin tekemään uudestaan nykyisen tasonlaskun tapahtumien aikana. Tässä nykyisessä isossa kuviossa kaikki keskitetty ja rajattu voima, tässä tapauksessa liigan ehdoton valikoitu ja rajattu pieni joukkuemäärä, palvelee vain osa-alueita koko jääkiekon skaalassa: Haetaan kovia pelimiehiä suomeen, harvoille paikoille harvoisiin joukkueisiin, jonka johdosta pieni liiga kyllä kehittyy ja taso nousee mutta sen antama hyöty realisoituu vain joillekin osa-alueille valtakunnan tasolla. Suppea ja kova liiga on vain yksinkertaisesti liian pieni palvelemaan maan uusia, laajempia tarpeita.Harrastajamäärät ovat kasvaneet jääkiekon parissa vuosien saatossa ja olemassaolevan kapasiteetin määrä on selkeästi kasvanut, mutta vanhoilla resepteillä toimien se kapasiteetti jää edelleen piiloon aikana, jolloin uutta verta tarvitaan rajusti lisää ja sen toimintamahdollisuuksille pitää tehdä reilusti lisää tilaa valtakunnassa. Toki, jos kaikki nämä huiput saadaan survottua leijoniin niin hyvä juttu, mutta maajoukkuekin on aika kuvaava esimerkki kotimaan liigan paineista tällähetkellä: Leijonissa on ollut jo vuosia vain pari parasta liigasta, muut niitä ulkomaitten kävijöitä. Tämä tilanne olipa liiga 12 tai 18 joukkuetta. Mieluiten leijonalaumankin kokoaisi helposti kotimaan kovasta liigasta mutta koska se ei tänä päivänä onnistu MM- mitalia jahdattaessa, otetaan ulkoa. Tavoite täytyisi olla suunta, jossa maajoukkue voitaisiin lähinnä kasata 18 liigajoukkueen parista ja Teemua vaivattaisiin enää korkeintaan 90-vuotispäiville asti.
Kanada-maljakin lähetettiin atlantin takaa kaiketi tänne aikoinaan juuri siksi, että älyäisimme pysyä omissa peleissämme ja jättäisimme jenkit ynnä kanukit rauhaan, ja lakkaisimme himoamasta muitten pönttöjä. Ei vai?

En puhu liigasta harjoittelupaikkana, vaan näiden ns. käyttöpelaajien uran todellakin vakavana rakennuspaikkana jossa todella saadaan se piilossa oleva ja tällähetkellä piiloon jäävä kapasitetti käyttöön. En yritä nyt leipoa 18 joukkueen sarjasta maailman kovinta heti kättelyssä, se ei ole tässäkohtaa kiekkohistoriaa tarkoituskaan, eikä edes mahdollista vaan hakea se aloituspohja uudestaan kovalle 18 joukkueen tulevalle sarjalle, jossa monipuolisuus ja rikas tarjonta vetää ja imee rahaa, pelaajia, sijoittajia ja koko valtakunnan kattava joukkuejakauma täydentää toisiaan, jossa jokaisen seuran paras anti kehittää laajempaa pelaajakatrasta ylöspäin. Leveyttä koko maan rosteriin voidaan saada vain laajentamalla sinne, missä kapasiteettia piilossa on.
Mitä sanoit siitä että jokaisessa joukkueessa pitää olla kovia miehiä ja johtotähtiä on täysin totta, ja tämä välttämättömyyshän toteutuu tänäkin päivänä, kaikissa ensikaudella aloittavissa liigajoukkueissa on ainakin muutama kova luu, jotka joukkoa vetävät.

Ehkäpä emme ole sittenkään, parahin Mc, niinkään kaukana mielipiteissämme perimmäisistä tavotteista: Mahdollisimman kova liiga,
lahjakkuudet etunenässä esille, kansainvälinen kilpailukyky paremmmaksi. Töllötämme vain asiaa aitauksen eri kulmista, meikäläinen yhteiskunta/kuluttajasidonnaiselta makkaransyöjän alueellisen hegemoniaviritelmän kautta, koska oman kylän pojat- prosessit ovat koko ajan niin uljaasti kaatuneet omaan räkäänsä juuri siksi, ettei meidän porsas mahdu samaan karsinaan laatusikojen kanssa vaikka lato on jo tulessa ja kinkun maailmanhinta alhaalla.

Mykistin ainakin itseni joten riittäköön tälle päivälle, kiitos ajatuksistasi.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Niin tässähän olisi hyvä paikka eipäs juupas väittelylle, joka on tietysti keskustelupalstojen suola yhdessä jatkuvan tasaisen kitinän kanssa :)

Suomalainen pelaajatuotanto pystyy helposti tuottamaan paljon enemmänkin Liigapelaajia. Itseasiassa varsin hyvää ainesta menee merkitsevästi hukkaan ja on mennyt jo vuosia. Urheilullisia arvoja voidaan jopa mitata eli onko fyysisesti kyllin kyvykästä ainesta. Siinä tilastot ovat kiistattomat, että pelaajia olisi kyllä paljon enemmän, siitä vain läheiseen junioriseuraan tutustumaan asiaan.

Jääkiekko on kuitenkin myös taitopeli, joten pelkällä urheilullisuudella ei voi pärjätä. 20 joukkuetta 40 pelaajan ringillä on vain 800 pelaajaa, vaikka ulkomaillakin pelaisi se 800 Liigatason pelaajaa, niin sekään ei vielä vaikuttaisi erityisen kovalta haasteelta, jos ja kun muutos tapahtuu vähitellen. Ongelma on enemmän se että lähtijät ovat huippupäästä. No esimerkiksi Kazakstaniin on valunut vähän ei niin huippujakin aika paljon tänä vuonna. Kysymys on ammattimaisuuden asteesta. 2000 ammattipelaajaa ei ole paljon n. 5,5 miljoonaiselle kansalle, ehkä virolaisille se olisi jo paljon :)

Ennen kaikkea kysymys on tietysti, mistä määrästä potentiaalisia pelaajia huiput pitää seuloa. Lisenssipelaajia on reilut 70 tuhatta ja harrastajia about 190 tuhatta. Suhteessa harrastajamääriin tavoite ei ole edes erikoinen. Kyseessä on Suomen ylivoimaisesti ammattimaisin laji, jossa voi saada hyvää valmennusta käytännössä joka puolella, jonka toinen sarjataso on isompi kuin oikeastaan mikään muu palloilusarja.

Jukurien ongelma tulee olemaan se onko, resursseja pyörittää pelaajien lisäksi toista mokomaan ihmistä itse seuran pyörityksessä. Se on todellinen ongelma. Lisäpelaajia voi tarvittaessa myös tuoda ulkomailta, kun on resursseja. Mikkelikään ei ole varsinainen metropoli. Raumalaiset ovat osoittaneet, että kylliksi luovuutta ja noin puolet pienemmältä talousalueelta, vieläpä kahden muun Liigajoukkueen lähipuristuksessa voi ponnistaa. Kysymys on kyvykkyydestä. Onko Mikkelissä tätä kyvykkyyttä? Se on oikea kysymys. Pelaajamääristä valittaminen 15:sta tai 16:sta seuran välillä on lähinnä älyllisesti köyhää huuhaata. Sillä ei ole mitää merkitystä isossa kuvassa onko joukkueita 15 vai 16.
Kiitos tästä erittäin loistavasta viestistä ja sen harkitusta sisällöstä. Kyse on nimen omaan siitä kuinka monella ja monille on mahdollisuutta antaa täyspäiväiseen ja täysillä tapahtuvaan ammattimaiseen harjoitteluun ja valmennuksen alaisen toimimiseen se mahdollisuus. Tässä ei edes ole yhtään mitään merkitystä mikä otetaan lajiksi, mitä suuremmasta massasta amatöörejä, on ammentaa, mitä suurempaan massaan ammatikseen tekeviä, sitä terävämpi ja laajempi se kärki on.

Karsimalla potentiaaliset liian aikaisin, saadaan vain muutama terävä, jotka eivät maailman mittakaavassa sitten olekkaan enää niin teräviä ja lahjakkaita. Pääasia on että mahdollisimman monella on mahdollisuus reenata ammattilaisen opeissa ja niistä mahdollisimman monelle taataan mahdollisuus tehdä sitä sitten jatkossa myös niin että ne tulevat sillä rahalla toimeen. Tällöin myös se terävä kärki ja yleinen laatu kasvaa, ei supistu.

Jotenkin on aina yhtä hauskaa kun joku sanoo että ottamalla esim. 100 Liigan parasta pelaajaa ja tekemällä esim. 5 joukkueen Liiga, sillä saataisiin absoluuttinen taso nousemaan, kyllä se nousisikin maksimissaan noin 10 vuodeksi, sen jälkeen se pudotus olisi todella raju, kun ei olisikaan enää tulijoita sinne, suuren osan joutuessa lopettamaan työnteon ammattilaisina ja etsimään muuta tekemistä.

Jukureilla se ongelma on nimen omaan siinä, miten se tausta saadaan toimimaan ja riittääkö se tuottamaan tarpeeksi pelaajia ja rahaa sen taustan pyörittämiseen pitkässä juoksussa, on sen Liiga joukkueen meenstys sitten mitä tahansa. Tähän toki auttaa huomattavasti mm. Liiga joukkueen nuorille takaama paikka Nuorten Liigassa. Se ei silti tee taustajoukoista ammattilaisia, vaan niille pitäisi myös maksaa ja se kaikki on pois sieltä ylimmältä tasolta. Haastava tehtävä pienelle paikkakunnalle, mutta ei se mahdoton missään nimessä ole.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Itseäni ei haittaa yhtään, jos ulkomaisia palkattaisiin liigaan lisää, jos suomalaisia ei ole tarpeeksi. Se että lisääntyykö seurojen rahat kun olisi pienempi sarja, että olisi varaa taistella kärkimiehistä sekä suomalaisten että ulkolaisista muiden maiden sarjojen kanssa on toinen.

Sekä junnutuotantoon että liigaseurojen budjetointiin/pelaajamääriin mulla olisi edelleen ehdotus että pelattaisiinkin kolmella kentällä (+ehkä yksi ylimääräinen pelaaja).
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Terve taas BlackWolf. Asiasta ennenkin olemme keskustelleet ja mielipiteemme eriäviksi havainneet. Tähän ei ole näemmä tullut muutosta, eikä ole tarviskaan. Pari ajatelmaa tekstistäsi kirjoitan, vaikka aihe alkaa olla osaltamme loppuunkaluttu.
Kyse on nimen omaan siitä kuinka monella ja monille on mahdollisuutta antaa täyspäiväiseen ja täysillä tapahtuvaan ammattimaiseen harjoitteluun ja valmennuksen alaisen toimimiseen se mahdollisuus. Tässä ei edes ole yhtään mitään merkitystä mikä otetaan lajiksi, mitä suuremmasta massasta amatöörejä, on ammentaa, mitä suurempaan massaan ammatikseen tekeviä, sitä terävämpi ja laajempi se kärki on.
Kärppiin hamutaan pelaajia ympäri Pohjois-Suomen. Pieniltä paikkakunnilta on tullut lukuisia pelaajia Kärppiin , jotka ovat lyöneet itsensä läpi liigapelaajina. Näistä monet ovat tehneet jopa merkittävän kansainvälisen uran. Eivät he ole tarvinneet paikkakunnalleen liigajoukkuetta. Kyllä lahjakkuudet erottuvat hyvin aikaisessa vaiheessa ja he löytävät tiensä ammattilaisuuteen riippumatta siitä, onko liigassamme 12 vai 20 joukkuetta.

Karsimalla potentiaaliset liian aikaisin, saadaan vain muutama terävä, jotka eivät maailman mittakaavassa sitten olekkaan enää niin teräviä ja lahjakkaita. Pääasia on että mahdollisimman monella on mahdollisuus reenata ammattilaisen opeissa ja niistä mahdollisimman monelle taataan mahdollisuus tehdä sitä sitten jatkossa myös niin että ne tulevat sillä rahalla toimeen. Tällöin myös se terävä kärki ja yleinen laatu kasvaa, ei supistu
Emme varmasti ole Suomessa pystyneet maksimoimaan lahjakkuuksien kasvattamista huippu-urheilijoiksi. Tottakai on tärkeää, että pohdimme keinoja lahjakkaiden urheilijoiden tukemiseksi kohti menestystä. Se, että väännämme tänne väkisin lisää liigajoukkueita, vaikkei meillä ole siihen resursseja, ei ole mielestäni järkevä keino. Kyllä katseet tulisi kiinnittää ruohonjuuritason osaamiseen riippumatta siitä, toimitaanko liigapaikkakunnalla vai ei. Sinulla vaikuttaa olevan käsitys, että lahjakkaita liigapelaajia olisi Suomessa vaikka kuinka paljon. Heille pitää vain taata mahdollisuuksia sekä ammattamaista valmennusta ja hoplaa, tasokas suurliiga elää ja voi hyvin. Utopiaa mielestäni. Voisit joskus jutella vaikkapa jonkun pitkänlinjan liikunnanopettajan kanssa liikunnallisesti lahjakkaista oppilaista. Mitä tarkoittaa lahjakkuus ja kuinka paljon tällaisia lahjakkuuksia liikuntaryhmissä on.

Jotenkin on aina yhtä hauskaa kun joku sanoo että ottamalla esim. 100 Liigan parasta pelaajaa ja tekemällä esim. 5 joukkueen Liiga, sillä saataisiin absoluuttinen taso nousemaan, kyllä se nousisikin maksimissaan noin 10 vuodeksi, sen jälkeen se pudotus olisi todella raju, kun ei olisikaan enää tulijoita sinne, suuren osan joutuessa lopettamaan työnteon ammattilaisina ja etsimään muuta tekemistä.
Kyllä ehdotus viiden joukkueen liigasta on yhtä hulvaton kuin ehdotus 20 joukkueen liigasta, eli ei mitään järkeä. Minä luulen, ettei Liigaa olla kasvattamassa pitkässä juoksussa edes 16 joukkueen sarjaksi. Jokereiden lähtö KHL:ään avasi silmät muuttuvasta maailmasta. Liigan kasvattamisella valmistaudutaan siihen, että Jokereiden lisäksi muitakin joukkueita voi olla irtautumassa Liigasta kansainvälisiin sarjoihin.

Jukureilla se ongelma on nimen omaan siinä, miten se tausta saadaan toimimaan ja riittääkö se tuottamaan tarpeeksi pelaajia ja rahaa sen taustan pyörittämiseen pitkässä juoksussa, on sen Liiga joukkueen meenstys sitten mitä tahansa. Tähän toki auttaa huomattavasti mm. Liiga joukkueen nuorille takaama paikka Nuorten Liigassa. Se ei silti tee taustajoukoista ammattilaisia, vaan niille pitäisi myös maksaa ja se kaikki on pois sieltä ylimmältä tasolta. Haastava tehtävä pienelle paikkakunnalle, mutta ei se mahdoton missään nimessä ole.
Tässähän sinäkin ne haasteet tuot esille, joita uusi liigajoukkue kohtaa. Minä pidän näiden haasteiden ratkaisemista epätodennäköisenä ja näin ollen mielestäni on todennäköistä, että Liigan taso laskee joukkuemäärää lisäämällä.
 
Viimeksi muokattu:

karate Mauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HardCore Hooligan
Kiitokseni.

Tässä positiivissävytteisessä ja sinällään mukavasti kirjoitetussa viestissä on joitakin suoranaisia asiavirheitä, joita en nyt jaksa perata sen enempää. Suurin puute tässä on kuitenkin se, että erilaisten pelaajapolkujen mahdollistamiseen ei ole otettu kantaa. Kyllä elinvoimaiset alemmat sarjat ovat kansalliselle jääkiekolle elinehto, eikä liigaseuroilla ole kerrassaan varaa pystyttää jotain akatemiasarjaa siten, että seurat huolehtisivat sen pyörittämisestä koituvista kuluista.

Ongelmahan tässä kokonaisuudessa on se, että liiga ei itsekään tiedä mihin se on menossa. Eikä se tunnu keskivertoa liigapäättäjää kyllä juuri haittaavan.
 

Schröder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Augsburger Panther, Torpedo Nizhny Novgorod, JYP
Ongelmahan suomen harrastajamääriin peilaten ei ole se onko liiga 12- vai 20- joukkueen sarja, pelaajia kyllä pitäisi riittää. Ongelma on se, että jos on 16 tai varsinkin 20-joukkueen sarja, miten turvaamme alempien tasojen elinvoimaisuuden. Mikäli joku keksii ja varsinkin toteuttaa systeemin millä laajennuttu pääsarja ja elinvoimainen mestis (1.divisioona) sekä alemmat tasot niin kunniaa hänelle.

Mikäli laajenamme sarjaa kahteenkymmeneen joukkueeseen, niin taso varmasti laskee hetkeksi. Kuitenkin kuten yllä hyvin ruodittu, suomen pelaajakasvatus järjestelmän pitäisi kyllä riittää tuottamaan tarpeeksi laadukkaita pelaajia jopa 20-joukkueelle. Muutaman vuoden siirtymä tuossa olisi väistämättä milloin taso olisi heikompi, mutta palautuisi muutamassa vuodessa lähes nykyiseen. McTorson kanssa kuitenkin samaa mieltä, niin kuin varmasti muutkin ettei laajentaa voi ikuisesti, tällä hetkellä näenkin tuon kahdenkymmenen joukkueen sarjan maksimina, tosin en usko että edes sitä tultaisiin koskaan näkemään.

Ongelmahan tässä kokonaisuudessa on se, että liiga ei itsekään tiedä mihin se on menossa. Eikä se tunnu keskivertoa liigapäättäjää kyllä juuri haittaavan.
Tämä se suurin huolenaihe on, ei niinkään onko sarja 12,13,14,15,16,17,18,19 vai 20- joukkueen kokoinen.
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kyllä minä vaan ihmettelen kovin, missä nämä potentiaaliset liigapelaajat oikein lymyilevät. Jos niitä niin kauhiasti on, niin soittakaa Ässien toimistoon. Ottavat varmasti mielellään listan vastaan. Joukkueet joutuvat jo nyt, viidentoista joukkueen sarjassa, turvautumaan lähes epätoivoisiin ulkomaalaisiin tryouteihin.

Eiköhän tämä kerro enemmän siitä toimistotason työskentelystä jos ei löydetä oikeita pelaajia oikeille paikoille. Saattaa vaikuttaa keulimiselta mutta ainakin SaiPassa on osattu tämä ulkomaalaisten pelaajien scouttaaminen kautta historian. Hyvänä esimerkkinä toimii Sam Löfqvist, Giliati, Spina, McIntyre, Salcido, Zepp, Machulda, McTavish, Lintner yms yms. Toki hutejakin on tullut, mutta omasta mielestäni on turhaa etsimällä etsiä tietylle pelipaikalle Suomalaista pelaajaa, jos hyvällä taustatyöllä on löydettävissä parempi ja halvempi ulkomaalaispelaaja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös