Pelaajien arviointia
Olisi taas aika antaa perinteiset arvosanat jukurijoukkueelle ja kokonaisarvioita eri osa-alueista. Arvioinnit olisi oikeastaan pitänyt tehdä jo ennen finaaleja, koska nyt kulta kultaa näkemyksiä...
Valmennus: Kiitos, RD. Ei mulla muuta. 10
Maalivahdit: Maalivahtipeli oli koko kauden hyvissä kantimissa. Jukureissa on Dufvan aikana ollut aina voittava maalivahti, ja Jaska Suomalainen jatkoi tätä perinnettä mallikkaasti. 10-
Jaakko Suomalainen: Gootti oli mestaruuden takuumiehiä. Parhaimmillaan Suomalainen oli eleettömän varma, suorastaan elävä muuri. Syötti runkosarjassa neljä maalia! Kauden mittaan Jaskallekin tuli pari heikkoa peliä, ja pleijareissakin hän haparoi välillä, mutta tärkeimmillä hetkillä Jaska oli mies paikallaan, ja torjui kaiken mahdollisen. 10-
Kai Tillanen: Kaitsu pääsi pelaamaan vain muutaman matsin, eikä hänen arviointinsa ole sattuneesta syystä kovin kattava. Vähäinen peliaika näkyi esimerkiksi Joensuussa, mutta muuten Kaitsu pelasi hyvin. 8+
Puolustus: Takalinjoilla Jukurit panostivat isompaan ja ilkeämpään ilmeeseen. Viime kaudesta jäivät savuavat rauniot, kun Tuominen, Saksinen, Vaarasuo ja Salmu lähtivät isompiin ympyröihin. Kapea materiaali oli kostautua kevätkierroksella, kun joukkuetta ravistelivat loukkaantumiset. Markku Erholtzin ja Kalle Kaijomaan panos oli ratkaisevan suuri Jukureiden menestyksessä. Myös Esa Hämäläinen otti askeleen eteenpäin. Kokonaisuutena kausi oli ihan hyvä, mutta ei mitenkään loistelias. Mukaan mahtui paljon hyviä suorituksia, mutta myös nippu helppoja virheitä. 8+
Markku Erholtz: Ere pelasi parhaan kautensa Jukureissa. Kokenut pakki on nostanut viime vuosina huimasti tasoaan hyvästä Suomi-Sarja-pakista Mestiksen eliittipuolustajaksi. Ere suoriutui todella varmasti illasta toiseen, ja hoiti leiviskänsä molemmissa päissä. 10
Kaj Lindström: "Pihvi" oli yksi kauden pettymyksistä minulle. Lindströmin taso heitteli todella paljon kauden mittaan. Välillä teki kentällä mitä halusi, ja sitten vajosi tekemään helppoja mokia. Loppukaudesta pääsi kuitenkin tasaisempaan tahtiin. 7+
Kalle Kaijomaa: SaiPan mies kehittyi huimasti kauden mittaan. Ennakko-odotuksissa mies oli peruspakki, mutta Kaijomaa otti myös ison roolin pelinteossa. Turhat jäähyt laskevat arvosanaa. 8+
Esa Hämäläinen: Juvan härkä nosti profiiliaan ja otti askeleen eteenpäin parin vaisumman vuoden jälkeen. Ensi kaudella tarjolla kenties isompaa roolia? Finaaleissa Essi näytti, mitä käy, kun veto osuu maalipuiden väliin. 8-
Simo Mälkiä: Lindströmin ohella oli puolustuksen epätasainen suorittaja. Loppukaudesta Mälkiä pääsi parempaan iskuun ja pleijareissa oli kiekon kanssa hyvä. Parannettavaa jäi kuitenkin paljon. 7½
Ilkka Kallioinen: Sai epätasaisesti peliaikaa ja vammatkin vaivasivat, mutta kentällä hoiti ruutunsa hyvin. Asenteesta homma ei siis kiikasta. Kiekollista osaamistakin olisi, mutta pelintekijän roolia ei Jukureissa liene tarjolla. 8-
Mikko Mäenpää: Fyysisen osaston tärkein mies. Mäenpää pystyi myös hyvään hyökkäyspeliin. Laukaus on hurja, mutta osumatarkkuudessa oli toivomisen varaa. Loukkaantuminen pilasi finaalipelit. Kaikkiaan kuitenkin hyvä hankinta Jukureilta. 8½
Hyökkäys: Hyökääjistössä ei materiaali loppunut. Pelaajia oli kuuteen kentälliseen. Pelitavassaan Jukurit panosti enemmän fyysiseen peliin, ja tätä puolta edustivat ennen kaikkea Jesse Welling, Ari Kovanen ja Janne Jaakkola. Kauden aikana Mika Niemen ketju nousi koostumukseksi ylitse muiden. Myös Petri Lehtosen johtama "pappaketju" oli jälleen otsikoissa. Tehottomuus oli jälleen joukkueen riippakivenä, vaikka lopulta Jukurit marssi mestariksi. Ratkaiseilla hetkillä arsenaalista löytyi kaivattua syvyyttä, ja moni pelaaja vastasi huutoon. 9
Tero Kettunen: Kettunen pyöri kauden nelosketjussa ja päätyi lopulta katsomoon. Hyrräsi hyvällä asenteella, mutta tulosta tuli harvoin. Ei säväyttänyt. 7-
Jesse Welling: Wellingiltä odotin enemmän hyökkäyspäässä. Hän muodosti toki hyvän duunarikaksikon Petri Koskisen kanssa, joka oli vahva alivoimalla ja karavauspelissä. 8-
Jesse Kiukas: Kiukas menee hukkaan viltissä. Liukas laituri pystyy aiheuttamaan kaaosta vastustajan puolustuksessa. Taito riittäisi hyvin pelaavaan kokoonpanoon. Kiukkaan asenteesta voi kuka tahansa ottaa mallia. Rikkonainen kausi jälleen. 7½ (kentällä ollessaan 9)
Antti Laakso: "Pappa" pelasi taas kerran hyvän kauden. Pudotuspeleissä vajosi ensin varjoihin, mutta palasi muun konkariosaston tavoin omalle tasolleen viidennessä välierässä Hokkia vastaan ja finaaleissa. 8½
Ilpo Salmivirta: Kritisoin tammikuussa Salmivirran hankintaa. Mielestäni hän ei ollut elintärkeä hankinta, mutta hyvin Salmivirta täytti ruutunsa, ja teki ihan mukavasti tehoja. Kenties osa ensi kauden palapeliä. Hyvät edellytykset isoon rooliin. 8+
Samuli Piiroinen: Pihti pelasi kaksijakoisen kauden. Välistä oli suvereeni, mutta loppukaudesta vajosi puremaan tuppia, kun pelaaminen ei tuntunut maistuvan. Pihdin paheena olivat männä kaudella turhat jäähyt. 8½
Petri Koskinen: Työn sankari. Jos Koskinen olisi latonut kymmenen maalia enemmän, olisi kausi ollut lähes nappisuoritus. Energiaa piisasi vaihdosta toiseen. Mestiksen top 5 -kahden suunnan laitureissa. 9-
Janne Jaakkola: Toi syvyyttä pelaajamateriaaliin. Koki Kettusen ja Kovasen kohtalot. Joutui katsomoon, kun pitkäaikaispotilaat Jormakka ja Lindfors tervehtyivät. 7½
Tuomo Jormakka: Tumen kauden pilasi loukkaantuminen. Kentälle päästyään otti vakiopaikan, ja nousi pelaamaan jopa ykköseen "papaksi". Arvokas pelaaja Jukureille; Tume pystyy tekemään maaleja ja hoitamaan myös puolustuspelin. 8½
Tomi Lindfors: Vammat ovat vieneet Lindforsin pelistä terän. Tehot ovat hukkuneet johonkin, eikä itseluottamuskaan ole huipussaan. Peliaika oli tiukassa. 7-
Harri Suutarinen: Suutarinen kuuluu sarjaan pelaajia, joilta odotin enemmän. Pelasi syksyllä muutaman huikean ottelun, ja väläytteli taitojaan pitkin kautta, mutta tasaisuus puuttui. Otteet olivat vähän sinne päin, mutta suoraviivaisuus ja röyhkeys puuttuivat. 7½
Lasse Kanerva: Talven pitkä sairastelujakso vei Lassen pelistä terää. Pleijareissa Lada osoitti kuitenkin olevansa pelimies. Diesel-moottori lämpeni hitaasti. 7½
Niko Kantelinen: Nikkeli pelasi aika tasapaksun kauden. Yleisön lemmikki taisteli innolla, mutta ihan samanlaista terää hänen otteissaan ei ole kuin ensimmäisellä Mikkelin-keikalla. Kantelinenkin sortui välistä turhiin koukkaamisjäähyihin, vaikka liike riittää polkemaan rinnalle ja ohi. 7½
Ari Kovanen: Kovanenkin jäi täytemiehen rooliin, koska hyökääjiä piisasi kuuten kentälliseen. Kovanen pelasi hyvää fyysistä peliä ja hoiti pienen roolinsa suht moitteetta. 7+
Mika Niemi: Jukureiden kuningas. Hoiti aloitukset, toi kiekkoa alueelle, rakensi maalipaikat, teki tärkeitä maaleja ja jaksoi polkea myös omaan päään. Parannettavaa jäi oikeastaan vain röyhkeydessä. Niemi haki usein turhaan viimeistä syöttöä, vaikka olisi voinut ratkaista itsekin. Ketju oli kokonaisuutena kenties Mestiksen paras. 10
Olli Sipiläinen: Sipi teki jälleen mukavat tehot. Peli Piiroisen ja Niemen kanssa toimi näyttävästi. Sipiläinen saa moitteita oikeastaan vain joukkueen helmasynnistä, eli tehottomuudesta. 8½
Petri Lehtonen: Pappaketjun kapellimestari. Lehi nousi kauden mittaan aina vain isompaan rooliin. Kausi ei onneksi päättynyt maaliskuiseen KooKoo-otteluun. Pudotuspeleissä Lehtosen saldo oli varsin erikoinen. Syöttelijänä kunnostautuneen Lehin tehot olivat 7+1... 9+
Tässähän tätä olisi pureskeltavaksi...