Jukka Jalosen Suomi

  • 740 895
  • 2 867

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
No jaa. Eiköhän se ole track record (maajoukkueen) valmentajana, mikä jää viimeiseksi mielikuvaksi. Pienet skitsoilut median edessä unohtuvat aika nopeasti, uskon minä.

Totta kai, mutta kun yleensä ne ovat nimenomaan nämä vähemmän tai ei lainkaan menestyneet hahmot, jotka pikkusieluiseen kiukutteluun sortuvat; luulisi, ettei enää ole tarvetta.
Noin yleisemmin turenkilaisuuden ulkopuolella odotetaan ja arvostetaan aikuisilta ihmisiltä myös jonkinlaisia käytöstapoja, vaikka kuinka vituttaisi. Sadannen kerran: maajoukkue johtoineen tai jääkiekko ylipäätään ei voi ottaa pelkkiä rusinoita pullasta. Menestys ja asema tuo mukanaan eri tason velvollisuuksia kuin piirikunnallistaso, ei pelkkää ihkukivaa palvontaa. Tämä koskee tietysti muitakin kuin Jalosta.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Jätkä on kumminkin kahlannut monet kisat ja olympialaisten jälkipyykin, ja vasta nyt alkaa vitutuksen oireet näkymään ulospäin. Maajoukkueen osalta pahemmissakin paikoissa on Jalosen käytös ollut asiallista, niin ihan vain sen perusteella uskallan päätellä, että nyt vitutukseen todellakin on syytä. En halua edes spekuloida, mikä se syy lopulta on, tai liittyykö se edes jääkiekkoon, mutta varmasti se on tarpeeksi pätevä tuollaiseen muutokseen.

Antaa aikuisen miehen äksyillä. Kunhan näistä kisoista selvitään kunnialla, niin sen luulisi riittävän itse kullekin.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Jätkä on kumminkin kahlannut monet kisat ja olympialaisten jälkipyykin, ja vasta nyt alkaa vitutuksen oireet näkymään ulospäin.
Antaa aikuisen miehen äksyillä. Kunhan näistä kisoista selvitään kunnialla, niin sen luulisi riittävän itse kullekin.

Juu, ei tää nyt mikään maailman isoin tai edes kisojen pääasia ole - ja kielinee eniten siitä, että se jatkodiili olisi ehkä kannattanut jättää tekemättä (takin tyhjenemisen, paineet jne. Jalonen on parissa haastiksessa epäsuorasti myöntänytkin).
Mutta kun nimenomaan aikuisen miehen pitäisi silti tietää/osata/malttaa paremmin. Sitä paitsi sivistynyt rivienvälivittuilu on huomattavasti peräkylämaista mössötystä tehokkaampaa;).
 
Viimeksi muokattu:

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Taitaa vaan olla tuo Jalosen ulosanti Maikkarin haastatteluissa ihan seurausta siitä, millaisen vastauksen tyhmään kysymykseen saa.

Se, että kisat lähettävä taho jauhaa jatkuvasti pelaajista, jotka eivät kisoissa ole ei varmaan ole päävalmentajan makuun.
 
Löytyykö tästä Jalosen käyttäytymisestä jotain videomateriaalia? Yritin katsomosta kyttäillä mutta esim. tuosta Ranskaa vastaan jälkeisestä haastattelusta en havainnut mitään erityistä.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Yritin katsomosta kyttäillä mutta esim. tuosta Ranskaa vastaan jälkeisestä haastattelusta en havainnut mitään erityistä.
En minäkään. Kannattaa muistaa, että Jalosella on aina ollut tapana sanoa asiat suoraan ja rehellisesti myös julkisesti, minkä vuoksi haastattelukommenteista saattaa toisinaan saada ylenkatsovan ja sarkastisen vaikutelman, kun valmentajan suusta ei tulekaan aramaista liirumlaarum-jajaja-hymyilyjargonia.

Muistan esimerkiksi Jalosen HPK-vuosilta erään kerran, kun toimittaja uteli pelin jälkeen ns. itsestäänselvyytenä JJ:n tyytyväisyyttä Jan Pardavyyn, joka oli pelannut n. 10 ottelua kiikaritehoilla. "Ylimielinen" Jalonen heitti tylysti vastapalloon, että "aivan perseestä" ja jäi odottamaan seuraavaa kysymystä. Tyhmän kysymyksen esittänyt toimittaja hiljeni, Pardavy alkoi pelata, ja Kerho voitti runkosarjan. Sen pituinen se.
 

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Aravirran olympiahopea...

Se, että saa Suomen voittamaan arvokisafinaalin, vieläpä Ruotsia vastaan, vieläpä tappioasemasta, on mielestäni sen luokan suoritus, että menee helposti kaikkien aikojen mj-koutsiksi.
No, ihan normaalilla laskutavalla Jalonen on jo kaikkien aikojen menestynein maajoukkuekoutsi. Kulta ja pronssi (joista toinen siis Olympialaisissa) on jotain, mihin kukaan ei ole ennen pystynyt. Tämä myös kertaluokkaa huonommalla materiaalilla kuin mitä edellisillä oli käytössä. Joukkuetta kohtaan ollut ilmeisen asiallinen koko ajan (kts. Kurrin eilinen lausunto), kuin myös nyt tässä "kohun aikana" ainakin näkemissäni Urheilustudion ja jopa niiden änärifanipoikien hassuttelustudiossa. Jos sitten joku jussisaarinen tai muu amatööri ei saakaan sitä valloittavinta hymyä "what was thö breiking point?" -kyssäriinsä, niin harmi. Kateelliset kaakattaa ja voittajat muistetaan.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vaikka Jukka Jalosta arvostankin, otan päävalmentajan vaihtumisen ilolla vastaan. Koko Suomen maajoukkue kaipaa kipeästi uusia tuulia. Vaikka sitten jouduttaisi seuraavaksi karsintasarjaan, tuolle anemialle pitää tehdä jotain. Ja se tekeminen lähtee juniorityöstä. Tämä kaikki pelaa -sukupolvi on jo näyttönsä antanut. Ja uuden sukupolven kirkkain tähti seilaa parhaillaan farmin ja NHL:n välissä. Taidan muuttaa Kööpenhaminaan ja ottaa Ruotsin kansalaisuuden.

Totta kai naama kuluu ja varsinkin Jalosella, joka on tehnyt samalla muutakin työtä kiekkoilumme parissa, kuin valmentanut A-maajoukkuetta. Vituttaahan Jalosta ihan kympillä ja väsymys puskee läpi; onneksi apuvalmentajat ovat matkalla vaihtuneet pariin kertaan, sekin on auttanut ja tuonut uusia tuulia.

Ei Jalonen pelkän rahan takia SKA-pestiä ottanut vastaan, vaan juuri sen takia, että saa jotain muuta tekemistä ja ajateltavaa, kuin Suomi-kiekko.

Toisaalta koutsien luulisi miettivät(ainakin jatkossa), mikä on järkevä aika olla A-maajoukkueen päävalmentajana. Sanoisin, että kolme vuotta on maksimi. Sitten uutta koutsia kehiin, oli menestys millainen tahansa. Jalonen astui ihan samaan miinaan, kuin Matikainen, Lindström ja Aravirta.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Nyt voi jo julistaa Jukka Jalosen ajan onnistuneeksi päävalmentajana, kun ei tullut yhtään täydellistä epäonnistumista yksissäkään isoissa kisoissa Leijonille, kun Jalonen oli päävalmentaja. Täydellinen epäonnistuminen olisi ollut se, että ei olisi päästy edes puolivälieriin saakka ja Jalonen välttyi sellaiselta häpeältä Leijonien päävalmentajana 2008-13. Mitalien voittaminen on yksi onnistumisen merkki ja toinen on se, että ei tule yhtään isoa notkahdusta loppusijoitukseen, kun pelataan isoja kisoja. Jalonen on jo onnistunut MM-kultamitalin voittamisessa, Olympiapronssin ja on välttänyt sen, ettei Suomi romahda kertaakaan ulos pudotuspeleistä. Uran kruunuksi päävalmentajana sopisi se, että voitettaisiin vielä yksi MM-mitali kevään 2013 MM-kisoista, mutta se jää nähtäväksi, että onnistuuko vielä viimeisen haasteen voittaminen, joka ei enää pudota kokonaisuutta, mutta olisi hieno päätös Jukka Jalosen päävalmentajauralle, että voitettaisiin vielä yksi mitali, nyt menossa olevista MM-kisoista.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Oliko tämä Kulmala se joka munasi ittensä täysin jossain alkoholikeskustelussa ylellä?

Joo, oli se tutun oloinen tuossa, nyt sitten autoit muistamaan, mistä oli tuttu. Tässä keskustelussa Kulmala kuitenkin oli ihan kartalla.
 

Andrew

Jäsen
Minulle itselleni Jukka Jalonen on ollut positiivinen yllätys. Kaveri teki todella kovaa jälkeä omantakeisella tyylillä ja rohkeilla ratkaisuilla.

Ensi kaudella johdattanee SKA Pietarin mestaruuteen KHL:ssä ja tulee jopa mieleen, että kun Venäjällä valmennustaso tuntuu nykypäivänä olevan heikko niin olisiko Jukka Jalosesta jopa ensimmäiseksi ulkomaalaiseksi päävalmentajaksi Venäjän maajoukkueelle?!
 

Ronning

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Vancouver Canucks, Cliff Ronning
Kiitos täältäkin suunnalta Jukka Jaloselle kaikesta, niin HPK:n kuin Maajoukkueen suoritukset ovat sellaisia notta harva valmentaja yltää samaan. Fiktiivinen hattu päästä.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Kiitokset tosiaan Jukka Jaloselle Suomen jääkiekkomaajoukkueen eteen tekemästä työstä, kirkkaimpana saavutuksena 2011 maailmanmestaruus. Aikansa kuitenkin kutakin ja uusin kasvoin ja kujein eteenpäin.
 

~KarKaus~

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers ja Kiekko-Espoo
Kyllä Jukka hoiti homman erittäin hyvin ja oli hereillä kun tarvittiin. Ronssin olisi ansainnut tämän pestin päätökseksi.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Jukka Jalosen aika päävalmentajana oli sellaista rauhallista ja rakentavaa yhteistyön aikaa. Yhteydenpito muihin suomalaisvalmentajiin toimi hyvin ja Jalosella ei ole ns vihamiehiä eikä maton alta vetäjiä. Ainakaan kovin montaa, jos ollenkaan. Päävalmentajan on oltava, paitsi valmentajana huippu, myös hyvä pitämään yhteyksiä kenttäväkeen. Jalonen oli tässä paras, mitä yksikään aiempi päävalmentaja.

Varmasti Jalosen itsensä kannalta pesti SKA:han oli hyvä juttu, mutta jätti se silti pienen pienen särön tähän kokonaisuuteen. Tässä nähdään taas, että turha yhtä päävalmentajaa on pitää liian pitkään ruorissa: väkisinkin siihen leipääntyy.

Päävalmentajuus oli kuitenkin Jaloselta kokonaisuutena hyvin vedetty, ei siinä mitään.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Jukka Jalonen jää kiekkohistoriaamme mestarivalmentajana. Kiitokset vaan monesta hyvästä pelistä minunkin puolestani. Seuraavaksi arvioin Jalosen saavutuksien vaikutuksia kiekkoiluumme. En itse näe näitä vaikutuksia kovinkaan positiivisina, mutta, kuten sanottu, hänen työnsä oli mestariluokkaa päävalmentajana.

Jalonen jätti seuraajalleen aika ristiriitaisen perinnön. Jos tähän perintöön osataan ottaa sopivasti etäisyyttä, silloin se ei muodostu kahleeksi maajoukkueelle. Oli tavallaan onni, ettei Jalonen voittanut puulaakijoukkueellaan pronssia. Se olisi saattanut merkitä jatkossa ikäviä seurauksia seuraajavalinnalle. Muistamme kaikki, mitä Harkimo teki Jokereissa taannoin, kun hän päätti peluuttaa joukkuetta ilman valmentajaa tai no, ilman todellista valmentajaa nimeämällä keltanokan peräsimeen, Waltteri Immosen.

The Hut saattaisi funtsia seuraajaa samoilla mietteillä: olisi todella yksinkertaista valita joku peesaaja, joka valmentaa Jalosen metodeilla Meidän Peliä ja tuo näin sangen edullisesti maajoukkueelle mitaleja. Jalosen metodit riittävät kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen saakka ja olennaista on se, ettei valmentajaa voi erottaa hänen metodeistaan. Jalonen on valmistanut maajoukkuetta pikkutarkasti omalla tavallaan ja persoonallaan eikä silloin joku Jalosen pelitapa ole erotettavissa päävalmentajan vaikutuksesta itsestään. Eli, Jalosen metodeilla joku keskinkertaisuus ei saavuta menestystä. Jalosen seuraajaksi tulee valita itsenäinen ajattelija, joka on kyennyt luomaan oman pelikirjansa ihan Jalosesta riippumatta ja pitää silmänsä auki, mitä kiekossa tapahtuu.

Jalosen tapa valita joukkueet voi olla pragmaattinen, mutta näen sen kuitenkin haitalliseksi kiekollemme. Jalosen filosofiana on sovittaa pelaajat pelitapaansa ja samalla varmistaa, että pelaaja pelaa vain tiettyjen ennaltasovittujen nuottien mukaan. Jaloselta puuttui kaudellaan lähes täysin kyky riskinottoon ja hän luotti aivan liikaa joukkueissaan pelaajiin, joilla ei ole edellytyksiä pelata MM-tasolla. Esimerkkejä voi poimia tuoreesta miehistöstä aivan riittämiin. Jalonen ei antanut edes mahdollisuuksia nuorille pelaajille, jota pidän hänen suurimpana virheenään pelaajavalinnoissaan.

Jalosen vaikutukset ovat luoneet omalaatuista asennetta arvokisoihin. Ne ovat tuudittaneet monet siihen uskoon, että kun Suomi on kohtalaisesti pärjännyt heikommillakin pelaajilla, niin käy jatkossakin. Tämä on kuitenkin täyttä bsää. Esimerkiksi vuosina 2002-05 ei tullut maajoukkueelle yhtään MM-mitalia. Ei ole olemassa mitään mekanismia, joka tuottaisi maajoukkueelle jatkossa menestystä. Päinvastoin, kilpailu huipulla kovenee nyt kun Sveitsikin täytyy ottaa huomioon mitaleja jaettaessa. Ja neljäs sijahan ei ole yhtään mitään, kuten Jalonen itsekin tänään totesi, niitä on tullut kaksi peräjälkeen.

Jalosen suhde NHL:n oli vaikea alusta alkaen. Hänellä oli suuria vaikeuksia hyväksyä sitä tosiasiaa, että ilman NHL-pelaajia Suomi ei vain pärjää kovissa kisoissa. Hänen lausuntonsa NHL-pelaajien tarpeellisuudesta loi ilmapiirin, jonka satoa kannettiin kuluneissakin kisoissa. Ei ole sattumaa, että NHL-pelaajien määrä MM-kisoissa jäi noin vähäiseksi Jalosen kaudella. Tuleva päävalmentaja varmasti asennoituu änäripelaajiin eri tavalla.

Tuleva päävalmentaja kohtaa sellaisia haasteita, joita JJ ei ymmärrettävästi enää halunnut kohdata. On tulossa olympiakisat ja WC. Niissä kisoissa ei pärjtä ilman lahjakkaita pelaajia, oikea pelitapa ei johda yksinään yhtään mihinkään, jos ratkaisijat puuttuvat. Ja jos yksikin laatupelaaja jäisi tulematta kisoihin päävalmentajan takia, se olisi suuri isku jääkiekollemme. Asia on vain niin, että valmentajan on kyettävä hyödyntämään kaikki huipputaito, mitä Suomesta vaan liikenee ainakin olympiakisoihin. Pelitapaa on sovellettava pelaajiin eli jos kaikki pelaajat tulevat änäristä, ei silloin kannata yrittää iskeä pelaajia sellaiseen pelitapaan, joka on pelaajille vieras.

Toivon tulevalta päävalmentajalta nuorta ikää ja radikaaleja näkemyksiä, joilla hän voi tuulettaa luutuneita ajatusmalleja. On uskallettava ottaa riskejä, on osattava arvottaa MM-kisoja, on nähtävä myös suomikiekon tulevaisuuteen. On erittäin turhauttavaa, jos päävalmentaja valitsee jokseenkin köykäisiin MM-kisoihin monta pelaajaa, joita - yllätys, yllätys - ei enää seuraavissa kisoissa nähdä. Suomikiekon tulevaisuus taas on vain ja ainoastaan siinä, että kykenemme tarjoamaan tuleville änäripelaajillemme mahdollisuuden kehittyä mahdollisimman nopeasti huipputasolle. Ja kun A-maajoukkue on käynyt pelaajillemme tutuksi, siihen on helpompi tulla pitkän kauden jälkeenkin. Ja kääntäen, kun valmentaja on jo tutustunut nuoriin pelaajiin kattavasti, hän voi valita MM-kisoihin nuoria pelaajia vaikka AHL:n pleijareista.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Jalosen onnistumista/epäonnistumista on vähän vaikea laittaa perspektiiviin, kunnon vertailupohjaa päästään ehkä vähän tekemään kun nähdään miten Erkka W. ja hänen seuraajansa pärjäävät seuraavan kahden vuoden aikana käytettävissä olevalla materiaalilla. Heitän nyt pari kommenttia Jalosen ajasta, vaikka kyllä myönnänkin että se ehkä pitäisi tehdä hiukan myöhemmin että asiat saadaan oikeaan perspektiiviin:

-Yritystä tuoda pelirohkeutta Suomen pelaamiseen ja pystyttiin tasaiseen suorittamiseen pieniä maita vastaan. Tosin täytyy muistaa että ainakin omasta mielestäni jo Westerlundin ensimmäisellä päävalmentajakaudella nähtiin paljon samoja asioita joita myös JJ:n aikana.

-Jalonen yritti mielestäni päästä "NHL-peikosta" irti, tämän ratkaisun järkevyyttä voidaan sitten miettiä tarkemmin myöhemmin. Faktahan kuitenkin on se että Suomi ei pysty rakentamaan joukkuettaan niiden NHL-miesten varaan joiden kausi päättyy "enneaikaisesti" jo ihan suomalaisten NHL-pelaajien vähyyden vuoksi. Muutamissa yhteyksissä on esitetty että Jalonen "poltti" siltansa vanhempaan NHL-kalustoon päin, mutta tätäkin on hiukan vaikea arvioida kun ei ole päässyt olemaan pukukopissa kärpäsenä katossa. Kuitenkin voisin epäillä että mahdollisuudet saada esimerkiksi Teemu Selänne(jos ei lopeta) mukaan Sotshiin paranivat kun vanhan kaartin arvostama Westerlund tuotiin vielä kerran takaisin penkin taa.
 

eläin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen Maajoukkue, DIF, HIFK, Väsby Hockey
Arvostan Jalosen duunia. Ei se peli aina näyttänyt loistavalta, ja matkaan mahtui vähän sitä sun tätä, niin kuitenkin 2011 MM-kulta on erittäi hieno saavutus, yksi kovimmista, ja siksi lasken sen ihan kärkeen Suomen maajoukkueen saavutuksista, koska se on niitä harvoja kertoja kuin ei tarvitse keksiä tekosyitä minkä takia tuli finaalissa takkiin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jos yksittäisiä asioita mietitään, niin parhaiten itselleni jää Jalosesta mieleen se, että varsin rajallisesta pakkimateriaalista onnistui aina löytämään/seulomaan hyviä koostumuksia mm-kisoihin ja tosipeleihin.

Ei siis tietenkään mitään erikkarlssoneita - koska sellaisia ei meillä ole - mutta hyviä perusvarmoja pakkeja.

Toki pakeille sattui myös virheitäkin, mutta tehdyt virheet suhteutettuna tämän palstan "asiantuntijoiden" valitusvirsiin siitä, että turnaukset on hävitty ennen ensimmäistäkään peliä olivat loppuen lopuksi varsin vähäisiä määrältään.

Tästä turnauksesta esiin voi nostaa esim Melartin, jonka Jalonen nosti rohkeasti mukaan ja tämä pelasikin ihan hyvää peruspeliä läpi kisojen.

Toinen asia on tietty tämä Jalosen kahdeksan pakin systeemi, jota jo Bratislavan kisoissa kritisoitiin (myös allekirjoittanut). Toimi kuitenkin parhaimmillaan kuin junan vessa!
 

Flip#51

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Maajoukkuehan menee seuraavan vuoden jälleen Westerlundin komennossa. En tiedä, sivuutitko tämän faktan tarkoituksella ja tarkoitit Jalosen seuraajalla seuraavaa pidempiaikaista valmentajaa, vai pääsikö em. vain unohtumaan. Muuten hyvää tekstiä.

Meikäläinenkään ei ihan Jalosen suurimpiin faneihin kuulu. MM-skaboissa kulta ja kaksi välieräpaikkaa sekä olympiapronssi ovat tietysti hyviä saavutuksia, mutta maailmanmestaruutta lukuunottamatta muista turnauksista on aina jäänyt vähän kehno maku. Olympialaisten pudotuspeleissä tiputettiin Latvian vaivoin selvittänyt Tsekki ja klaarattiin Slovakia vikan erän kirillä pronssimatsissa, mutta välierässä jenkkejä vastaan ei ollut mitään jakoa. 2009 skaboissa Yhdysvallat pisti Suomen lauluun puolivälierissä, vuotta myöhemmin sama kohtalo Tsekkiä vastaan muutenkin ihan skeidasti menneissä kisoissa, sen jälkeen maailmanmestaruus ja nyt kaksi nelossijaa putkeen. Joskin tämän vuoden sijoitus olisi voinut olla yhtä hyvin kolmas.

Kuten sanottua, maailmanmestaruus oli erinomainen juttu, olympiapronssi ihan jees, loput suht väritöntä (ja mediaesiintyminen ala-arvoista :)). Hyvillä mielin uutta koutsia sisään.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Jalosen tapa valita joukkueet voi olla pragmaattinen, mutta näen sen kuitenkin haitalliseksi kiekollemme. Jalosen filosofiana on sovittaa pelaajat pelitapaansa ja samalla varmistaa, että pelaaja pelaa vain tiettyjen ennaltasovittujen nuottien mukaan.

Minä taas näkisin että Jalonen teki suomalaiselle kiekolle palveluksen noudattamalla omaa linjaansa. Suomalainen jääkiekko pyörii uskomattoman paljon tiettyjen palvottujen yksilöiden ympärillä. Tämä koskee niin pelaajia, valmentajia kuin mediaakin. Tässä ilmapiirissä kova jätkä on se, joka luottaa omaan visioonsa eikä kuuntele kaiken maailman kuiskuttelijoita. Joistakin valinnoista voi aina keskustella, silti tärkein oppi oli, että päävalmentaja päättää.

Toivon tulevalta päävalmentajalta nuorta ikää ja radikaaleja näkemyksiä, joilla hän voi tuulettaa luutuneita ajatusmalleja. On uskallettava ottaa riskejä, on osattava arvottaa MM-kisoja, on nähtävä myös suomikiekon tulevaisuuteen.

Nämä ovat perusteltuja toivomuksia, sillä juuri tätähän Jalonenkin toi. Itse olin jopa hieman pettynyt Erkka Westerlundin valintaan vaikka ymmärränkin sen olympiavuoden takia. Olisi suotavaa että Suomi noudattaisi jatkossa samaa kaavaa kuin Kanada ja Usa. Maajoukkuetoimintaa jaksottaisivat olympialaiset, Mm-kisat olisivat prosessi matkalla niihin. Myös Jalonen oli projekti - ja prosessivalmentaja joka Vancouverissa joutui liian kovaan kuseen. Jos alla olisi ollut enemmän kuin yhdet mm-kisat, olisi jälki luultavasti ollut parempaa.
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Henkilökohtaisesti tykkäsin paljon Jalosesta mediapersoonana, vaikka viivelähdöt jäällä ei niin miellyttäneetkään. Paljon mieluummin sitä katselee sellaista koutsia joka sanoo suoraan ja tylysti miten asia on, kuin jotain Hannu Aravirran tapaista rentoa "naapurinsetää" suoltamassa jargoniaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös