Miksi tuo Lindsten on noin kömpelö?
Muistan kuulleeni edellä mainitun kysymyksen Typhoonin yläkatsomossa vuoden 2012 syksynä, kun tämä Salosta kiekkoilijan uransa aloittanut hymysuu koohotti reppanan oloisesti ympäri kenttää. Pekka Virta lähti tuolloin hanakasti ajamaan nuoria sisään rosteriin, jotta Turussa voitaisiin tulevaisuudessa nauttia enemmän omista kasvateista, kuin ulkomaan tuonneista. Junnuja kävikin ahkerasti kolkuttelemassa edustuksen ovia Virran aikaan, mutta pysyvään kokoonpanoon pääsivät lopulta vain timantti RR55, nykyisinkin vielä Liigaa pelaava Friman, sekä melko pitkänkin uran tepsissä luonut Rasmus Kulmala, joka sittemmin katosi jonnekin Keski-Eurooppaan, eikä siitä Tepsin ajastakaan paljoa käteen tainnut jäädä vaikka pelejä kertyikin.
Muuan salolainen hymysuu ei tuolloin paikkaansa onnistunut vakiinnuttamaan, tosin sama kohtalo oli tusinalla muullakin junnulla tuohon aikaan. Lindsten sahasi kolme kautta A-junnuissa saaden pieniä näyttöpaikkoja Liigassa ja avausmaalinkin mies roiskaisi Liigassa kaudella 2014-2015. Tuohon kauteen mahtui myös puolen kauden laina TuToon.
Tuon kauden jälkeen ei Ari Vuori nähnyt miehelle enää tilaa Artukaisissa, joten Lindsten päätti vetää päälleen TuTon tarjoamat verkkarit. En tiedä oliki paikoin mukavuudenhaluisenakin tunnetulla Jasperilla itsellä tietoa mitä Ika Lehtonen oli miehen päänmenoksi suunnitellut. Tämä yhden pelimiehen aina Montrealiin asti siittänyt kaljupää on tunnettu vaativana valmentajana, mutta ennen kaikkea valmentajana joka haluaa kehittää nuoria pelaajia. Lehkosen mielestä Lindsten omasi kaiken tarvittavan potentiaalin, mikäli vain poika saataisiin elämään 100 prosenttisesti jääkiekolle. Lehkonen sopi jo syksyllä Jasun kanssa, että tähtäimenä on Liiga.
Kausi Kupittaalla sujui hyvin ja Jasper oli TuTon kantavia voimia, ketjunsa tehokkain ja koko joukkueen avainpelaaja. Kausi toi kuitenkin myös paljon muuta. Lindsten kasvoi ennen kaikkea monipuoliseksi pelaajaksi, pelaajaksi joka pystyy tuloksentekoon, mutta perustaa pelinsä silti hyvään peliin molempiin suuntiin. Kausi toi myös eteen Antero Niittymäen sopimustarjouksen roolista Artukaisissa.
Lindsten tarttui Antsan tarjoukseen ja TPS kotiutti Lindstenin, yhdessä ketjukaverinsa Taavitsaisen kanssa. Emme voi tässäkään tapauksessa tietää Selinin ja Niittymäen suunnitelmia, mutta moni kannattaja näki Lindstenillä olevan mahdollisuus murtautua kokoonpanoon. Valmennus näki Jasussa kuitenkin paljon enemmän. He näkivät tässä olevan se mies, joka tuo jalkoja ja raataa kovimman työn kaksikon Perrin-Kallio rinnalla.
Lindsten sai ensimmäisellä kaudella erittäin ison, mutta myös vaativan roolin. Mikäli joku tilastoisi luistelukilometrejä, väittäisin Jasun olleen joukkueen kärkimies kaudella 2016-2017. Rooli oli kova, miehen tehtävä oli olla ketjun aktiivisin pelaaja ja vastata kiekottomasta pelistä hyökkäyspäässä ja riistää kiekkoja iäkkäämmille kavereille. Työnteko yleensä kuitenkin on tapana palkita. Jasu ansaitsi ensimmäisellä kaudella heti alussa Kallion täydellisen luottamuksen ja tätä voidaan pitää palkkakuittia arvokkaampana. Lindsten on saanut oikeuden nauttia Tepsin yhden kautta aikojen parhaimman pelaajan ja kapteenin opastuksesta. Kapteenin, joka on vielä 40 vuotiaana koko Liigan parhaimmistoa.
Kausi 2016-2017 oli Lindstenille isku kultasuoneen, jonka avulla mies (ei enää pelkkä hymysuu) vakiinnutti paikkansa Tepsin kärkikentässä. Oli selviö että tähän kauteen mies lähtee Kallion kanssa edelleen ykkösessä, vain uusi maestro #81 keskellään. Lindstenillä on kaikki avut vaihtaa tämän kauden jälkeen maisemaa, sillä mikäli Liigan parhaimpiin kuuluva kahden suunnan laituri pystyy takomaan tunnollisen pelin ohessa 40-50 pinnaa, ei ole mikään ihme mikäli rahakkaammat kaukalot kutsuu. Lindsten on muuttunut viidessä vuodessa jääkiekkoilijaksi ja kaikki kunnia tästä kuuluu miehelle itselleen. Hän voi silti olla kiitollinen että aikanaan juuri Lehkonen näki hänessä potentiaali ja että hän sai ensimmäiselle kaudelleen Liigaan mentorikseen Tomi Kallion.
Muistan kuulleeni edellä mainitun kysymyksen Typhoonin yläkatsomossa vuoden 2012 syksynä, kun tämä Salosta kiekkoilijan uransa aloittanut hymysuu koohotti reppanan oloisesti ympäri kenttää. Pekka Virta lähti tuolloin hanakasti ajamaan nuoria sisään rosteriin, jotta Turussa voitaisiin tulevaisuudessa nauttia enemmän omista kasvateista, kuin ulkomaan tuonneista. Junnuja kävikin ahkerasti kolkuttelemassa edustuksen ovia Virran aikaan, mutta pysyvään kokoonpanoon pääsivät lopulta vain timantti RR55, nykyisinkin vielä Liigaa pelaava Friman, sekä melko pitkänkin uran tepsissä luonut Rasmus Kulmala, joka sittemmin katosi jonnekin Keski-Eurooppaan, eikä siitä Tepsin ajastakaan paljoa käteen tainnut jäädä vaikka pelejä kertyikin.
Muuan salolainen hymysuu ei tuolloin paikkaansa onnistunut vakiinnuttamaan, tosin sama kohtalo oli tusinalla muullakin junnulla tuohon aikaan. Lindsten sahasi kolme kautta A-junnuissa saaden pieniä näyttöpaikkoja Liigassa ja avausmaalinkin mies roiskaisi Liigassa kaudella 2014-2015. Tuohon kauteen mahtui myös puolen kauden laina TuToon.
Tuon kauden jälkeen ei Ari Vuori nähnyt miehelle enää tilaa Artukaisissa, joten Lindsten päätti vetää päälleen TuTon tarjoamat verkkarit. En tiedä oliki paikoin mukavuudenhaluisenakin tunnetulla Jasperilla itsellä tietoa mitä Ika Lehtonen oli miehen päänmenoksi suunnitellut. Tämä yhden pelimiehen aina Montrealiin asti siittänyt kaljupää on tunnettu vaativana valmentajana, mutta ennen kaikkea valmentajana joka haluaa kehittää nuoria pelaajia. Lehkosen mielestä Lindsten omasi kaiken tarvittavan potentiaalin, mikäli vain poika saataisiin elämään 100 prosenttisesti jääkiekolle. Lehkonen sopi jo syksyllä Jasun kanssa, että tähtäimenä on Liiga.
Kausi Kupittaalla sujui hyvin ja Jasper oli TuTon kantavia voimia, ketjunsa tehokkain ja koko joukkueen avainpelaaja. Kausi toi kuitenkin myös paljon muuta. Lindsten kasvoi ennen kaikkea monipuoliseksi pelaajaksi, pelaajaksi joka pystyy tuloksentekoon, mutta perustaa pelinsä silti hyvään peliin molempiin suuntiin. Kausi toi myös eteen Antero Niittymäen sopimustarjouksen roolista Artukaisissa.
Lindsten tarttui Antsan tarjoukseen ja TPS kotiutti Lindstenin, yhdessä ketjukaverinsa Taavitsaisen kanssa. Emme voi tässäkään tapauksessa tietää Selinin ja Niittymäen suunnitelmia, mutta moni kannattaja näki Lindstenillä olevan mahdollisuus murtautua kokoonpanoon. Valmennus näki Jasussa kuitenkin paljon enemmän. He näkivät tässä olevan se mies, joka tuo jalkoja ja raataa kovimman työn kaksikon Perrin-Kallio rinnalla.
Lindsten sai ensimmäisellä kaudella erittäin ison, mutta myös vaativan roolin. Mikäli joku tilastoisi luistelukilometrejä, väittäisin Jasun olleen joukkueen kärkimies kaudella 2016-2017. Rooli oli kova, miehen tehtävä oli olla ketjun aktiivisin pelaaja ja vastata kiekottomasta pelistä hyökkäyspäässä ja riistää kiekkoja iäkkäämmille kavereille. Työnteko yleensä kuitenkin on tapana palkita. Jasu ansaitsi ensimmäisellä kaudella heti alussa Kallion täydellisen luottamuksen ja tätä voidaan pitää palkkakuittia arvokkaampana. Lindsten on saanut oikeuden nauttia Tepsin yhden kautta aikojen parhaimman pelaajan ja kapteenin opastuksesta. Kapteenin, joka on vielä 40 vuotiaana koko Liigan parhaimmistoa.
Kausi 2016-2017 oli Lindstenille isku kultasuoneen, jonka avulla mies (ei enää pelkkä hymysuu) vakiinnutti paikkansa Tepsin kärkikentässä. Oli selviö että tähän kauteen mies lähtee Kallion kanssa edelleen ykkösessä, vain uusi maestro #81 keskellään. Lindstenillä on kaikki avut vaihtaa tämän kauden jälkeen maisemaa, sillä mikäli Liigan parhaimpiin kuuluva kahden suunnan laituri pystyy takomaan tunnollisen pelin ohessa 40-50 pinnaa, ei ole mikään ihme mikäli rahakkaammat kaukalot kutsuu. Lindsten on muuttunut viidessä vuodessa jääkiekkoilijaksi ja kaikki kunnia tästä kuuluu miehelle itselleen. Hän voi silti olla kiitollinen että aikanaan juuri Lehkonen näki hänessä potentiaali ja että hän sai ensimmäiselle kaudelleen Liigaan mentorikseen Tomi Kallion.
Viimeksi muokattu: