Jääkiekkokulttuurit eri maissa

  • 17 573
  • 54

arska89

Jäsen
Suosikkijoukkue
MansePP
Olen pohdiskellut viime aikoina, kuinka sveitsiläistä kannatustyyliä on ylistetty mediassa jo jonkin aikaa sitten, ikään kuin kateellisina haluttaisiin juuri samanlaista tyyliä Suomeenkin; 10.000 kannattajaa laulaisivat koko pelin ajan mahdollisimman monta laulua, mahd. monilla rummuilla sun muilla jutuilla tehostaen, sonnustautuneina "täydellisesti" fanikamppeisiin, niin että tunnelma olisi kuin jalkapallossa. En kuitenkaan koe tätä mitenkään tärkeäksi. Miksi ei suomalainen kannatuskulttuuri voisi pysyä tällaisena melko vaatimattomana, siis "suomalaisena" tyylinä, mitä se nyt jo on, kunhan kannattajilla on ylipäätään kivaa sitä olennaista eli jääkiekkoa seuratessa. Mitäs te muut olette mieltä?

Toki voi minun puolestani puhua vaikka mistä liittyen jääkiekkokulttuuriin, mutta aukaisin ketjun tällä aiheella. ;)
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Katsomokulttuuri on Suomessa ja varsinkin jääkiekossa muuttunut roimasti tämän vuosituhannen aikana. Minä pidän tätä kehitystä ihan luontevana ja haluan siksi välttää minkäälaisen kannattamisen tuomitsemista sopimattomana, vaikka ne vieraalta itselleen tuntuisikin. Mutta ei sen kannatuksen tarvitse jokaisessa hallissa samanlaista olla. Minulle sopii aivan mainiosti että jossain halleissa on hienoja tifoja ja lauluja, jossain päivitellään papattien pamauksia, jossain koko halli huutaa euforisesti "Hjalliksen huorat" ja jossain riisutaan paidat ja raiskataan Maamme-laulua. Jokainen kannattakoon tavallaan.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
jossain riisutaan paidat ja raiskataan Maamme-laulua. Jokainen kannattakoon tavallaan.

Finlandian raiskaaminen olisi suoranainen rikos, mutta tätä virolais-saksalaista juomalaulua saa mun puolesta hoilata vaikka housut kintussa ja jäsen kourassa. Eli kannatus jatkukoon vaan..
 

Ralph

Jäsen
Viime vuonna olin katsomassa ruotsalaista, Djugården - HV71, matsia Tukholmassa. Pakko sanoa että tunnelma oli vähintään siellä kuuluisassa katossa. Pari videoklippiä laitan Youtubeen kyseisestä matsista, tai siis ei pelistä vaan tunnelmasta.
Pelaajat jäälle
Läpi pelin kuulunutta laulua
Djugårdenin ainoa maali

Pakko sanoa että paskat tuli housuun pariin otteeseen. Vikaan erään siirryin HV:n fanikatsomoon jonne ei ollut kaikilla asiaa. Järjestysmiehet vartioivat aluetta ettei tule tappelua. Huonolla ruotsillani selitin että olen HV71 fani ja näytin sitten HPK -pelipaitaani (Voutilainen lukee selässä) ja pääsin sinne. Onneksi HV71 voitti.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Pakko sanoa että paskat tuli housuun pariin otteeseen.
Raumalla seisomakatsomossa on haissut toistaiseksi vain viina, mutta kai se kulttuuri täälläkin joskus kehittyy.

Näkisin, että Suomessakin faniporukat ja -katsomot joka paikkakunnalla pitävät ihan hyvää meteliä, mutta eroa tulee muun hallin jäpittämisessä hiljaa paikallaan. Maalin jälkeen kuuluu taputtaa, nuijalle voi joskus huokaista hee-ei, tupakalle kuuluu poistua viimeistään ajassa 18.00, ja ruuhkan välttämiseksi hallista on hyvä olla ulkona ajassa 58.00. Näin se menee.
 

arska89

Jäsen
Suosikkijoukkue
MansePP
Kiitti GaDa, kun näytit pari linkkiä. Mietin sitä, että mahtaako Djugården jaella katsomoon joka pelissä värillisiä papereita. Joka tapauksessa aika näyttävä vastaanottotyyli. Tuli mieleeni FC Barcelonan vastaanottotyyli, kun Real Madrid kävi vierailemassa.
 

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Kiitti GaDa, kun näytit pari linkkiä. Mietin sitä, että mahtaako Djugården jaella katsomoon joka pelissä värillisiä papereita. Joka tapauksessa aika näyttävä vastaanottotyyli. Tuli mieleeni FC Barcelonan vastaanottotyyli, kun Real Madrid kävi vierailemassa.

Eiköhän nuo ole kannattajien eikä seuran jakamia pahveja tuolla Hovetissa.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Onhan tuo Sveitsiläinen kannattajakulttuuri aivan toisenlaista mitä Suomessa.
Viime vuonna olin katsomassa ruotsalaista, Djugården - HV71, matsia Tukholmassa. Pakko sanoa että tunnelma oli vähintään siellä kuuluisassa katossa.
Ei tarvitse tosiaan mennä edes Sveitsiin saakka. Pikainen Itämeren ylitys riittää.

28.09.2010 AIK-DIF - Tukholman derby - tunnelmapaloja ennen matsia

Osa 1
Osa 2
Osa 3

Täytyy sanoa, että tuo tunnelma oli jotain käsinkosketeltavaa.

Onneksi kyseessä oli 13850 henkeä vetävä Globen-halli, jossa tunnelma latistuu korkeisiin kattorakenteisiin. Onneksi matsi oli päätetty pelata tiistai-iltana, jolloin paikalla on lähinnä kravattikaulaisia pukupellejä. Mitä jos tuokin matsi olisi pelattu vaikkapa lauantai-iltana... Ai niin, mutta eihän tuo Suomessa toimisi edes lauantai-iltana, kun ei niin myöhään voi tulla lasten kanssa matsiin. Lisäksi 18:30 alkamisaika vaikuttaa niin pahasti lauantaisaunaan.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
En kyllä ymmärrä, että mitä lisää mihinkään jääkiekkokulttuuriin tuovat nämä janarit, jotka yrittävät ison maailman malliin saada aikaan jotain myllyä vastustajan kannattajien kanssa. Suomessakin tullut pari kertaa bongattua näitä ruutulippis-luusereita, jotka luulevat olevansa jossain Serie A -matsissa.

Tämä siis tuli mieleen tosta AIK - Djurgården matsin ekasta pätkästä.
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Tämä on minun mielestäni aika käsittämätöntä miten suomalaiset jaksaa ylistää ruotsalaista fanikulttuuria. Minulla asuu 10 serkkua Tukholmassa jotka ovat siis VALITETTAVASTI ruotsalaisia, olen ollut katsoassa kymmeniä Djurgårdenin matseja (enemmän lätkässä kuin futiksessa) ja ruotsalaisessa fanikulttuurissa on todella paljon asioita mitä halveksin. Okei Ruotsissa on kyllä parempi tunnelma matseissa kuin Suomessa, mutta tämän luovat oikeastaan pelkästään niin sanotut ultrat, Ruotsissa fanikultttuuri on niin väkinäistä, että huh huh, kyseessä on ruotsalainen perusluonne, halutaan näyttää muulle maailmalle. Halutaan pomppia, laulaa, tapella vaikka itse seura tai laji ei niin suuresti kiinnostaisikaan ja tämä on jotain mitä minä halveksin niin suuresti. Vaikka Suomessa matseissa tunnelma on kuin hautajaisissa niin ainakin ihmiset ovat tulleet seuraamaan itse asiaa, eivätkä yritä vetää mitään järkyttävää showta. P.S. 4 Ruotsalaista futishuligaania (AIK/Djurgården) vastaa noin about yhtä suomalaista vähäänkään tappelua osaavaa jätkää ja tämän olen todistanut ihan lähietäisyydeltä, he ovat oikeasti todella säälittävä näky
.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Tämä on minun mielestäni aika käsittämätöntä miten suomalaiset jaksaa ylistää ruotsalaista fanikulttuuria. Minulla asuu 10 serkkua Tukholmassa jotka ovat siis VALITETTAVASTI ruotsalaisia, olen ollut katsoassa kymmeniä Djurgårdenin matseja (enemmän lätkässä kuin futiksessa) ja ruotsalaisessa fanikulttuurissa on todella paljon asioita mitä halveksin. Okei Ruotsissa on kyllä parempi tunnelma matseissa kuin Suomessa, mutta tämän luovat oikeastaan pelkästään niin sanotut ultrat, Ruotsissa fanikultttuuri on niin väkinäistä, että huh huh, kyseessä on ruotsalainen perusluonne, halutaan näyttää muulle maailmalle. Halutaan pomppia, laulaa, tapella vaikka itse seura tai laji ei niin suuresti kiinnostaisikaan ja tämä on jotain mitä minä halveksin niin suuresti. Vaikka Suomessa matseissa tunnelma on kuin hautajaisissa niin ainakin ihmiset ovat tulleet seuraamaan itse asiaa, eivätkä yritä vetää mitään järkyttävää showta. P.S. 4 Ruotsalaista futishuligaania (AIK/Djurgården) vastaa noin about yhtä suomalaista vähäänkään tappelua osaavaa jätkää ja tämän olen todistanut ihan lähietäisyydeltä, he ovat oikeasti todella säälittävä näky

Ei pomppimisessa, laulamisessa ja hauskan pitämisessa mitään vikaa ole, eikä se näytä ruotsissa ainakaan minusta yhtään väkinäiseltä. Ainakaan jos vertaa Suomeen, missä suunnilleen taputtaminen ainoa hyväksytty tapa osoittaa suosiota ja seisomakatsomoissakin pitää muka istua, kun jaloillaan oleminen peittää takana olevan makkaranmutustajan näköalan. Ja eikö ruotsalainen perusluonne, jos se todella on tuo "halutaan näyttää maailmalle" ole hivenen terveempi kuitenkin, kuin tämä härmäläinen "hävetään täällä korpikuusen kannon alla ja mietitään, että mitähän ne meistä tykkää?" Kummassakin varmasti puolensa. Ehkä.

Se mitä en ymmärrä ovat nämä pizzanaamaiset nyrkki"sankarit", jotka ainakin eräällä kotimaisella lätkäjoukkueella näyttivät lähinnä kehareilta nisteiltä. Mielenkiintoista olisi tietää, että mitä nämä ihmiset kokevat ottelutapahtumassa tärkeänä ja mitä lisää kokevat siihen tuovansa? Vähän siis sama, kuin Lahden futiskannattajat feikkausliigan puolella, mutta jos mahdollista, niin vieläkin säälittävämmällä habituksella. Ruotsissa en ole matsissa käynyt ainakaan siten, että mitään tommyjohnsoneja olisi vielä vastaan tullut, mutta lähinnä huvittavia english cunt -copycateja nekin lienevät.
 
Viimeksi muokattu:

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
http://www.aariliike.com/node/165

Linkki vie kannanottoon paikallisuuden puolesta. Sisältää tuhmia sanoja.

Sinänsä ihan ajatuksia herättävä kirjoitus, jossa on paljon tottakin. Vaikea kuitenkaan nähdä asioiden parantuvan sillä, että isät alkavat viedä pentunsa Pelicansin, SaPKon, KOOVEEn, FC Lahden tai itse HIFK:n peleihin(koska niinhän ne tekee). Paikallisuus on hieno juttu, jota kannattaisi toki tukea, mutta ei siihenkään voi pakottaa tai manipuloida. On monia, jotka ovat saaneet ensi kosketuksen suosikkilajiinsa oman kaupungin seuran kautta, mutta myöhemmen todenneet SM-liigan, divarin tai Veikkausliigan olevan onnetonta koheltamista ja puuhastelua.

Tätä kautta saa kuitenkin kimmokkeen alkaa seurata suosikkilajiaan ja hyvässä lykyssä myös pelaamaan sitä, which is nice. Ja jos mietititään suomalaista seurakulttuuria ja sen kehittymättömyyttä, niin Lahti lienee se viimeinen paikka, että mistä kannattaa alkaa huutelemaan mieshuorauksen tms. perään. Muistaakseni 1990-luvulla taisi siellä pelata milloin Reipas, Kiekko-Reipas, Reipas-Hockey, välillä ei yhtään mitään(?) ja sitten viimeisenä tämä cartoon Pelicans. Sama on FC Lahden kanssa.. ymmärtäisin kiintymyksen Kyykkään tai Reippaaseen, mutta en tähän tekemällä tehtyyn unitediin. Tässä sulle uusi design, osta!

Sekin on erikseen mainittava, että mielestäni SM-liiga ja vielä enemmän Veikkausliiga myyvät itseään hemmetin huonosti. Jos ei lukisi jatkoaikaa, niin en mä olisi edes vähää alusta kartalla siitä, että kuka täällä on edes kovan tason pelaaja. Mä muistan elävästi Janeckyn, Helmisen & co. mutta nää harmaat pirnekset, plihalit ja krepsit on aika profiilittomia. Veikkausliigasta en tiedä muuta tältä kaudelta, kuin että "Ahah, Klubi voitti". Suomalaiset sarjat ja seurat eivät tarjoa mitään mielikuvia itsestään, paitsi kalliit lippujen hinnat. Pennut haluaa esikuvia ja löytävät niitä sitten Ronaldossa ja Sidney Crosbyssa. Ketä kiinnostaa hasbeen-hentuset siihen vertailtaessa? Turha dissata änäriä ja valioliigaa ahneina sielunsyöjinä, kun itse ei tehdä juuri mitään asian eteen. Keksitään korkeintaan joku "Poika pysyy Pasilassa" tai "Draamaa ja rytinää" mallinen onneton slogan mainostaluun, jonka ensimmäinen angstaava pussihousu käy tussilla tai spraylla sotkemassa.

Muutenkin ennen seurakulttuurin kehittymistä pitäisi koko urheilukulttuurin alkaa kehittyä täällä. Jossain toisessa ketjussahan osuvasti todettiin, että Suomessa ei olla urheiluhulluja, vaan menestyshulluja. Perinteillä, kauniilla logoilla ja kahvilakeskusteluilla ei ole mitään väliä, kunhan vaan joku FC haluamasi paikkakunta United saa kultaa ja kunniaa tässä ja nyt tai että ollaan maailman nopein kansa ym. Häviäjät ei ole mitään, ketä kiinnostaa joku seura- tai lajikulttuuri? Juuri tämän takiahan Jokerit ja TPS oli suosituimmat lätkäjoukkueet joka korpikylässä 1990-luvulla. Pääasia että saa paistatella menestyjän kelkassa, vaikka olisikin narrien kanta-alueella pelkkä bulahattuinen juntti. Ei tuolloin tarttenut hakea suosikkia edes NHL:stä, kun riitti stadin tai Turun gloryhunttaus.

Sekava avautuminen, varmaan alkaa väsyttää. Ehkäpä joku siitä punaisen langan löytää.. nyt nukkumaan ja näkemään mieshuoran unia Wayne Gretzkysta.
 
Viimeksi muokattu:

Shejbal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Ja jos mietititään suomalaista seurakulttuuria ja sen kehittymättömyyttä, niin Lahti lienee se viimeinen paikka, että mistä kannattaa alkaa huutelemaan mieshuorauksen tms. perään. Muistaakseni 1990-luvulla taisi siellä pelata milloin Reipas, Kiekko-Reipas, Reipas-Hockey, välillä ei yhtään mitään(?) ja sitten viimeisenä tämä cartoon Pelicans.

Reipas, Kiekkoreipas, Hockey-Reipas, Reipas Lahti, Pelicans. Kaikki suoria jatkumoita toisilleen, eikä mitään tekemällä tehtyjä uusia seuroja. Ja näistä 90-luvulla nähtiin vain Hockey-Reipas, Reipas Lahti ja Pelicans. Täysin eriasia, kuin jalkapallon puolella Kuusysi ja Reipas = FC Lahti.

Pelicansilla ei ole Lahdessa samanlaista identiteettiongelmaa, kuin FC Lahdella on. Pelicans on aina käsitetty jatkumoksi Reipaille ja alkuperäinen nimikin oli Reipas Lahti Pelicans.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Reipas, Kiekkoreipas, Hockey-Reipas, Reipas Lahti, Pelicans. Kaikki suoria jatkumoita toisilleen, eikä mitään tekemällä tehtyjä uusia seuroja. Ja näistä 90-luvulla nähtiin vain Hockey-Reipas, Reipas Lahti ja Pelicans. Täysin eriasia, kuin jalkapallon puolella Kuusysi ja Reipas = FC Lahti.

Pelicansilla ei ole Lahdessa samanlaista identiteettiongelmaa, kuin FC Lahdella on. Pelicans on aina käsitetty jatkumoksi Reipaille ja alkuperäinen nimikin oli Reipas Lahti Pelicans.

Ookkei, tämä selvä. Mun mielestä tavallaan harmi silti, että vanhan kunnon Reippaan jatkeena on tämä sarjakuvaviritys(sinänsä tosi symppis kaanien logo ja imago kyllä on). Yhtä lailla harmittaa, että perinteinen Rauman Lukkokin on näemmä mennyt tärväämään paitansa jollain fuckin' koiralla ja perinteinen Lukko-logo on joutunut evakkoon. Kaipa jonkun mielestä tuommoinen on sitten tosi freesiä ja myy paremmin.
 

RV16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chilinakit ja muu paskansyönti
Sinänsä ihan ajatuksia herättävä kirjoitus, jossa on paljon tottakin. Vaikea kuitenkaan nähdä asioiden parantuvan sillä, että isät alkavat viedä pentunsa Pelicansin, SaPKon, KOOVEEn, FC Lahden tai itse HIFK:n peleihin(koska niinhän ne tekee). Paikallisuus on hieno juttu, jota kannattaisi toki tukea, mutta ei siihenkään voi pakottaa tai manipuloida. On monia, jotka ovat saaneet ensi kosketuksen suosikkilajiinsa oman kaupungin seuran kautta, mutta myöhemmen todenneet SM-liigan, divarin tai Veikkausliigan olevan onnetonta koheltamista ja puuhastelua.

...

Muutenkin ennen seurakulttuurin kehittymistä pitäisi koko urheilukulttuurin alkaa kehittyä täällä. Jossain toisessa ketjussahan osuvasti todettiin, että Suomessa ei olla urheiluhulluja, vaan menestyshulluja.
Väitänpä että se urheilukulttuuri paranee nimenomaan sillä että opitaan tilanteessa kuin tilanteessa diggaamaan siitä omasta paikallisesta, eikä ainoastaan silloin kun se menestyy. Kun oppii pienestä pitäen käymään siellä matseissa niin todennäköisesti sen menestymisen vaikutus vähenee. Tähän tietysti pitäisi panostaa enemmän että varsinkin seurojen juniorit kävisivät edarin matseissa, järjestellä peli- ja harjoitusaikatauluja sen mukaan. Jos taas aletaan fanittamaan kulloistakin Stanley Cup-mestaria, Valioliigan neljää parasta tai Barcaa/Realia, niin silloin opitaan kannattamaan joukkuetta jotka menestyvät aina.


Tätä kautta saa kuitenkin kimmokkeen alkaa seurata suosikkilajiaan ja hyvässä lykyssä myös pelaamaan sitä, which is nice. Ja jos mietititään suomalaista seurakulttuuria ja sen kehittymättömyyttä, niin Lahti lienee se viimeinen paikka, että mistä kannattaa alkaa huutelemaan mieshuorauksen tms. perään. Muistaakseni 1990-luvulla taisi siellä pelata milloin Reipas, Kiekko-Reipas, Reipas-Hockey, välillä ei yhtään mitään(?) ja sitten viimeisenä tämä cartoon Pelicans. Sama on FC Lahden kanssa.. ymmärtäisin kiintymyksen Kyykkään tai Reippaaseen, mutta en tähän tekemällä tehtyyn unitediin. Tässä sulle uusi design, osta!
Aijaa. Mä oon kasvanu Pelicansin aikana. Reippaankin matseissa ehdin jo käymään, mutta Pelicans on mulle Pelicans, ei Reippaan jatke. Pelicans on ollut olemassa 15 vuotta, joten alkaa olla aika paljon jo sitä sukupolvea joille Pelicans = lahtelainen jääkiekkoilu. Plus että mieshuorauksella käsitetään ulkomaisten seurojen gloryhunttaamista, jolloin pointtisi menee vielä syvemmälle metsään.

Ookkei, tämä selvä. Mun mielestä tavallaan harmi silti, että vanhan kunnon Reippaan jatkeena on tämä sarjakuvaviritys(sinänsä tosi symppis kaanien logo ja imago kyllä on). Yhtä lailla harmittaa, että perinteinen Rauman Lukkokin on näemmä mennyt tärväämään paitansa jollain fuckin' koiralla ja perinteinen Lukko-logo on joutunut evakkoon. Kaipa jonkun mielestä tuommoinen on sitten tosi freesiä ja myy paremmin.
Se joku on TImo Rajala, ei kukaan muu. Erona sitäpaitsi on, että pelikaanien logona on pelikaani, Lukolla kettu.
 
Suosikkijoukkue
KalPa /naisjoukkue
Lukaisin itsekin tuon lahtelaisen näkökannan paikallisen kannatuksen merkityksestä.
Harvinaisen asiallinen kommentti aidon kannatustoiminnan tärkeydestä.
 

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Paskaa toimintaa Jyväskylässä. Linkki sisältää kirjaimia peräkkäin.

Onneks ette sanoneet tuhmaa sanaa katsomossa, olis ollut samantien ulosheitto uhkaukset päällä. Tuntuu, että niille järkkäreille jotka ovat siellä vastustajan kannattajien läheisyydessä on tärkeämpää se pelin katsominen kuin oman homman hoitaminen ja tossa laulussa joka oli tossa raportissa reissusta ei ollut mitään mistä voisi provosoitua.
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Jutussa jäi vielä mainitsematta se katsojaryhmä, joka istuu kädet perseen alla pelin ajan, mutta auta armias, jos oma joukkue tekee maalin. Sitten heilutellaan iloinen virne naamalla vierasjoukkueen faneille ja mölistään jotain NÄH NÄH -vittuilua päälle. Ei sillä, että vereni tuosta kummemmin kuohahtaisi, mutta en ymmärrä "kannattamista", jossa pääasiana on vastustajan faneille vittuileminen. Haluaako tätä harrastava kansanosa jännitystä elämäänsä (mahdolliset turpakäräjät) vai mikä siinä on?

***

Täydellinen riman alitus soittaa hallissa oijoijoi-renkutusta heti maalin jälkeen.
 

Ölppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jutussa jäi vielä mainitsematta se katsojaryhmä, joka istuu kädet perseen alla pelin ajan, mutta auta armias, jos oma joukkue tekee maalin. Sitten heilutellaan iloinen virne naamalla vierasjoukkueen faneille ja mölistään jotain NÄH NÄH -vittuilua päälle. Ei sillä, että vereni tuosta kummemmin kuohahtaisi, mutta en ymmärrä "kannattamista", jossa pääasiana on vastustajan faneille vittuileminen. Haluaako tätä harrastava kansanosa jännitystä elämäänsä (mahdolliset turpakäräjät) vai mikä siinä on?

Kyllähän tuo on todella kiva olla kun esim tuonne Helsingin jäähalliin eksyy huutamaan niin siellä pitää meteliä sen 80% ajasta ja kaikki vieressä vaan mulkoilevat, mutta SITTEN kun IFK tekee sen maalin niin jopas sieltä tulee keskisormea ja virnuilua joka suunnasta ja nauretaan kuinka jokerit on perseestä jne. Kyllä mulla veri siinä vaiheessa kuohahtaa ikävä kyllä pahemman kerran ja toinen juttu on sitten se kun halleissa herätään kannustamaan sitä omaa joukkuetta minuutti ennen loppua kun ollaan vähintään se kaksi maalia johdossa viidellä kolmea vastaan. "Oli tosi hyvä fiilis kyllä hei hallissa koko matsin ajan" yea right.. Jokainen kannustaa toki tavallaan.
 
Suosikkijoukkue
JYP, NY Rangers
Täydellinen riman alitus soittaa hallissa oijoijoi-renkutusta heti maalin jälkeen.
Mikäs tuossa nyt on vikana? Mielestäni lähes yhtä hyvä kuin IFK:n "mamma"-systeemi joka alkaa heidän tehdessään maalin. Ei sitäkään ikinä ole mukava (itseasiassa helvetin ärsyttävä!) kuulla vierasjoukkueen fanina, mutta melko hankala sitä on henkilökohtaisena vittuilunakaan ottaa. Loistavia kotiyleisön tunnelmannostattajia kumpainenkin.

Mutta tuosta Synergian vieraspäädyn järkkäristä on valitettu kyllä jo melkoisen paljon. Olkaa ihmeessä yhteydessä johonkin JYPin toimihenkilöön asian tiimoilta, kun ei tuollainen virkaintoisuus palvele ketään missään. Minä ainakin tykkään kuunnella myös vierasfanien huutoa tai laulua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös