Jääkiekko ja sattuma

Viestiketju osiossa 'Yleinen jääkiekkokeskustelu' , aloittajana Jone29, 13.11.2014 klo 19.27.

  1. Kennel Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Tekstin muotoilu oli tosiaan väsyneenä melko kankeaa.

    Pitkälti samaa kamaa kuin useimmat muutkin ketjun viestit. Siitä, että joukkue tekee vastustajaa enemmän maaleja, ei voida päätellä sen ansainneen voittonsa (ellei sattuma ole jotenkin maagisesti ansaittua). Se ei siis välttämättä ole parempi tai paremmin suorittanut joukkue, vaikka useimmiten näin onkin.

    Ylipäänsä touhu karkaa sekavaksi jorinaksi, sillä monimutkaisissa tilanteissa, kuten joukkueurheilussa, kahden tasaisen joukkueen välillä paremmuuden määrittely objektiivisesti on mahdotonta. Urheilutapahtuma itsessään on osapuolten välinen sopimus siitä, että keskinäiseen paremmuuteen haetaan suora vastaus antautumalla etukäteen sovittujen sääntöjen ohjaamaksi. Joskus lopputulos antaa huonon kuvan joukkueiden tasoerosta, mutta tämä on osaltaan urheilun suola. Voin myös kirjoittaa softan, joka antaa lopputuloksia ilman satunnaisuutta, mutta se on aika tylsää seurattavaa.

    Olisi muuten hauskaa (ja luultavasti ihan perseestä), jos jääkiekkoon lisättäisiin arvostelutuomarit, joiden pisteytys vaikuttaisi sarjataulukkoon.
     
  2. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    En tiedä tunnenko kanadalaista pelikulttuuria riittävän hyvin, mutta väitän että jos jossain jääkiekossa niin Kanadassa pelataan junnuista alkaen niin, että sattumalle jäisi mahdollisimman vähän tilaa. Koska jääkiekko-ottelun voittaja ratkaistaan sillä kumpi joukkue on tehnyt enemmän maaleja, Kanadassa keskitytään maalintekoon. Tämä näkyy niin yksittäisten pelaajien henkilökohtaisena osaamisena tuhansien laukaustoistojen jälkeen kuin joukkueiden pelitavassa. Siinä keskeistä on se, että hyökkäys pyritään päättämään isolla prosentilla laukaukseen kohti maalia. Josta sitten seuraa riittävän monta kertaa toistettuna niitä hyviä asioita kuten olemme monta kertaa kuulleet.

    Vanhemmat jatkoaikalaiset muistavat kenties Jimi Corsin. Hän toimi mm. Italian maajoukkueen maalivahtina ja myöhemmin maalivahtikoutsina Buffalossa ja St.Louisissa. Corsi oli kuin Kekäläinen eli hän tallensi kaiken mahdollisen pelaajista ja pelaamisesta ja kehitti sen perusteella yhä enemmän myös NHL:ssä käytössä olevan tilastoinnin. Yksi sen nykyään tunnettu ja paljon käytetty osa on Corsi, joka mittaa laukauksia, laukausmahdollisuuksia ja toisaalta blokattuja vetoja. Tähän tilastointiin kuuluu monta osaa ja niiden avulla voidaan mitata yksittäisen pelaajan kuin joukkueenkin arvoja 5vs5, 5vs4, 4vs5 jne pelaamisessa. Jimi Corsin työn jatkajia on paljon ja tilastointia on kehitelty edelleen ja Jimi kehittää sitä edelleen myös itse. Eräs tulos minkä näin joskus alkusyksystä oli sellainen, jonka mukaan muistaakseni noin 40 prosenttia ottelun lopputuloksesta menee sattuman ja 60 prosenttia kaikkien muiden (materiaaliero, pelitapa, kotietu, rasitus jne) piikkiin. Lisätty 27.11: Todennäköisintä on se, että kirjoituksessa on tarkoitettu noin 40 prosentissa otteluita olevan merkittäviä sattumapohjaisia tapahtumia kuin että 40 prosentissa otteluita sattumalla olisi määräävä asema lopputuloksessa muussa mielessä kuin ehkä maaliluvuissa.

    Käytän Corsia apuna, mutta kun puhutaan sattuman vaikutuksesta ottelun lopputulokseen NHL.ssä, pitää ymmärtää perusasia. Useammankin runkosarjan ottelussa joilla ei niin väliä ole kummallekaan, sattuman osuus on merkittävästi suurempi kuin playoff-sarjan voittajaa haettaessa. Sattumalla on kuitenkin aina iso merkitys. Kun HIFK voitti mestaruuden 2011, joukkue oli Jokereita vastaan tappiolla voitoin 0-2 ja 2-3. Kuudennen ottelun jatkoajalla muuan Hentunen (Jokerit) pääsi yksi läpi, mutta Riksman torjui. Jos Hentunen olisi tehnyt maalin, HIFK olisi pudonnut Jokereille voiton 2-4 ja Kari Jalonen olisi haukuttu kaikkien aikojen luuseriksi, koska hän oli kesken ottelusarjan selvittelemässä jos sovittua, tulevaa pestiään ja siitä kieltäytymistä Lahdessa sikäläisten kiekkopomojen kanssa. Sattuma tai kiekkojumala armahti Jalosen ja HIFK:n ja loppu on historiaa.

    Tarkkaa sattuman osuutta yksittäiseen otteluun ei voida koskaan etukäteen arvioida, mutta olen huomannut sen, että esimerkiksi vedonlyöjillä on inhimillinen taipumus nähdä tilastoista sattumana jotain sellaista mikä todellisuudessa ei ole sattumaa. Eräs ammattilainen pahoitteli muutama aika sitten ottelua, jossa Real Madridin olisi pitänyt voittaa itselleen merkityksettömässä CL-ottelussa vastustaja kevyesti 2-4 maalilla eikä maalilla kuten voitti. Laukauksetkin kohti maalia olivat jotain 18-2. Katsoin ottelun ja miten RM pelasi? Varoi jokaista tilannetta jotta ei loukkaantumisia tulisi. Ronaldo oli pääsemässä läpi ja näki että tulee taklaus. Hän luopui käytännössä pallosta. Niinpä tilastoihin voi merkitä, että Realin pieni voittoa oli sattumaa eikä vastannut tilastoja, mutta todellisuudessa Real pelasi siten että a) se voittaa ottelun ja b) mitään muuta ei tehdäkään. Jos vastustaja olisi tehnyt maalin, siinä vaiheessa Real olisi pistänyt vaikka kaksi vaihdetta lisää ja kuitannut itsensä taas johtoon.

    Yllä olevalla tarkoitan sitä kuinka vaikea on määritellä mikä on sattumaa ja mikä on tietoisen toiminnan tulosta.
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 14.15
  3. Diesel Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Tämä näkemys on kovin tutun kuuloinen, ja edelleen minulle kovin hämmentävä. Miksi tällainen tilanne, kuten Riksmanin torjuntaan päättynyt Hentusen läpiajo, halutaan tietoisesti nähdä sattuman sanelemana? Eikö kyse ennemminkin ollut Hentusen suorituksen riittämättömästä tasosta ja/tai Riksmanin suorituksen riittävästä tasosta? Nämä kaksi yksittäisen pelaajan suoritusta määrittivät osaltaan sitä, kumpi joukkue kyseisessä ottelussa ja ottelusarjassa suoritti toista paremmin.

    Lisäksi ihmettelen sitä, miten tässä ketjussa hetkittäin puhutaan niinkuin sattuma olisi ennustettavuuden vastavoima! Ei se, että ottelun voittaja on vaikea ennustaa, tarkoita, että ottelun voittajan ratkaisi sattuma! Se tarkoittaa vain, että ottelun voittaja määräytyy niin moninaisen tapahtumien, sattumien ja suoritusten vyyhdin kautta, että sen tarkka ennakoiminen on täysin mahdotonta.

    Kuvaanpa vielä sitä väittämääni, että sattuma on läsnä jokaisen jääkiekko-ottelun jokaisessa sekunnissa ja jokaisessa suorituksessa:

    Syöttö (Onko lapaan kertynyt lunta, mihin kohtaan? Oliko jäässä kuoppa joka sai syöttäjän horjahtamaan syöttöhetkellä jne.)
    Kiekon liukuma metri, sentti ja milli (Onko jää tasainen vai oliko jääkoneelta tai luistelun jäljestä tullut pompun aiheuttava epätasaisuus jne.)
    Syötön vastaanotto (onko jää vastaanottokohdassa siloinen, onko visiiriin tullut hikiroiske juuri näkökentässä jne.)
    ...jokainen voinee jatkaa listaa haluamaansa suuntaan, ottaa huomioon vastustajan toimintaan jatkuvasti vaikuttavat sattumat, tuomareiden toimintaan vaikuttavat sattumat jnejne. Näistä kun rakentaa sattumien ketjun, vaikkapa yhden minuutin ajalta, alkaa vähitellen ymmärtämään sattumien valtaisan lukumäärän. Itse asiassa niitä on äärettömän paljon: mitä pienemmissä ajanjaksoissa ja pienemmissä alueissa sattuman vaikutusta tarkastelemme, sitä useampia sattumanvaraisia tekijöitä löydämme. Tästä pääsemme siihen, että jos heitämme kolikkoa miljoona kertaa, päädymme erittäin lähelle tasapeliä kruunan ja klaavan välisessä ottelussa.

    Näin ollen, niin tyypillistä ja ilmeisesti jokseenkin inhimillistä kuin se onkin, on suoraan sanottuna virheellistä ajatella, että jokin yksittäinen sattuma olisi merkittävämpi kuin ne kahden minuutin aikana tapahtuneet 114 aiempaa sattumaa, vaikka se yksi sattuma erottuisi katsojan silmään paremmin. Siksi sattuma ei ratkaise jääkiekko-otteluita juuri koskaan. Voittajan ratkaisee se, kumpi joukkueista pystyy suorittamaan kyseisenä tapahtumahetkenä toista paremmin, ts. kumman suorittaminen pitää onnistumisen todennäköisyyden korkeampana. (Tämän jälkeen voidaan tietysti keskustella siitä, oliko vaikkapa toiseen joukkueista ennen ottelua iskenyt vatsatautiepidemia sattumaa - vai olisiko se voitu välttää paremmalla käsihygienialla - eli joukkueen/organisaation paremmalla suorittamisella...)

    Siksi hämmästelen isosti ajoittaisia valmentajien lausuntoja: "Kyllä näillä tilastoilla olisi pitänyt voittaa, oltiin parempi joukkue." Nämä lausunnot hyväksyn totuudenmukaisiksi ainoastaan kahdessa tapauksessa: voittaneen joukkueen maaleista joku/jotkut ovat syntyneet aivan poikkeuksellisen peliin tavallisesti kuulumattoman sattuman (esim. ns. kenttämestarin erikoisen johdosta) tai erityisen selvän tuomarivirheen (hyväksytään maali joka tehtiin kädellä heittämällä tms.) Tällaisiin ratkenneita otteluita kuitenkin näkee todella harvoin.

    Ottelun, sarjan, ja mestaruuden voittaa siis suurella todennäköisyydellä juuri se joukkue, joka on pystynyt parempaan suoritukseen kuin muut.
     
    Viimeksi muokattu: 26.11.2014 klo 22.47
  4. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Ei kai siihen ainakaan kirjoitukseni osalta muuta syytä ole kuin lukutaitosi? Tilannehan ei ollut sattuman sanelema, vaan hyvä syöttö jota seurasi parempi torjunta kuin laukaus. Jos kuitenkin sattuma olisi puuttunut peliin, kiekko olisi voinut mennä maaliin vaikka suuntaa muuttaen jään railosta, siitä Riksmanin mailan kautta tolppaan tms. Sattuma siis armahti ja loppu on historiaa.
     
    Viimeksi muokattu: 26.11.2014 klo 23.16
  5. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Tilastotieteen ammattilaiset ovat saaneet muistaakseni suhdeluvun n 60-40 ennustettavuuden ja sattuman väliselle suhteelle. Tämähän ei tarkoita että voittajan ratkaisisi sattuma, vaan todennäköisesti muut tekijät, joihin kuuluvat mm. voimasuhteet, kotietu jne. Sattumalla tarkoitetaan kaiketi esimerkiksi maalia, joka perustuu kaikkea muuta kuin pelinhallintaan, alkutilanteeseen, voimasuhteisiin tai esim ulosajoa vahinkotilanteesta tms tai näiden käänteistä tilannetta tai vaikkapa jalkapallon puolella ehdottomasti rangaistuspotkun arvoista virhettä tai ehdottomasti maalia, jotka molemmat jää tuomarilta huomaamatta. Kuten yritin tuoda esille, en ole ihan varma näin suuresta sattuman vaikutuksesta jääkiekko-ottelun lopputulokseen vaan suhtaudun lukemaani lukuun ainakin hieman epäillen. Ottelun voittaja voidaan ennakoida hyvinkin tarkasti. Siihen perustuvat mm. kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden kertoimet noin 0.95 tai jopa sitä suuremmalla palautuksella. Ne eivät ole koskaan yksittäisessä ottelussa oikein täydellisesti ja erittäin harvoin oikeassa kun kohde avataan, mutta ne ovat lopulta keskimäärin hyvinkin oikeat.

    Olemme samaa mieltä siitä, että ottelun, sarjan, ja mestaruuden voittaa siis suurella todennäköisyydellä juuri se joukkue, joka on pystynyt parempaan suoritukseen kuin muut. Lisään tuohon vielä sen, että sarjan ja mestaruuden voittaminen kestää jo muutaman mahdollisen epäonnisen sattuman enemmän kuin yksittäisen ottelun voittaminen.
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 00.55
  6. Kirjoittelija Jäsen

    Lainaus:
    Olisi kiva tietää, että millaisissa tapauksissa tällainen suhdeluku tilastotieteen ammattilaisten mielestä pätee. Miten tasaisista joukkueista pitää olla kyse, jotta nuo lukemat pätevät? Jos Kanada ja Hollanti pelaavat parhailla miehistöillään 60 minuutin panoksellisen lätkäottelun, sattuman vaikutus voittajaan on kaukana 40 prosentista.

    Lainaus:
    Mun käsittääkseni kertoimenlaskennassa on aika paljon kyse sen pohtimisesta, miten massat kuvittelevat ottelun päättyvän.
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 02.27
  7. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Kyllä. Näissä ja vastaavissa otteluissa sattuman osuus on lähes mitätön. Ehkä saamme asiasta joskus faktaa.

    Lainaus:
    Kun puhutaan maailmanlaajuisista luotetuista isoimmista vedonvälittäjistä (esimerkkinä Pinnacle ja Sbobet), ne laskevat kertoimet optimoiden oman tuottonsa kaikissa tulosvariaatioissa. Jos jokin vaihtoehto painottuu liikaa, muiden kertoimia nostetaan. Tavoite ei ole olla oikeassa tai pohtia massojen käyttäytymistä, vaan tehdä tasaista voittoa lopputuloksesta riippumatta - ja antaa massojen pelata. Avauskertoimissa massojen kuvittelun huomioimista kyllä esiintyy. Päätöskertoimet tunnetuissa ja isoissa sarjoissa (esimerkkeinä Valioliiga tai NHL) ovat kuitenkin keskimäärin erittäinkin oikeassa, joten väite voittajan tarkan ennustettavuuden mahdottomuudesta ei pidä paikkaansa. Sen tekevät vedonlyöjät itse.
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 05.45
  8. Kirjoittelija Jäsen

    Lainaus:
    Onko sulla tästä linkata jotain dataa?

    Lainaus:
    Itse miellän asian niin, että avauskertoimien määrittelyhän sitä varsinaista kertoimenlaskentaa nimenomaan on. Sen jälkeen lähinnä reagoidaan massojen liikkeisiin, kuten itsekin tuossa kerrot.
     
  9. Saul Goodman Jäsen

    Lainaus:
    Tarviiko tästä sen kummempaa dataa? Montako vetomiljonääriä tunnet?

    Nykyään isoissa lajeissa markkina on keskimäärin hyvinkin tehokas. Se että jotkut pystyvät voittamaan näistä pitkässäkin juoksussa johtuu siitä, että pelaaja voi valita pelaamansa kohteet, toisin kuin välittäjä.

    Lainaus:
    Harva firma enää varsinaisesti laskee kertoimia vaan avauskertoimiksi laitetaan vähän mitä sattuu(kärjistys) olemattomilla panosrajoilla ja odotellaan että markkina korjaa ne "oikeiksi", jolloin ne voidaan avata isoillakin rajoilla. Esim mainittu Pinnacle toimii juuri näin.

    Kannattaa joskus koittaa vaikka itse tehdä arviolinjoja vaikka koripalloon. Ei todellakaan tarvi olla mikään Einstein että saa ne sellaiseen ballparkkiin jolla ne voisi laittaa vaikka avauskertoimiksi.

    Lainaus:
    Osittain totta mutta ei täysin. Myös välittäjien on toisinaan pakko ottaa näkemystä peleihin.
     
  10. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Äkkiseltään vähän löytyi linkkejä, mutta tämä alla oleva linkki on tuore ja määrä on riittävä. Joku on tutkinut vastikään 37 000 futiskohteen päätöskertoimet Pinnaclella ja hyvin ne vastaavat. Markkina on keskimäärin hyvinkin oikeassa:

    http://www.vastaveto.com/keskustelut/blogit/kayttajan-blogi-vol-3/260/?wap2
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 11.00
  11. Diesel Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Päinvastoin. Sattuma oli läsnä tilanteessa sen joka hetkessä, eikä armahtanut, koska se ei koskaan armahda (eikä tuomitse) ketään. Pelaajien kyky suorittaa johti siihen, että lukemattomien sattumatekijöiden (jotka jo tuollaisessa lyhyessä aikajänteessä ovat runsaslukuisuutensa vuoksi varsin tasaväkiset) ja pelaajien suorituksen yhteisvaikutuksen lopputulema oli Riksmanin joukkueelle suotuisa.

    Ja tosiaan, väite siitä, että 40% otteluista päättyisi sattuman sanelemaan lopputulokseen, on naurettavaa puppua. Tuollaiseen väitteeseen voi päätyä vain valitsemalla ottelun sisältämistä tuhansista sattumista vain muutaman ja väittämällä niiden olleen ottelun lopputuloksen kannalta merkittävämpiä kuin ne tuhannet muut sattumat yhteisvaikutukseltaan olivat. Järjetön ajatus.

    Edelleen tässä keskustelussa sotketaan omituisella tavalla ennustettavuus, sattuma sekä ottelun lopputuloksen ratkaisseet tekijät.
    Selvennän vielä tätä sekavaa vyyhtiä:
    1) Ottelun odotetusta lopputuloksesta voi laatia ennusteen. Ennuste voi olla oikea, tai se voi olla väärä. Ennusteessa ennustetaan joukkueiden suoritustasoa, ei sattumaa (sattuman todennäköisyys on 50/50, eli merkityksetön).
    2) Sattuma vaikuttaa ottelutapahtumassa lukemattomin tavoin, ja se ei sellaisenaan liity millään tavalla ottelun lopputuloksen ennustettavuuteen. Sattuma vaikuttaa jokaisessa ottelussa täsmälleen yhtä paljon. (Poislukien aiemminkin mainitut erittäin harvinaiset ja ottelun sääntöjen/luonteen vastaiset satunnaiset tapahtumat.)
    3) Ottelun lopputuloksen ratkaisee joukkueiden suoritukset, joiden ennustamisesta on kohdassa 1) kyse.
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 11.48
  12. Klose16 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Die Deutsche Nationalmannschaft
    Sattuma on hankala asia ihmisille käsitettäväksi. Senkin takia on laadittu säännöt, jotka helpottaa tulkitsemista. Peli taas on mielekästä siksi, että sattumaan voi koittaa vaikuttaa.
     
  13. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Olen koittanut googlata lukemaani loppukesältä/alkusyksyltä, mutta en ole sitä löytänyt kun en ole varma siitäkään, julkaistiinko teksti USA:ssa vai Kanadassa. Todennäköisintä on se, että kirjoituksessa on tarkoitettu noin 40 prosentissa otteluita olevan merkittäviä sattumapohjaisia tapahtumia kuin että 40 prosentissa otteluita sattumalla olisi määräävä asema lopputuloksessa muussa mielessä kuin ehkä maaliluvuissa. Joten ei tuomita tilastotieteen ammattilaisia, mutta minut voidaan ristiinnaulita heidän tekstinsä väärästä tulkinnasta. Täytyy löytää teksti ja kun (tai jos) se löytyy, pistän ao. kohdan tänne kokonaan. Kyse oli referoinnista liittyen Jimi Corsin työhön.
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 11.55
  14. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Tämä on hyvä tiivistys. Eri mieltä toki olen siitä, että sattuma vaikuttaisi jokaisessa ottelussa yhtä paljon. Sattuma voi vaikuttaa tietyssä ottelussa vaikka viisi kertaa jokaiseen maaliin, mutta seuraavissa 100 ottelussa ei kertaakaan. Valitettavasti sattumalla on joskus vaikutus myös ottelun lopputulokseen joukkueiden suorituksia huomioimatta. Esimerkiksi futiksen MM-kioissa tehdyt maalit jotka eivät olleet maaleja tai maalit joita ei nähty tai rankkarit jotka vihellettiin väärinä ja jätettiin vihelmättä vaikka olisi pitänyt. Näitä on ollut futiksen MM-kisoissa kaiketi joka kerta jopa useammassakin ratkaisevassa ottelussa ainakin nyt viime kesään asti. Keskimäärin sattuman todennäköisyys on käytännössä aina sama kuten kirjoitatkin.
     
    Viimeksi muokattu: 27.11.2014 klo 12.11
  15. Diesel Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Nämä laskisin itse tuohon sulkeisiin sijoittamaani joukkoon "erittäin harvinaiset ja ottelun sääntöjen/luonteen vastaiset satunnaiset tapahtumat". Videotarkistushan vähentää tuota väärien maalituomioiden määrää oleellisesti jääkiekossa.
     
  16. Kirjoittelija Jäsen

    Lainaus:
    Esim. pieleen menneet paitsioliputukset maalitilanteissa tai väärät rankkarituomiot päivänselvissä tilanteissa ovat jalkapallossa kaikkea muuta kuin harvinaisia tapauksia ihan jo senkin takia, että tuomarien määrä suhteessa pelaajien määrään on niin pieni, että tuomarit joutuvat väkisinkin tekemään monia ratkaisujaan todella huonon "kuvakulman" perusteella ja/tai ihan liian kaukaa. Puhumattakaan siitä, että jalkapallon paitsiosääntöä ei voi ihmissilmällä edes valvoa mitenkään mielekkäällä tarkkuudella.
     
  17. BigRedCat Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Minusta tuntuu että täällä ollaan nyt vähän sivuraiteilla keskustelussa. Eihän jääkiekossa ole mitään kvanttitasolla havaittavaa satunnaisuutta, vaan satunnaisuus kumpuaa lähinnä siitä, että tietomme ja ymmärryksemme on rajallinen. Sinällään jääkiekkohan on hyvin determinististä toimintaa. Emme vain koskaan voi havaita sen lainalaisuuksia tarkasti, emmekä tarkkailla yhtäaikaisesti kaikkea peliin liittyvää esim. molekyylitasolla. Siinä kontekstissa kun täällä puhutaan sattumasta, olen Dieselin kanssa osin eri mieltä, ja väitän lopputuloksen ratkeavan joukkueiden suorituksen ja sattuman yhteisvaikutuksesta. Täyttä puppua on väittää sattumien hyödyttävän molempia 50-50 suhteessa yhdessä ottelussa.

    Esim. maalivahdin torjuntatyöskentely perustunee siihen, että tietyissä tilanteissa kannattaa peittää tiettyjä alueita, sillä tällöin suurella todennäköisyydellä kiekon saa torjuttua. Ikinä maalivahti ei voi kuitenkaan reaktiohetkellä olla varma, että vetäjä ampuu juuri tälle alueelle. Tiettyjen alueiden peittäminen on silti ns. "hyvä veto". Laukojakaan ei voi tietää miten juuri kyseenalainen maalivahti reagoi juuri tietyssä tilanteessa. Hän voi tietää vain, miten maalivahdit (ehkä jopa miten juuri tämä maalivahti) yleensä reagoivat vastaavissa tilanteissa. Tällöin laukojan puolesta on "hyvä veto" yrittää jotain, mikä menee hyvällä prosentilla maaliin.

    Otetaan esimerkki: Laukoja A vetää onnistuneen laukauksen alueelle, joka parhaassa torjunta-asennossa jää peittämättä ja jolla on laukauspäätöstä tehdessä hänen näkökulmastaan (ja meidän muiden) 99% todennäköisyys mennä maaliin. Kuitenkin maalivahti B reagoi laukaukseen väärin: Sen sijaan että hän reagoisi kuten harjoituksissa on treenattu, eli tässä kuvitteellisessa tilanteessa peittäisi tavalla, jolla tuosta sektorista tulevista vedoista hanskaan tarttuisi 98%, hän asettautuukin tavalla, jolla vedoista jäisi kiinni vain 70%. Kuitenkin, tällä tavalla väärin pelatessaan, hän tulee omasta näkökulmastaan täysin onnekkaasti peittäneeksi juuri sen kulman johon veto suuntautuu. Kuitenkin voidaan sanoa vetäjän pelanneen tilanteen hyvin, ja maalivahdin huonosti. Kummallakaan ei ole tietoa toimintapäätöstä tehdessään siitä, mitä toinen varmuudella tarkalleen tekee. Niinpä on puhdasta jälkiviisastelua väittää tilanteessa torjunnan olleen parempi kuin laukauksen. Tämä esimerkki on rautalankamallinen osoitus siitä, että lopputulos ei sanele toiminnan paremmuutta, esim. tilanteessa Riksman vs. Hentunen.

    Diesel menee mielestäni metsään siinä, että hän sekoittaa samanarvoisiksi pienet sattumat, joissa ensinnäkin vaikutus on minimaalinen ja toiseksi esiintymistaajuus ottelussa on valtava, ja enemmän peliin vaikuttavat sattumat, joita ei yhdessä ottelussa ole "miljoonia". Eikä tällaisen tarvitse olla mikään vatsatautiepidemia. Joukkueen hyvyyttä voi toki olla esim. se, miten elinvoimainen sen pelitapa on suhteessa esim. huonoon jäähän, otteluruuhkaan, vastustajien erilaisiin pelitapoihin jne. Yleisesti urheilijoilta kuultu kommentti esim. huonon jään suhteen on, että "se on sama kaikille, eli ei ole vaikutusta". Loogisesti täysin kestämätön kommentti. Kahden erilaisilla vahvuuksilla pelaavan joukkueen voimasuhteita saattaa esim. jään huono kunto heilauttaa suuresti toisen jengin eduksi. Joku toinen, kokonaisvaikutukseltaan vastaavankaltainen seikka saattaisi puolestaan suosia jään huonosta kunnosta kärsivää joukkuetta.
     
  18. op777 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Juhani Tamminen
    Aravirta äsken kehui tätä ketjua Maikkarin lätkästudiossa. #torillatavataan
     
  19. Diesel Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Hyvin sanottu siellä perällä!

    Lainaus:
    Tämä on hyvä ja mielenkiintoinen esimerkki. Yllä esittämäsi tulkinta tilanteesta olkoon tulkinta A: (tiivistetysti) maalivahti huono, hyökkääjä hyvä -> maalivahti torjuu.
    Rinnalle tarjoan samasta tilanteesta tulkinnan B: Radioselostaja: "uskomattoman upeaa jäätävän rauhallista torjuntatyöskentelyä maalivahti B:ltä!"

    Meistä kukaan, todennäköisesti edes maalivahti itse, ei pysty erittelemään syitä, mitkä saivat hänet valitsemaan kyseisen torjunta-asennon tuossa tilanteessa - johtuen juuri BigRedCatin mainitsemasta havaintokenttämme rajallisuudesta. Syystä tai toisesta hänen valintansa, tai paremminkin asentonsa, kuitenkin johti juuri tässä tilanteessa itsensä kannalta suotuisaan lopputulokseen.

    Ja sitten oma kritiikkini koskien kumpaakin tulkintaa: jos maalivahti itsekään ei pysty varmuudella kertomaan mitkä tekijät johtivat hänen valintaansa ja sitä seuranneeseen torjunta-asentoonsa, kuinka me muut voisimme tietää, mitkä tekijät johtivat maalivahdin "huonoon" valintaan? Entä jos torjunta-asento oli epäoptimaalinen jäässä olleen röpelön vuoksi? Tai horjahduksen, joka johtui puolustajan osumasta hänen luistimeensa hetki ennen torjuntaa? Vai havaitsiko maalivahti alitajuisesti tilanteessa jotain, mikä sai hänet vaistomaisesti valitsemaan harjoitellusta poikkeavan torjunta-asennon? Olisiko huonompi maalivahti näiden satunnaisten tekijöiden johdosta päätynyt tätäkin huonompaan torjunta-asentoon? Vai oliko maalivahdin torjunta-asento itse asiassa maalivahdin valitsemaa asentoa parempi siksi, että jäässä oli railo joka hidasti hänen päätymistään valitsemaansa huonoon torjunta-asentoon? Entä hyökkääjä: onnistuiko hän laukaisemaan kiekon millintarkasti juuri siihen kohtaan johon aikoi? Jos osui, kuinka monta hänen sadasta laukauksestaan keskimäärin osuu juuri niin tarkasti? Mitkä kaikki sattumanvaraiset tekijät selittävät sitä, että vaikkapa 96 sadasta laukauksesta ei osu yhtä tarkasti juuri tavoiteltuun kohtaan? Kysymysten listaa voisi jatkaa - käytännössä loputtomiin. Lienee kuitenkin järkevämpää hypätä suoraan johtopäätökseen: sattumanvaraiset tekijät olivat tässäkin tilanteessa jokseenkin 50-50, ja ratkaiseviksi muuttujiksi jäivät yksilöiden tekemät valinnat, huolimatta siitä, että valintoihin johtaneita taustatekijöitä ja sattumanvaraisten muuttujien vaikutusta siihen miten valinnat toteutuvat, on mahdotonta selvittää.

    Lainaus:
    Edelleen kaipaan esimerkkiä tilanteesta, jossa yksittäinen sattumanvarainen tekijä on varmuudella vaikuttanut tilanteeseen enemmän kuin muut sattumanvaraiset tekijät. (Poislukien erittäin harvinaiset pelin luonteeseen kuulumattomat sattumat.) Kuten edellä kirjoitin, ei BigRedCatin esittelemä esimerkkitilanne ole yhtään vapaampi lukemattomien sattumanvaraisten tekijöiden vaikutuksesta kun mikään muukaan tilanne. Hänen tulkinnassaan vain valitaan huomion kohteeksi tietyt sattumanvaraiset tekijät. Kieltäydyn siis hyväksymästä sitä, että valitsisimme merkityksellisiksi vain tietyt sattumat siksi, että havaintokenttämme on rajallinen - ovathan havaintokenttämme ulkopuolisetkin tapahtumat ja sattumat täysin todellisia (vai kaatuiko puu, jos kukaan ei sitä nähnyt tai kuullut?).

    Lainaus:
    Onko tällaisessa huonon jään tilanteessa sattumaa, miten kunkin joukkueen pelitapa sopeutuu huonompaan jään laatuun? Vai onko kyse joukkueen valmentajien tekemistä valinnoista? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet näiden valmentajien valintoihin pelitapaa valitessa? Tosin, mikäli ko. tilanteessa jää on selvästi huonompi kuin yleensä oletetaan, laskisin omissa kirjoissani tällaisen tapauksen "erittäin harvinaisten pelin luonteen vastaisten" tapahtumien joukkoon. Kuten aiemminkin totesin, näissä harvinaisissa tapauksissa ottelun lopputulokseen voi oleellisesti vaikuttaa ulkoinen sattumanvarainen tekijä.

    Josta mieleen tuleekin yksi uusi tulokulma tähän asiaan: miksi jääkiekossa on varsin tarkat ja kattavat säännöt? Itse keksin tältä istumalta kaksi syytä.
    1) Jotta urheilijoiden terveys olisi riittävän turvattu.
    2) Jotta olosuhteet ja sallitun toiminnan rajat olisivat kaikille samat ja ennalta tiedetyt. Saman voisi muotoilla toisin: jotta sattumanvaraisten tekijöiden vaikutus ottelussa olisi mahdollisimman vähäinen - eli sattuma vaikuttaisi mahdollisimman tasapuolisesti.
     
    Viimeksi muokattu: 18.12.2014 klo 23.03
  20. ernestipotsi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Jääkiekopeli on sarja peräkkäisiä kaksinkamppailutilanteita. Se alkaa aloituksesta ja päättyy yleensä kiekonriistoon/-menetykseen tai laukaukseen. Käsitellään tässä nyt aloituksia ja laukauksia, koska ne ovat helpoimmin tilastoitavia ja analysoitavia merkkejä sattumasta. Liigan parhaiden aloittajien aloitusten voittoprosentti on n.60%. Kauden aikana sentterit osallistuvat parhaimmillaan reilusti yli tuhanteen aloitukseen. Se, että liigan paras aloittaja häviää 6 tai 7 aloitusta peräkkäin, ei ole mitenkään tavatonta.

    Laukaukset. Tässä tapauksessa tarkoitan vain NHL-mallista tilastointia jossa vain maalia kohti menneet (torjutut laukaukset ja maalit) lasketaan. Keskimäärin maalivahti torjuu n. 90% laukauksista. Hyvä maalivahti lähemmäs 95% ja huono maalivahti alle 90%.

    Hyvä pelisuoritus on sitä, että pelaaja aloittaa yli 50% aloituksistaan tai, että hän torjuu yli 92% torjuntaprosentilla pitkässä juoksussa. Kuitenkin yksittäisiset tilanteet ovat sellaisenaan tarkasteltuna pelkkää sattumaa, josta ei voi päätellä urheilijan paremmuutta toiseen verrattuna. Toisekseen aloitukset ja torjunnat ovat hyvä esimerkki siitä kuinka erilaiset sattumanvaraisuudet vaikuttavat peliin enemmän kuin toiset. Seitsemällä peräkkäisellä aloitusvoitolla peliä ei ratkaista, mutta kolmella peräkkäisellä päästetyllä maalilla näin useimmiten tapahtuu.
     
  21. Diesel Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Onko kyseinen aloittaja mielestäsi ollut liigan paras aloittaja tuolla jaksolla, jolla hän häviää 7 peräkkäistä aloitusta? Minun mielestäni ei, johtuen siitä, että hän on hävinnyt 7 peräkkäistä aloitusta, mikä on erittäin huono suoritus (olettaen, että joukkueen edun mukaista on pyrkiä voittamaan jokainen aloitus).

    Lainaus:
    Miksi hyvää suoritusta ei voisi tarkastella lyhyemmällä ajanjaksolla? Onko 100m olympiafinaali sattumanvarainen tapahtuma, sillä suoritus kestää vain n. 10 sekuntia? Onko pelaajan tekemä taidokas soolomaali sattumanvarainen tapahtuma siksi, että sen suorituksen kesto oli vain kolme sekuntia?

    Lainaus:
    Kysynkin nyt: kumpaan todella uskot? Siihen, että kaikki aloitukset ovat sattumaa, vai siihen, että toiset aloittajat ovat parempia kuin toiset? Onhan selvää, että mikäli jokainen yksittäinen aloitus on pelkkää sattumaa, ei pelaajien suorittamisen taso vaikuta onnistumisprosentteihin, vaikka aloituksia tehtäisiin miljoona. Onko liigan parhaalla aloittajalla siis vain yksinkertaisesti parempi munkki kuin muilla? Vai onko sittenkin niin, että pelaajien suoritustaso vaikuttaa siihen, kumpi aloituksen voittaa? Tai, vielä alleviivaavampi esimerkki: jos minä, viimeksi 90-luvulla kiekkoa pelannut, lähtisin aloittamaan liigasenttereitä vastaan, voittaisinko n. puolet aloituksista?
     
  22. ernestipotsi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Täh?
    Pelaajan hyvyyttä ei voi absoluuttisesti määritellä liian lyhyellä ajanjaksolla. Dominik Hasek oli aikansa paras maalivahti mutta hänkin päästi maaleja. Maalin päästäessään hän ei yhtäkkiä muuttunut maailman huonoimmaksi ja seuraavan torjuttuaan taas maailman parhaaksi. Ei yksittäisiä suorituksia voi arvioida huomioimatta sattumaa.

    Jorma Vuoksenmaalta löytyy loistava sattumaa käsittelevä artikkeli:
    http://www.pokeritieto.com/artikkelit/yleinen/jorma-vuoksenmaa-pokeri-onnenpeli-vai-taitopeli.html
     
  23. Diesel Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Et siis ymmärtänyt tällä erää mistä puhuin. Hasek tottakai päästi maaleja. Ja välillä jopa siksi, että torjui huonosti. Hasekin suoritustaso siis vaihteli loistavasta huonoon, vaikka hän pitkällä aikavälillä tarkasteltuna olikin kenties kaikista paras. Se, että Hasek torjui välillä huonosti, ei ollut sattumaa. Se oli hänen suoritustasonsa ailahtelevaisuutta, inhimillisyyttä - ethän varmaankaan vakavalla naamalla väitä, että Hasek torjui aina loistavasti, ja päästi helppoja välillä vain siksi, että sattuma puuttui peliin?

    Yritän selventää vielä:
    Kyllä, pelaajan tai joukkueen suoritustasosta saadaan pitkäaikainen käsitys seuraamalla joukkuetta pitkään. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että jokainen ottelutapahtuma on myös joukkueen suoritustason ilmentymä. Kuten myös jokaisen pelaajan jokainen yksittäinen suoritus.

    Toistan edellistä viestiäni, mutta yritän tehdä asian ymmärrettävämmäksi... Teet nimittäin perustavaa laatua olevan loogisen virheen, jos väität näiden kahden asian olevan paikkansa pitäviä:
    A) yksittäiset aloitukset ovat pelkkää sattumaa
    B) aloittajien taitotaso vaikuttaa siihen kuka voittaa enemmän aloituksia.
    Vain toinen näistä väitteistä voi pitää paikkansa, sillä ne kumoavat toisensa.

    Olen jo aiemmin tässä ketjussa maininnut sen tosiseikan, että veikkaaja, veikatessaan ottelun voittajaa, pyrkii ennustamaan joukkueen suoritustason, ei sattuman mahdollista vaikutusta siihen. Tästä myös Vuoksenmaa puhuu.

    Kun Vuoksenmaa sanoo, että cup-muotoisessa turnauksessa voi tapahtua yllättäviä asioita enemmän kuin pitkässä sarjassa, Vuoksenmaa on oikeassa. Tällainen yksittäisen ottelun "yllättävä" lopputulos ei kuitenkaan tarkoita, että ottelutapahtuman sisällä vaikuttanut sattuma olisi aiheuttanut "yllättävän" tuloksen. Tuloksen yllättävyys aiheutuu siitä, että joukkueiden suoritustaso vaihtelee (kuten Hasekinkin), ja sen vuoksi joukkueiden välisissä otteluissa tulee useinkin tuloksia, jotka ovat vastoin ennakko-odotuksia. Silti sellaiset tulokset eivät ole sattuman aiheuttamia.

    Otan vielä kaksi poimintaa Vuoksenmaan tekstistä:
    1) "...on tikanheitto epäilemättä taitolaji, koska suoritusta toistettaessa onnen osuus katoaa."
    Tästä on kyse myös pallopeleissä. Minun väitteeni on, että jo yhdessä ottelutapahtumassa on niin paljon toistoja ja erilaisia suorituksia sekä ääretön määrä huomaamattoman pieniä sattumanvaraisia yksittäistapahtumia, että lähes 100%:ssa otteluista ottelun voittaja on ottelutapahtuman aikana paremmin suorittanut joukkue - ja sattuman merkitys lopputulokseen on kutistunut nollaan, sillä sattuma vaikuttaa tasapuolisesti, kuten kolikonheitossa.
    2) "Paremmin pelaava joukkue hankkii enemmän maalintekopaikkoja ja hyödyntää ne paremmin kuin heikompi vastustajansa, mutta jos onni on jalkapallojoukkuetta vastaan, joutuu valmentaja toistamaan viikottain lehdistä luettavan lausunnon: ”olimme parempia, mutta hävisimme, koska pallo ei pomppinut meille”."
    Tämä lause on pallopelien joukossa käsittämättömällä tavalla vakiintunut toteamus, joka on virheellinen n. 100% tapauksista. Pallo, tai kiekko, pomppii aina hyvinkin tarkkaan samalla tavalla, tiettyjen fysiikan lakien mukaisesti, ja sattumalla on osuutensa jokaisen pomppuun, jonka kiekko ottelun aikana pomppaa. Siksi kiekon pomppimista ottelutapahtuman aikana voidaan verrata kolikonheittoon. Jos kiekko pomppaa jääkiekko-ottelussa, sanotaanpa vaikka, 1500 kertaa, pomppujen satunnaisuus johtaa siihen, etteivät pomput voi olla toisen puolella, vaan niiden suotuisuus joukkueiden välillä menee erittäin lähelle tasalukemia. Kuten käy myös, jos heitämme kolikkoa 1500 kertaa. Tähän voi moni todeta: "no, se yksi pomppu kuitenkin sai kiekon pomppaamaan veskarin räpylästä tolpan kautta maaliin, ja kyseinen pomppu ratkaisi ottelun, eli sattuma ratkaisi ottelun ja se yksi pomppu oli ratkaisu". Verrataanpa tätä kolikonheittoon: Jos minä valitsen kruunan ja vastustajani klaavan, ja heitämme 1500 kertaa - oliko se heitto, joka lopulta johti tilanteeseen 751-747, ratkaisevampi kuin kaikki ne aiemmat, vai olivatko kaikki heitot yhtä tärkeitä voittajaa ratkaistessa? Minun väitteeni on, että ne maalia edeltäneet ja sitä seuranneet pomput olivat ottelun kuluessa maalin syntymisessä yhtä merkittäviä kuin jokainen heitto kolikonheitossa. Näin ollen minusta ei ole loogisesti kestävää perustetta sille, että joku yksittäinen pomppu olisi todella ollut merkittävämpi kuin mikä tahansa muu pomppu.

    Valmentajat muuten näyttävät varsin yleisesti tarkastelevan ottelutapahtumia tiettyjen osatilastojen kautta. Uskoakseni he toimivat näin siksi, että ko. tilastojen yhteys ottelutapahtuman voittajaan on tilastollisesti merkittävä - joten valmentaja päättelee: "mikäli kykenemme toistuvasti olemaan vastustajaa parempia tietyissä osatilastoissa, voitamme valtaosan otteluista". Esimerkiksi parhaalta maalintekosektorilta maalia kohti ammuttujen laukausten määrä on uskoakseni tilastollisessa yhteydessä ottelun voittajaan. Tämä on kuitenkin samanlainen tilastollinen todennäköisyys, kuin vaikkapa vedonlyöntiyrityksen antamat kertoimet ottelun voittajasta. Todennäköisyys on olemassa, mutta se ei tarkoita, että aina voittaja on se joukkue, joka voitti kyseisen tilaston. Eihän vedonlyöntitoimistokaan odota, että ottelut päättyvät aina sen joukkueen voittoon, joille he antoivat pienemmän kertoimen. (Eivätkä useimmat veikkaajatkaan odota, että pienemmän kertoimen joukkue voittaa aina.) Myöskään kyse ei ole sattumasta, vaikka parhaasta sektorista enemmän laukauksia ampunut joukkue häviää ottelun. Kyse voi olla esimerkiksi vastustajan maalivahdin omaa maalivahtia paremmasta suorittamisesta tai hyökkääjien laukausten huonosta laadusta suhteessa vastustajan laukausten tasoon tai lukemattomasta määrästä muita joukkueiden suoritustasoa ilmentäviä tekijöitä.

    Tämän vuoksi on loogisesti kestämätöntä väittää, että ottelun voittajan ratkaisi sattuma - tai että ottelun voitti huonommin suorittanut joukkue. Tällainen väite on pelin päälle sylkemistä, nulikkamaista kunnioituksen puutetta yhdessä luotua hienoa ottelutapahtumaa kohtaan.
     
    Viimeksi muokattu: 19.12.2014 klo 22.56
  24. douppi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, NP#1, Liverpool
    Hyviä kirjoituksia yllä. Kun puhutaan sattumasta urheilussa, niin mun mielestä ei kannata kuitenkaan liikaa "monimutkaistaa" asioita vaikkapa jääkiekossakaan. Esimerkiksi prosenttikiekon tietävät kaikki (enemmän maalipaikkoja, enemmän voittoja pitkässä juoksussa), mutta yksittäisten ja varsinkin jonkun ratkaisevan poff-ottelun ratkaisijat ovat usein paineen kestäviä huippuja, MUTTA nuo ottelut yllättävän usein ratkeavat myös johonkin tuuriräppäisyyn, jonka jälkeen duunaripelaaja-mattimeikäläisestä tulee supersankari.

    Ennakkosuosikit pelkäävät noita 7-pelejä esim. änärissä altavastaajaa enemmän. Siksi ne koittavat kaikinvoimin ratkaista ne hyvissä ajoin. Tässä piilee myös urheilun (ja varsinkin pudotuspelien) suola.
     
  25. ernestipotsi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Tämä nyt on ihan silkkaa paskaa vaikka teksissäsi on muuten erinomaisia pointteja. Tottakai molemmat pitävät paikkansa. Yksittäistapahtumana aloitus voi päättyä miten tahansa, mutta todennäköisesti hyvä aloittaja voittaa ja huono aloittaja häviää aloituksensa. Aloituksissa on kiistatta olemassa taitoelementti - sen todistavat tilastotkin, mutta sattuman osuutta ei voi poistaa. Esimerkiksi vastustaja ja vastustajan reagointi aloitukseen tai mihin tahansa kaksinkamppailutilanteeseen on toisen osapuolen näkökulmasta satunnaista.
    Otetaan yksinkertaistettu esimerkki rangaistuslaukauksista: laukoja joko laukoo räpylän tai kilven puolelle. Hänen vahvuutensa on toinen näistä. Maalivahti torjuu joko räpylällä tai kilvellä ja hänen vahvuutensa on jompikumpi näistä. Vastustajaa voidaan scoutata hänen vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Jos laukojan A vahvuus on ampua kilven puolelle, joka on maalivahdin B heikkous, niin sinne kannattaa A:n puolesta useimmiten ampua. Mutta ei aina, koska tällöin maalivahti tietäisi tämän ja pystyisi sijoittumaan niin, ettei kilven puolelta voi tehdä maalia. Pointti on siinä, että maalivahti ei voi tietää laukojan ratkaisua joka on hänen omasta suorituksestaan riippumaton ratkaisu.


    Yksittäisen ottelun aikana erilaisia merkityksellisiä satunnaistapahtumia ei tule riittävästi, jotta voisit väittää paremmin suorittaneen joukkueen aina voittavan. Satunnaistapahtumat kun ovat painoarvoltaan hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi pelin lopputulokseen hyvin vähän vaikuttavia suorituksia ovat mm. keskialueen syöttö, yksittäinen luistimenpotku, aloitus jne joita tulee sadoittain tai tuhansittain joka pelissä. Sen sijaan maalintekotilanne, rangais...voittomaalikilpailu tai tuomarin päätös ison rangaistuksen antamisesta ovat sellaisia satunnaistapahtumia joita esiintyy ottelussa vähän, mutta niillä voi olla välitön vaikutus ottelun lopputulokseen.


    ps: Meikäläinen painuu tästä lomille ja pillua on todennäköisesti luvassa. Riippuen omasta suoritustasosta sekä asiaan vaikuttavista satunnaiselementeistä. Limpun valumista maaliin ei voi varmistaa, koska videotarkistusta ei käytetä. Huolimattomalla roiskimisella maalin edessä voi silläkin olla seurauksensa. Käytöskakkosen saaminen puolestaan on hyvin pitkälti toisen osapuolen päätös.
    Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta!