I feel bad.

  • 3 551
  • 15

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Ti 13.7.2002

Kouvolan jäähalli on viileä kesän keskellä. Uskomatonta, että kesä on vihdoin "ohi" ja kiekkokausi alkaa. Mutta sitten tuleekin turpaan divarijengiltä. Ei se mitään, kyllä KooKoolle sen suo, onhan se melkein meidän pikkuveli nykyään. Niin ja Vallukaan ei pelannut.

Mutta meillä on Cipruss! Vittu se jätkä voittaa SaiPan pistepörssin. Tilanne 2-1 KooKoolle, Skriko sanoo penkillä ekille "We need you now, Eki" ja kohta tilanne on 2-3. Eki teki kolmannen. Vittu miten hienoa, kun taas pelataan lätkää!

Ke 14.8.2002

Jumalauta meillä on kova jätkä tiimissä! Bombic, vittu, monta sataa minuuttia jäähyjä aiemmilta kausilta. Bombicin AHL-jengin fanit nimesivät ukon "The Mad Bomber" -nimellä. Rapperswil hävisi, Marco Capaul sai tuntea Bomberin kovuuden ja Vallu avasi maalitilin. Eki teki kaksi, vittu se voittaa SaiPan pistepörssin.

Ke 11.9.2002

Tietysti. Jukurit niisti tänään SaiPan harjotusmatsissa ja mikkeliläiset vittuilee ankarasti. "Suljettu liiga on perseestä!" Joojoo. Lubo on kova. Eki voittaa SaiPan pistepörssin.

23.9.2002

Ai jumalauta! Me ollaan kingejä. Kalle Kerman on vitun kova jätkä, Vallu on jumala ja SaiPa on kova. Kauden neljäs piste kolmannessa ottelussa. Jokerit oli kolmessa minuutissa kesytetty. Kaunista. Upeeta. Mahtavaa.

Ti 1.10.2002

Voi mitä nannaa! Lukko kaatui tänään 9-2. Melkosen hienoa. Totuuden nimissä, peli päättyi 4-1. Kaikki, mitä tapahtui sen jälkeen, oli jotain muuta kuin liigakiekkoa. Mutta helvetin kivaa se oli! Vaic on jumala. Vaic voittaa SaiPan pistepörssin.

To 3.10.2002

"Ne ei vaan suostu häviimään." Sanoin työtoverille pelin päätyttyä. Lubo tasoitti pelin minuutti ennen loppua. Vittu miten hienoa on kannattaa näin hyvin pelaavaa joukkuetta.

Tänään kun juteltiin avovaimon kanssa, tuli mainittua, että tää on just se kaus, mitä mä oon koko elämäni ajan odottanu. Mä hengitän tätä joukkuetta ja nyt ne pelaa vitun hyvin. Toisena liigassa. Siis vittu miten hienoa taistella pudotuspelien kotiedusta. Loistavaa.

To 17.10.2002

Jotenkin on se fiilis, että tänään se tapahtuu. SaiPa häviää tänään ekan matsin tän kauden liigassa. Tai siis toisen kerran mut jää ekan kerran pisteittä. Kymmenen pistematsia putkeen, aika kova juttu. Mut perkele, HPK:kin meinaa hävitä. Ai, ei meinaakaan. Luulin että olin väärässä mut en ollutkaan. No, ei se mitään, homma jatkuu.

To 21.11.2002

Vittu mä vihaan jyppiä. Siis vittuvittuvittu. Vitun komee nousu mut ei riittänyt. 4-5. Rasittaa. 0-5:stä 4-5:een. Viimenen maali tuli liian myöhään. Mulla oli taas fiilis, aattelin että ois vitun makeeta voittaa. Kolmannen erän alku näytti siltä, kuin olisin oikeessa. Mut ei ne jaksanu. Hyvä taistelu kuitenkin. Täältä tullaan. Cipruss on paska.

La 23.11.2002

Täys tupa toisen kerran tällä kaudella. Turpaan tuli vitusti. No, täältä tullaan.

Pe 13.12.2002

Melkeen kaks sataa!!! Vittu melkeen kaks sataa tyyppiä fanimatkalla. Jokerit joutu melkeen taipumaan, mut tasurikin on hyvä. Lubo on kingi ja Bomberkin parantaa koko ajan. Hyvä reissu, vaikka ne vitun kolme tyyppiä menikin johonkin toiseen bussiin taukopaikalla ja tunti niitä etittiin. No, ei se mitään. Oli kivaa.

La 18.1.2003

Petr Fuckin Ton. Vittu kaks avmaalia ja yks komee yvmaali. Vitun Kärpät. Vitun ostojoukkue. Me jouduttiin ansaitsemaan paikka nousun jälkeen ja joku vitun Kyrpät on heti nousun jälkeen topneljä -joukkue. Vituttaa. Olis meilläkin rahaa. Komeeta kiekkoo ne pelaa, though.

Ti 21.1.2003

Hahah, Tappara oli kesy. Kivaa katella tollasia matseja, näiden takia näitä jaksaa käydä. Täydellinen vierasmatsi SaiPalta. Tuntuu hyvältä. Nähdään sittenkin pudotuspelit tänä vuonna!

Ti 28.1.2003

Niin. Kärpät on kova. Oispa viikonloppu niin tänään ryypättäis. Vittu, miksei me hankittu vahvistusta tai kahta??? Vituttaa. Eki on über paska.

Ti 11.2.2003

Hahaa, 0-2, in your face HIFK! Ai. 4-3. Jaa. No, sellasta se on. Taistellaan vielä. Ekillä oli muten paikkoja. Tekikö? Ei.

La 22.2.2003

Vallu on kingi! Jumalauta, hienoo jätkät, mitähän sitä kirjottas otsikoks? "Machulda sytytti SaiPan" vai "SaiPa tarrasi oljenkorteen"? Oho, tasotus. No, jatkoajalla hoidellaan, mullahan oli risti pitkävedossa. Jaa. Tomas. Vittu.

Summeri soi. Pikkuhiljaa sitä tajuaa, että tämä ottelu oli viimeinen mahdollisuus tarrata kiinni taisteluun. Pikkuhiljaa sitä tajuaa, että nyt, juuri nyt, alkoi kauden 03-04 harjotusmatsien odottaminen. Vittu, kaus on ohi. Ohi. Joka vitun kevät tää hetki on perseestä. Tällä kertaa vaan tuplaperseestä.

Vittu itkettää. Pitäs mennä lehdistötilaisuuteen tekee juttua. Tai siis kommentteja noukkimaan. Ei jaksa. Vituttaa liikaa. Ei kestä sitä vitun tekohauskaa vitsailua. Muut "median edustajat" tekee vaan töitä. Ei niitä oikeesti vituta tää juttu. Ei niin paljon kuin mua.

Tää oli se kaus, mitä mä olin odottanu koko elämäni. Tää oli se kaus. Ei SaiPan seuraavat muutamat kaudet ala noin. Toisena. Vittu toisena monta kierrosta. Vitut.

Ketähän meille tulee ens kaudeks. Jännää nähdä uudet pelipaidat. Toivottavasti me ollaan Marski Cupissa.
 

Pioneer

Jäsen
Loistava kirjoitus. Tunnetilat kuvastavat täydellisesti omiani.

SaiPa antoi tällä kaudella huomattavasti enemmän, mitä olisin ennen kautta voinut kuvitella. Keltainen sydän sykkii näin vastoinkäymisten hetkillä kovemmin kuin koskaan.

Me tullaan taas, perkele!
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuota se on se SaiPan ja miksei monen muunkin joukkueen fanin arki... tunteet heilahtevat, ilo seuraa surua ja toisinpäin. Kaunis alku saa ruman lopun. Viisas sanoo että ainoastaan petturipaska silloin itkee ja vonkuu, vaikka osoittaa olevansa vain tunteva ihminen. Inhimillisyyteen kuuluu luonnollisena osana tietynlainen suhteellisuudentajunpuute ja pettymyksen aiheuttama riipaisevakin surulaulu joka kajahtaa ilmoille toisinaan.
Riipaisevaahan tuota oli lukea, kun muistaa millainen pieni jännitys oli puserossa itselläkin kun alkukausi oli yhtä epätodellisen makeaa unelmaa. Pää täysi kohtuuttomiakin haaveita. Pahemmin ei voisi pikkulapselta tikkunekkua kädestä riistää kuin sittemmin tapahtui.
Tulee pitkä ja tuskallinen odotus, kunnes saamme uuden tilaisuuden yrittää. Jälleen joutuu sydän koetukselle ja toivomme paikkaa auringossa... Saa nähdä murskaako todellisuus unelmat jälleen kerran. Toivon mukaan ei.
 

pest

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Sähköpostiini ilmestyi tämänsävyinen viesti:

SaiPa - Uskomaton joukkue. Ei mikään joukkue missään palloilulajissa pysty tollasiin suorituksiin kuin Saimaan Pallo oy. Ei mikään, ei koskaan.

Disney vois oikeestaan tehä seuraavan mighty ducks elokuvan SaiPasta, joukkueesta mikä ei koskaan voita. Joukkueesta, jonka ainoa pelitapa on pelätä virheitä ja roiskia kiekkoa pois. Etenkin johtoasemassa. Elokuvasta tulisi liikuttava ja satiirinen farssi päähenkilöiden painiskellessa surkuhupaisien pelkotilojensa kanssa. Myös perinteistä, ns. slapstick komediaa tuossa elokuvassa olisi yllin kyllin päähenkilöiden yrittäessä pelata jääkiekkoa oikeiden joukkueiden kanssa, hortoillen kentällä vailla päämäärää ja kaatuilemalla hassusti. Nuo samaiset päähenkilöt, jääkiekkoilijat ja heidän valmentajansa, tuottaisivat katsojille kyyneliä sekä säälistä, että vahingonilosta. Katsojat vääntelehtisivät vuoroin kanssaihmisen epäonnistumisen myötäelämisen tuottamasta fyysisestä kivusta, vuoroin vahingoniloisen naurun tuottamista vatsakrampeista. Tässä ratkiriemukkaassa komediassa kuvattaisiin myös tämän säälittävän joukkueen kannattajia, noita ilmiselvästi vailla minkäänlaista aivotoimintaa olevia ihmisiä, jotka jaksavat vuodesta toiseen uskoa parempaan huomiseen. Nämä tahattoman komiikan suurlähettiläät kansoittavat yhä uudestaan ja uudestaan tuon omaksi tuntemansa joukkueen kotiareenan, joka on myöskin kaikessa rujoudessaan surullisella tavalla kovasti joukkueensa ja kannattajiensa näköinen.

Eräät heistä jaksavat kannattaa tuota jääkiekon elävää kuoliaaksinaurattajaa jopa satojen kilometrien päästä joukkueen kotikaupungista. Nämä kannattajat ovat ehkä kaikista heikkopäisimpiä ja näinollen takaavat elokuvayleisölle ratkiriemukkaimmat hetket. He virittäytyvät kuuntelemaan rakastamansa joukkueen edesottamuksia aina silloin kun joukkue pääsee oikean jääkiekkojoukkueen vieraaksi oikeaan jäähalliin. Kuuntelu on mahdollista nykyisen teknologian suomien puitteiden myötä tietokoneen välityksellä, Internet kun mahdollistaa nopean tiedonsiirron maailman ääreen ja takaisin silmänräpäyksessä.

Tämä surkuhupaisan joukkueen kaikista vähäjärkisimmille kannattajilleen tarjoama otteluissa myötäelämisen mahdollisuus on myös hyvin tragikoomisella tavalla joukkueensa näköinen. Selostajana toimii rutinoitunut ammattinäyttelijä: mies pystyy näkemään jäällä tilanteessa kuin tilanteessa taidokasta jääkiekkoa pelaavan vierasjoukkueen. Välillä kyseinen näyttelijä pystyy jopa puhumaan tuosta joukkueesta aivan kuin kyseessä olisi oikea jääkiekkojoukkue! Yhteys tuohon näyttelijään katkeilee toki säännöllisisn väliajoin, tämän realiteetin muistuttaessa koko joukkueen ympärille rakennetun organisaation leikkimielisestä suhtautumisesta asiaansa.

Elokuvan ehdottomasti parasta antia olisi kuitenkin tuo kannattajien vankkumaton usko joukkueeseen, tuo täydellinen tosiasioista piittaamattomuus ja mielipuolisuutta hipova mielikuvitusmaailmassa eläminen ja oman joukkueensa oikeisiin joukkueisiin rinnastaminen. Tämän ihmisryhmän käytös on kuitenkin niin irrationaalista ja absurdia, että aika ei kenties ole vielä kypsä tälle tulevaisuuden kassamagneetille. Eihän sitä kukaan uskoisi.

Tunteen puuskassa ja syvän vitutuksen vallassa, 20.2. 2003 xxxxx

Ps. Saako viimeiseen peliin tuoda ison lipun jossa lukee:
"Kaarna haista paska!"
 
Viimeksi muokattu:

Hamraan

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ottawa Senators, Edmonton
Kiitoksia tuosta viimeisestä PS:stä. Se piristi muuten varsin negatiivisiä tunnelmia. Mun puolesta saa tuoda.
Miksi "aina" käy näin? Miten voi ryssiä noin helvetin hyvän alkukauden?

Mistä tähän syitä osaisi etsiä? Toivottavasti joku (lue: lehtimies) puristaa valmentajilta, pelaajilta ja johtoportaalta syvälliset kommentit ja mielipiteet tästä kaudesta.
 

Vaicci#63

Jäsen
Tää on just tätä. Joka perkeleen vuosi samaa paskaa. Aina tiputaan viimeisten joukossa. Itku kurkussa eilen rukoilin SaiPan viimeisen mahdollisuuden puolesta, mutta tietysti oli ennalta arvattavissa että joukkue sössii senkin tilaisuuden. Talous on kunnossa, mutta mitä me siitä faneina hyödymme. Toimitusjohtajamme on iso kana, joka sai trauman talousvaikeuksista vuosia sitten. Kaarna ei uskalla enää hankkia meille pelaajia, ja jos hankkii, ne ovat täytemiehiä.

ILKKA KAARNALLE POTKUT! Tätä on kestetty jo liian kauan. Jos ili jatkaa, ensi kausi ei tuo poikkeusta. Hankitaan Cipruksen tasoisia pelaajia ja näillä mennään. Mä vaihdan Hifkin leiriin jos ensi kaudella jatkuu sama rumba. (niin no liityn ja liityn...)

Kysymys kuuluukin: ILKKA , MIKÄ ON TASOITUKSESI?

edit: tuli vähän yliammuttua...
 
Viimeksi muokattu:

mirasane

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Penguins, sympatiat Ässille
Murmelilta hyvä kirjoitus. Aika samanlaiset fiilikset täälläkin päässä. :(
 

Aksu

Jäsen
Murmelin fanaattisuuden tuntien tuossa tuli ytimekäs ja jopa lievä versio kaikista kauden aikan velloneista tunteista. Samaa sarjaa menee itselläkin. Vitutus on mieletön. Alkukaudesta oli kaikissa seminaareissa sun muissa koulutuksissa ympäri suomea jalat viisi metriä maanpinnan yläpuolella kun pieni ja pippurinen, oma joukkue, Saipa heilui liigan kärkiporukoissa. Onnitteluja tuli sieltä täältä, budjetteja vertailtiin. Helvetti kun oli hienoa tuntea pitkästä aikaa, että joukkueessa tehdään kaikki oikein. Ja sitten alkoi... tappio ja pari. Ei hätää vielä. Peli näytti hyvältä. Putki ei katkea. Lisää pistemenetyksiä. Suksi ei luista. Pelillinen taso on heikon ja välttävän rajamailla. Pisteitä tulee sieltä täältä. Joulun jälkeen alkoi toden teolla pelottamaan. Ei käänny kurssi. Ja nyt monen mutkan kautta tässä pisteessä. Siirtorajalla revin verkkarit jos toisetkin. Eihän meille kukaan tule. Ilkkaa haukuttiin ja osa puolusteli. "Kyllä se yritti!" Tuo ei kelvannut minulle silloinkaan, saati nyt. Yrittämisellä ei pelkästään tätä maailmaa pyöritetä, täytyy myös osata. Tulokset kertovat. Ollaanko meillä tyytyväisiä tähän? Monta kautta poissa pleijareista. Johto kokee onnistuneensa. Ajettiin nuoria sisään jne. Ei paljon kiinnosta. Toivottavasti faneja ei käytetä väärin. Mehän sinne halliin menemme, tapahtui mitä tapahtui. Seuraa ei vaihdeta kuin autoa. Antakaa meillekin jotain. Muistot elävät aina, mutta ei jaksa niissä elää. Ainakaan tänään. Tai koko keväänä. Jääkiekko kiinnostaa seuraavan kerran paljon kun ensimmäiset harjoitusottelut tulevat. Sitten katsellaan. Uusia löytöjä, pari paskaa hankintaa. Tavoitteena playoff paikka. Pakko olla. No, tavoitteita voi heitellä. Minäkin asetan niitä. En minä tiedä. Vituttaa. Yhtä sekava pää kuin tämä kirjoituskin. Tiistaina hallille. Jääkiekkoa. Saipa pelaa. Miksi ei jaksa sytyttää? Niin, miksi... kausi loppuu.
 

Vaicci#63

Jäsen
Olen samaa mieltä Aksun kanssa tässäkin asiassa.

Voisi se Kaarna nyt edes sähköpostiin vastata kun asiallisen viestin hänelle lähetin.
Ihmettelen edelleen , miten joku vielä puolustelee tj:mme. Neljä kertaa jääty play-offeista peräjälkeen ja silti ollaan tyytyväisiä seuran työhön. Talous kyllä on kunnossa, mutta urheilullisuudesta Ilkalla ei näytä olevan mitään hajua.

DALE, tule takaisin ja johdata meidät play-offeihin!
 
Viimeksi muokattu:

Hepitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Juuri näin

Kyllä on paska fiilis. Pelillisesti menty alaspäin jatkuvasti. Viime pelejä ollaan johdettu ja romahdettu loppuminuuteilla. Missä vika?

Ensimmäistä kertaa elämässäni menin koripallopeliin ennemmin kuin SaiPan peliin. Päätin etten rahojani Ilkalle anna, kun ei se niitä kuitenkaan käytä. Sama se pelataanko mestistä vai liigaa, kun ei edes yritetä sinne top-8:an.

Ajatukset heiluu laidasta laitaan ja mistään ei saa kiinni. Viime kautena ei ...uttanu läheskään näin kovaa, kun ei sillo ees joukkue lupaillut mitään. Nyt tiputtiin korkealta ja kovaa. Millonkohan tulee kausi jolloin Ilkka malttaa jättää golf-kentät ja etsiä niitä pelaajia? No ei se mitään, kun talous on kunnossa ja tasoituskin tippui.

-H-
 

Poison

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viimeisen kotipelin jälkeen ajattelin minäkin hieman kirjoitella tuntojani menneestä kaudesta tähän ketjuun, oikeammin ehkä voisin sanoa, että teen nyt purkautumisen. Aiemmin en sitä halunnut tehdä, tai oikeastaan en tuntenut pystyväni siihen, koska ajatuksia oli liikaa ja liian sekalaisina pinnalla.

Alkukausi oli jotakin käsittämättömän hienoa. Varmaan jokaiselle fanille se oli kuin balsamia haavoille. Itse yritin olla koko ajan hieman varuillani ja jalat maan pinnalla, koitin nimittäin silloin muistaa sen, että jossain vaiheessa tulee tipahtaminen omalle tasolle. Tuossa vaiheessa vain luulin, että se oma taso olisi sellainen, millä taisteltaisiin tosissaan sijoista seitsemän tai kahdeksan runkosarjassa. Noh, joku voisi ehkä nyt sanoa, että olihan SaiPa pitkään taistossa mukana. Itselläni vain tulee tässä kohtaa vastaan se fakta, että SaiPa oli vielä helmikuussa taistossa mukana vain hyvän alkukauden takia. Jos alkukausi olisi pelattu samalla tavalla, kun kevätpuolisko, ei pleijarihaaveita olisi kovin hirveästi tarvinnut missään vaiheessa edes miettiä.

Ennen joulua olin kummissani ihme notkahduksesta ja tason täydellisestä tipahtamisesta. Kuten jo sanoinkin, en odottanut noin täydellistä notkahdusta, vaikka pelitason tippumiseen olinkin varautunut. Tuolloin kuitenkin olin vielä hyvin toiveikas, ajattelin, että joulutauon aikana joukkue vielä ryhdistäytyy ja pelit tulevat jatkumaan runkosarjan jälkeenkin. Tasapeli JYP:ä vastaan ja kotivoitto HIFK:sta antoivat vielä lisätoivoa, etenkin tuon kotivoiton jälkeen olin melkoisissa fiiliksissä ja mieli oli pitkästä aikaa kevyempi SaiPankin suhteen.

Tuon jälkeen sitten surraa hieman tyhjää, mutta toivo eli kuitenkin koko ajan. Machuldan täydellinen pimennossa oleminen mietitytti ainakin minua paljon ja joka pelissä toivoin oikeastaan SaiPan voiton ohella eniten sitä, että Vallu palaisi tasolleen. Välillä noita merkkejä olikin ilmassa, ja kun pelikin aina välillä rullasi, jaksoivat pleijarihaaveet yhä hengittää.

Helmikuu, jaa-a. Tappioita tappion perään, kahdeksasta ottelusta kaksi voittoa. Sen jälkeen, kun "länsirannikon kiertue" hävittiin, alkoi tuntumaan jo erittäin v-mäiseltä ja usko horjui. Jokerit-pelin jälkeen olo oli ehkä kaikkein paskin, silloin päähän upposi lopullisesti se ajatus, että "Heippa pleijarit, katsellaan uudestaan ensi vuonna". Välillä jaksoi tosin yhä tehdä laskelmia ja leikitellä teorialla, mutta käytännössä en enää pudotuspelipaikkaan uskonut. Pettymys ja "fanin tuska" ilmeni minussa myös niin, että etenkin loppukuusta ja nyt maaliskuun alussa tuntui välillä jopa siltä, että hiton hyvä, kun pelit loppuvat. En kuitenkaan missään vaiheessa ollut kääntämässä selkääni SaiPalle tms.

Eilen viimeisessä kotipelissä pleijarihaaveiden sortuminen ei enää jaksanut kovin paljoa harmittaa, pahin harmitus oli jo mennyt ohitse. Vaikka aiemmin oli tuntunut, että hyvä kun pelit loppuvat, tunsin kuitenkin jonkin asteista haikeutta, kun eilen astelin pois hallilta. Kautta olisi ollut mukava vielä jatkaa.

Kokonaisuudessaan kaudesta jäi hieman huono maku suuhun, ja olo on tyhjä, mutta hyvä alkukausi pelastaa paljon. Jonkin asteinen kiukku suuntautuu Ilkka Kaarnaa kohtaan, minulle ei oikein riitä se, että "Kaarna kyllä yritti parhaansa pelaajamarkkinoilla". En kuitenkaan jaksa sen enempää Kaarnaa syytellä, se ei hyödytä mitään, eikä sekään ole varmaa, että yksi uusi mies olisi koko joukkueen kevätkaudella sytyttänyt. Ehkä pienen riskin olisi kuitenkin voinut ottaa, mutta, mutta... Turha enää jossitella.

Ensi keskiviikkona esitelmöin SaiPasta lyhyesti englanniksi, jossain välissä harkitsin tuskissani aiheen vaihtamista, mutta en kuitenkaan sortunut siihen. Tuon esitelmän myötä nollaan tämän kauden, ja alan odottamaan ensin uusia pelaajasopimuksia ja sitten treenejä ja harjoituspelejä ennen kauden alkua. Puoli vuotta on pitkä aika fanille, jolle hallille meno on elämäntapa, mutta siinä ajassa kerkeää aina innostuskin kasvamaan uudestaan. Ehkä kiekkoon ja SaiPaankin puutuisi, jos se olisi ympärivuotista.
 

Mai

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti Poison

Puoli vuotta on pitkä aika fanille, jolle hallille meno on elämäntapa, mutta siinä ajassa kerkeää aina innostuskin kasvamaan uudestaan. Ehkä kiekkoon ja SaiPaankin puutuisi, jos se olisi ympärivuotista.

Olisin voinut kirjoittaa tuon itse. Nyt tuntuu surkealta, harmittaa, suututtaa, ärsyttää, miksi meille aina käy näin. Nyt en jaksaisi ajatella koko jääkiekkoa, mutta ensi viikolla mietin jo kiivaasti mikä joukkue juhlii tämän vuoden Sm-kultaa. Ja kotikisat seuraan aivan varmasti. Kesällä osaan ehkä olla kuukauden miettimättä jääkiekkoa, sitten innostus harjoitusmatseista ja kauden alusta on sietemätön, alkaa suunnilleen laskea päiviä siihen, että pääsee taas katsomaan miltä uusi joukkue näyttää.
Jotenkin on oppinut tässä viime kausien aikana hyväksi unohtamaan sen, että SaiPa lähtee joka kevät liian aikaisin lomalle. Mutta aina välillä se harmi tulee mieleen, varsinkin silloin kun muut joukkueet juhlivat menestystään.
Eilen en olisi osannut lähteä hallilta,varsinkin kun alkukaudesta näytti ilmeiseltä että tällä kaudella mennään pitkälle, myönnän tuudittautuneeni tuohon ajatukseen silloin kun näytti ettei kukaan pysty SaiPaa voittamaan, ainakaan kotona.
Puoli vuotta on pitkä aika, kun tulevan kauden otteluohjelma selviää kesällä en mitenkään jaksaisi odottaa kauden alkua, niin ikävä sitä on nähdä SaiPan pelaavan. Ja kun kausi oikeasti syksyllä alkaa olen taas täynnä uutta intoa ja aivan varma ettei tänä vuonna kausi voi loppua runkosarjaan. Tuntuu, että aina vain odottaa liikoja kauden suhteen, toivottavasti ensi kaudella SaiPa osoittaa odotukseni oikeiksi (en ala ajattelemaan negatiivisesti vaan SaiPa pelaa itsensä pitkälle).Mutta ilman noita toiveita paremmasta kaudesta ei jaksaisi SaiPan otteita seurata, en minä ainakaan jaksa ennen kauden alkua ajatella, että ihan kiva jos ollaan kymmenensiä.
Tämä kausi meni nyt näin, jotain muuta odotin. Alkukausi meni liiankin hyvin, ei enää loppukaudesta osannut suhtautua taaperrukseen. Ensi kauden toiveena tasainen kausi, sellainen että ei pääse kannattaja unohtamaan miltä tuntuu voittaa ja miltä hävitä.
 

rico

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Oli aivan pakko kaivaa tämä esille. Tunnelmat ovat aivan samat.

Eipä tuo joukkue olisi edes ansainnut pelata play-offsissa. Katsotaan nyt sitten mielenkiinnolla kuka vie mestaruuden.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti Ted Raikas

Tulee pitkä ja tuskallinen odotus, kunnes saamme uuden tilaisuuden yrittää. Jälleen joutuu sydän koetukselle ja toivomme paikkaa auringossa... Saa nähdä murskaako todellisuus unelmat jälleen kerran. Toivon mukaan ei.
Historia toistaa itseänsä. Ei muuta kuin odottamahan jälleen kerrahan...
 

Ronnie

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Hifk
Tällästähän tää on. Samaa paskaa on tullut katseltua toiveikkaana jo niin monta kautta, ettei enää jaksa oikein vittuuntua tai suuttua kun SaiPa pelaa niin kuin pelaa. Aina tehdään homma niin jännäksi, että loppukaudesta voidaan alkaa puhua "teoreettisista playoff-mahdollisuuksista". Ratkaisevimmat pelit sössitään sitten sellaisella varmuudella, että voidaankin siirtää puheenaiheet jo ensi kauden uuteen tulemiseen.

Itse ajattelin jo valmentajan vaihtuessa, että nyt muuttuu ääni kellossa ja peli alkaa kulkea. Ja vitut. Sama paska jatkuu. 17 viimeistä ottelua ja niistä 1 voitto, 4 pistettä. Pelicanskaan ei pysty tähän. Ei tuollaista tyrimistä kukaan viitsi mennä katsomaan. Myydään se Machulda vielä jonnekin ja katotaan saadaanko alle 1000 ihmistä Kisapuistoon.
 

Mammutti

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Blackhawks,Cam Neely, Timo Peltomaa
Viestin lähetti Ronnie
Myydään se Machulda vielä jonnekin ja katotaan saadaanko alle 1000 ihmistä Kisapuistoon.

Ja kohta on joku sanomassa, että katsojat pettävät Saipan..
Olikohan tiedossa etukäteen etteivät katsojat tule halliin, jos peli ei kulje ja pisteitä tule..

No, riski otettiin ja nuoret puolustajat eivät kantaneet (hyvän alun jälkeen) joukkuetta eteenpäin.. eikä muuten moni muukaan puolustaja..

Kesäharjoittelu näyttää siis menneen perseelleen (taas), ainakin jos on nykyisen valmentajan kommentteja uskominen..

Vastuunkantajatkin hyytyivät kun hätä oli suurin.. nyt ei puhuta siis Machuldasta, joka teki (tekee) tappioputken aikana pisteitä..

Jamo ei yksin voittanut montaa peliä.. kuten oli odotettavissa.. maalitkin jäivät tekemättä.. *hymiöitä oman maun mukaan*

Olikohan tässä kaikki..
Positiivisia asioitakin kyllä on, ei vaan nyt tee mieli niitä alkaa luetella..

Taas voi alkaa jauhaa jokavuotista sontaa "kuinka jokainen pelaa ylpeydestä ja omasta pelipaikastaan ensi kauden joukkueessa".
Tietäen Mälkiän, se jolla into loppuu nyt kun reilut kymmenen merkityksetöntä peliä on jäljellä, saa ilmoittaa agentilleen että alkaa etsiä ensi kaudeksi joukkuetta muualta..
Paitsi Immonen, joka pelaa joko Saipassa tai vaihtaa sarjatasoa alemmas.. ottajia muualla tuskin on..
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös