Mun mielestä Kanta-Hämeen alueelta tulleet C-junnuista saakka Kerhossa pelanneet Paajanen, Lahti ja Ruokonen on omia poikia. Lisäksi Niemeläinen on Kerhossa pelannut C-junnuista saakka.
Muita nimiä liigassa ulkomuistista lueteltuna J.Tuulola, J.Tamminen, M.Järvinen, J.Vainio ja P.Virta. Lisäksi Liedes, Rautiainen, Sailio ja Lähteenmäki on mun mielestä hyvinkin omia poikia.
Sinun mielestä noin, minusta taas ei ollenkaan noin :) Jos puhutaan HPK:n juniorijääkiekosta niin oleellista ei ole se ketä ja mistä on kupattu joukkueisiin C-ikäisinä tai myöhemmin. Eikö oleellista juniorityön onnistumisen kannalta ole se mitä saadaan luotua kaupungin omasta porukasta? Kerro sama nimilista vaikka liigassa pelaavista pelaajista, jotka ovat olleet mukana 6-14 vuotiaina HPK:n toiminnassa. Miksi olet laittanut rajaksi juuri tuon C-iän (helppo tietysti Eliteprospectsin kannalta)? Tämä on kuitenkin se ikä jossa liikehdintä alkaa ja pelaajia haetaan ulkoa. Ennen tätä ei kukaan juuri liiku pelin perässä muuta kuin esim. perheen muuton vuoksi.
Tampereelta HPK saa yleisesti ottaen ne ketkä eivät siellä mahdu joukkueeseen tai saavat siellä mitättömän roolin. Forssaa, Hyvinkäätä ja Riksua on pystytty kuppaamaan. Valkeakoski on ilmeisesti aina jakaantunut Tampere - HML Tämäkin osasto on muutoksen kourissa. Forssa on jo syöttänyt pelaajia myös länsirannikon suuntaan. Naapuri kaupungit etelässä ovat lyöneet voimat yhteen ja Hyri on tavoittelemassa omaa etuansa nimenomaan juniorijääkiekon osalta. Mielenkiinnolla odottelen mitä se tulee vaikuttamaan HPK:n tekemiseen. Nykyisellä menolla Hyri voi hyvinkin onnistua tavoitteessaan.
HPK:n juniorijääkiekon tilanne herättää mielenkiintoa aina Helsinkiä myöden. Mielenkiinto ei ole positiivista ihailua. Tämäkin kertoo tilanteesta paljon.
Juniorijääkiekon ulkopuolella toimiva junioripolun kuitenkin tavalla tai toisella päättävä A on pärjännyt viime aikoina varsin näyttävästi. Onko joku oikeasti sitä mieltä että se on laadukkaan juniorityön hedelmää? Missä on menestys C:n osalta? Onko tämä A:n menestys loistavasti valmennetun A:n, B:n ja osaltaan myös C:n ansiota? Vai voiko merkitystä sittenkin olla mainitsemillasi Wirtasella, Sailiolla, Paajasella tai Lahdella, joitain mainitakseni?
Mitä tulee noiden nuorempien junioreiden valmennukseen minkä
@lätkämies viittaa nykyään olevan hubbabubba touhua, esittäisin vasta kysymyksen: Eroaako tämä nykyinen tekeminen jotenkin aikaisemmasta? Toki olen samaa mieltä
@fezr0 :n ja
@Squit :n kanssa Lehkosen tavasta pitää valmennusta "hereillä". Tämä ominaisuus ei tänä päivänä toteudu samalla tasolla.
05:sten valmennus nostettiin esille ainoana jossa valmennus on "paremmalla" tasolla. Maxin vuoksiko? Maxillahan on yhteinen historia myös nykyisen C-SM:nkin kanssa. Tosin siitä ei nykytilanteen valossa mitään papukaijan merkkiä saa. Toki on epäreilua kaataa likasankoa hänen päälleen. Niin kuin tähänkin jo aikaisemmin hyvin todettiin, ritaripolku on pitkä tie, johon ei yhdellä yksittäisellä valmentajalla ole suurta merkitystä.
Nuoremmissa ikäryhmissä HPK:ssa ollaan jäänpuutteen vuoksi harjoitusmäärällisesti merkittävästi perässä esimerkiksi tamperelaisia. Onko heillä siellä treeniä jo liikaa, on sitten jo toinen keskustelu, mutta varmaa on että jollain tavalla tuo korreloi näiden esille pulpahtavien "lahjakkuuksien" määrään.
Oliko Lehkonen sitten messias? Tuskin, mutta hommansa hoiti. Ei jäänyt valmentajat sopimatta tulevalle sesongille yms. nykyhumpan kaltaisia juttuja. Lehkosella oli omat ominaisuutensa niin kuin tässäkin ketjussa on jo tuotu esiin, mutta kaiken kaikkiaan ei edes voida verrata nykyistä ja sen aikaista johtamista.
Ratkaisu ei ole Marjamäen palkkaaminen C:n valmentajaksi, vaan toimintaan pitäisi saada yksi johtaja, joka kontrolloi ja ohjaa toimintaa. Lehkonen ei ollut siinäkään mielessä huono, että hänellä oli kuitenkin aikamoinen kokemus lajin parista. Vaikea MM-kisoissa vaihtoaitiossa seissyttä miestä on lähteä vanhempienkaan haastamaan. Saati renkaita puhkomaan, joka sinällään on sairasta.
Mutta ihan niin kuin Marjamäenkin palkkaamisessa ongelmaksi tulee raha, on se ongelma myös Lehkosen manttelin perijän palkkaamisessa. Rahaa ei ole ja kausimaksujen nostokin voisi vielä rokottaa harrastajamäärää. Tässä tarvittaisiin apuun Liiga-HPK:ta.
Junnujen lähitulevaisuus ei näytä kovin kummoiselta. Ainakaan jos sitä mitattaisiin menestyksellä omien ritaripolun kulkeneiden osalla. Ensi vuoden B:llä on ongelmia tämän vuoden sössimisien vuoksi. Ensi vuoden C on samaa tasoa kuin nykyinenkin. Eikä tahti siitäkään muuttune. Eli jatkossakin olemme hämeenlinnalaisen juniorijääkiekon kanssa täysin sen varassa mitä saamme muualta kupattua. Jos tämä on jatkossakin hyväksyttävissä, ei ongelmaa ole. Toisaalta tällöin HPK voisi lopettaa toiminnan harrastekiekossa ja aloittaa vaikka siitä C-SM porukasta aina Liigaan asti. Koko toiminta Liiga HPK:n alaisuuteen.