Viestitiimeistä kaikkien pitää lisäksi täyttää henkilökohtainen kriteeri, vaikka maapaikkoja onkin että heidät voi lähettää olympialaisiin. En ole varma, onko neljää kriteerit täyttänyttä suomalaisnaista tältä kaudelta.
Mäkäräinen ja Laukkanen ovat ainoat ampumahiihtäjät, jotka tällä hetkellä täyttävät OK:n kriteerin realistisesta saumasta sijoittua 16 parhaan joukkoon. Se on sitten tulkinnan väljyydestä kiinni, täyttävätkö naisten viestitiimi tai sekaviestijoukkue kriteeriä realistisesta saumasta kahdeksan joukkoon. Se nyt on selvää, että miesten viestijoukkuetta ei tuonne lähetetä, jos yhtään pidetään kiinni valintakriteereistä.
Ei ole kuin Mäkäräinen ja Laukkanen. Heidän lisäkseen vain Sanna Markkanen pääsi pisteille, joita kertyi ruhtinaalliset 4 kappaletta. Markkanen täyttää tässä kuussa 27 vuotta, eli ei kyllä mene tulevaisuuden menestyjä -kortillakaan sisään. Eikä sillä kortilla ole olympialaisiin menossa kukaan muukaan naisampumahiihtäjä.En ole varma, onko neljää kriteerit täyttänyttä suomalaisnaista tältä kaudelta.
Viestitiimeistä kaikkien pitää lisäksi täyttää henkilökohtainen kriteeri, vaikka maapaikkoja onkin että heidät voi lähettää olympialaisiin
Onko Laukkanen tai Mäkäräinen lähdössä Etelä-Koreaan uimaan, vai miksi tällainen vertaus? Uinnissa ja hiihtolajeissa on eri kriteerit.Onko muka näin? Kyllähän esimerkiksi Rioon lähetettiin uintiin naisten viestijoukkue, vaikka kaikki eivät suinkaan täyttäneet henkilökohtaista kriteeriä. Itse asiassa Pikkaraisella ja Seppälällä ei ollut edes osallistumisoikeutta henk.koht. matkoille.
Onko muka näin? Kyllähän esimerkiksi Rioon lähetettiin uintiin naisten viestijoukkue, vaikka kaikki eivät suinkaan täyttäneet henkilökohtaista kriteeriä. Itse asiassa Pikkaraisella ja Seppälällä ei ollut edes osallistumisoikeutta henk.koht. matkoille.
Onko Laukkanen tai Mäkäräinen lähdössä Etelä-Koreaan uimaan, vai miksi tällainen vertaus? Uinnissa ja hiihtolajeissa on eri kriteerit.
Siis en puhu nyt mistään olympiakomitean omista matkalippurahoista, vaan KOK:n kriteeristöstä. Ampumahiihdossa (kuten joissain muissakin lajeissa) pitää saavuttaa tietty kynnysarvo maailmancupissa/alemmissa cupeissa, että saa osallistumisoikeuden olympialaisiin. Tämän jälkeen on sitten vielä kokonaan toinen asia se, lähettääkö kansallinen olympiakomitea urheilijan, mutta tämä henkilökohtainen urheilijakriteeri pitää täyttää, että on edes mahdollista lähettää. Tämä koskee ampumahiihdossa myös jokaista viestiin aiottua urheilijaa.
Laukkanen hiihti parisprintin tänä vuonna mc:ssa sijouttuen yhdessä Susanna Saapungin kanssa 5. Saapunki hiihti nopeamman osuusajan. Noinkohan Laukkanen joukkueeseen mahtuu?
No miten ne asiat ovat? Valmentaja asettaa tietyt näyttöpaikat kalenteriin. Ne jotka hiihtävät näissä kisoissa hyvin valitaan joukkueeseen. Onko tässä jotain epäselvää? Miksi Mäkäräistä ei ikinä näy tällaisissa todellisissa näyttökisoissa? Näitä kaiken maailman selityksiä ja syitä aina löytyy. Kun ja ja jos, kyllä minä, mutta kun... Miksi ne näytöt tulevat aina näissä keväthöntsissä?
Edellisen kerran kun Mäkäräinen oli todellisessa kansainvälisessä kisassa, joka sekään ei ollut mikään näyttökisa, tämä tapahtui vuonna 2014 Sotshin olympiakisojen jälkeen Lahden Salpausselän kisoissa. Kisa on muuten youtuubissa. Tässä. Tuota kisaa, kun tarkemmin analysoi niin Mäkäräinen hävisi kuokkanousuissa yhdelle suomalaisellekin.
Muuten näkisin Mäkäräisen kohdalla olevan erityistä merkitystä myös rataprofiililla. Mahdollisuuksia menestyä olympiatasolla on vain raskailla radoilla.
Olen samaa mieltä siitä, että Mäkäräisen kohdalla rataprofiilin merkitys on suuri. Siitä olen vähän eri mieltä taas, että hän olisi parhaimmillaan suhteessa maastohiihtohuippuihin raskailla radoilla. Tai tässäkin on tietty se, että mitä kukin raskailla radoilla tarkoittaa. Mäkäräinen ei ole empiirian perusteella kovin hyvä esimerkiksi Kollenilla, missä yleisen maastohiihtokonsensuksen mukaan on raskaat radat. Mäkäräinen on parhaimmillaan radoilla, missä on jyrkkiä nousuja. Kun radalla on jyrkät nousut, ne nousuosuudet ovat yleensä lyhyet. Sitten taas Kollenin, Lillehammerin, Sotshin tai Davosin kaltaisissa paikoissa on pitkät ja loivemmat nousuosuudet ja tällaisilla radoilla Mäkäräinen ei nähdäkseni pärjää yhtä hyvin kuin vaikkapa Kontiolahden kaltaisella radalla, jossa korkeusero on vähäinen ja työpätkät lyhyitä, mutta nousut poikkeuksellisen jyrkkiä.
Olen samaa mieltä siitä, että Mäkäräisen kohdalla rataprofiilin merkitys on suuri. Siitä olen vähän eri mieltä taas, että hän olisi parhaimmillaan suhteessa maastohiihtohuippuihin raskailla radoilla. Tai tässäkin on tietty se, että mitä kukin raskailla radoilla tarkoittaa. Mäkäräinen ei ole empiirian perusteella kovin hyvä esimerkiksi Kollenilla, missä yleisen maastohiihtokonsensuksen mukaan on raskaat radat. Mäkäräinen on parhaimmillaan radoilla, missä on jyrkkiä nousuja. Kun radalla on jyrkät nousut, ne nousuosuudet ovat yleensä lyhyet. Sitten taas Kollenin, Lillehammerin, Sotshin tai Davosin kaltaisissa paikoissa on pitkät ja loivemmat nousuosuudet ja tällaisilla radoilla Mäkäräinen ei nähdäkseni pärjää yhtä hyvin kuin vaikkapa Kontiolahden kaltaisella radalla, jossa korkeusero on vähäinen ja työpätkät lyhyitä, mutta nousut poikkeuksellisen jyrkkiä.
Lähti siis 3×5km toiselle osuudele jossain sijojen 20-30 välissä 1.41 keulasta, ja tuli ykkösenä vaihtoon 6 erolla. Ohittelut sun muut huomioiden kova veto.
Minusta Mäkäräisellä spekulointi on aika turhaa kun hänhän ei ollut edes käytettävissä viestiin vaan hiihti ampumahiihtokisoja.
Näitä parisprinttejä tulkitaan aina ihan väärin. Ensimmäinen ja viimeinen osuus ovat pareissa lähes aina eripituisia.
Saapunki hiihti varmaan tasolleen ihan hyvin. Kuitenkin tasoltaan heikommalla osuudella hän aina tiputti joukkueen sijoitusta häviten aloittajista nopeimmalle Norjan Jacobsenille yhteisajoissa n. 8 sekuntia.
Laukkasen osuuden parhaat kokonaisajaltaan:
1. Matveeva
2. Ringwald -2,61
3. Laukkanen -3,17
4. Falk -4,07
5. Randall -4,1
6. Falla -6,05
7. Lampic -6,98
Tämän perustuen Laukkasen esitys oli mielestäni sangen hyvä.
En myöskään pidä Mäkäräistä näillä näytöillä Suomen parhaana naisluisteluhiihtäjänä. Kysymys on loppukauden kisasta, johon osalla kisakunto on ollut jo selkeässä laskusuunnassa. Ainakin Pärmäkoskea pidän kovempana koko kauden näyttöjen perusteella (Mäkäräisen osalta lähinnä siis ampumahiihtovauhti).
Eilen viestissä Kaisa Mäkäräinen oli 1.18 maajoukkuehiihtäjä viestissä hiihtänyttä Laura Monosta edellä. Voitteko kuvitella 1.18 edellä 5km:n matkalla.
Tosin ankkuriosuus oli ainakin sen 40 sek pitempi kuin osuudet 1-2.
Kyllä nämä osuudet ovat saman pituisia ja erot ovat ihan kosmeettisia. 1 erässä aloittavat menettävät hieman alkukiihdytyksessä aikaa, toisin kuin 2. erässä, missä Laukkanen hiihti, jotka pääsevät aina lentävään lähtöön. Ero on täysin kosmeettinen.
Eikö kukaan huomannut, että Kontiolahden Urheilijoiden aloittaja Karkkulahti kaatui ensimmäisessä laskussa ja jäi koko joukon viimeiseksi? Selostajilta tämä meni täysin ohi. Etukäteen joukkueen heikoimmalle hiihtäjälle ei olisi moista suonut, mutta toki kuuluu lajiin. Oliko sitten vaikutusta lopulliseen sijoitukseen, vaikea sanoa.
En koe olevani mikään suuri Kaisa-fani, mutta kunnia niille joille se kuuluu. Tästä Lahden joukkueesta on puoli vuotta väännetty, ja nyt saatiin sitten lopultakin selville, että kellä se vapaa kulkee. Suomi ei ole maastohiihdon Norja, jääkiekon Kanada tai pikajuoksun USA. Kärki on todella kapea, ja se johtuu siitä että ammattimaisesti lajia "harrastavia" on vähän. Töitä tehdään maajoukkueen takanakin rajusti, mutta kun siinä ohessa joutuu tekemään muutakin jotta pysyy hengissä. Rahoitus kuntoon, niin sieltä niitä uusia huippuja putkahtelisi kuin sieniä sateella.
Jylhä teki virheen jättäessään Kaisan ja Marin joukkueen ulkopuolelle, ei kahta sanaa.
Tosin ankkuriosuus oli ainakin sen 40 sek pitempi kuin osuudet 1-2.
Ottamatta muuhun kantaa, oli tuo suksiero silloin selvä. Jacobsenhan laski karkuun (!) alamäessä. Monosen loppukausi on ollut vaisu, mutta ei kunto tuolloin vielä aivan näin heikko ollut.Viestissä seliteltiin Monosen 50s jäämistä Jacobseniin huonolla suksella. Nyt selitetään sitä, että matka oli vahingossa liian pitkä. Mitäköhän seuraavaksi keksitään? Uskottavuus on aika heikolla hapella.
Nyt selitetään sitä, että matka oli vahingossa liian pitkä. Mitäköhän seuraavaksi keksitään? Uskottavuus on aika heikolla hapella.
No niinhän siihen valittiinkin. Ulriechamnin mc-kisassa käytiin karsinta kisa, jossa kaksi parasta hiihtivät viestiä. He olivat Pärmäkoski ja Mononen. Etkö ollut tietoinen tästä?
Säännöt olivat kaikille selvät. Mäkäräistä ja Laukkasta ei täällä Ulriechamnissa näkynyt. Mäkäräisellä tämä johtui siitä, että Mäkäräinen halusi itse keskittyä ampumahiihdon mc:iin. Joten se oli Mäkäräisen oma valinta, eikä suinkaan Jylhän. Laukkasesta en tiedä. Ilmeisesti hänkään ei itse tosissaan siihen viestiin panostanut. Todellisuudessa ennen viestiä hänen kanssaan käytiin keskustelua viimeisen saakka. Mutta koska Laukkanen oli tuossa vaiheessa kuulemma jo lähtenyt kisa-alueelta muualle, ei hänellä ilmeisesti ollut suurta motivaatiota tuohon viestiin.
Jylhä varmaan tietää, millä sijoilla Mäkäräinen on ollut maastohiihdon mc-kisoissa ja esim. vuoden 2013 Mm-kisoissa... ja kun ampumahiihtopuolella ei ole näkynyt merkittävää muutosta hiihtovauhdissa, Jylhä on varmaan olettanut, että Mäkäräinen hiihtää varmaan suunnilleen samoilla sijoilla tänä päivänäkin. Sitä ei tiedä, vaikka Mäkäräinen olisi parantanut tahtia, mutta kun sitä ei tiedä, koska Mäkäräistä ei ole näkynyt näissä näyttökisoissa. Mitä tulee siihen, että Mäkäräinen voitti Pärmäkosken ja piti sitä itse yllätyksenä. Mikä yllätys se on? Hän on aina päihittänyt Pärmäkosken, kun samalla viivalla ovat maastohiihdossa olleet mc tasolla vapaalla.
Näyttöjen vaatiminen mitään höpöhöpöä ole, vaan kylmä fakta. Jos viestijoukkueeseen haluaa, on hiihtäjän todistettava vauhtinsa kansainvälisellä tasolla, on nimi sitten Mäkäräinen, Niskanen, Mononen tai vaikka Johanna Matintalo. Mäkäräinen ei Ulrichehamnin tai Davosin maailmancupiin halunnut lähteä, ja se päätös oli ehdottoman järkevä, koska Kaisa taisteli vielä siinä vaiheessa ampumahiihdon maailmancupin voitosta ja pienemmistä kristalleista.Jokainen ymmärtää, että tuollaiset valintakisahöpötykset ovat pelkkää selittelyä.
Kyse on vastareaktiosta maastohiihdon väheksynnälle, johon myönnän syyllistyneeni itsekin, ampumahiihtofanien puolelta. On mm. väitetty, että ampumahiihto olisi maastohiihtoa kilpaillumpi ja tasokkaampi laji, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.Mikä yleisemmin ihmetyttää, niin monien maastohiihtoniilojen asennoituminen.
Ei kukaan kiistä, etteikö Kaisa hyvä hiihtäjä olisi. Enemmänkin kyse on siitä, että kuinka kova Mäkäräinen on suhteessa maastohiihtäjiimme. Oma arvioni on, että maailmancupissa ja arvokisoissa Mäkäräinen taipuisi Kristalle, mutta saattaisi hyvinkin olla toiseksi paras suomalainen. Ei tosin selvällä erolla.Ei niin kovasta maastohiihtojunnusta on kasvanut edelleenkin maailman ehdotonta eliittiä vapaan normaalimatkoilla oleva menijä, ja monille tuntuu silti olevan tärkeintä kiistää tämä ilmiselvä tosiasia.
Toisin kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää otsikoillaan tyyliin Kerttu Niskanen voitti SM-kultaa, nämä vanhanaikaiset SM-tittelit alkavat olla menneen talven lumia. Ainoa asia mikä oikeastaan merkitsee on Suomen Cupin kokonaistilanne ja maju-urheilijoilla erityisesti sen voitto.