Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[mjr]

Voi veljet, tässä kohtaa paljastit itsesi täydellisenä poliittisena politrukkina joka levittää jotain todella väsynyttä vasemmisto-ay:n propagandaa.

Voisin kysyä että kenellä halpatyöyhteiskunta on tavoitteena mutta en epäile sekuntiakaan että 1) haluaisit 2) pystyisit tähän vastamaan.

Väsynyttä, todella väsynyttä. Eikä nyt taida sinulla olla mitään Krugmanin kolumnia mitä voisit lainata perusteena omalle perseilyllesi.

Aika noloa, jopa sinulta.

Jaahans, nythän se kotihallitus oikein ärripurrin päästi irti nettimaailmaan... Kiristääkö vanne otsaasi - vai nimetöntäsi? Anyway, keskustellaan sitten kun sinulla on jotain keskusteltavaa. Mitä muuten helpottaisi tosi paljon, jos saisit luvan vähän useammin kommentoida tänne.

 

[Ostoskassi]

Työttömyys ajoi Martin-Éric Racinen köyhyysloukkuun - Kirkko ja kaupunki

Martin-Éric on systeemin uhri, vaikka valtio maksaa asumisen Helsingin kantakaupungissa (vuokra lienee vähintään 800 euroa) ja siihen lähes 500 euroa elämiseen päälle. Melkoinen savotta on hallituksella asumis- ja muiden tukien järkeistämisessä, jos tuo on jonkunlainen esimerkki suomalaisesta köyhyydestä.

Tuossakin jutussa on niin paljon väärää tietoa, että suoraan sanottuna kuvottaa.

Toimeentulotuen saajana hän ei voi ottaa vastaan pieniä työkeikkoja, sillä kaikki tulo vähennettäisiin tuesta.

Ei pidä paikkaansa, riippuu tulon määrästä.

Työssäkäyntiin liittyviä lisäkuluja ei huomioitaisi, joten riski joutua elämään vielä vähemmällä olisi liian suuri.

Ei pidä paikkaansa, työmatkakustannukset ovat toimeentulotuessa huomioitavia menoja.

Kerran tutulla olisi ollut tarjota varma työpaikka turistioppaana Lapissa, mutta se olisi vaatinut ajokorttia.

Jos on esittää työsopimus, voidaan ajokortin hankinnasta aiheutuvat kulut huomioida (täydentävässä) toimeentulotuessa menona.

Ei toimeentulotuella eläminen ole tarkoitus olla mikään tuomio, vaan aina jos toimeentulotuen saajia työllistyy, niin siinä tullaan kunnan täydentävän ja ehkäisevän tuen kanssa yleensä todella helposti vastaan. On kyse sitten ajokortista, suurista muuttokustannuksista toiselle puolen Suomea työn perässä jne.

Lopuksi:

Kun toimeentulotuen myöntäminen vuodenvaihteessa siirtyi Kelaan, Racinen tilanne helpottui hiukan: asumiskulut hyväksyttiin kokonaisuudessaan, ja tukisumma nousi nykyiseen 487,89 euroon, mikä on toimeentulotuen normaali perusosa. Tavallisesti kuukausittain harkittava tuki myönnettiin kerralla puoleksi vuodeksi.

Tuo asumiskustannusten huomioiminen tulee vielä palautumaan ennalleen. Hänen olisi pitänyt toimittaa Helsingin kaupungin viimeisin toimeentulotukipäätös Kelaan hakiessaan toimeentulotukea ensimmäisen kerran Kelasta ja tällöin, oltaisiin huomattu, että asumiskustannukset ylittävät kohtuulliset normit, jotka määritelty ja kunta on jo ne kohtuullistanut omissa toimeentulotuen laskelmissa. Asumiskustannusnormit eivät ole muuttuneet siis miksikään vuoden vaihtuessa. Tässä on siis kyseessä vain ns. vilppi. Toisekseen, en tiedä mihin perustuu tuo, että "tavallisesti kuukausittain harkittava tuki myönnettiin kerralla puoleksi vuodeksi". Veikkaan, että tuo ei perustu kyllä yhtään mihinkään. Tai itse asiassa tiedän, että tuon vain ihan puhdasta paskapuhetta.

Edelleen mielestäni ihan maalaisjärki sanoo, että valtio ei vain kustanna kaikkea mukisematta. Jos haluaa asua kantakaupungissa kalliissa asunnossa, saa toki näin tehdä. Mutta turha olettaa, että valtio maksaisi tämän lystin.

 

[Individual]

Sitä hetkeä odotellessa kun robotti tarjoilee/ myy minulle 3 euron tuopin. Esiintyjänä tässä baarissa voisi toki olla Kraftwerk. (Toki en tätä kehitystä kiistä)
Ehkä kaikki ei vain halua asua jossain Pyhtään perheidyllissä, vaan elämältä ja sen laadulta voi haluta muutakin. Stalinistinen väestön pakkosiirto ei liene tähän ratkaisu. Siitä toki olen @Byvajet :in kanssa samaa mieltä, että olisi kohtuullista edellyttää arvokkailla tonttimailla asustamisen vastineeksi edes jotain rakentavaa toimintaa, eikä ihannemaailmassa ainakaan palkkatyössä olevan tarvitsisi joutua turvautumaan asumistukiin. Mietin vain, että kukahan pääkaupunkiseudulla siistimisestä maksaa sen 2700-3000€/ kk.

 

[dana77]

Asumisen kalleus on poliittinen päätös. Se johtuu osaksi siitä, että syrjäseutuja ei tueta tarpeeksi. Toiseksi se johtuu siitä, että asumisesta on tehty firmoille rahastuskeino. Erilaisia määräyksiä on niin paljon, että rakentamisesta on tullut hirvittävän kallista.

Tämä nyt on kommunistinen suhtautumistapa, että joku on kallista kun yhteiskunta ei tarpeeksi kustanna asioita. Markkinataloudessa asiasta todettaisiin että asuminen on kallista koska maata ei kaavoitetta tarpeeksi, koska kustannuksia nostattavia rakennusmääräyksiä on liikaa ja tärkeimpänä koska asumistukia jaetaan miljardiluokkaa ja ne nostavat hintoja suoraan.

Milloin myönnetään, että ihmisten keskittäminen kaupunkeihin ei kannata? Oikeus kaupungissa asumiseen pitäisi sitoa työ- ja opiskelupaikkaan. Jos on työtön tai palkka ei riitä kaupungissa asumiseen, vaan asumista on tuettava, niin silloin ei pitäisi myöskään olla oikeutta asua kaupungissa.

Tämä asia varmaan myönnetään siinä vaiheessa kun asian puolesta on jotain näyttöä tai edes vihjettä. Nykyiset tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kaupungistuminen nostaa talouskasvua ja on ekologisempaa. Siitä silti samaa mieltä, että on hulluutta asuttaa kalleimpia paikkoja asukkailla, joille se ei ole työn puolesta perusteltua. Jos meillä olisi työttömyyskorvauksen (esim 500e kuussa) ja asumistuen (esim 500e kuussa) sijasta vai yksi tuki 1000e, niin kukaan ei olisi niin hullu että käyttäisi siitä puolia asumiseen, vaan asumiseen käytettäisiin 300e ja muuhun elämiseen 700e. Luvut eivät nyt kuvaa Ullanlinnaa vaan ovat vain havainnollisia.

 

[Tuamas]

Vähemmän yllättäen tietyillä tahoilla tarjotaan kommunismia ratkaisuksi asumisen kalleuteen.

Hommahan perustuu täysin kysyntään ja tarjontaan, moni haluaa asua PK-seudulla, jopa niin moni että asuntojen tarjonnan kasvu on jäänyt jo kauan sitten kysynnän kasvun jalkoihin.

Mitkä ovat sitten ratkaisut asumisen kalleuteen?

- kaavoituksen järkeistäminen ja lisääminen. Helsingissä on oliko se miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa, näistä saisi pienellä muuntotyöllä ainakin osasta kustannustehokaasti asuntoja.

Kaavoituksen idiotismit minimiin,
Helsingissä pakotetaan rakentamaan parkkipaikkoja kerrostalojen yhteyteen, mikä järki? Miksei rakennuttaja/tilaaja saisi itse päättää?

Lisäksi kaavoitusta tulee helpottaa ja lisätä, jopa pakottaa kaupungit kaavoittamaan jos ei muuten.

Joku Espoo, perkele kymmenittäin satelliittimaisia asuinalueita, ei keskustaa ja välissä lukemattomat määrät peltoja ja metsää.

Lisäksi asumistukijärjestelmä tulisi räjäyttää, ei voi olla mahdollista että täysipäiväisesti töissä käyvän asumista joudutaan yhteiskunnan toimesta tukemaan. Asumistuki on käytännössä vuokrien ja asunnon hintojen korotusautomaatti.

 

[Cobol]

Ihan en saa kiinni, miksi Helsingissä pitäisi kaavoittaa lisää asuntoja niin paljon, että se olisi ratkaisu asumisen kalleuteen. Mitään järkeähän tässä ei olisi, koska mistään ei ole tulossa sellaista määrää uusia helsinkiläisiä, jotka kykenevät ja haluavat maksaa itse asumisensa esimerkiksi 10 prosenttia nykyistä halvemmalla. Tilastojen mukaan Helsingin väestölisäys on ulkomailta muuttavien varassa. Pikemminkin pitäisi kysyä, onko Helsingillä syytä nykyisen muuttoliikkeen ja siitä johtuvan tuetun asumisen lisäämiseen.

Sinänsä kaupungistuminen on tehokas tapa tukea talouskasvua ja rakentaa yhteiskuntaa muutenkin. Mutta ei se tarkoita sitä, että kaupungistumista, jolla usein tarkoitetaan väestön keskittämistä Helsinkiin, tulee tukea kaikkein köyhimpien ja yhteiskunnan tuilla elävien tuloluokkien osalta siirtämällä heitä joko suoraan tai mutkan kautta Helsinkiin.

Jos Helsingin päättäjät olisivat fiksuja, he rakennuttaisivat jatkossa kovan rahan asuntoja ja mahdollisesti lopettaisivat kokonaan tuettuen asuntojen rakentamisen. Sitä ennen nykymuotoisen asumis- ja toimeentulojärjestelmän voisi lakkauttaa, ja rakentaa yhteiskunnan ja kaikkien veronmaksajien kannalta paremman.

Mutta nämä asiat ovat pitkälti myös Helsingin päättäjien käsissä, ei vain hallituksen.

 

[Tuamas]

Jos asumisen kalleuteen halutaan puuttua, siihen on käytännössä tasan kaksi ratkaisua, tarjonnan lisääminen tai asumisen tukien leikkaaminen.

Tämän luulisi vanhan ja nykyisen kommunistinkin ymmärtävän.

 

[Cobol]

Jos asumisen kalleuteen halutaan puuttua, siihen on käytännössä tasan kaksi ratkaisua, tarjonnan lisääminen tai asumisen tukien leikkaaminen.

Tämän luulisi vanhan ja nykyisen kommunistinkin ymmärtävän.

Tuo on tosiaan vanha neuvostoliittolainen vastaus. Rakennetaan niin helvetisti neukkukuutioita, ja se on siinä. Muut onneksi ajattelevat asiaa laadun, ei vain määrän kautta. Toivottavasti ja uskon, että myös Vapaavuori jatkossa.

Muutenkin ihan käsittämätöntä, että pieni niemi (Helsinki) pitäisi rakentaa umpitäyteen kun vaikkapa Vantaan asuntohinnat ovat samassa suhteessa muun Suomen kanssa kuin 10 vuotta sitten.

 

[Anssi #5]

Tilastojen mukaan Helsingin väestölisäys on ulkomailta muuttavien varassa.

Juu, ei ole.

Muusta Suomesta saatu muuttovoitto kasvoi hieman, 5 000 henkeen. Ulkomainen muuttovoitto sen sijaan pieneni, ja oli noin 2 400 henkeä. Lapsia syntyi 7 000, hieman edellisvuotta enemmän, ja kuolleita oli 5 100 eli myös enemmän kuin edellisvuonna, ja luonnollinen väestönkasvu oli noin 1 800 henkeä.

 

[Tuamas]

Tuo on tosiaan vanha neuvostoliittolainen vastaus. Rakennetaan niin helvetisti neukkukuutioita, ja se on siinä. Muut onneksi ajattelevat asiaa laadun, ei vain määrän kautta. Toivottavasti ja uskon, että myös Vapaavuori jatkossa.

Muutenkin ihan käsittämätöntä, että pieni niemi (Helsinki) pitäisi rakentaa umpitäyteen kun vaikkapa Vantaan asuntohinnat ovat samassa suhteessa muun Suomen kanssa kuin 10 vuotta sitten.

Koitat taas jotain olkiukkojen massamurhaa?

Nykyisenkaltainen kaavoituspeeloilu on sitä kommunismia, markkinataloutta olisi kaavoittaa kysynnän mukaan.

 

[JypFabu]

Jos "minimipalkkaa" (tesin alinta tasoa) lasketaan kymmenestä eurosta seitsemään, niin aivan taatusti syntyy uusia työpaikkoja. Tällöin muutos on ollut näiden uusien työllistyjien etu. Tästä varmaan ollaan samaa mieltä.

Meidän keskustelun yritysten kompastuskivi on siinä, että kykyä ymmärtää taustaoletuksia ei taida löytyä tasapuolisesti. Selvennykseksi: taustaoletus on se kuvitelma todellisuudesta, joka sitten ohjaa pragmatiaa. Kuten olen kirjoittamassani tarkoitin, ilman oikeata taustaoletusta, eli suuretta yhtälössä, tulema on aina väärä. Myös tuo esimerkkisi ei kestä täten tarkastelua, tai ainakaan esittämääsi johtopäätöstä. Sen tulema olisi ei olisi kaikkien uusien työllistettyjen etu, vaan kaikkien työllisten tappio, ellei elinkustannukset laskisi samassa suhteessa. Etu se olisi ainoastaan niille harvoille, jotka eivät mistään joutuisi tinkimään, päinvastoin. Se olisi siis pienen marginaalin etu. Oletuksessasi menet metsään siinä, että kuvittelet sen työpaikan olevan itseisarvo, jota se ei ole, vaan väline toimeentuloon. Monesti kaltaisellasi tavalla maailman hahmottavat kovasti masinoivat kipeiden ratkaisujen puolesta ja rohkeudesta niiden tekemiseen, mutta kipeäkään ratkaisu ei ole itseisarvo, ellei se tuota yhteiskunnallisesti edistystä/parannusta, mutta väärin perustein tulos on päinvastainen. Saatat kuvitella, että pohjaan näkemystäni johonkin poliittiseen ideoligiaan, mutta näin ei ole. Kaikki yhteiskunnallinen toimeliaisuus hyötyy yhteiskunnan toimivasta infrasta, siksi sen täytyy olla pienien ryhmittymien tukemista painoarvoisempi poliittisesti. Nykyisellä piiperryksellä mennään vääjäämättä huonompaan suuntaan, koska taustaoletus on viturallaan, eikä valtaan päässeen rahan piireissä todellakaan kyetä niihin kipeisiin rakenteellisiin uudistuksiin, vaan sahataan mieluummin oksaa jolla istutaan. Olen esimerkiksi täysin samaa mieltä Lenita Airiston kanssa siitä, että nykyinen kokoomusjohtoinen pyrkimys myydä tämä maa pois suomalaisilta muiden hyödyksi on ajatuksena pähkähullu, eikä muutu paska kullaksi millään jorinoilla mitä semantikot onnistuu keksimään, niikuin tänäisellä poliittisella hapatuksella ei koskaan päästä eroon kannustinloukuista, saati leipäjonoista ja ison kansanosan elämisestä toimeentulotuen armoilla. Nämä asiat näen ja uskallan sanoa, että halveksimallasi elämänkokemuksella, jonka mutuksi alennat, näkee totuudellisemmin ja osuvammin, kuin joltain marginaalin reunalta hatarin talousopein kurkkimalla.

 

[Cobol]

Lukujasi pitäisi @Anssi #5 tarkastella seuraavasti:

1. Paljonko muualta Suomesta muuttaneista oli ulkomaalaisia;
2. Paljonko lapsia syntyi maahanmuuttajaperheisiin ja
3. Paljonko vuoden aikana muuttui kantasuomalaisten ja muiden suhde Helsingissä

Koko Suomessa väestönkasvu on ulkomailta muuttaneiden varassa, koska syntyvyys on alempi kuin kuolleisuus.

Helsingissä noin 2/3 väestönkasvusta on ulkomaalaistaustaisten ansiota

Kaksi kolmasosaa Helsingin väestönkasvusta ulkomaalaistaustaisten ansiota | Helsingin Uutiset

 

[Cobol]

Koitat taas jotain olkiukkojen massamurhaa?

Lähinnä naureskelen yksinkertaisuuttasi. Harvoin lukee jonkun tekstiä, josta kirjoittaja ei näköjään ymmärrä juuri mitään edes itse. Puhumattakaan, että ymmärtäisi lainaamansa tekstin.

Rautalangasta: kysyin, miksi Helsingissä pitäisi kaavoittaa lisää asuntoja niin paljon, että se olisi ratkaisu asumisen kalleuteen.

Et kyennyt vastaamaan. Silloin ei kannata vastata.

 

[Wiljami]

...
Rautalangasta: kysyin, miksi Helsingissä pitäisi kaavoittaa lisää asuntoja niin paljon, että se olisi ratkaisu asumisen kalleuteen.
...

Itselleni tulee ainakin äkkiseltään mieleen että kaupungin päättävän elimen tulisi toimia asukkaiden, ei asuntosijoittajien, etujen maksimoimiseksi. Jos puolet suomalaisista haluavat asua Helsingissä ja Helsinkiin olisi mahdollista kaavoittaa lisää asuntoja (vaikka niistä tyhjistä toimistotiloista), niin miksi näin ei toimittaisi? En millään jaksa uskoa että tuo nykyinen n. 630 000 (piti itse asiassa tarkastaa, olisin kysyttäessä heittänyt veikkauksen "puolisen miljoonaa") asukasta on minkäänlainen maksimi paikkakunnalle. Tarjonnan rajoittaminen on ainoastaan asuntosijoittajien etu.

 

[Cobol]

Itselleni tulee ainakin äkkiseltään mieleen että kaupungin päättävän elimen tulisi toimia asukkaiden, ei asuntosijoittajien, etujen maksimoimiseksi. Jos puolet suomalaisista haluavat asua Helsingissä ja Helsinkiin olisi mahdollista kaavoittaa lisää asuntoja (vaikka niistä tyhjistä toimistotiloista), niin miksi näin ei toimittaisi? En millään jaksa uskoa että tuo nykyinen n. 630 000 (piti itse asiassa tarkastaa, olisin kysyttäessä heittänyt veikkauksen "puolisen miljoonaa") asukasta on minkäänlainen maksimi paikkakunnalle. Tarjonnan rajoittaminen on ainoastaan asuntosijoittajien etu.

No jos halutaan toimia kaupunkilaisten etujen mukaisesti, rakennetaan kallita asuntoja. Niihin saadaan työllisiä ja ylempien tuloluokkien veronmaksajia.

 

[Tuamas]

Miksi ei kaavoitettaisi?
Vaikka sitten niitä kovan rahan asuntoja. En ole missään vaiheessa puhunut tuetusta asumisesta tai lähiökuutioiden rakentamisesta, ne olivat taas olkiukkoja jotka vetäisit päästäsi.


Miksi ylikuumentaa markkinaa ja omatoimisesti rajoittaa kaupungin kannattavaa kasvua?

Tehokas maankäyttö, asuntojen tarjonnan lisääminen markkinamekanismin toiminnan mahdollistamalla.

Olen koko ajan puhunut markkinamekanismista, vaikea nähdä että rakennuttajat ehdoin tahdoin haluisivat rakentaa tuettuja asuntoja.

Lisäksi tämä koskee toki koko PK-seutua, ei ainoastaan Helsinkiä.

Nyt Helsinki kaavoittaa (tai jättää kaavoittamatta) itseään nurkkaan.
Kysyntää olisi, mutta koska tarjonta ei jousta ylöspäin ja hintoja nostatetaan mm. pysäköintinormeilla, hinnat karkaavat potentiaalisilta asukkailta.

Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi jne. keräävät hyödyt, kun Helsinkiin muuttaminen on liian kallista ja asukasprofiili vinoutuu tämänkin takia.

 

[Ahar]

Sellainen kysymys tässä on omaan pieneen mieleen herännyt, että mitä Suomessa tapahtuisi/muuttuisi, jos kaikki ministerit olisivat SDP:stä?

 

[Cobol]

Miksi ei kaavoitettaisi?
Vaikka sitten niitä kovan rahan asuntoja. En ole missään vaiheessa puhunut tuetusta asumisesta tai lähiökuutioiden rakentamisesta, ne olivat taas olkiukkoja jotka vetäisit päästäsi..

Onpas taas höpöhöpöä menossa. Kommentoit alla olevaa tekstiäni:

Ihan en saa kiinni, miksi Helsingissä pitäisi kaavoittaa lisää asuntoja niin paljon, että se olisi ratkaisu asumisen kalleuteen

seuraavasti:

Jos asumisen kalleuteen halutaan puuttua, siihen on käytännössä tasan kaksi ratkaisua, tarjonnan lisääminen tai asumisen tukien leikkaaminen. Tämän luulisi vanhan ja nykyisen kommunistinkin ymmärtävän.

Minähän en kirjoittanut asumisen kalleuteen puuttumisesta, vaan kysyin, miksi asuntoja pitäisi rakentaa niin paljon, että se olisi ratkaisu asumisen kalleuteen.

Kun huomasit taas kerran kirjoittaneesi mitä sattuu, alkoivat tuttuun tapaan olkiukot yms lennellä.

 

[Wiljami]

...
Minähän en kirjoittanut asumisen kalleuteen puuttumisesta, vaan kysyin, miksi asuntoja pitäisi rakentaa niin paljon, että se olisi ratkaisu asumisen kalleuteen.
...

Tuli mieleen että jos kaupunki kaavoittaisi ja annetaan sitten markkinoiden päättää halutaanko kaava-alueelle rakentaa vai ei. Siinä samalla tulisi automaattisesti myös se uusien (jos sellaisia rakennetaan) asuntojen hintataso selville ja selviäisi myöskin, alentaisiko asuntopulan vähentäminen vuokratasoja, vai vaaditaanko siihen vielä asumistukien puukottamista.

 

[Cobol]

Lyhyesti, mitä mielestäni tulisi tehdä.

Tausta

1. Asuntoja on rakennettu Helsingissä noin 4 500 per vuosi vuodesta 2012. Hinnat ovat nousseet silti noin 4 000 noin 4 500 euroon neliö.
2. Helsingin muuttovoitosta nyt noin 2/3 on ulkomaalaistaustaista.
3. Vuonna 2030 Helsingin ulkomaalaistaustaisten määräksi ennustetaan 23 prosenttia väkiluvusta.

Lisärakentaminen ei ole hillinnyt asuntohintoja, päinvastoin. Tämä johtuu monista tekijöistä. Niiden joukkoon kuuluvat runsaat tukimahdollisuudet ja vapaa oikeus muuttaa ilman koulutusta, asuntoa ja työtä vaikkapa Ilomatsista kuusi henkisen perheen kanssa Helsinkiin veronmaksajien elätettäväksi. Tätä oikeutta käyttävät toki myös kantasuomalaiset.

Vuokralla asuvista suomalaisista jo yli 60 prosenttia saa asumistukea jossain muodossa. Lisäksi moni suomalainen tilkkii asumismenojaan hätäavuksi tarkoitetulla toimeentulotuella, jonka pitkäaikainen käyttö on yleistynyt. Erilaisten asumistuen muotojen piirissä olevien suomalaisten määrä on kasvanut 20 prosentilla vuosituhannen alusta peräti 820 000:een vuoden 2015 lopussa. Helsingissä tuet ovat lisääntyneet 76 prosenttia alle vuosikymmenessä.

Ratkaisu

1. Asumisen erilaiset tuet lakkautetaan asteittain päätettävän vuosimäärän aikana
2. Helsinkiin rakennetaan aiempaa selvästi enemmän asuntoja, jotka on tasoltaan kilpailukykyisiä ylempien tuloluokkien vaatimusten kanssa
3. Helsinkiin rakennetaan aiempaa selvästi vähemmän tuettuja asuntoja



Lähteitä:

Helsingin asuntotuotanto kasvaa jo kolmatta vuotta | Uutta Helsinkiä
Helsinki - Myytyjen asuntojen tilastot, neliöhinnat, hintojen kehitys
Tällainen on pk-seutu 2030 – Tutkija: "Itäkeskuksen tunnelma leviää myös omakotitaloalueille" | Helsingin Uutiset
Valtio kustantaa yhä useamman kodin – asumistukijärjestelmä natisee, kun työssäkäyvillä ei ole varaa vuokraan - Kotimaa - HS.fi
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...---katso-oman-kaupunginosasi-tilanne/8CzgDb4r

 

[penaz]

Ratkaisu

1. Asumisen erilaiset tuet lakkautetaan asteittain päätettävän vuosimäärän aikana

Miten asumisen erilaisten tukien lakkauttamisen jälkeen 500-700 euroa kuukaudessa työmarkkinatukea tai eläkettä saavat tulevat toimeen? Menevätkö he kadulle asumaan tai kerjäämään?

 

[Cobol]

Tuli mieleen että jos kaupunki kaavoittaisi ja annetaan sitten markkinoiden päättää halutaanko kaava-alueelle rakentaa vai ei. Siinä samalla tulisi automaattisesti myös se uusien (jos sellaisia rakennetaan) asuntojen hintataso selville ja selviäisi myöskin, alentaisiko asuntopulan vähentäminen vuokratasoja, vai vaaditaanko siihen vielä asumistukien puukottamista.

Jos katsotaan Helsinkiä - josta oli kyse - pitäisin nykytilanteen ja mm. tilastollisten ennusteiden takia tärkeänä, että työllisiä veronmaksajia saadaan lisää ja erilaisten tukien varassa eläviä vähemmän. Myös asuntopolitiikan tulisi tukea tätä päämäärää.

 

[Cobol]

Miten asumisen erilaisten tukien lakkauttamisen jälkeen 500-700 euroa kuukaudessa työmarkkinatukea tai eläkettä saavat tulevat toimeen? Menevätkö he kadulle asumaan tai kerjäämään?

Minusta ratkaisu on siinä mitä ehdotinkin, eli tukien asteittainen lopettaminen. Miten se tehdään, se on valtion ja kaupungin päätettävissä. Jos minulta kysyisivät, aloittaisin uusista, Helsinkiin muuttavista esimerkiksi 60 prosenttia pienemmällä tuella. Antaisin mainitsemiesi ryhmien pitää tukensa niin kauan kun elävät. Mutta turha näitä on sinänsä ehdottaa, koska perustuslaki estää toistaiseksi. Toivottavasti joskus tulee sellainenkin hallitus ja eduskunta, joka pystyy tekemään tarvittavat muutokset talous- ja asuntopolitiikkaan vaikka perustuslakia muuttamalla. Nykyinen ja varsinkin nykyistä edeltävät hallitukset ovat tehneet politiikkaa, joka on aiheuttanut nykyisen asumis- ja toimeentulomaksatuksen valumisen muualle kuin alkujaan kaavailtiin. Tämä taas on johtamassa siihen, että Helsinkiin hakeutuu yhä enemmän erilaisten tukien varassa eläviä, joita varten tarvitaan lisää asuntoja. Omalla työllään elävä ei monissa ammateissa pysty näitä kuluja maksamaankaan.

 

[JypFabu]

Sellainen kysymys tässä on omaan pieneen mieleen herännyt, että mitä Suomessa tapahtuisi/muuttuisi, jos kaikki ministerit olisivat SDP:stä?

Suomessa tehtäisiin aitoa kokoomuslaista politiikkaa. Paradoksi sinällään.

 

[Ahar]

Suomessa tehtäisiin aitoa kokoomuslaista politiikkaa. Paradoksi sinällään.

Olisihan tuo ihan kokeilun arvoista...