Eturistiside napsahti poikki

[Jindrix]

Tässä kohtaa onkin hyvä hetki päivitellä omaa tilannettani polven suhteen. Itselläni leikattiin siis salibandyssä hajonnut takaristiside ja nyt leikkauksesta on kulunut 7 viikkoa. Ortoosi itselläni oli jalassa 6 viikkoa, jota siis piti pitää jalassa kokoajan ja sen pois saaminen onkin helpottanut elämää huomattavasti. Kepeillä mennään vielä, vaikka pystyn jo lyhyitä matkoja kävelemäänkin. Lievää ontumista kuitenkin on havaittavissa, joten kepit on sinänsä hyvä pitää mukana. Lääkärin ohje olikin, että kepit tai ainakin yksi keppi vaan niin kauan mukana, kun ontumista on.

Polvessa olevat haavat on parantunut jo melko hyvin, hieman punoitusta välillä havaittavissa. Turvotusta on, mutta sekin on toki ollut laskemaan päin. Kipua polvessa on varsinkin kuntopyörällä ajelun jälkeen sekä muuten pitkien kävelyjen tai muun polvea rasittavan toiminnan jälkeen. Kuntoutusta sinällään on sujunut hyvin, aika on tietysti välillä käynyt pitkäksi, mutta nyt kun pystyy jo jotain tekemäänkin sekin menee nopeammin. Seuraava askel on sitten se, kun pääsee kepeistä eroon, mutta annetaan homman edetä omalla painollaan. ;)

Tällä hetkellä melko positiiviset fiilikset sen suhteen, että jalasta vielä hyvä tulee. Niin ja salibandykentille ei ole todellakaan mikään kiire.

 

[lebak]

Rudimentalin Waiting all night -biisin musiikkivideo toi ainakin allekirjoittaneelle polven kuntoutuksen muistot takaisin mieleen ja ehkä jopa hieman tunteitakin. Ei muutakuin tsemppiä kaikille!

 

[Trenchtown]

Tuli mieleen jakaa kokemus tänne, kun broidin kävin eilen hakemassa rekonstruktioleikkauksesta kotiin. Epäiltiin myös, että uuden eturistisiteen lisäksi joudutaan korjaamaan kierukkaa, mutta se onneksi meni pienellä hiomisella.

Joka tapauksessa, kun leikkaus tehtiin vakuutusyhtiön piikkiin, niin ainakin puitteet ja palvelu oli kunnossa. Turussa sairaala NEO:ssa leikkasivat ja joku tuttu nimi urheilupiireistä oli leikkaavana lääkärinä, nimeä en nyt saa päähäni. Leikkauksen vaikutuksia on paha arvioida näin pian, mutta varmaan vähintäänkin asiansaosaavaa oli ko. lääkärin toiminta. Lisäksi sai ihan itse valita, haluaako nukkua toimenpiteen aikana. Omassa yksityishuoneessa hetki toipumista, kunnon kipulääkkeet (Oxynorm & Oxycontin) käteen ja parin viikon päästä tarkistukseen.

Pelkästään nuo kipulääkkeet olisivat julkisella puolella vähintäänkin kovan työn takana ja meininki muutenkin oli aika paljon asiakaslähtöisemmän tuntuista, minkä toki hyvin ymmärtää. Kokonaisuudessaan ihan eri meininki kuin julkisella puolella, vaikka ei mulla sinänsä siitäkään pahaa sanottavaa ole. En muuten tiennyt, että alakropan voi puuduttaa vain "puoliksi" niin, että toisessa jalassa tunto säilyy koko ajan. Oma kokemus oli sellainen, että tunto tuli alakroppaan pikku hiljaa yön aikana takaisin, sairaalassa sen yön vietin ja halasin kipulääkepumppua. Näköjään homma voidaan hoitaa myös toisella lailla. Klo 12 mestoille ja klo 18 broidi jo soitti, että tule hakemaan pois.

 

[Scissors]

Samassa paikassa leikattiin noin kaksi vuotta sitten oma polveni. Erinomaista palvelua kyllä, niin vakuutusyhtiöltä joka hoiti maksusitoumukset kuin sitten myös SairaalaNEO:lta. Erittäin mukavaa porukkaa siellä duunissa, itse juttelin pienissä lääkehuuruissa mukavia leikkaavan lääkärin kanssa samalla kun toimenpidettä tehtiin ja katselin skriiniltä mille polven sisällä näyttää. Aika kokemus kyllä.

Ei itsellänikään jäänyt ko. paikasta mitään pahaa sanottavaa, polvikin on toipunut lähes normaaliksi. Kuulemma sen kanssa ei koskaan tule urheilusuorituksen jälkeen täysin kivutonta hetkeä mutta itse urheillessa tuntuu kestävälle ja vahvalle. Kuntoutin kyllä todella motivoituneesti jalkaa ihan pohkeista reisilihaksiin asti, ja edelleen pidän tarkkaa fokusta vasemman jalan lihasten liikkeissä treenatessani. Fysioterapianikin paikallisessa pienehkössä puljussa Kaivokadulla sujui moitteetta ja taskuun jäi paljon käteviä treenivinkkejä. Tuonkin vakuutusyhtiö kustansi (10 x tunnin fyssarivisiitti).

Välillä edelleen jalka kipuilee ja etenkin urheilun jälkeen jomottaa. Uusiutumisriski lajissani (salibandy) on melkoisen korkea, mutta olen oppinut kentälläkin pelaamaan järkevämmin ja rauhoittanut pelityyliäni aika paljon. Eikä tuolla alasarjoissa nyt niin kovaa kuitenkaan mennä. Jos paukkuu uudelleen niin sille ei mitään voi mutta lempilajini harrastamista en kyllä pysty lopettamaan. Ahkeralla kuntosali- ja fysiotreenillä tuo edelleenkin pysyy hyvinvoivana suurimman osasta aikaa ja olen ihan tyytyväinen leikkaukseen ja jälkipeleihin vaikka joskus jalan jomottaessa miettiikin että mitä jos siellä edelleen on jotain korjattavaa. Myös lenkkeillessä esim. kova juoksualusta aiheuttaa jonkin verran jälkituskaa, mutta kipuunkin tottuu.

Leikkauksen jälkeiset viikot olivat erittäin kivuliaita, siksi niin raskas operaatio (ristiside, kierukka, sivusiteet) polvelle tehtiin mutta kipulääkkeillä se lopulta hoitui. Tsemppiä silti broidillesi, unettomia öitäkin saattaa olla edessä ja liikkuminen on kyllä ekat viikot todella kivuliasta. Ihan myös kokemuksen syvällä rintaäänellä annan sellaisen vinkin että vaikka sitä koipea kivistääkin niin perkeleesti niin ne kaikki ohjeidenmukaiset pienetkin jalanliikuttelut tulee tehdä jo ensimmäisellä toipumisviikolla. Itse en NEO:sta saanut verenohennuslääkkeitä leikkauksen jälkeiselle ajalle (jotkut kuulemma saavat, lieneekö erikseen pyydettävissä tms.) mutta veritulpan sain pohkeeseen kun laiskottelin nuo ensimmäiset pari viikkoa silloisen suunnattoman kivun vuoksi. Varpaiden liikuttelu ja jalan pieni mobilisointi useita kertoja vuorokaudessa on tärkeää, ellei halua ottaa riskiä että joutuu neljän kuukauden aikaiselle, kaksi kertaa vuorokaudessa vatsaan pistettävän verenohennuslääkkeen kuurille.

Mutta tosiaan, paranemisia sinne, ja apua kannattaa tarjota niin paljon kuin rahkeita on. Kyllä se siitä.

 

[Trenchtown]

Mutta tosiaan, paranemisia sinne, ja apua kannattaa tarjota niin paljon kuin rahkeita on.

Välitän terveiset perille. Ja joo, uskoisin tässä tapauksessa kuntoutukseen motivaation riittävän. Eikä broidikaan missään liigassa tahkoa, ihan vaan kakkosdivarissa, mutta yllättävän kovaa menevät sielläkin. Kun sälli on kolmenkympin rajapyykin ylittänyt ja koko pelaamisensa on aina perustunut kovaan liikkeeseen ja vauhtiin, niin se on joko pakko kuntouttaa kunnolla, tai sitten kietaista aktiiviura pakettiin. Kauan tuo tosin on jo jutellut, että tämä kausi jää viimeiseksi, mutta saattaa mieli olla muuttunut nyt tämän pakkolevon takia. En ole viitsinyt jatkosuunnitelmista kysellä, kun näyttää vituttavan muutenkin ihan riittävästi.

Omat sählypelit loppuivat aikanaan samaan vammaan, mutta mulla oli vielä kierukka ottanut isommin siipeensä. Kuntoutin tunnollisesti ja vaikka jalasta ihan soiva peli vielä tulikin, niin en siihen vaan enää pystynyt luottamaan sitä vertaa, että olisin joukkuetta pystynyt auttamaan. Vähän olin jo muutenkin leipääntynyt koko touhuun, joten siirtyminen junnuvalmentajaksi ja sittemmin lopettaminen koko lajin parissa tulivat aika luonnostaan.

Erittäin mukavaa porukkaa siellä duunissa

Joo, vähän jopa huvitti tuo hyvä palvelu. Kun velimiestä saavuin hakemaan ja vastaanotossa asiani kerroin, niin "joo ihan pieni hetki menee vielä, just sidotaan pakettiin, istu tuonne ja ota ihmeessä kahvia odotellessa". En ihan tuollaiseen ole julkisella puolella tottunut.

 

[V-man]

Käytetäänkö Suomessa ollenkaan nuita verenohennuslääkkeitä ristisideleikkauksen jälkeen? Itselläni on leikattu kolme kertaa eturistiside Suomessa ilman mitään verenohennuslääkkeitä ja Saksassa pari kertaa ja siellä molemmilla kerroilla määrättiin kolmen viikon kuuri. Ihan kuin se ei olisi tarpeeksi vittumaista hommaa muutenkin, niin lisäksi piti sitten vielä piikittää itseään mahaan joka päivä.

edit: Ja jos joku säikähtää leikkauksen jälkeen surkastunutta jalkaansa, niin tässä kuva josta näkee hyvin että kuinka ne lihakset surkastuvat hetkellisesti kovakuntoisillakin kavereilla:

http://img.bleacherreport.net/img/article/media_slots/photos/000/901/690/CruzLeg_crop_exact.png?w=650&h=433&q=85

 

[Zerotta]

Itellä hajosi oikeasta polvesta eturisti ja kierukka 29.9 ja tänään aamusta leikeltiin kinttu kuntoon. Patellasta otettiin siirrännäinen uudeksi siteeksi ja kierukasta napsastiin revennyt pala kokonaan pois. Operaatio aloitettiin 8.15 ja kotiin pääsin vähän ennen viittä iltapäivällä. Ei meinannut sitten millään hävitä puudutus jaloista.

Operaatio hoidettiin Lahden Terveystalossa, vakuutusyhtiön piikkiin. Leikkaavaa lääkäri on kuulopuheiden mukaan erittäin pätevä kaveri, joten luotto kaveriin oli kova. Operaation jälkeen lääkäri tuli vielä kertomaan mitä tuli tehtyä. Totesi, että hänen hikoilunsa on hikoiltu ja nyt seuraavan 6kk aikana on sitten mun vuoro hoitaa oma osuuteni, että saadaan polvesta parempi kuin uusi.

Terveystalosta sain puuhapussiin mukaan lääkepumpun, joka puuduttaa polvea vähintään seuraavan vuorokauden, reseptillä Buranaa ja Panacodia ja mahdollisia kovia särkyä varten oksikodoni -pohjaista vahvempaa kipulääkettä.

Toistaiseksi polvi on lähes kivuton, joka todennäköisesti johtuu lääkepumpusta ja tänää suurissa määrissä nautituista kipulääkkeistä.

Tästä sitten lähdetään pikkuhiljaa kuntouttamaan polvi entistä ehommaksi, jotta ensi kaudella on ihan hirveässä iskussa kun pääsee takaisin kaukaloon.

 

[Jindrix]

Näköjään päivää vajaa 9 kuukautta, kun viimeksi olen polvestani tänne kirjoitellut. Tilannepäivitys on siis ehkä paikallaan. Aika on kyllä mennyt melkoisen siivillä ja tulihan se vesijuoksukin kesän ja syksyn aikana tutuksi, niin kuin myös monet muut kuntouttavat harjoitteet ja osaa niistä edelleen jatketaan.

Nyt on sitten karvaa vaille 11 kuukautta polven takaristsideleikkauksesta ja lääkärin ns. loppukontrollissakin tuli viime viikolla käytyä. Lääkärini oli sitä mieltä, että kontaktilajeihin paluu olisi aikaisintaan 1,5 vuoden kuluttua leikkauksesta. Leikatussa polvessa on edelleen jonkin verran nestettä ja polven lähellä olevat lihakset ovat pienempiä verrattuna terveeseen. Sinänsä lääkärin "tuomio" oli varsin tyly, koska elättelin toiveita salibandykentille paluusta jo tänä keväänä.

Lääkärin mielipide oli myös se, että ei kannataisi enää salibandyä (tai muitakaan kontaktilajeja) harrastaa tai hän itse ei harrastaisi edes terveillä polvilla. Tämän mielipiteen hän kertoi kyllä jo heti leikkauksen jälkeenkin. Sitä myös painotti, että jalasta ei terveen veroista enää koska tulisi. Tämä toki itsellä oli tiedossa. Eihän tässä tietysti kannata mitään riskejä ottaa, elämä kuitenkin edessä ja olisihan se kiva, että vanhanakin pystyy jotenkuten edes kävelemään.

Jatkan siis mukisematta harjoituksia (kuntoutusta).

 

[Crapbag]

Käytetäänkö Suomessa ollenkaan nuita verenohennuslääkkeitä ristisideleikkauksen jälkeen? Itselläni on leikattu kolme kertaa eturistiside Suomessa ilman mitään verenohennuslääkkeitä ja Saksassa pari kertaa ja siellä molemmilla kerroilla määrättiin kolmen viikon kuuri. Ihan kuin se ei olisi tarpeeksi vittumaista hommaa muutenkin, niin lisäksi piti sitten vielä piikittää itseään mahaan joka päivä.

Mites sulla onnistui tuo kolmas leikkaus samaan polveen? itselleni kun sanottiin viimeksi että "kattellaan" ja mietitään myöhemmin ratkaisuja, tästä onkin mennyt jo ainakin viisi-kuusi vuotta. Olen tähän ketjuun omani aikanaan tarinoinut ja ei niitä liene tarpeen nyt kerrata.

Rikkinäisellä, kahdesti korjatulla eturistisiteellä on menty viimeiset vuodet, pelit tuli tosiaan lopetettua. Kuntosalia ja lenkkeilyä on pystynyt tekemään melko vaivatta. Joskus jotain muljahduksia tapahtuu mutta ei suuremmin, kunnes nyt kun naperoiden kanssa oltiin vähän pomputtelemassa palloa. Hyppäsin siinä hiukan pääpalloon ja alas tullessa polvi petti pahasti alta, kova rusahdus ja muljaus ja tietäähän sen miltä homma tuntuu kun massaa on liki 90kg päällä.

Tilanteeni on melko paskamainen, vakuutuksissa on piikki tullut täyteen jo ajat sitten ja vanhaan vammaanhan nämä yhdistetään suoraan. Työterveys ei puolestaan halua hoitaa vapaa-ajan tapaturmaa. Rahatilannekaan ei oikein salli omaan piikkiin hoidattamista yksityisellä, vaikka voisi sitä pikku lainan ottaa turhemmankin takia. Sinällään tämä nyt ei ole edes mikään tapaturma, vaan rikkinäisen polven kipeytyminen ja nostaminen tapetille. Olisi pitänyt vaan huomata hiukan muunnella totuutta.
Polvea pitäisi nyt kuitenkin vihdoin laittaa kuntoon kun melko pienestäkin voi mennä paikaltaan ja aiheuttaa täten lisävahinkoa, odottelen tässä kunnallista lääkäriaikaa.. Sinne onkin kiva päästä odottelun jälkeen toteamaan jo tiedossa oleva tilanne.

Kymmenisen päivää tässä on kävelty huonosti ja annettu kylmäpussia, polvi ei ole enää turvoksissa mutta sattuu sieltä täältä, myös tuosta tutusta paikasta, sisäpinnasta polven etuosasta. Polvitaipeessa on myös kovasti painetta ja kevyt uiminenkin sattuu sinne. Palailin kesälomalta töihin enkä viitsi hakea mitään saikkua tähän kohtaan, järjestän itseni ennemmin enimmäkseen istumatöihin ainakin täksi viikoksi. Eniten tässä nyt huolettaa menikö tässä nyt lenkkeilykin mistä sentään on voinut viime vuodet nauttia.

Eli löytyykö tietoa/mielipiteitä kolmannesta eturistisideleikkauksesta samaan polveen, onko se jokin suurikin ongelma? Muistaakseni tämän polven nivelpinnat olivat suht ehjät vielä viimeksi ja kierukkaakin jäljellä, vasemmasta kun napsivat sen pääosin veks heti ekalla kerralla.

 

[verikuut]

Täällä päässä on nyt epäily, että polvesta hajosi jotain. Otin sählätessä askeleen sivulle, ja korkeavartinen kenkä esti nilkkaa ottamasta kaikkea vastaan niin vasemmassa polvessa tuntui melko ilkeältä. Aiemmin ei ole polvien kanssa ollut mitään vakavampaa, joten kokeneemmat jos millään viitsisivät valaista asiassa. Kokeilin tuon jälkeen juoksuaskelia, ei tullut mitään, kävellessä kuitenkaan ei juuri mitään kipua anna. Toivon ettei mikään olisi oikeasti rikki, mutta hankala sanoa kun ei ole historiaa polvinivelissä. Kuinka nopeasti perus venähdyksen pitäisi parantua? Kun tuo ei levossa oireile niin tuntuisi hullulta mennä kyselemään magneettia, mielummin lepuutan ja käyn sitten viikon parin päästä koittamassa, josko olisi mennyt ohi. Vai joko passaisi huomenna koittaa uudestaan?

 

[pehtoori]

Täällä päässä on nyt epäily, että polvesta hajosi jotain. Otin sählätessä askeleen sivulle, ja korkeavartinen kenkä esti nilkkaa ottamasta kaikkea vastaan niin vasemmassa polvessa tuntui melko ilkeältä. Aiemmin ei ole polvien kanssa ollut mitään vakavampaa, joten kokeneemmat jos millään viitsisivät valaista asiassa. Kokeilin tuon jälkeen juoksuaskelia, ei tullut mitään, kävellessä kuitenkaan ei juuri mitään kipua anna. Toivon ettei mikään olisi oikeasti rikki, mutta hankala sanoa kun ei ole historiaa polvinivelissä. Kuinka nopeasti perus venähdyksen pitäisi parantua? Kun tuo ei levossa oireile niin tuntuisi hullulta mennä kyselemään magneettia, mielummin lepuutan ja käyn sitten viikon parin päästä koittamassa, josko olisi mennyt ohi. Vai joko passaisi huomenna koittaa uudestaan?

Kuulostaa juuri samalta vammalta, jonka itse viikonloppuna sain, eli sivusidevamma. Revähdys luultavimmin, eli nimenomaan lepo ja kuntopyörä ovat ne oikeat kuntoutustavat. Pari viikkoa-pari kuukautta, riippuen laadusta, niin on kuin uusi. Kunhan pitää huolen, ettei reidestä lähde voimat niin hyvä tulee. Saattaa olla myös kierukka, joka selviää sitten tähystyksessä. Kaikki tämä ilman mitään kokemusta lääketieteestä, pelkästään kokemuksesta puhuen.

 

[KiVi]

Solisluu rytkähti lauantaina. Ei mennyt poikki, mutta luulen, että kävi pois paikaltaan ja meni heti takaisin. Lääkärin mukaan kiinnityskohdan nivel/rusto/mikälie venyi ja ärtyi. Jos jää paljon löysää, voidaan leikata.

Sunnuntaiaamuna ei meinannut päästä sängystä ylös sukkien jalkaan laittamisesta puhumattakaan, mutta on tämä pikkuhiljaa parempaan suuntaan mennyt. Viikon päästä tietää kuulemma enemmän.

Onko muilla ollut vastaavaa? Kuinka pitkään toipumisessa on mennyt? Onko jäänyt kolotuksia? Uusiiko vamma helposti?

Koskaan ei tajua lääkäriltä kysyä kaikkea.

 

[Ihmepeli]

Mitenkä menee vakuutusasiat, jos eturistiside sattuu menemään samasta polvesta uudemman kerran? Ei ole onneksi mulla mennyt, mutta olen miettinyt.
Nyt on leikkauksesta 10 kk. Ja jos nyt sattuisi paukahtamaan uudestaan, niin korvaako vakuutus mukisematta, vai joudutaanko siinä miettimään, että polvi oli valmiiksi klesa, vaikkakin leikattu? Vai pitääkö nyt, kun polvi alkaa olla kunnossa, toimittaa joku lääkärintodistus, että nyt se on leikattu ja nyt se on kunnossa?

 

[arpa80]

@Ihmepeli : kysymykseesi ei ole itellä vastaus, mutta millais koipesi toimii ja voimatasot? Itellä siteen katkeamisesta 10.5kk, mutta leikattiin vasta joulukuussa kun ortopedi halusi alkuun kokeilla kuntouttamalla.

Itellä hieman ongelmia siitä syystä, että jalka ei yliojennu samalla tapaa kuin terve jalka ja osittain tottumuksen takia olen leikkaamattoman jalan päällä lonkkalevossa --> selkä puutuu.

Leikatun jalan koukistusvoima on myös kaukana terveestä, ojennusvoima kun taas alkaa lähes tasoissa.

Muuten jalka on hyvä.

 

[Ihmepeli]

@arpa80 Mulla katkes ACL vuos ja yks päivä sitten. Siitä kaks kuukautta niin leikattiin. Puolen vuoden paikkeilla aloin käymään pallotreeneissä siten, että en ottanu mitään kontaktia muihin enkä tehny äkkiliikkeitä. Nyt pystyn pelaamaan about 80 prosenttista futista. Kontaktia otan, mutta kovassa vauhdissa vielä vähän arkailen. Osin tarkoituksella, osin vaistomaisesti.

Jalka toimii hyvin. Ojentuu ja koukistuu niinkuin toinenkin. Tietysti voimatasoissa on paljon eroja. Varsinkin takareisi kramppailee helposti, kun uusi eturistiside tehtiin hamstring-jänteestä. Samoin kylmiltään kun lähtee vaikka kyykistelemään, niin voi pari kertaa vihlaista polvesta. Kovan rasituksen jälkeen saattaa ihan vähän turvottaa, mutta lähtee sillä, kun nostaa koiven hetkeksi pystyyn.

Mulla lonkkalevossa on vähän päinvastainen ongelma. Siinä vaiheessa kun sain luvan heittää kepit mäkeen, oon yrittäny vähän vaivihkaa kuormittaa leikattua jalkaa kevyesti enemmän. Just esimerkiksi eilen kattelin kentän laidalta kokonaisen futismatsin, ja jossain 70min kohdalla tajusin, että olen melkein koko ajan seissyt leikatun jalan varassa. Ei hyvä sekään.

Koukistusvoimassa mulla on sama homma. Johtuu juurikin tuosta takareidestä, joka on ihan onneton. Tuntuu, että voimaa kyllä on, mutta jotenkin mystisesti se vääntö vaan loppuu kesken. Tuntuu kuin alkaisi kramppaamaan, mutta en tiedä, onko se sitten kramppia. Mutta ei kai se ihme ole, että vähän takareidessä on häikkää, kun sieltä palanen puuttuu. Huomaa mukavasti, kun laittaa jalan suoraksi, että siellä on ihan kunnon lovi.

edit. tuosta ojentumisesta vielä sen verran, että mulla oli häikkää myös sen kanssa joskus alussa. Ison harppauksen pääsin eteenpäin vesijuoksun avulla. Vedessä tuntui, että polvi taipuu melkein yhtä hyvin kuin terve. Ja aina vähä kerrallaan se alkoi liikkua sitten kuivalla maallakin paremmin. Suosittelen!

edit2. mikä oli ortopedin perustelu sille, että halusi kokeilla kuntouttamalla? Eikö se ole ihan selvä, että jos joskus vielä haluaa urheilla, niin ilman eturistisidettä se ei onnistu. Eikä siinä auta jumalaiset kuntouttamiset silloin, kun se eturistiside ei vaan siihen itestään takasin kasva. Oliko julkisen puolen?

 

[KiVi]

Nilkka vääntyy joka välissä ulos. Onko kellään heittää linkkiä hyväksi havaittuun nilkkatukeen tai maagiseen teippaukseen? En näköjään osannut ainakaan itse tehdä ohjeidenkaan kanssa toimivaa.

 

[arpa80]

@arpa80

edit2. mikä oli ortopedin perustelu sille, että halusi kokeilla kuntouttamalla? Eikö se ole ihan selvä, että jos joskus vielä haluaa urheilla, niin ilman eturistisidettä se ei onnistu. Eikä siinä auta jumalaiset kuntouttamiset silloin, kun se eturistiside ei vaan siihen itestään takasin kasva. Oliko julkisen puolen?

Niin tämä Ortopedi oli lähtökohtaisesti sitä mieltä, että 50% leikkauksista on turhia ja hän halusi katsoa sen tien jotakuinkin ajatus oli tälläinen: lihakset olisi mahdollista saada niin tukeviksi ja reaktionopeiksi että ristisidettä ei tarvitsisi. Itse siinä sitä jalkaa kuntouttelin, mutta en saanut sitä muutamassa kuukaudessa sellaiseen kuntoon, että olisin voinut sitä kovin rankasti edes testata. Jonkun kerran huomasin, kun salilla tein kahvakuulalla etuheilautuksia että polvi vain lähti eteenpäin. Ja ihan vakuutuksiin tuo meni, olisi vielä ollut jopa kaksi erivakuutusta josta tuon olisin saanut henkilökohtainen ja firman kautta. Mutta ortopedin katsantakanta vain oli tälläinen ja on tuossa varmaan perääkin, että tulisi fysioterapialla noita vammoja kuntouttaa. Kovin kallista se on kun niitä ei saa vakuutuksista kuin vasta leikkauksen jälkeen. Onneksi meillä töistä fysiolla saa käydä 5krt/vuosi ilmaiseksi niin nämä sitten käytin jalkajumppaan.

 

[Ihmepeli]

@arpa80 50% kuulostaa aika paljolta. Sen uskon, että muutenkin vähän liikkuva vanhempi ihminen ei välttämättä eturistisidettä kauppareissuilleen tarvitse, mutta liekö kovin terveellistä käydä edes lenkillä ilman eturistisidettä? Kyllähän sitä pärjää, mutta vaara onkin siinä, että kun polven tavallaan kasassa pitävä osa on poissa, niin muiden kierukka- ja sidevammojen todennäköisyys lisääntyy.

Sen takia kysyin, että oliko julkisen puolen ortopedi, sillä olen saanut sen käsityksen, että siellä mieluummin valitaan konservatiivinen hoito. Totta kai, onhan leikkaaminen kalliimpaa. Muissakin asioissa, esim. akillesjänteen katkeamisissa julkisella puolella ehdotetaan todennäköisesti kipsaamista (vaikka uusintarepeämisen todennäköisyys on isompi), kun taas yksityisellä ehdotetaan leikkausta.

Toki yksityisellä on takana se, että saavat siitä rahat pois, mutta en silti usko, että 50% ACL-leikkauksista olisi turhia.

 

[pehtoori]

@Ihmepeli kun kyselit noista uudelleen menneistä ristisiteistä, niin mulla meni ensimmäinen vakuutuksiin ja tasan vuoden päästä oltiin jo uudestaan mehiläisen pöydällä ja tällä kertaa omaan piikkiin. Mut kannattaa ottaa selvää etukäteen. Magneettikuvissa sentään säästin kun oli täysin päivänselvää mikä on vamman laatu. Eikä siitä enää pelijalkaa sitten tosiaan tullutkaan. Jos nyt kävelis kivuitta vielä vähän vanhempanakin.

 

[Elazi]

Nilkka vääntyy joka välissä ulos. Onko kellään heittää linkkiä hyväksi havaittuun nilkkatukeen tai maagiseen teippaukseen? En näköjään osannut ainakaan itse tehdä ohjeidenkaan kanssa toimivaa.

Mulla on ollut molemmissa nilkoissa yliliikkuvuutta ja nilkat on nyrjähdelly ulkosyrjälle useasti. Ortopedi suositteli aikanaan näitä ASOn nilkkatukia, noissa on sisällä joku muoviläpyskä (1-2mm paksu), mutta mä oon sen ottanut pois, jotta tuki mahtuu paremmin nappiksiin. Mitään ongelmia ei ole ilmennyt, paitsi kerran olin kiristänyt tuen huolimattomasti ja nilkka pääsi nyrjähtämään tuesta huolimatta. Omani oon ostanut Soleus Proteorilta, josta sain hyvää palvelua sekä sopivan mallin löytämisessä että käytön opastamisessa.

 

[Ihmepeli]

@Ihmepeli kun kyselit noista uudelleen menneistä ristisiteistä, niin mulla meni ensimmäinen vakuutuksiin ja tasan vuoden päästä oltiin jo uudestaan mehiläisen pöydällä ja tällä kertaa omaan piikkiin. Mut kannattaa ottaa selvää etukäteen. Magneettikuvissa sentään säästin kun oli täysin päivänselvää mikä on vamman laatu. Eikä siitä enää pelijalkaa sitten tosiaan tullutkaan. Jos nyt kävelis kivuitta vielä vähän vanhempanakin.

Oliko syy ihan se, että polvi katottiin jo valmiiks huonoksi? Mikä vakuutusyhtiö?

 

[pehtoori]

Oliko syy ihan se, että polvi katottiin jo valmiiks huonoksi? Mikä vakuutusyhtiö?

Näin muistelisin. Silloin oli sen verran masentunut meininki, että on muistikuvat melko hatarat noilta ajoilta. Pohjolassa oli vakuutus.

 

[KiVi]

Kiitos @Elazi! Aika varattu tälle päivälle. :)

 

[MacRef]

Mitenkä menee vakuutusasiat, jos eturistiside sattuu menemään samasta polvesta uudemman kerran? Ei ole onneksi mulla mennyt, mutta olen miettinyt.
Nyt on leikkauksesta 10 kk. Ja jos nyt sattuisi paukahtamaan uudestaan, niin korvaako vakuutus mukisematta, vai joudutaanko siinä miettimään, että polvi oli valmiiksi klesa, vaikkakin leikattu? Vai pitääkö nyt, kun polvi alkaa olla kunnossa, toimittaa joku lääkärintodistus, että nyt se on leikattu ja nyt se on kunnossa?

Ei pysty yksiselitteisesti sanomaan. Usein, jos sama ristiside menee mitä aiemmin on leikattu, on kyse sen vanhan vamman uusiutumisesta. Varsinkin, jos aiemmasta vammasta ja leikkauksesta ei ole kulunut kovin pitkää aikaa. Mitä pidempi aika edellisestä, ja mitä kovempi vammamekanismi uudessa repeämässä, niin sitä todennäköisemmin menee uutena vammana.

 

[MacRef]

En tarkoittanut, että poistaisi korvausvelvoitetta. Mutta puhutaan nyt vapaaehtoisista (yksityis)tapaturmavakuutuksista, joissa on usein jokin vakuutusmäärä käytettävissä yhtä tapaturmaa kohden. Tuo enimmäiskorvaus on usein asiakkaan itse valittavissa. Sovitaan, että se on asiakkaan valitsemana vaikkapa 8500 € / tapaturma.

Polvi paskaksi ja lääkärikäynnit, magneetti, leikkaus ja leikkauksen jälkeinen fysioterapia kustantaa vaikkapa 6000 euroa. iihan hatusta vedetty tuo summa, en tiedä todellisia kustannuksia.) Polvi kuntoon ja taas menoksi.

Jonkun ajan kuluttua sattuu uusi vahinko ja sama polvi samasta kohtaa (eturistiside) paskaksi. Vakuutusyhtiö voi katsoa, että se aiempi vamma on uusinut ja käsitellään tuosta "vanhasta" vammasta. Siten hoitokuluihin on käytettävissä enää 2500 €. Jos vakuutusmäärä oli täynnä jo ensimmäisen hoitojakson jälkeen, ei uusia kuluja korvata lainkaan, vaikka vamma sinänsä olisikin siitä vanhasta vammasta muutoin korvattava. Tästä syystä niissä vakuutusmäärissä ei kannata pihtailla ja saada pieniä säästöjä vakuutusmaksuihin.