Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi

  • 5 171
  • 33

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Hallitusketju on paisunut niin isoksi mammutiksi ja siellä keskustelu on hajonnut niin moneen sirpaleeseen, että siinä ei mitään vakavaa keskustelua pysty käymään (toki tätä edesauttaa se, että joukossa on niin monia joiden näkymys asiaan on suppea, oma perse & mutu). Välissä ketjussa on ollut yritystä miettiä, että miten valtiontalouden alijäämää saataisiin supistettua ja selvä asia on, että helppoa se ei ole. Kaikenlaista ruikutusta kyllä kuuluu, että miten tukia tai palkkoja nyt ei ainakaan saa leikata, koska se vähentää kysyntää *), verotusta ei missään tapauksessa saa korottaa koska se hidastaa talouskasvua eikä palveluihin voida tietenkään koskea siitä se aiheuttaa valtavia kustannuksia tulevaisuudessa. Minun on suhteellisen vaikea uskoa, että kaikki nämä pitäisivät paikkaansa, sillä se tarkoittaisi että nykyinen taloudenhoito olisi täydellistä ja optimaalista. Viime vuosien tapa olla tekemättä ei myöskään vaikuta toimivalta siinäkään mielessä, että velkaantuminen on kasvanut hurjaa vauhtia BKT:n ollessa plusmiinusnollassa.

Tässä ketjussa voikin esittää perusteltuja ehdotuksia valtiontalouden hoitamiseksi ja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Tässä ketjussa sitävastoin ei kaivata yhtään itkuvirttä siitä että mitä EI saa tehdä, eli jos sinulla ei ole parempia ehdotuksia, niin ei kiinnosta.

*) Välihuomiona en tosin malta olla kyseenalaistamatta sellaista totuutta, että leikkauksilla ja kysynnällä olisi yksiselitteinen kausaliteettisuhde. Suomessa korotettiin palkkoja merkittävästi vuoden 2007 tienoilla ja siitä ei aiheutunut BKT:ssa näkyvää kysynnän kasvua. Ei näe kovin loogista väitettä, että jos palkat palautettaiisin korotuksia edeltävälle samalle tasolle, niin BKT reagoisi voimakkaasti kysynnän romahtamisen seurauksena. Kotimaisen kysynnän määrään kun vaikuttaa monet muutkin asiat kuin palkat&tulonsiirrot esim kotimaisten tuotteiden kilpailukyky vs. ulkomaiset, kotitalouksien säästämisaste, harmaa talous jne.

Ja asiaan.
Minulla olisi ihan loistava idea valtiotalouden tasapainottamiseksi. Se on kaikkien yllätykseksi julkisen sektorin kasvattaminen. Tätä ei tosin tehdä paisuttamalla kustannuksia, vaan jakamalla työ uusiksi. Julkisella sektorilla työskentelee tällä hetkellä 655 400 henkilöä (25% työvoimasta). Heidän työllistämiseensä rahaa kuluu sivukuluineen 34 miljardia euroa eli 4150 euroa henkeä kohti kuussa. Työttömiä on Suomessa n. 300 000 henkilöä (kymmenisen prosenttia työvoimasta) ja työttömyyskorvauksiin kuluu rahaa 5,5 miljardia eli 1466 euroa kuussa. Leikkaamalla julkisen sektorin palkkoja kymmenen prosenttia säästyisi 3,4 miljardia, jotka käytettäisiin täysimääräisesti uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Tällä saataisiin palkattu 65 542 uutta työntekijää samalla keskipalkalla ja suorat säästöt olisivat silti 1,2 miljardia euroa (eli näiden ihmisten säästyneet työttömyyskorvaukset). Työttömyys laskisi tällä toimenpiteellä siis 2,5% prosettia. Tämän lisäksi odotettavissa olisi vitusti vasemmiston peräänkuuluttamia säästöjä kun syrjäytyminen vähenisi työttömyyden laskun myötä.

Väitän että tämä lisäisi kokonaiskysyntää, sillä perusteella että nuo 65 000 työllistynyttä kasvattaisivat kulutustaan enemmän kuin mitä nuo 655 400 supistaisivat omaansa (eli käytännössä heidän säästämisasteensa laskisi).

Mitä sitten näillä 65 000 uudella työntekijällä tehtäisiin? Ensinnäkin tätä muutosta voitaiisiin kompensoida työntekijöille maltillisella työajan lyhentämisellä (luokkaa muutamalla prosentilla). Toisekseen uusilla työläisillä voitaisiin pienentää luokkakokoja ja päivähoitoryhmiä, lyhentää leikkaus yms. muita jonoja terveydenhuollossa ja panostaa ennakoivaan työhön, parantaa turvallisuutta palkkaamalla lisää poliiseita (lisää sakkotuloja?) ja lisäämällä esim resursseja talousrikollisuuden kitkentään (tulliin yms). Kolmannekseen voitaisiin kunnostaa infraa ja rakentaa valtiolle tuloja tuottavia hankkeita. Tämän myötä seuraisi edelleen ihan vitunmoisesti säästöjä vasemmiston peräänkuuluttamien ennakoivan työn ymsp:n myötä.

Olisiko tämä sitten oikeudenmukaista? Ei varmaan kaikkien mielestä, mutta valtion keinot tehdä samaa yksityisen sektorin työpaikkojen kanssa on hyvin rajallinen. Ehdottomana hyvänä puolena tässä olisi, että vaikka työttömyysaste laskisi merkittävästi, niin palkkojen leikkauksen ansiosta tämä ei aiheuttaisi työmarkkinoiden ylikuumentumista ja sitä myötä kaikkien palkkojen hallitsematonta kasvua.
 
Viimeksi muokattu:

matti&teppo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Julkinen sektori on kasvanut aivan liian suureksi. Itsehän lähtisin leikkaamaan julkisen sektorin palkkoja, ja progressiivisesti. Samaan hengenvetoon laittaisin jotkut nykyiset ilmaiset palvelut maksullisiksi, maksu olisi nimellinen, mutta kuitenkin.

Terveyskeskusmaksut: 20 euroa/käynti. Tulisi varmasti myös vähentämään turhia käyntejä.
Kirjastomaksut: kirjojen ym. lainaamisesta joku euron nimellinen maksu.
Palkkojen leikkaus: alle 2000 tienaavilta ei leikattaisi yhtään mitään, mutta siitä eteenpäin leikkuri iskisi progressiivisesti. Kansanedustajien ja ministereiden leikkaus olisikin jo luokkaa 10-15 %.

Julkisen puolen palkat tulisi ylipäänsä sitoa vielä selkeämmin asumispaikan kustannustasoon. Tällöin perusosa olisi kaikilla sama, mutta asuinkunta antaisi palkkaan kertoimen. Kerroin laskettaisiin paikkakunnan asumiskustannusten mukaan, eli niissä paikoissa missä asuntojen hinnat ovat suuremmat olisi palkkakin kovempi.

Kuntien tukeminen hiuksista vittuun. Suomessa on yli 300 kuntaa, kun esim. Ruotsissa, jossa väkimäärä on melkein tuplat on kuntia vähemmän kuin Suomessa.

Suomi: väkiluku, 5,5 miljoonaa, kuntia vuoden 2015 alussa 317
Ruotsi: väkiluku 9,8 miljoonaa, kuntia 290
Tanska: väkiluku 5,7 miljoonaa, kuntia 98
Norja: väkiluku 5,2 miljoonaa, kuntia 440

Yllä on listattuna pohjoismaiden, ei Islanti, kuntien lukumäärä sekä väkiluvut. Norjassa luku on vielä hurjempi kuin Suomessa, mutta siellä on vireillä kuntauudistus jolloin kuntien lukumäärä tule pienenemään. Ja Norja ei ole toisaalta mikään hyvä verrokki, heillä ei ole velkaa ja öljyä pumpataan tarvittaessa lisää.

Suomessa on kuntia aivan järjetön määrä, 200 pitäisi poistaa välittömästi. Nykytilanne missä kuntia tuetaan vuosittain lähes samalla summalla minkä valtio kerää ansio- ja pääomatuloverolla on kestämätön. Suomessa onkin jo kuntia joiden rahoituksesta 70% tulee valtiolta. Lopputulema on se, että parikymmentä Suomen kuntaa maksaa käytännössä loppujen menot. Käytännössä valtio voisi lopettaa ansio- ja pääomatuloverojen keräämisen kokonaan ja antaa kuntien hoitaa hommansa itse. Laittavat prosentin sen mukaiseksi että pärjäävät. Ja jos tarvetta säästöille tulee, eli veroprosentti kasvaisi liian suureksi, niin siitä vaan yhdistymään naapurikunnan kanssa. Tällöin ei tarvittaisi enää kahta kunnantaloa, kahta monitoimitaloa, kahta kirjastoa jne.

Asuntolainojen korkovähennykset tulisi poistaa. Korkovähennysten avulla voidaan ottaa isompia lainoja. Tällöin asuntolainojen korot ovat isompia ja vähennykset menevät käytännössä suoraan pankeille.

Kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan. Nyt kirkolle maksettavia summia perustellaan käytännössä kahdella asialla: hautaustoimella ja väestökirjanpidolla. Valtion tulisi hoitaa hautaukset mahdollisimman edullisesti, joka tarkoittaa käytännössä tuhkausta. Tuhkat johonkin valtion määräämään paikkaan. Jos joku haluaa jotain muuta, niin maksakoon lystin itse. Sillä summalla minkä kirkko saa verotuloja vuosittain voisi palkata henkilökuntaa saattamaan valtion ylläpitämä Väestörekisterikeskus täysin ajan tasalle ja kirkosta riippumattomaksi. Jos kirkko haluaa itse pitää kirjaa ripille käyneistä niin pitäköön, kunhan kustantavat sen täysin itse.

Ruotsin kielen virallista asemaa tulisi pohtia vakavasti. Täytyisi tehdä tarkka selvitys sen aiheuttamista kustannuksista ja tehdä päätökset vasta sen jälkeen. Nyt arviot ovat väliltä 200 miljoonaa - 5 miljardia, riippuen vähän keneltä asiaa kysyt.

Nämä nyt aluksi. Mutta joka tapauksessa jotain on tehtävä. 120 miljardia julkiseen sektoriin kun asukkaita on 5,5 miljoonaa on aivan liikaa. Tekee melkein 22000 henkilöä kohden. Bruttokansantuote on noin 37000. Ei järkeä. Julkisen sektorin säästötarve on 10 miljardia.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Yksi helppo (ja mielestäni realistinen) ratkaisu on olemassa. Otetaan jonkin verran lisää maahanmuuttajia, eli osaajia maahamme. Nämä piristävät taloutta myös yhteiskuntaa ja heillä on myös työllistävä vaikutus. Koska tämä täytyy tehdä joskus niin heti vaikka 100k aluksi.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Työskentelin muutaman vuoden epäpätevänä 95% palkalla lastenhoitajana. Hetkellä, jona valmistuin, palkkani nousi noin 100€. Työni laatu tuskin kohosi edelliseen työpäivään verrattuna yhtään...

Päiväkodeissa voitaisiin siirtyä asteittain henkilökuntamalliin lastentarhanopettaja (joko ktk tai sosionomi)lähihoitaja/lastenhoitaja/lastenohjaaja-muu sopiva henkilö (pienempi palkka).

Työaikamme voitaisiin muuttaa 40h/viikko (+joustava työaikapankki).

Näillä, omaa toimintaympäristöäni koskevilla uudistuksilla säästäisimne vähän rahaa palkoissa, vapauttaisimme sosiaalialalle, esimerkiksi vanhustyöhön, ison joukon lähihoitajia ja yhden pätevyysvaatimuksen poistolla saataisiin alalle lisää miehiä töihin (miesten työttömyyshän on kai suurempaa kuin naisten).

Työajan pidennys sujuvoittaisi prosessia yllättävän paljon ja vähentäisi ylitöitä.

Tällä ei vielä valtiontaloutta pelasteta, mutta jos jokainen keksisi omalta elämänalueeltaan pieniä keinoja, niin saataisiin jo yhteensä suuria aikaiseksi.
 

Rafael

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Bristol City
Uusi eläkeuudistus on riittämätön. Suomen talouden suurin ongelma on, että ihmiset jäävät liian aikaisin eläkkeelle etenkin aloilta, joissa ei tarvita kummoistakaan fyysistä suorituskykyä. Lisäksi nämä eläkkeelle jäävät ovat aina vain pidempään nostamassa eläkettä ja kuormittavat täten sotepuolta aina vain pidempään.

Näkisinkin, että tulevaisuudessa Suomessa pitäisi siirtyä Etelä-Eurooppalaiseen malliin, jossa vastuu vanhustenhoidosta siirretään enemmän lasten ja perheiden vastuulle. Nykyinen yhtälö tulevaisuudessa on täysin mahdoton.

Lisäksi pitäisi ratkaista miksi Mol on täynnä työpaikkoja, mutta silti työttömiä on valtava määrä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Kyllähän Suomi sikäli on vähän kuin analogisessa tilanteessa Nokian kanssa. Kun tuotteet eivät myy, menorakenne on kestämätön. Mitä sitten voi tehdä?
No, osastojen myyminen on vähän hankalaa valtion tapauksessa ja vaikka kuinka jo panostetaan "tuotekehitykseen", ei ole mitään takuuta siitä että asiat maagisesti paranevat yhtäkkiä joten leikkauksia menorakenteeseen on pakko tehdä.
Koska palkkojen leikkaus on aina vähän kyseenalaista niin kyllä julkistalouden tehostaminen on käytännössä mahdollista kaikista helpoiten juuri työn määrää lisäämällä -> kokonaishenkilöstökustannukset eivät kasva kun samalla henkilömäärällä saadaan enemmän työtä tehtyä. Vuosilomaleikkaus ja työajan nosto normiin aikaansaisivat väistämättä säästöjä tai kustannustason nousun tasaantumista kun lisääntyneellä työajalla voidaan tehdä enemmän töitä ilman että kustannukset kasvavat.

Kyllä käytännössä jo nyt tehdyt leikkaukset ovat se alku missä julkisen sektorin työpanoksen pitää sikäli asettua markkinatalouden ehdoille että jos maksajaa nykymallille ei ole (ts. verotulot eivät kata kuluja) täytyy tuotteen hinta=julkisen sektorin kulut saada laskettua tasolle missä tilanne on vakaa. Ei tappiolla voida myydä loputtomiin vaikka kuinka nyt mielenosoittajat niin tahtoisivatkin. On jotenkin kestämätöntä että toistetaan mantraa saavutetuista eduista ja siitä miten tulot tippuvat (mikä on toki ikävää) mutta unohdetaan täysin se rahoituspuoli, eli mistä se raha etujen maksamiseen tulee ja miksi esim. sunnuntaityö oikeastaan on 100% kalliimpaa jos sen tuottavuus on oikeastaan täysin sama kuin arkityön.

Olennaista olisi siis kyetä ymmärtämään ettei julkinen sektori ole varsinaisesti mikään pilvilinna joka vain on vaan että se on olennaiselta osin yksi palveluntarjoaja OY Suomi AB:lle ja juuri nyt tällä asiakkaalla ei ole rahaa ostaa palveluita entiseen hintaan. Tällöin toimintaa pitää sopeuttaa vastaamaan asiakkaan kykyä ostaa palveluita.
 

Tuamas

Jäsen
Otetaan ensin ongelmat, sitten katsotaan onko mitään ratkaisuja tarjota

- Väestörakenne, lähivuosina eläköityvät loput suurista ikäluokista, jolloin työikäisten ja eläkeläisten suhde on vinoutunut (pl. jos maahanmuutto jatkuu nykymenoa, väestörakennekin oikenee)

Tätä voidaan korjata maahanmuuton kautta, toki Suomeen tuntuu olevan vaikea saada korkeamman profiilin maahanmuuttajia. Pakolaiset ovat tähän ehkä määrällisesti ratkaisu, mutta todennäköisesti eivät laadullisesti. Tässä tulee tehdä merkittäviä panostuksia turvapaikan/oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseksi, jotta sijoituksista saadaan maksimihyöty. Lisäksi tulee tehdä merkittäviä panostuksia nykyisten hakijoiden käsittelyaikojen leikkaamiseen, jotta tiedetään keille tehokkaimmat kotouttamistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.

- Eläkepommi, suuret ikäluokat huijasivat itselleen eläkesysteemin, jossa työssäkäyvä ikäluokka maksaa käytännössä työeläkkeet. Tällöin he pääsivät nauttimaan systeemistä, jossa itseä edeltävät ikäluokat ovat selvästi pienempiä (pienet eläkemaksut, jopa alle 10%) sekä jättivät lisääntymättä samaan tahtiin kuin edeltävät ikäluokat, jolloin ilman isompaa muutosta eläkemaksu huitelee siellä 25-31%:n tienoilla seuraavat parikymmentä vuotta. YEL-maksuissa tilanne on kaikista järkyttävin, kun koko kerätty potti menee tällä hetkellä maksuun, eikä rahastoitavaksi jää tällä hetkellä mitään. Tähän päälle vielä "superkertymät", varhennetut eläkeiät ym. koijaukset.

Eläkejärjestelmän uudistus olisi tullut tehdä jo 80 -luvulla, viimeistään 90 -luvulla, mutta suuret ikäluokat sen sijaan koijasivat itselleen entistä suurempia etuja. Tämä on asia, joka rapauttaa kilpailukykyämme, mutta johon ei järkevää ratkaisua ole olemassa. Yksi vaihtoehto olisi tietysti järjestelmän kokonaisuudistus siten, että siirrytään malliin jossa maksetaan vain sen oman sukupolven eläkkeitä, tässä vain valtio joutuisi tekemään miljardipanostuksia, mutta tämä mahdollistaisi merkittävän työn hinnan laskemisen.

- Työurien pituus sekä syrjäytyminen, suomalaisten eläköitymisikä on 60,9 vuotta, tästä käytännössä 2,7 vuotta aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeellä jääneistä. Työkyvyn ylläpito, tarvittaessa työurien "siirto" sekä mielenterveysongelmiin panostaminen ovat niitä pointteja, joihin täytyisi kiinnittää huomiota, jotta isompi osa porukasta jaksaa työelämässä edes lähes koko teoreettisen työssäoloiän. (Todettakoon nimimerkille @Rafael että suoraan työelämästä eläköityvien keskimääräinen eläkeikä on 63,6 vuotta).

Tämä on varmaan vaikein korjattava, mutta käsitykseni mukaan nykytutkimus on sillä kannalla, että ennaltaehkäisevä työ mm. mt-ongelmissa sekä aikainen puuttuminen käsittääkseni tuottavat tuotto/panos-tasolla hyviä tuloksia.

- Kuntien lukumäärä, Suomessa on liian paljon kuntia, ei pelkällä lähidemokratialla voi perustella nykyistä kuntamäärää. Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema. Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä. Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja alle 10 000 asukkaan kuntia 78. Tässä luodaan kuntalaisille liian suuret riskit, toki osaava kunnanjohto pyörittää menestyksellä pientäkin kuntaa, mutta näissä kunnissa sattuman osuus on liian suuri. Alle 5000 asukkaan kunta, yksi epäonnistunut rakennusprojekti, jonka seurauksena on esimerkiksi homekoulu ja kunta on pysyvästi taloudellisesti kuralla.

Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus). Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.

- Julkisen puolen tehokkuus, julkisen puolen tehokkuus laahaa käytännössä jokaisella mittarilla ja alalla perässä yksityistä puolta. Jo toimenpiteillä jotka onnistuneesti tuovat julkisen puolen organisaatioita lähemmäs yksityistä puolta, päästäisiin lähelle kestävyysvajeen nollausta.

Liikelaitostamiset, yhtiöittämiset, parempi johtaminen, parempi osto-osaaminen jne. Tästä on olemassa lukuisia esimerkkejä, kuinka onnistuneella johtamisella sekä pienillä uudistuksilla tarjotaan sama/parempi palvelutaso pienemmin resurssein. Parhaina esimerkkeinä nyt vaikkapa tämä Pohjois-Savon TE-toimisto Työpaikat täyttyvät Pohjois-Savossa muuta maata paremmin – syynä "Kuopion ihme" - Talous - Helsingin Sanomat jossa työllistämislukemat ovat yli 50% parempia kuin maan toisiksi parhaalla TE-toimistolla ja tämä ainoastaan hieman työtapoja uusimalla sekä johtamista parantamalla. Tällaiset luvut ovat esimerkkejä siitä kuinka julkisella puolella kaivattaisiin uusia tuulia ja parempaa johtamista, ei yksityisellä puolella ole mahdollista että yksi toimija on pitkään noin paljon parempi kuin kukaan muu. Jos markkinoiden ykkösellä on uusia toimintamalleja, bisnesmalleja tai muuta erityistä, se pyritään kopioimaan välittömästi kilpailijoiden toimesta. Julkisella puolella tämä tuntuu toteutuvan mahdollisimman heikosti.

Toki on myös annettava tunnustusta ja todettavat, että verottaja on organisaationa kehityksen kärjessä ja tulokset ovat oikeastaan kautta linjan vakuuttavia. Siellä tuotetaan huomattavasti aiempaa paremmin ja nopeammin palvelut, aiempaa selvästi pienemmällä toimisto- ja väkimäärällä. Ajoneuvoveron siirtäminen Trafilta verottajalle on hieno veto ja vastaavia siirtoja soisi lisää. Toinen hieno laitos on Patentti- ja tekisterihallitus (PRH), joka myös on vakain askelin siirtynyt nykyaikaan ja vaikkei väkimäärä ole merkittävästi noussut, ovat käsittelyajat pudonneet merkittävästi. Vastakkaisena esimerkkinä taas TE-toimisto, joka muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on jämähtänyt jonnekin 80-90-luvulle ja pikemmin estää työllistymistä kuin tukee sitä. Tässäkin toki sääntely tulee vastaan ja osa idioottimaisimmista käytännöistä tulee laista.

Jatkuu...
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
- Kasvavat terveydenhuoltokulut, hoidot kehittyvät, ihmisiä hoidetaan entistä vaikeammissa tilanteissa ja väestörakenne aiheuttaa sen, että eläkeläisten määrä pysyy korkeana seuraavat pari-kolmekymmentä vuotta. Kuntien ns. lisätyn terveydenhuollon kustannus per asukas (keskiarvo ~4000€) nousee ikäluokittain 65-74 +58,4%, 75-84 +263,9% ja yli 85 vuotiaat + 729,4%. Koska eläkeläisten määrä lisääntyy, lisääntyvät terveydenhuoltokustannukset vääjäämättä. Tähän otetaan päälle se, kuinka erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat uusien hoitomuotojen myötä sekä se, ettei perusterveydenhuoltoon haluta panostaa suhteessa riittävästi, on tässäkin todella merkittävä pommi tikittämässä. Koska huono perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus johtaa siihen, että sairaudet ehtivät kehittymään akuuteiksi, jolloin niiden hoitaminen on taas aivan helvetin kallista.

Perusterveydenhuoltoon tulee panostaa nykyistä enemmän, nyt perusterveydenhuolto on jäänyt lapsipuolen asemaan, kun kallis erikoissairaanhoito syö ylimääräiset resurssit. Tulee kunnalle/sote-yhtymälle huomattavasti edullisemmaksi hoitaa sairaudet heti kun ne ovat todettavissa ts. saada porukka käymään terveyskeskuksissa ja saada lääkärit ottamaan näistä kopin jo siinä kohtaa. Tähän Sote-uudistus tuonee parannusta, koska koko hoitoketju on silloin yhden toimijan alla, jolloin mahdollisuudet järkevään kokonaisasiakkuuteen sekä potilaan hoitoketjun rationalisointiin ovat olemassa.

Nyt on aivan järjetöntä, että perusterveydenhuolto on kunnilla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireillä. Tämä luo aivan turhia kilpailuasetelmia sekä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä kuinka tehokkaasti kunnanisät ovat saaneet perusterveydenhuollon hoidettua. Lisäksi on vaikea kuvitella pienten kuntien pystyvän hoitamaan näitä, kun Porin kokoisessa kunnassa perusterveyden puolella on jatkuva resurssipula sekä suurin osa lääkäreistä sairaanhoitopiirin listoilla, jolloin kunnalle jää vaihtoehdoiksi lähinnä vuokralääkärien sekä ulkomaalaisten lääkärien käyttö.

- Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, matalan osaamistason tehtävät vähentyvät ja erittäin korkean osaamistason tehtävät lisääntyvät. Tai oikeammin matalan osaamistason tehtävät siirtyvät teollisuudesta palvelualoille sekä hoiva-alalle. Tässä on siirtymä, jonka ratkaisu on erityisen vaikeaa. Kuinka työllistää samaa konetta 30 vuotta käyttänyt tehdasduunari, kun tarjolla on lähinnä hoivatyötä tai muuta "pehmeämpää". Lisäksi kaiken työn vastaanottamisen tulisi aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyys.

Siirtyminen teollisesta tuotannosta palvelutuotantoon sekä ainoastaan korkean jalostusasteen tuotantoon on vääjäämätön ja kansantaloudellisesti järkevä. Ei Suomessa ole järkevä kilpailla Intian, Kiinan, Afrikan maiden ym. matalapalkkamaiden kanssa siitä kuka tuottaa mutterit halvimmalla. Tällä tiellä emme ole menestyneet vuosikymmeniin, emmekä menesty tulevaisuudessakaan. Suomi menestyy viemällä korkeaa osaamista vaativia tuotteita ja palveluita.

Perustulo voimaan heti. Siirtyminen kuolevalta alalta pois tulee tehdä mahdollisimman helpoksi mm. mahdollistamalla entistä laajemmin opiskelu työttömyysturvalla.
Lisäksi +50-vuotiaiden työllistämisestä tulee tehdä paljon entistä houkuttelevampaa esim. työllistämistuen kautta.
Puretaan nykyinen kassajärjestelmä sekä AY-jäsenmaksujen vähennysoikeus (toki sama työnantajapuolella) ja siirrytään ns. yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.
On aivan naurettavaa, että kassat jotka maksavat 5,5% ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista toimivat portinvartijoina. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys.

- Sääntelyn määrä, työaikasääntely asiantuntijaorganisaatioissa, osakeyhtiölain säätely start-up maailmassa, työllistämisen ilmoitukset, erinäiset lupamenettelyt ym ym. Suomi on sääntelyn luvattu maa ja vaikka periaatteessa kaikki poliitikot puhuvat sääntelyn purkamisen puolesta, on käytännön toimenpiteitä nähty melko vähän (no, nyt saatin kauppojen aukiolojat vapaaksi, hyvä ensimmäinen askel). Seuraava isompi askel on ensi vuodesta voimaan astuva uusi kirjanpitolaki, joka helpottaa erityisesti PK-sektorin elämää.

Luodaan uusi yhtiömuoto Oy:n ja henkilöyhtiöiden väliin, eli yhtiömuoto joka olisi erillinen oikeushenkilö, mutta jota ei koskisi niin laaja sääntely kuin osakeyhtiötä. Tämä helpottaisi yrittämisen aloittamista sekä start uppien käynnistämistä.
Kansallinen tulorekisteri välittömästi tai ainakin nopeutetusti käyttöön, on aivan järjetöntä että nykyisenä sähköisenä aikana sama ilmoitus annettaan pahimmillaan kymmeneen eri paikkaan.
Muutoinkin sääntelyä tulisi pikemmin purkaa lupayhteiskunnasta kohti ilmoitusyhteiskuntaa.
Luovutaan yleissitovuudesta, tilalle kansallinen minimipalkka ja minimityöehdot.
Lisäksi vahva sekä helposti raportoitava sanktiointi työnantajille jotka yrittävät kiertää tätä.

- Verotuksen ohjaavuus ja suoraviivaisuus, verotuksessa on sekä yhteistö- että yksilöpuolella mittava määrä vähennyksiä, joilla ei ole kuin korkeintaan negatiivinen ohjaava vaikutus ja jotka koskevat lähinnä niitä, jotka osaavat niitä riittävän hyvin hakea.
Sama koskee yritystukia, joiden vaikuttavuus on erittäin kyseenalaista ja jotka vääristävät kilpailua.
Verotuksessa tulisi ylipäätään korostaa tehokkuutta, yksinkertaisuutta sekä mahdollisimman pientä tai positiivista ohjaavuutta.
Verotuksessa tulisi myös kannustaa yrittäjyyteen.

Esimerkiksi tuulivoiman tariffituki on täysin idioottimainen toteutus, tarkoitus lieni saada tuulivoimaosaamista Suomeen sekä tuulivoiman määrää kasvatettua.
Nyt kuitenkin tuen muodon takia tuulivoimatuottajien on järkevintä ostaa mahdollisimman testattua ja koeteltua vanhaa tekniikkaa, sen sijaan että kehityspanoksia ja/tai rahaa ohjautuisi uusien innovaatioiden ostamiseen/kehittämiseen.
Tällä luotiin suora tulonsiirto valtiolta pääomasijoittajille, ulkomaalaisille tuulivoimavalmistajille sekä maanomistajille.

Poistetaan yritystuista kaikki joiden positiivisesta vaikuttavuudesta ei ole vahvaa näyttöä, lopetetaan tuulivoiman tariffitukeminen ja siirrytään esim. parhaiden teknisten ratkaisujen tukemiseen (esim. tuki tuulivoimaloille, jotka tuottavat enemmän kuin mediaanituulivoimala), poistetaan henkilöverotuksesta sekä yhteisöverotuksesta ylimääräiset lisävähennykset.
Parannetaan yrittämisen verotehokkuutta suhteessa ansiotyöhön, erityisesti henkilöyhtiöiden sekä elinkeinonharjoittajien osalta (tässäkin uusi yhtiömuoto ns. kevennetty Oy olisi avainasemassa), nyt verohyöty yrittämisestä on minimaalinen suhteessa palkkatyöhön, jos et toimi osakeyhtiömuodossa.
Lisäksi henkilöyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat toimivat henkilökohtaisella riskillä, jolloin epäonnistuminen yritystoiminnassa vie myös yksityisen puolen varat.
Min 75% näillä keinoilla saavutettavista säästöistä yhteisöveron laskemiseen .

Nyt sitten piti alkaa tähän kehittelemään niitä ratkaisuja, mutta koska tekstistä näemmä tuli melko pitkä, niin koitetaan vaikkapa spoiler-tägeillä ratkaista Suomen tilanne.
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kyllähän iso kuva on se, että Suomessa pitäisi ruveta harjoittamaan kansainvälisten asiantuntijatahojen suosittamaa elvyttävää talouspolitiikkaa, koska kasvunäkymät ovat kertakaikkiaan surkeat. Tämä uusliberalistinen voodoo-politiikkaa eittämättä ajaa maan nykyistä pahempaan tilaan.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tuamaksen listaan ei lisättävää, melkeinpä ketju lukkoon-tason vastaus. Harmillisesti tuntuu, että Suomessa vaan keskitytään näpertelyyn kun suurempiakin ongelmia on, joita jengi ei älyä kun ongelmat ja asiakokonaisuudet ovat niin isoja tai ne "ei kosketa mua" kun nähdään vain siihen seuraavaan palkkapäivään/ruokalaskuun jne asti. Vaikkapa tuo eläkeasia. Ei siitä olla lakkoilemassa, vaikka se tulee nyhtämään palkkapussia kohta dramaattisesti kovemmin kuin sunnuntailisien pieni leikkaus, eikä maksaja tule niitä rahoja näkemään omassa eläkkeessään. Tai vaikka tuulivoima-asiat. Jossain kommentissa Vapaan puolella oli juttu missä tuulivoiman tuet menee käytännössä suoraan energiayhtiön voittoihin. Silti kirkkain silmin väitetään oppositiosta, että sinne pitäisi vielä pumpata verorahoja...
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Kyllähän iso kuva on se, että Suomessa pitäisi ruveta harjoittamaan kansainvälisten asiantuntijatahojen suosittamaa elvyttävää talouspolitiikkaa, koska kasvunäkymät ovat kertakaikkiaan surkeat. Tämä uusliberalistinen voodoo-politiikkaa eittämättä ajaa maan nykyistä pahempaan tilaan.

Ketjun otsikko oli "ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi". Jos elvytys on ratkaisu, niin missä ajassa Suomen valtiontalous on tasapainossa? Jos työtä luodaan elvyttämällä, joka ilmeisesti on valtion/kuntien ottamaa velkarahaa, niin mitä tapahtuu sen jälkeen kun velkarahaa ei enää käytetä? Mitkä ovat ne elvytyskohteet, joilla sitten luodaan jotain pysyvämpää uutta?
 
- Eläkepommi, suuret ikäluokat huijasivat itselleen eläkesysteemin, jossa työssäkäyvä ikäluokka maksaa käytännössä työeläkkeet. Tällöin he pääsivät nauttimaan systeemistä, jossa itseä edeltävät ikäluokat ovat selvästi pienempiä (pienet eläkemaksut, jopa alle 10%) sekä jättivät lisääntymättä samaan tahtiin kuin edeltävät ikäluokat, jolloin ilman isompaa muutosta eläkemaksu huitelee siellä 25-31%:n tienoilla seuraavat parikymmentä vuotta. YEL-maksuissa tilanne on kaikista järkyttävin, kun koko kerätty potti menee tällä hetkellä maksuun, eikä rahastoitavaksi jää tällä hetkellä mitään. Tähän päälle vielä "superkertymät", varhennetut eläkeiät ym. koijaukset.

Nämä kauheat suuret ikäluokat jättävät lapsilleen aika pirun paljon isommat perinnöt kuin mistä itse pääsivät nauttimaan. Jo pelkästään ennakkoperinnöt ovat sitä luokkaa, että aika moni opintotukimiekkareissa ja muissa vastaavissa verkostoitumistapahtumissa juokseva nuori somettaa niistä miekkareista iPhonella. "Tässä maassa on niin huonot opintotuet, että nälkä on aina vieraanamme, mutta eipä oo onneksi vielä jano päässy yllättämään."

Tämä 20-40-vuotiaiden kitinä suurten ikäluokkien eläkkeistä on täysin naurettavaa kiittämättömien pentujen vinkunaa, kun suurin osa heistä elää osittain vanhempiensa siivellä.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Terveyskeskusmaksut: 20 euroa/käynti. Tulisi varmasti myös vähentämään turhia käyntejä.

Muuten ihan pontevaa tavaraa(eri mieltä joistakin toki), mutta tähän oli pakko tarttua kun nuo maksut nousee vähän väliä esille ja tuntuu ettei porukka ole ihan kartalla tilanteesta.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista taisi tulla voimaan about -93 ja maksut on nousseet säännöllisesti.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Nämä kauheat suuret ikäluokat jättävät lapsilleen aika pirun paljon isommat perinnöt kuin mistä itse pääsivät nauttimaan. Jo pelkästään ennakkoperinnöt ovat sitä luokkaa, että aika moni opintotukimiekkareissa ja muissa vastaavissa verkostoitumistapahtumissa juokseva nuori somettaa niistä miekkareista iPhonella. "Tässä maassa on niin huonot opintotuet, että nälkä on aina vieraanamme, mutta eipä oo onneksi vielä jano päässy yllättämään."

Niin, kylläkin ongelmana on se että kun eliniät kasvavat, eivät perinnöt (joista usein valtaosa on kiinteistöomaisuutta) realisoidu. Lähinnä omaa kultalusikkaisuuttani avaan siinä määrin että jos olen nyt itse kohta 35v tienoilla niin eipä ole vielä kummankaan vanhempani vanhemmat kuolleet ja odotusarvo siis on että vanhempanikin elävät vielä tovin niin perintöketju on sellainen että en voi ihan heti kokea sen hyödyttävän itseäni 20-40 vuoden iässä.

No, jotain esiperintöjä on toki jo tullut mutta tuo perintöomaisuuden makaaminen vuosikymmeniä on oikeasti merkittävä ongelma Suomessa siinä mielessä että siinä konkreettisesti makaa paljon rahaa joka ei pyöri taloudessa ja sitten kun periminen tapahtuu, ihmiset ovat tilanteessa missä rahaa on jo muutenkin.
Kaikista hyödyllisintähän taloudelle olisi saada raha kiertoon niille 30-50v jälkeläisille joilla kuluja kyllä riittää.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
- Lapsilisien leikkaus hyvätuloisilta
- Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen (yhden luukun malli/perustulo)
- Ansiosidonnaisen lyhentäminen 300 päivään ja etupainotteiseksi
- Opintotuki enemmän lainapainotteiseksi
- Opintojen ohjauksen tehostaminen -> ihmiset nuorempana oikealle alalle
- Oppisopimuskoulutuksen lisääminen
- Lukion ja ammatillisen koulutuksen lyhentäminen 2 vuoteen
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Mietin tässä että kun yritysten toimintaa on elvytetty jo vuosia erilaisilla alennuksilla ja helpotuksilla ja lähes kaikki on mennyt vain taseisiin (kuten on ennustettavaa kysyntälamassa) niin kai sieltäkin jotakin olisi saatavissa peruuttamalla näitä tai ei ainakaan antamalla uusia helpotuksia. Ne tehoavat eri tyyppisessä tilanteessa kuin missä nyt olemme. Suurimman osan suorista yritystuista voisi myös poistaa ja kohdistaa jäljelle jäävät asiantuntevammin - ehkä voisi ulkoistaa tukien (eli paremminkin sijoitusten) antamisen yksityiselle firmalle. Palkattoman työn tekeminen ns. työllistämistuilla on myös työmarkkinoita vääristävää, ja on pitkällä tähtäimellä kallis ratkaisu.

Suuret säästöt tulevat sitten rakenneuudistuksista eli sote- ja kuntauudistukset ja kuntien velvoitteiden vähennykset (mikä kategoria tulee johtamaan melkoiseen hammastenkiristykseen) ovat avainasemassa. Myöskin pitäisi pystyä keventämään etenkin suurten kaupunkien (tunnen Helsingin tilannetta ja taivahan luoja, miltä tietyt virastot vaikuttavat) sekä valtion byrokratiaviidakkoa. Kansalaistulo tietysti olisi loistava asia niin ettei vähäisinkään työnteko olisi ikinä miinusta ja samalla suuri määrä byrokratiaa häviäisi, mutta tämä ei varmaan koskaan tule menemään oikeistosta lävitse, koska mitään tekemättömyyttä tulee palkita vain valtavan kalliin byrokratian kera.
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mietin tässä että kun yritysten toimintaa on elvytetty jo vuosia erilaisilla alennuksilla ja helpotuksilla ja lähes kaikki on mennyt vain taseisiin (kuten on ennustettavaa kysyntälamassa) niin kai sieltäkin jotakin olisi saatavissa peruuttamalla näitä tai ei ainakaan antamalla uusia helpotuksia. Ne tehoavat eri tyyppisessä tilanteessa kuin missä nyt olemme.

Niin, yhteisöveron alennus (~800 miljoonaa) vaikutti kärjistetysti siten, että yritysten jakamat osingot nousivat 800 miljoonalla. Saas nähdä onko tällä sosiaaliturvamaksun alennuksella (~800 miljoonaa) sama vaikutus osinkoihin. Ja olihan siellä kelamaksujen poistokin vielä aikaisemmin (sekin taisi olla ~800 miljoonaa).

Jos niitä investointeja haluaa ja sitä kautta työpaikkoja, niin maistuisi ehkä pikemminkin sellainen veropaketti, joka suoraan kannustaisi yrityksiä investoimaan.
 

Wristlock

Jäsen
Kolmessa edellisessä viestissä esille nostettu on myös olellinen pointti. Miten nämä palkansaajien (jo käynnissä oleva nollakorotuslinja ja tulevat leikkaukset) ja valtion kädenojennukset (verotus, työnantajamaksut jne.) "korvamerkitään" siten, että loikka kustannuskilpailukykyyn realisoituu mm. investointeihin ja kasvuun (= uusia työpaikkoja), eikä pelkästään loikkana osingonmaksukykyyn?

Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi:
- julkisen ja yksityisen sektorin palkalliset lomat max 30 vrk, lasketaan 6 viikkotyöpäivän periaatteella eli palkallista lomaa käytännössä max 5 viikkoa vuodessa.
- sairauslomapäiviin vuosikiintiöt, jonka jälkeen saikku muuttuu palkattomaksi ensimmäisen päivän osalta ja joku leikkuri jatkopäiville x- y.
- helluntai ja loppiainen normaaleiksi arkityöpäiviksi -> ei tätä nyt ehdotettua lestadiolais-katolilais kiemurtelua.
- lomarahoista leikataan puolet
- julkisen ja yksityisen sektorin palkkojen korotuksiin nollalinja (tai mallia 0,2%) vuoteen 2020 saakka
- ostovoimaa tuetaan palkkaverojen alentamisella

Suurten yritysten (koskee erityisesti pörssiyrityksiä) liian helpoksi tehdylle YT teatterille vastalääkkeeksi irtisanottaville tuntuvampia korvauksia kertakorvauksien/koulutustukien jne. yms.muodossa.
 
Viimeksi muokattu:

nikozwan

Jäsen
Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi:
- julkisen ja yksityisen sektorin palkalliset lomat max 30 vrk, lasketaan 6 viikkotyöpäivän periaatteella eli palkallista lomaa käytännössä max 5 viikkoa vuodessa.
- sairauslomapäiviin vuosikiintiöt, jonka jälkeen saikku muuttuu palkattomaksi ensimmäisen päivän osalta ja joku leikkuri jatkopäiville x- y.
- helluntai ja loppiainen normaaleiksi arkityöpäiviksi -> ei tätä nyt ehdotettua lestadiolais-katolilais kiemurtelua.
- lomarahoista leikataan puolet
- julkisen ja yksityisen sektorin palkkojen korotuksiin nollalinja (tai mallia 0,2%) vuoteen 2020 saakka
- ostovoimaa tuetaan palkkaverojen alentamisella
Hyvä lista näin maallikon silmään. Omalta osaltani ainoastaan tuota lomarahojen puolittamista on vaikea tukea.
 

sinikettu

Jäsen
- Opintotuki enemmän lainapainotteiseksi
Nykymuotoisen opintotuen voisi melkein kokonaan poistaa. Mielestäni meriitteihin/opiskelutahtiin perustuva tukijärjestelmä olisi paljon parempi. Korvaava järjestelmäksi voisi olla esimerkiksi sellainen, että opiskelijan lähtökohtaisesti kustantavat opintonsa lainalla, mutta kela maksaa sitten esimerkiksi lukuvuoden päätteeksi tietyn osan lainasta pois riippuen opiskelumenestyksestä ja tutkinnon suoritustahdista. Jos joku vaikka vetäisi yliopistotutkintoa 90 op vuositahtia 4,7 keskiarvolla minua ei ainakaan haittaisi, jos esimerkiksi nykyinen reilun kolmensadan euron opintolisä vaikka tuplaantuisi tuollaisille opiskelijoille. Sellainen järjestelmä ainakin motivoisi opiskelemaan tutkintonsa kunnolla. Ammattikoulu- tai lukiotasolla ei varmaan toimisi niin hyvin, mutta korkeakouluopinnoissa olisi mielestäni varteenotettava kokeilu.
 

Janippa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi:
- julkisen ja yksityisen sektorin palkalliset lomat max 30 vrk, lasketaan 6 viikkotyöpäivän periaatteella eli palkallista lomaa käytännössä max 5 viikkoa vuodessa.
- sairauslomapäiviin vuosikiintiöt, jonka jälkeen saikku muuttuu palkattomaksi ensimmäisen päivän osalta ja joku leikkuri jatkopäiville x- y.
- helluntai ja loppiainen normaaleiksi arkityöpäiviksi -> ei tätä nyt ehdotettua lestadiolais-katolilais kiemurtelua.
- lomarahoista leikataan puolet
- julkisen ja yksityisen sektorin palkkojen korotuksiin nollalinja (tai mallia 0,2%) vuoteen 2020 saakka
- ostovoimaa tuetaan palkkaverojen alentamisella

Boldaus oma. Varsinkin tuossa kohtaa olisi hyvin yksinkertaista käyttää vaikka edellisten 3-5 vuoden keskiarvoa sairaslomapäivissä, jonka alle jäävät päivät siis ilman karensseja, olkoon vaikka 5 kertaa yhden päivän poissa kerrallaan. Keskimäärin suomalainen työntekijä on noin 8-9 päivää sairaslomalla vuodesta, joten jos ensimmäinen 8 päivää on karenssivapaata, ja sen jälkeen tuolla nykyisellä ehdotuksella leikkuri käyntiin, olisi tämä uudistus huomattavasti nykyistä parempi. Tietenkään työtapaturmat eivät kerrytä sairaslomakertymää, ellei työtapaturma johdu vakavasta työntekijän piittaamattomuudesta tai sääntöjen noudattamattomuudesta.

Ihan omiin havaintoihin perustuen, tuo tapa ei tämänkään kesän aikana olisi vaikuttanut omalla työpaikallani kuin juuri näihin muutamaan kovimpaan lusmuun, joilla sairaspäivät sattumalta osuvat aina aurinkoisimmille kesäpäiville. Turhaa rankaista normaalista kausiflunssasta, vaan puututaan ennemmin vain pienen osan väärinkäytöksiin.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Lainaan omaa viestiäni toisesta ketjusta, ja kysyn palstan talousihmisten näkemystä vastaanottokeskusten liiketoiminnasta, jollaista Suomessa aiotaan mitä todennäköisimmin alkaa nyt pyörittää toden teolla, kun turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat ikuisiksi ajoiksi ruuhkautuneet, ja maahamme tulee maltillistenkin arvioiden mukaan vuosittain 30 000 "pakolaista":
...ns kilpailukykyloikkaa ynnä muuta varten vaaditaan sinänsä perusteltuja ja aiheellisia "kipeitä toimenpiteitä", joiden kokonaisvaikutus vuositasolla on muutaman sadan miljoonan euron luokkaa.

Samaan aikaan esimerkiksi 50 000 "turvapaikanhakijan" majoittaminen vastaanottokeskuksissa ohjaa kuitenkin vuodessa valtion varoja muille toimijoille (50 000 x 40 euroa x 365 =) 730 miljoonaa euroa, minkä päälle tulevat muut "kotouttamiskulut", eli rahansiirto valtiolta vastaanottokeskustoimintaa harjoittaville tahoille on maltillisella 50 000 "pakolaisen" vuosimäärälläkin n. kahden miljardin euron luokkaa. Ruotsissahan toimintaa on harjoitettu jo vuosien ajan "väliaikaismajoitusmarkkinoiden" ja "vastaanottokeskusbisneksen" nimellä.

Asia pyritään mitä luultavimmin peittelemään ja perustelemaan viimeiseen asti "välttämättömänä humanitaarisena toimenpiteenä" ja "EU:n taakanjakoperusteisena vastuunkantona", sillä epäsuhta olisi ymmärrettävästi kansan silmissä täysin järjetön; vaaditaan leikkauksia ja pakkolakeja samaan aikaan, kun rahaa aletaan syytää määrättömästi paperittomien siirtolaisten ylöspitoon julkisilla varoilla.
Millaisena näette vastaanottokeskustoiminnan aiheuttaman rasitteen julkiselle taloudelle: onko valtion mahdollista selvitä toiminnasta sivukuluineen (kotouttamistoimenpiteet ym.) ilman valtionvelan kasvattamista 2-3 % vuositahdilla nykyisestä 99 miljardista?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös