Joo, itseasiassa olen hyvinkin samaa mieltä. Eilinen viestini oli ehkä turhan kriittinen Chiarellin suuntaan, koska onhan se selvä, että aika kauan menee ihan vain arvioidessa mikä on tilanne ja mitä kannattaisi tehdä. Henkilökohtaisesti se vain on aika turhauttavaa, että tulee jatkuvasti näitä arviointikausia kun miehet vaihtuvat johtoportaassa tai valmennuksessa ja sitten taas muutetaan suuntaa. Eikä suunta voi oikein olla kuin ylöspäin, joten siinä mielessä Chiarellin ensimmäisten askelten pitäisi olla helppoja. Sitten kun ne ensimmäiset askeleet tulevat.
Vaihteeksi voitto. Kahdeksas "yhden maalin" peli putkeen. Niistä saldona 3-3-2. Flamesin maalissa Lander ei keskialueella pysynyt yhtään pystyssä ja jäi jälkeen. Lisäksi Yakupov vähän nukahti ja oli kaksi metriä perässä Bennettiä kun tämä teki maalin. Tasoituksessa hyvä osoitus siitä, että niitä maaleja saa tehdä ihan yksinkertaisestikin. Faynelle kauden ensimmäinen osuma ihan vain sillä, että toimitti kiekon maalille.
Alivoima toimi (tai Flamesin ylivoima ei). McLellan reagoi pelin sisällä ja käytännössä penkitti Nursen (ja Schultzin) ensimmäisen erän loppupuolikkaaksi. Tuolle parille tasakentällisin vähiten jääaikaa ihan ansaitusti. Davidsonilta hienosti puolustettu 2-1 hyökkäys kolmannessa erässä. Talbot pelaa taas vaihteeksi kuin ykkösveskari.
McLellan pyöritteli ketjut aikalailla uuteen uskoon kakkoserässä. Palauttamalla Hall-Draisaitl-Purcell kolmikon yhteen alkoi tulla tilanteita hyökkäyspäähän ihan erilailla kuin aiemmin. Loppupelin aikana muut ketjut pääasiassa olivat Pouliot-RNH-Eberle, Kassian-Letestu-Yakupov, Korpikoski-Lander-Pakarinen.
Purcellista luopuminen siirtorajalla lienee edelleen todennäköisin vaihtoehto, mutta onhan se taitava kaveri ja pelisilmää on ihan erilailla kuin muutamilla nuoremmilla harrastajilla tuossa joukkueessa. Itsestäni vaikuttaa siltä, että McLellan säännöllisesti yrittää nostaa muita vaihtoehtoja noihin kahteen ensimmäiseen ketjuun, mutta lopulta palaa sitten aina Teddyyn kun homma ei toimi. Nythän Pakarinen sai pelata pari peliä ykkösessä. Tai ainakin pelin ja erän. Toki McDavidin palatessa ja Drasaitlin ehkä siirtyessä laidalle tullee tuohon muutos ja Purcell jää kolmoseen ja sitten varmaan vaihtaa maisemaa.
Niin ja Condorsissa on tänä viikonloppuna nähty kokoonpanossa sellainen harvinainen nimi kuin Tyler Pitlick. Perjantain pelissä tuli 4-2 tappio Starsille. Brossoit 40/43, maaleista vastasivat ylivoimalla kolmannessa erässä Reinhart ja Winquist. Noilla maaleilla Condors nousi tasoihin, mutta sitten vielä erän lopussa Stars iski kahdesti.
Eilen sitten tuli Reigniä vastaan puolestaan 4-2 voitto. Brossoit 29/31. Maalintekijät Pitlick, Winquist (yv), Klinkhammer (av) ja Miller (tm).
Kiva nähdä, että Pitlick on taas vaihteeksi pelikunnossa. Hänellä on urallaan ollut kyllä todella huonoa tuuria noiden loukkaantumisten kanssa. Nyt vaatisi sitten todella kuuman jakson Condorsissa, jotta voisi vielä päästä ylös näyttämään ja ehkä vielä mahdollistamaan uuden sopimuksen. Tuskinpa niin kuitenkaan käy.