Sosialidemokraatit – SDP

[SergeiK]

Perustuslakivaliokunnan credibiliteettiä ei kannata hirveästi liioitella. Siellä istuvat tällä hetkellä mm. agrenomi Tuomo Hänninen, sosiologi Heli Järvinen, opettaja/maanviljelijä Elisi Katainen, fysioterapeutti Ilkka Viljanen, tuntiopettaja Mikaela Nylander, erityísopettaja Tuula Peltonen, lastentarhanopettaja Antti Vuolanne, toimittaja Tuulikki Ukkola (heh), DDR:ssä lääkärinopissa ollut Veijo Puhjo sekä tietysti kirkon nuorisotyön ohjaaja Kari Kärkkäinen

Lakituntemusta löytyy Ulla Karvolta (varatuomari), ahvenanmaalaiselta juristi Elisabeth Nauclérilta, varatuomari/metsätieteiden maisteri Esko Kivirannalta sekä Johanna Ojala-Niemeltä (varatuomari).

Turun Sanomien otsikko oli muuten "Salaliitto vai väärintulkinta - Valtiosääntöoppineiden näkemykset menevät ristiin". Saravirta piti Vanhasen selitystä EU-neuvoston muuttumisesta EU-toimielimeksi "täysin tuulesta temmatuna". Saravirran mukaan kyse on pykäläjuristeriasta, jolla koetetaan estää presidentin osallistuminen. Hän muistutti samassa jutussa Eurooppa-neuvosto on ollut aina EU:n ainoa toimielin, koska muut ovat EEC:n elimiä. Koska perusrakenne on edelleen sama niin Saravirran mukaan se ei millään tavalla vaikuta Suomesta lähtevien edustajien määrään tai asemaan.

Samalla sivulla Antero Jyränti taas asettuu samalle kannalle kuin täällä muutama kirjoittaja. Hänen mukaansa perustuslakia tulkitessa pitää ottaa huomioon "perustuslain säätäjien säätämisvaiheessa esittämät perustelut". Hänen mukaansa vuoden 2000 perustuslaki muutti voimasuhteita siten että EU:n ulko- ja turvallissuuspolitiikassa valtioneuvosto on vetovastuussa "yhdessä presidentin kanssa". Yleisessä ulkopoliitikassa tuo on taas toisinpäin, eli presidentti hoitaa suhteita ja infoaa sitten kun kerkiää hallitusta.

Pakko muuten kiitellä tuota Turun Sanomien juttua. Saatan olla poliittisesti vähän eri sateenvarjon alla kun sen edustama pääasiallinen poliittinen viesti, mutta tässsä yhden sivun jutussa ollaan haastateltu pariakin valtiotieteen proffaa, vuoden 2000 perustuslain uudistusta tehnyttä Ville Itälää, copy-pastattu perustuslain pykälä 93, haasteteltu kadulla viittä tavista, kirjoittettu kolumni ja tarjottu pääuutisjuttu kunnon kuvien kera.

Näin uutisjuttuja tehdään - tarjotaan näkökulmia. Nettiä sanomalehdet eivät voi voittaa nopeudessa, joten niiden tehtäväksi ei jää eilisten uutisten kertaaminen vaan näkökulmien valottaminen ja jopa ideaalisesti jopa kansanvalistaminen. Tämäntasoisesta uutisista voisin jopa harkita maksavani internetissä.

 

[Daespoo]

Meinaatko, että "epäselvä" tilanne halvaannuttaa koko jengin suolapatsaiks, ettei ne enää osaa edes kommunikoida keskenään? Luoja paratkoon, tässähän tulee Irakin tiedotusministeri mieleen, sielläkin tuo tieto ja hoksottimet tuntui vilistävän samalla jouheudella.

Niinno, jos nyt ajatellaan esim. Afghanistan -sotkua niin tietohan oli kulkenut presidentin kansliaan asti mutta ei presidentille.

 

[Gentleman]

Niinno, jos nyt ajatellaan esim. Afghanistan -sotkua niin tietohan oli kulkenut presidentin kansliaan asti mutta ei presidentille.

Toisaalta, minusta on inhimillisesti kohtuutonta edellyttää keneltäkään sitä, että hän saisi huonot uutiset vietyä nykyiselle Presidentille "jakeluun" asti.

 

[SergeiK]

Olli Rehn toi uuden näkökulman tähän lautasgateen. Hän tyytyi tokaisemaan, että "Lissabonin sopimuksella on seurauksia." Tuohan on ihan totta. Lissabonin sopimushan tarkoittaa, että Suomella ei ole EU:n sisällä enää ulkopolitiikkaa, vaan se on EU:n sisäpolitiikkaa. Tämä siksi, että Lissabonin sopimuksen mukaan EU ei ole valtioiden liitto, vaan liittovaltio.

Tämä siis silloin kun käsitellään EU:n sisäisiä asioita. Mutta kenen pitäisi edustaa jos EU:n kesken mietitään EU:n ulkopolitiikkaa? Perustuslaki sanoo edelleen, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, mutta meneekö kokoukseen pääministeri jos tämä ulkopolitiikka kanavoidaan EU foorumin lävitse?

Tästä päästään taas laajempaan kysymykseen tulisiko Suomella olla lainkaan erillisiä suhteita esimerkiksi Venäjään tai Kiinaan? Eihän jollain Dakotallakaan Yhdysvalloissa ole omaa ulkopolitiiikkaansa, vaan sen määrittelee Yhdysvaltain presidenttivetoinen hallitus.

Tilannehan on Jenkeissä itseasiassa aika verrannollinen tähän tilanteeseen. Osavaltioilla - myös sillä Dakotalla - on oma perustuslakinsa, hallituksensa, eduskuntansa ja lakinsa, mutta liittovaltio määrittelee lainsäädännön raamit.

 

[Kaukalon laidalla]

Toisaalta, minusta on inhimillisesti kohtuutonta edellyttää keneltäkään sitä, että hän saisi huonot uutiset vietyä nykyiselle Presidentille "jakeluun" asti.

Tämä sama tilannehan jatkuu mikäli Niinistö valitaan presidentiksi. Nytkään kukaan kokoomuksen nykyjohdon piiristä ei ole uskaltanut kertoa hänelle että hän on puolueensa kanssa eri linjoilla presidentin valtaoikeuksien suhteen.

SDP:ssä on kaksi selkeätä linjaa asiaan liittyen. Toiset, kuten vaikka allekirjoittanut, Lipponen, Tuomioja ja Jaakonsaari, ovat SDP:n perinteisellä linjalla eli haluavat mahdollisimman paljon kaventaa presidentin valtaoikeuksia.

Heinäluoman johtama ja puoluejohdon myötäilemä ryhmä taas on kansan enemmistön mukaan samalla kannalla ja haluavat säilyttää presidentillä kohtuullisen laajat valtaoikeudet.

 

[Gentleman]

Tämä sama tilannehan jatkuu mikäli Niinistö valitaan presidentiksi. Nytkään kukaan kokoomuksen nykyjohdon piiristä ei ole uskaltanut kertoa hänelle että hän on puolueensa kanssa eri linjoilla presidentin valtaoikeuksien suhteen..

Tämä on valitettavan totta, kamreeri Niinistö saattaisi varsin nopeasti osoittautua samanlaiseksi kärttyiseksi vanhukseksi kuin Halonen on nyt.

Millainen Presidentin sitten tulisi olla? Yhtä aikaa kansan rakastama ja tehtäviensä tasalla.

Miten voidaan valvoa presidenttiä, jonka ei valintansa jälkeen tarvitse nauttia kenenkään luottamusta? Mitä tehtäviä tällaiselle henkilölle voidaan antaa?

SDP:ssä on kaksi selkeätä linjaa asiaan liittyen. Toiset, kuten vaikka allekirjoittanut, Lipponen, Tuomioja ja Jaakonsaari, ovat SDP:n perinteisellä linjalla eli haluavat mahdollisimman paljon kaventaa presidentin valtaoikeuksia.

Heinäluoman johtama ja puoluejohdon myötäilemä ryhmä taas on kansan enemmistön mukaan samalla kannalla ja haluavat säilyttää presidentillä kohtuullisen laajat valtaoikeudet.

Edustuksellinen presidentin rooli lienee laajemminkin poliittisessa piirissä suositumpi.

 

[Dissonanssi]

Perustuslakivaliokunnan credibiliteettiä ei kannata hirveästi liioitella.

En oikein tiedä kuinka älyllistä on arvioida kyseisen elimen funktiota kokonaisuuden osalta pelkästään katselemalla nykyistä kokoonpanoa. Varsinkaan, kun nykyisellä kokonpanolla ei tuon nykyisen perustuslain laatimisen osalta ole juuri mitään roolia.

Kyllähän Suomessakin on enemmän tai vähemmän keskusteltu "perustuslakituomiistuimesta", mutta nykyinen systeemi on - puutteineenkin - käsittääkseni toiminut varsin hyvin, eikä ole osaltaan saanut kummempaa kritiikkiä. Ja on lienee selvä asia, että asiantuntijoitahan tuokin valiokunta asioita käsitellessä kuulee.

Turun Sanomien otsikko oli muuten "Salaliitto vai väärintulkinta - Valtiosääntöoppineiden näkemykset menevät ristiin". Saravirta piti Vanhasen selitystä EU-neuvoston muuttumisesta EU-toimielimeksi "täysin tuulesta temmatuna". Saravirran mukaan kyse on pykäläjuristeriasta, jolla koetetaan estää presidentin osallistuminen. Hän muistutti samassa jutussa Eurooppa-neuvosto on ollut aina EU:n ainoa toimielin, koska muut ovat EEC:n elimiä. Koska perusrakenne on edelleen sama niin Saravirran mukaan se ei millään tavalla vaikuta Suomesta lähtevien edustajien määrään tai asemaan.

Päätinpä sitten ostaa tuon lehden ihan irtonumerona.

Sinäänsä kummallin väite, koska kyllähän tuon sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto muuttuu toimielimeksi, mitä se ei aiemmin ollut. Lähtemättä rönsyilemään liikaa, niin todetaan, että ennen sopimusta "EU" oli näiden pilareiden kokonaisuus, eikä omannut omaa oikeushenkilöllisyyttä. Eurooppa-neuvosta ei siis ollut Euroopan yhteisöjen elin (jonka elimiä taas olivat parlamentti, komissio, ministerineuvosto ja EY-tuomioistuin). Sopimuksen myötä ei pilareita enään ole, eikä liioin siis Euroopan yhteisöäkään, ja EU sai oikeushenkilöllisyyden. Tämä nyt lähinnä poistaa ne pienetkin tulkintamahdollisuudet presidentin osallistumisesta kokouksiin. Sinänsä kummallinen lausuma tuo "pykäläjuristeria", koska tässä asiassa ei mielestäni saa sekoittaa puuroja ja vellejä sekaisin sen osalta, että on aivan toinen asia, miksi tilanne tähän asti on ollut sellainen, että presidentti on ottanut osaa kokouksiin.

Saravirralla on siinä mielessä pointtia tuossa, että tuohon lautauskiistaan olisi ollut mahdollisuuksia ja syitä puuttua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Syitä varmasti löytyy niin huonosti laaditusta ja tulkinnanvaraisesta perustuslaista kuin myös munattomasta valtioneuvostosta.

Samalla sivulla Antero Jyränti taas asettuu samalle kannalle kuin täällä muutama kirjoittaja. Hänen mukaansa perustuslakia tulkitessa pitää ottaa huomioon "perustuslain säätäjien säätämisvaiheessa esittämät perustelut". Hänen mukaansa vuoden 2000 perustuslaki muutti voimasuhteita siten että EU:n ulko- ja turvallissuuspolitiikassa valtioneuvosto on vetovastuussa "yhdessä presidentin kanssa". Yleisessä ulkopoliitikassa tuo on taas toisinpäin, eli presidentti hoitaa suhteita ja infoaa sitten kun kerkiää hallitusta.

Mielestäni tästä asiasta ei ole epäselvyyttä. Tarkalleen ottaen Saraviitakaan ei tätä asiaa kritisoi. Tuon jutun otsikko on siinä mielessä virheellinen, että Saraviidan kritiikki osuu tuossa enemmänkin valtioneuvoston suuntaan, kuin itse asiaan. Saraviita ei esitä asiassa niinkään juridista kritiikkiä kuin poliittista. Mikä on kyllä ihan asiallista sillä mikään sellainen ei ole olennaisesti muuttunut, että juuri nyt olisi perustuslaillisesti ehdottoman tärkeää saada tuo muutos. Se, että asiat ovat olleet "väärin" tähän asti on tosin huono peruste sille, että niiden pitäisi ollla myös jatkossa niin.

Tämä siksi, että Lissabonin sopimuksen mukaan EU ei ole valtioiden liitto, vaan liittovaltio.

Hmm. Missäköhän siellä sopimustekstissä niin lukee? Tai mihin perustat tämän väitteen?

EU ei ole liioin pelkkä valtioiden liitto kuin se ei ole myöskään liittovaltio. Ei myöskään hallitustenvälinen järjestökään. Edes siis oikeudelliselta luonteeltaan EU:n rinnastaminen liittovaltioon on hiukan liioiteltua, saati sitten poliittiselta luonteeltaan. On kyllä ihan totta, että EU on koko aika muuttunut yhä enemmän liittovaltiosuuntaan, mutta edes Lissabonin sopimus ei kaikilta osin tätä kehitystä "edistä", vaan vie sitä jopa toiseen suuntaan.

Tämä siis silloin kun käsitellään EU:n sisäisiä asioita. Mutta kenen pitäisi edustaa jos EU:n kesken mietitään EU:n ulkopolitiikkaa? Perustuslaki sanoo edelleen, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, mutta meneekö kokoukseen pääministeri jos tämä ulkopolitiikka kanavoidaan EU foorumin lävitse?

Edes EU:n ulkopolitiikka ei ole kovin tarkasti määriteltävissä. On esim. aika hankala sanoa missä määrin kauppa- tai kehitysyhteistyö on ulkopolitiikkaa jne. Esittämäsi ongelma on siis mielestäni varsin näennäinen.

Tästä päästään taas laajempaan kysymykseen tulisiko Suomella olla lainkaan erillisiä suhteita esimerkiksi Venäjään tai Kiinaan?

Minkä ihmeen takia Suomella ei pitäisi olla? Ei tässä nyt ihan tyhmäksi sentään ole syytä heittäytyä. Et nyt selvästikkään ymmärrä, että Eurooppa-neuvostolla on myös muitakin toimialoja kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka, eikä noiden toimialojen selvä toisistaan erottaminen ole nykyaikana mahdollista. Eurooppa-neuvosto on myös päätöksiä tekevä elin, mikä on huomioitava, jos mietimme asian parlamentaarista luonnetta.

Eihän jollain Dakotallakaan Yhdysvalloissa ole omaa ulkopolitiiikkaansa, vaan sen määrittelee Yhdysvaltain presidenttivetoinen hallitus.

Tilannehan on Jenkeissä itseasiassa aika verrannollinen tähän tilanteeseen. Osavaltioilla - myös sillä Dakotalla - on oma perustuslakinsa, hallituksensa, eduskuntansa ja lakinsa, mutta liittovaltio määrittelee lainsäädännön raamit.

En kyllä rehellisesti puhuen tunne erityisen hyvin Yhdysvaltojen ja Dakotan perustuslakia tai niiden valtiosääntöoikeudellisia ratkaisujaan, mutta tuo nyt on kyllä pahimmanlaatuista junttianalogiaa, jolle tuskin löytyy sen enempää tarkempia argumentteja, jotka kestäisivät kriittistä tarkastelua.

 

[Tarinankertoja]

Kyllähän Suomessakin on enemmän tai vähemmän keskusteltu "perustuslakituomiistuimesta", mutta nykyinen systeemi on - puutteineenkin - käsittääkseni toiminut varsin hyvin, eikä ole osaltaan saanut kummempaa kritiikkiä. Ja on lienee selvä asia, että asiantuntijoitahan tuokin valiokunta asioita käsitellessä kuulee.

Kyllä, mutta päätökset voivat olla poliittisia. Ja ovat olleetkin silloin tällöin. Eli perustuslakivaliokunta on tehnyt päätöksen, josta kaikki kuullut asiantuntijat ovat olleet erimieltä.

Siinä mielessä perustuslakituomioistuin olisi parempi systeemi, että tuolloin tulkittaisiin vain lakia, ilman että siinä olisi poliittisia ambitioita mukana.

vähän näin OT:nä

 

[Dissonanssi]

Kyllä, mutta päätökset voivat olla poliittisia. Ja ovat olleetkin silloin tällöin. Eli perustuslakivaliokunta on tehnyt päätöksen, josta kaikki kuullut asiantuntijat ovat olleet erimieltä.

Siinä mielessä perustuslakituomioistuin olisi parempi systeemi, että tuolloin tulkittaisiin vain lakia, ilman että siinä olisi poliittisia ambitioita mukana.

vähän näin OT:nä

Tämä totta. Tästähän siinä Lex-Nokiassakin oli kyse.

Toisaalta ei tuon perustuslakituomioistuimen olemassaolo olisi myöskään ongelmatonta. Ihan vallankolmijako-opin mukaan voidaan kysyä, missä määrin on perusteltua antaa "lainsäädäntövaltaa" lainkäyttöelimen varaan, mitä perustuslakituomioistuin eittämättä omaisi, jos sen tulkinnat olisivat sitovia. Eli siis tällaisen "tuomarivallan" estäminen.

Toisaalta voidaan kysyä missä määrin nykysysteemissä on perusteltua, että lainsäätäjäelin sitten toimii tietyssä mielessä "lainkäyttäjänä", siis perustuslain suhteen.

Ei asia missään tapauksessa yksiselitteinen ole, ja kunnollisen arvion tekeminen asiasta varmasti vaatisi nykysysteeminen systemaattista tarkastelua ja myös oikeusvertailua muiden valtioiden systeemien osalta. En tosin tiedä onko muista tehty Suomessa.

 

[C.Orr]

Demareiden ongelma kotimaan politiikassa on omasta mielestäni ns. tähtien puuttuminen kokonaan. Puoluejohtajana vakavasta uskottavuusongelmasta kärsivä henkilö, loput enemmän ja vähemmän harmaata massaa. Oppositiopolitiikka on ollut suorastaan hampaatonta, mikä sinänsä on harmi, sillä vahva oppositio vain vahvistaa demokratiaa.

Vaalikäyttäytyminen on muuttunut enemmän henkilövaaleiksi. Väitän, että Urpilaista ei haluta maamme pääministeriksi yli puoluerajojen, kuten mm. Kataisen kohdalla on, puhumattakaan presidentinvaaleista, jossa henkilövaali kärjistyy. Poliittiset puolueet ovat politiikaltaan liusuneet yhä lähemmäs toisiaan ja henkilö-imagot ovat käyneet tavalliselle äänestäjälle yhä tärkeimmiksi, asiakysymyksissä kun on enää vain nyanssi-eroja. Tai, jos asiakysymyksissä on eroja, eivät ne tavoita kansaa.

Urpilaisen ongelmaksi on muodostunut hänen julkiset esiintymiset ja niiden toisinaan lähes koomiksiksi käyneet puheet. Alla olevat linkit Urpilaisen ja Stubbin erosta.

Stubbin tapaaminen Hillary Clintonin kanssa:

http://www.youtube.com/watch?v=8TQMsTtpIVk&feature=related


ja vertailuna Urpilaisen apinointi:

http://www.youtube.com/watch?v=xheIYUWYctc

Aika pitkä matka on Urpilaisella Stubbin saappaisiin. Toinen apinoi pikkutyttömäisesti Amerikan presidenttiä ja toisella on henkilökohtaiset suhteet Amerikan ulkoministeriin. Aika pitkä matka on Urpilaisella Stubbin saappaisiin, uskaltaisin väittää, ettei tule mahtumaan edes toiseen niistä koko uransa aikana. Kerrankin ainakin allekirjoittanut on hyvin tyytyväinen ulkoministeriimme. Kaukana on ajat, jolloin ulkoministeri oli tonkinut ryppyisen pukunsa mökin vintiltä, unohtanut ajaa partansa ja rallienglannilla päästelee sammakoita suustansa (vrt. Tuomioja)

 

[SergeiK]

Alla olevat linkit Urpilaisen ja Stubbin erosta.

Minkä puolueen puheenjohtaja Stubb on? Onko Stubb pyrkimässä siis Kokoomuksen puheenjohtaksi ja siten Suomen pääministeriksi?

Oikea viitekehys lienee kahden muun suurpuolueen puheenjohtajat. Tässä Matti Vanhanen puhuu ilmastonmuutoksesta. Tosin pätkän tekijä luulee häntä Ruotsin pääministeriksi. Ehkä parempi niin.

Tässä taas Jyrki Katainen puhumassa taloudesta. Jyrkin puhe alkaa kohdasta 1:55.

Kuinka pitkä matka Matilla ja Jyrkillä on Stubbin saappaisiin?

 

[jussi_j]

...

Kuinka pitkä matka Matilla ja Jyrkillä on Stubbin saappaisiin?

Matkaa on, mutta kun otsikkona on demarit, niin demarina olisin huolestunut siitä, että puheenjohtaja on oikeasti karismaltaan nollaluokkaa. Mielikuva hänen älykkyydestä, tietenkin osin demariudesta johtuen, on epäilyttävä. PJ kärsii vakavasta uskottavuusongelmasta, esiintymiskyky on muutenkin onnetonta. Koko demaripuolueen politiikka oli jo hallituksessa mitäänsanomatonta kokoomuksen veropolitiikan apinointia, mutta nyt ne ei enää uskalla kopioida sitäkään. Kepu kun alkoi, viime viikollako se oli, vielä leikkimään demaria, niin kyllä tulee olemaan vaikeaa olla uskottava demari jatkossakin.

On tietenkin epäreilua verrata Stubbia keneenkään suomalaiseen, koska hän on lähtökohdiltaan pappa betalar väkeä ja siksi saanut kultalusikan jo syntyessään. Sehän ei tietenkään vie mihinkään sitä tosiasiaa, että Stubb on ylivoimainen esiintymisessä ja kielitaidossa suomen kaikkien kärkipoliitikkojen keskuudessa.

 

[mjr]

Kyllä, mutta päätökset voivat olla poliittisia. Ja ovat olleetkin silloin tällöin. Eli perustuslakivaliokunta on tehnyt päätöksen, josta kaikki kuullut asiantuntijat ovat olleet erimieltä.

Siinä mielessä perustuslakituomioistuin olisi parempi systeemi, että tuolloin tulkittaisiin vain lakia, ilman että siinä olisi poliittisia ambitioita mukana.

Amen - siinähän se ongelma on, että siellä on täysin normaaleja poliitikkoja, joilla on paineita niin äänestäjien kuin oman puolueryhmän ja median suuntaan. Sitten pitäisi uskottavasti ottaa päälleen jonkinlainen puolueettoman laintulkitsijan rooli. Sasi onkin ollut tässä erinomaisen vakuuttava... Siinä vaiheessa viimeistään, kun perustuslakia uudistettiin olisi pitänyt luoda maahan perustuslakituomioistuin. Tämän poliittinen eliittimme sujuvasti "unohti" kuitenkin.

 

[C.Orr]

Oikea viitekehys lienee kahden muun suurpuolueen puheenjohtajat. Tässä Matti Vanhanen puhuu ilmastonmuutoksesta. Tosin pätkän tekijä luulee häntä Ruotsin pääministeriksi. Ehkä parempi niin.

Tässä taas Jyrki Katainen puhumassa taloudesta. Jyrkin puhe alkaa kohdasta 1:55.

Kuinka pitkä matka Matilla ja Jyrkillä on Stubbin saappaisiin?

Aivan aluksi haluan kiittää kommentistasi ;)

Minkä takia oikea viitekehys on vain puolueen puheenjohtajat? Eipä tosin silläkään otannalla Urpilaisen asema juuri kohennu. Käsittääkseni kirjoitukseni pointti oli lähinnä imago eroista, jolloin otoksen voi ymmärtääkseni tehdä ns. profiilihenkilöistä kotimaan politiikassa toimivista henkilöistä. Oliko kontrasti Urpilasen ja Stubbin välillä niin selkeä, että se ylitti kipurajasi? Vai onko katsantokantasi yksiselitteisesti subjektiivinen?

Henkilökohtaisesti olen hyvin tyytyväinen niin kauan kun Urpilainen toimii Demareiden puheenjohtajana, itse kun en ole demareita koskaan äänestänyt.

Ainakin Jyrki-boylla matka Stubbin saappaisiin on huomattavasti lyhyempi kuin Jutalla, ihan jo kansainvälisen arvostuksenkin perusteella. Jyrkihän arvostettiin melko korkealle Euroopan valtiovarainministerien kesken. Juttahan ylittää uutiskynnyksen koomisista ja myötähäpeää synnyttävistä esiintymisistä sekä Facebookin vessapäivityksistä näin kärjistäen. Vanhasesta en tiedä, epäilen että yhtä pitkä kuin Jutalla, ja hyvä niin.

jussi_j: Samaa mieltä, ihailen objektiivisuuttasi. Ei siinä, onhan meilläkin Marja Tiuramme ja Ilemme, jotka nakertavat uskottavuuttamme. Valta turmelee toisia enemmän toisia vähemmän. Ylimielisyyden uusi määritelmä on Matti Vanhanen, jota Kepu itsepäisesti raahaa mukanaan, jopa räikeämmin kuin Juttaa. Teilläkin on näin ulkopuolisen silmin katsottuna kansainvälistä ja karismaattista ehdokasta tyyliin Maria Guzenina-Richardsson, joka PJ:nä nostaisi nykyisissä henkilövaaleissa kannatustanne takuuvarmasti. Oikeasti pelkään sitä päivää kuin Mariasta tulee puheenjohtajanne. Silloin ykköspuolueemme asema on uhattuna.

 

[Kaukalon laidalla]

Jyrkihän arvostettiin melko korkealle Euroopan valtiovarainministerien kesken.

Niin, eikö Katainen ollut peräti sijalla 11, vai muistanko väärin...?

Joskus aikoinaan kirjoitin tänne että ihan sama kuka SDP:n pj on, aina häntä Jatkoajan kokoomusfanien toimesta haukutaan. Näinhän se menee, Urpilaisen testi on kuitenkin 2011 eduskuntavaalit, silloin pitää menestyä tai puheenjohtaja vaihtuu.

 

[C.Orr]

Niin, eikö Katainen ollut peräti sijalla 11, vai muistanko väärin...? .

Taisi olla vertailussa sijalla 2. Ainakin ensimmäisessä mittauksessa. Pudotti oman muistikuvani mukaan sijoitusta viimeisimmässä mittauksessa, voi olla että oli sijalla 11. On kyseinen uutinen mennyt totaalisesti ohi.

Jos tuore valtiovarainministeri arvostetaan euroopassa alansa toiseksi parhaaksi osaajaksi, on se omasta näkökulmastani ihan kelpo suoritus. Tietysti arvostus riippuu jokaisen omasta näkökulmasta.

 

[SergeiK]

Taisi olla vertailussa sijalla 2. Ainakin ensimmäisessä mittauksessa. Pudotti oman muistikuvani mukaan sijoitusta viimeisimmässä mittauksessa, voi olla että oli sijalla 11. On kyseinen uutinen mennyt totaalisesti ohi..

Kokonaissijoitus oli 12. Talouspoliitikka oli listattu 17 parhaaksi 19 kilpailijasta. Lisää infoa YLE:n sivuilla.

Kysyit miksi vertaus pitäisi tehdä pääministerien kanssa? Koska Urpilainen, Vanhanen ja Katainen ovat ne jotka siitä paikasta kisailevat.

Lisäksi se olit sinä, joka matopurkin kannen avasit. Väitit, että koska pääministerin vaali on henkilövaali, niin Urpilainen ei voi sitä koskaan voittaa - siis kisassa jossa siitä kisaavat Urpilainen, Vanhanen ja Katainen. Sitten valitsit vertailukohdaksi Stubbin. Samalla logiikalla olisit voinut valita vaikka Ryan Seacrestin.

Minustakin Urpilainen ei ole kovin vakuuttava puoluejohtaja, mutta syy ei ole englannin kieli tai muu ulkokultainen syy. Hänen sukupuolensa ja olemuksensa minusta kielii, että SDP on sellainen päivilipposten puolue, joita äänestevät julkissektorilla työskentelevät keski-ikäiset ämmät joilla on kaksiosainen sukunimi ja todella mauttomat silmälasit. Tottakai jotain mariaguzeninoja tarvitaan puolueessa kuin puolueessa, mutta nythän tuo on melko feminiinen puolue. Ja aivan kuten naiset ylipäänsä, demarit vaikuttavat hysteerisiltä ja epäloogisilta.

Demarien pitää tehdä kunnon face-lift. Parilla nettifoorumilla on ollaan lainailtu Pohjalaisessa 8.11.2009 ollutta juttua, jossa Lasse Lehtinen ja Metalliliiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen ovat väsänneet SDP:lle pelastusohjelmaa. Siinä harmiteltiin, että nyt "karvaperseduunarit on saatu äänestämään Soinia." Lisäksi Lehtinen totesi "kuten Väinö Tanner sanoi kommunisteista, Vihreiden kanssa ei kannata lähteä kilpailemaan, ne tarjoavat aina enemmän."

Lehtinen ja Putkonen olivat listanneet kahdeksan teesia, jolla demarit tulisi saada nousuun

"1. kolme ydinvoimalaa
2. ominaispäästöjärjestelmä toteutettava.
"Luovutaan päästökaupasta, syöttötariffeista ja windfall-verosta, joista Lehtisen mukaan "tulee suuri eurooppalainen epäonnistuminen"
3. Kaivostoiminta kunniaan.
4. Verotuksen progressio palautettava.
5. Terveydenhoito-ja koulutusjärjestelmä uusiksi.
"nyt pitää remontoida niitä. Hyvä idea on alistettu lääkäreiden ahneudelle. Hävittäjälentäjilläkin on velvollisuus palvella valtiota määräaika valmistumisensa jälkeen."
6. eurooppalainen valtiosääntö
"7. maahanmuutto ja pakolaispolitiikka erotettava. Työperäistä maahanmuuttoa edistettävä ja erotettava se pakolaispolitiikasta. SDPlle iskulause "maassa maan tavalla". Ei lopeteta virsiä tai Maamme-laulua kouluista, tyttöjen ympärileikkausta ei saa sallia....
Ei ole uskallettu olla johdonmukaisia, on pelätty rasismi-syytöksiä. Pienet puolueet päässeet mellastamaan, koska SDP on lepsu."
8. SDP sinipunahallitukseen.
"seuraava hallitus Kokoomuksen ja SDPn yhteistyön varaan. Putkonen antaa sille nimen "työn ja pääoman hallitus".

Ikävä kyllä Pohjalaisesta en tuota juttua löydä. Pitänee käydä kirjastossa

 

[C.Orr]

Kysyit miksi vertaus pitäisi tehdä pääministerien kanssa? Koska Urpilainen, Vanhanen ja Katainen ovat ne jotka siitä paikasta kisailevat.

Lisäksi se olit sinä, joka matopurkin kannen avasit. Väitit, että koska pääministerin vaali on henkilövaali, niin Urpilainen ei voi sitä koskaan voittaa - siis kisassa jossa siitä kisaavat Urpilainen, Vanhanen ja Katainen. Sitten valitsit vertailukohdaksi Stubbin. Samalla logiikalla olisit voinut valita vaikka Ryan Seacrestin.

Iso kuva hakusessa? Edelleen kirjoitukseni koski imagoa, ei pelkästään puheenjohtajien vaan kotimaan profiilipoliitikkojen kesken. Ymmärrän toki pointtisi, että vertailu Stubbin ja Urpilaisen välillä ei ole mielestäsi vertailukelpoinen, varsinkaan kun tulos ei taida sinua miellyttää? Politiikkaa silti molemmat työkseen harjoittavat. Idols juontaja Amerikasta ei sitä oman ymmärrykseni mukaan tee, joten vertailu Urpilaisen, Stubbin ja Ryan Seacrestin välillä on irrelevanttia, jopa naivia.

 

[SergeiK]

Iso kuva hakusessa? Edelleen kirjoitukseni koski imagoa, ei pelkästään puheenjohtajien vaan kotimaan profiilipoliitikkojen kesken.

Olkoon tämä viimeinen viestini asiasta, mutta minusta on olennaisinta on puhua niitten ihmisten voitonmahdollisuuksista ketkä kisaan osallistuvat ja vertailla heidän keskinäistä tasoaan. Varsinkin jos pointtina on että tämä yksi ei voi tätä kolmen kisaa voittaa koska on kuulemma niin paljon huonompi kuin nämä kaksi muuta.

Olen kanssasi myös eri mieltä siitä miten hyvin Erkki Tuomioja pärjää kansainvälisillä areenoilla, mutta en aio linkata sitä HardTalkin haastattelua, koska minusta sillä ei ole merkitystä, koska Tuomioja ei kisaa pääministerin paikasta.

Sitäpaitsi pidän tuota jatkuvaa minun puolueellisuuteni ("kipuraja" ja "vertailu ei varmaan miellytä") alleviivaamista hieman oudolta kaverilta joka viittaa Kokoomukseen sanalle "me". En ole minkään puolueen jäsen ja olen äänestänyt laskujeni mukaan erinlaisissa vaaleissa ainakin neljää eri puoluetta. Minä vihaan löysiä argumenttoijia paljon enemmän kuin esim. Eija-Riitta Korholaa, joka taitaa kuulua sinulle tähän "me-leiriin".

 

[C.Orr]

. En ole minkään puolueen jäsen ja olen äänestänyt laskujeni mukaan erinlaisissa vaaleissa ainakin neljää eri puoluetta.

Kokoomus ei taida kuulua siihen joukkoon?

Tuomiojasta voin vain todeta, että kun haulikolla ampuu tikkatauluun, saattaa jokin hauli löytyä sieltä napakympistä.

Millä tavalla argumentointini on löysää, mihin kirjoituksessasi viittaat? Kaipaisin hieman perusteluja sille, että kieltämättä subjektiiviseen näkemykseeni saisin hieman perspektiiviä. Hieman kummastelen kantaasi varsinkin siinä valossa, että äänestyskäyttäytymisesi ei viittaa minkään tietyn ideologian ja arvomaailman kannattamiseen.

Toivon, että perustelet etkä jankuta seuraavaan tapaan:

http://www.youtube.com/watch?v=YiVm_zyEgyA

 

[Kaukalon laidalla]

Lehtinen ja Putkonen olivat listanneet kahdeksan teesia, jolla demarit tulisi saada nousuun

Niinpä niin. Itse allekirjoitan kaksikon teesit, paitsi että virsien hoilaaminen kouluissa on perseestä. Toivottavasti SDP:n johdossa ollaan kuulolla, näillä teeseillä nousun mahdollisuus olisi olemassa.

 

[Daespoo]

Niinpä niin. Itse allekirjoitan kaksikon teesit, paitsi että virsien hoilaaminen kouluissa on perseestä. Toivottavasti SDP:n johdossa ollaan kuulolla, näillä teeseillä nousun mahdollisuus olisi olemassa.

Tuolla listalla ei tulisi vaikeuksia hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen kanssa. Kysymys kuuluukin, missä on se ero Kokoomuksen linjaan?

Tietysti tuo veroprogressio kohta vaatii hieman täsmennystä, parempitulosten veronkiristyksiin ei Kokoomus tietysti suostu. Kompromissi voisi olla esim. listaamattomien yritysten verovapaiden osinkojen rajan alentaminen nykyisestä 90k€:stä.

 

[Kaukalon laidalla]

Tuolla listalla ei tulisi vaikeuksia hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen kanssa. Kysymys kuuluukin, missä on se ero Kokoomuksen linjaan?

Ei sen eron niin suuri tarvitsekaan olla. SDP kuuntelee hiukan enemmän ay-liikettä ja korostaa hiukan enemmän pienituloisten ongelmia, kyllä se riittää.

SDP:n ja Kokoomuksen yhteistyöhön rakentuva hallitus voi tässä ja nyt vaikuttaa kaukaiselta, mutta mahdoton vaihtoehto se ei ole.

 

[mjr]

Tuohon taannoiseen presidentti-keskusteluun liittyen tulevaisuudessa varmasti enemmänkin tutuiksi tulevia presidentti-instituution keskeisiä ratkaisuja:

Presidentinkanslian dramaattinen avaus

 

[SergeiK]

Kokoomus ei taida kuulua siihen joukkoon?

Ei vielä. Tosin jos eurovaalit pidettäisiin tänään, niin äänestäisin jo mainitsemaani Eija-Riitta Korholaa. Tai jos presidentinvaaleissa olisi vastakkain Erkki Liikanen ja Sauli Niinistö, niin valitsisin jälkimmäisen.

Eduskuntavaalissa kynnykseni äänestää Kokoomusta on aika suuri, sillä Kokoomus on muutamasta hyvästä ehdokkaastaan huolimatta eräänlainen neljän vuoden kanavapaketti jossa tulee aika paljon sellaista ohjelmaa jota en vastaanottimeeni halua. Toki tämä on totta kaikissa puolueessa.

Jossain demareissa löytyy Matti Ahteen kaltaisia mätäpäiseita tai Päivi Lipposen kaltaisia sossuntätejä, Vihreissä aikoinaan Osmo Soininvaaraa äänestävä olisi samalla tukenut Satu Hassia tai maailmaa syleilevää Johanna Sumuvuorta ja Paavo Arhinmäen karismasta hullaantunut joutuisi tukemaan Minna Sirnöä tai jopa Jaakko Laaksoa.

Jos minun lippalakkini värini tuntuu noin paljon kiinnostavan sanotaan sitten. Omaa aatemaailmaani kuvaisin ehkäpä wrightilaiseksi sosiaaliliberalismiksi. Wikipedian (sieltähän me kaikki maailmankatsomuksemme haemme) mukaan se aate pyörii oikeistodemareiden ja keskustan välimaastossa. Kuitenkaan en allekirjoita läheskään kaikkia tuohon liitettäviä teesejä. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että I'm a little bit country and I'm a little bit rock 'n rollah.

Mitä tulee syytöksiini argumentoisisi löysyydestä olen mielestäni perustellut sen jo kahdesti missä viitekehyksessä minusta puheenjohtajien kykyjä tulisi arvioida. Sinä pidät mielipidettäni värittyneenä ja se on toki sinun oikeutesi. En usko, että jatkokeskustelu tästä on enää hedelmällistä.