Assassin's Creed -sarja

  • 52 068
  • 234

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Oli alussa hieman samaa fiilistä ettei tunnu enää AC:lta. Sitten kun tuossa pelissä on edennyt niin alkaa sitä vanhaa creedia tulla esiin enemmän ja enemmän. Silti kaipaisin enemmän pulmien ratkomista esim noissa haudoissa kuten oli jossain vanhoissa peleissä.

Itse myös alusta asti pelannut Hard-tasolla. Noin 100 tuntia takana eikä vielä ole edes kaikki alueet avattuina. Ihan helvetisti on tekemistä ja maisemat/grafiikka on ihan hemmetin hyvää tasoa.

Jonkun verran on tarinaankin panostettu, tai ainakin siltä tuntuu. Käsikirjoittajilla ollut varmasti hauskaakin, mieleen tulee yksi keskustelu jonka Bayek kävi Roomalaisen kanssa
Bayek: I heard Greeks invented threesomes?
Roman: Yeah, and Romans brought women in it.

Ehkä jossain kohtaa aukeaa, vai liittyykö nettipelaamiseen, mutta ihmetyttää välillä esim aavlikolle taivaalta putoilevat sätkivät kalat jotka sitten katoavat lyhyessä ajassa. Onko muut nähneet näitä? Esim ratsastaessa Bayekin focus kääntyy kohti kalaa, joten joku merkitys sillä on oltava.
Vissiin ovat vain harhoja aavikolla :) auringonpistos.
 

ipaz

Jäsen
Taas olisi lokakuussa uutta AC:ta tuloillaan. Sarjan 11. osa kantaa nimeä Assassin's Creed Odyssey ja peli sijoittuu aikaan 400 vuotta ennen Originsia - antiikin Kreikkaan, tarkemmin vuosille 431-404 BC Peloponnesolaissotien aikakaudelle. Valita voi kahdesta pelihahmosta, toinen mies ja toinen nainen, jotka kumpikin ovat kuningas Leonidaksen jälkeläisiä. Pelata voi joko Ateenan tai Spartan puolella.

Saas nähdä mitä tästä tulee. Origins oli laajuudeltaan niin valtava peli pelata, että itse tuli sitä tahkottua reilusti toistasataa tuntia (koska pitäähän ne kaikki sivutehtävät tehdä, hymiö). Jos tämä on vähääkään yhtä laaja, niin tietääpäähän taas miten aikansa sateisina alkutalven päivinä kuluttaa.

Peli siis loppuu ennakkotietojen mukaan vuoteen 404 BC, jolloin Ateena antautui Spartalle. 50 vuotta myöhemmin syntyi Aleksanteri Suuri, joten onpa vaikea arvata mille historian aikakaudelle osa 12 tulee sijoittumaan. Itse tosin odotin, että tämä seuraava osa olisi ollut suora jatkumo Originsille ja sijoittunut antiikin Roomaan keisari Augustuksen aikakaudelle. Nyt haetaan näemmä hieman taas vauhtia kauempaa historian syövereistä. Antiikin kuuluisat filosofit Platon ja Sokrates on varmasti esillä pelissä, kuten myös valtiomies Perikles pelin alussa.
 
Viimeksi muokattu:

John Lidgett

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Vilmos Gallo
Origins oli loistava reboot, joka pelasti tämän pelisarjan kuolemalta. Huikean Black Flagin jälkeen Unity oli pohjanoteeraus. Syndicate tuli sitten hommattua alelaarista. Syndicate oli edeltäjänsä parempi, mutta pienoinen pettymys sekin. Kyllähän sen läpi pelasi, mutta tunnit sen parissa jäivät aika vähiin. Syndicaten jälkeen olin omalta osaltani kuoppaamassa koko pelisarjaa, mutta onneksi Origins sitten räjäytti pankin. Pelin tekemiseen käytettiin ylimääräinen vuosi ja koko paska laitettiinkin mukavasti uusiksi. Homma tuntui raikkaalta, koska peli ei näyttänyt eikä tuntunut perinteiseltä AC-sarjan peliltä. Odysseysta en jaksa kovin innoissani olla, koska mielestäni se vaikuttaa enemmänkin Origins 2.0:lta ja tämän osalta Ubisoft palasi taas tähän vuosipäivitys-systeemiin. Originsia tuli itsekin hakattua se toistasataa tuntia DLC:neen, joten pieni tauko sarjasta on itselleni ihan paikallaan. Tähän innostuksen puutteeseen toki vaikuttaa sekin, että Spiderman, FIFA19 ja RDR2 tulevat viemään tulevina kuukausina kaiken pelaamiseen liikenevän vapaa-ajan. Odyssey tulee sitten varmaan alennusmyynneistä ostettua ensi vuoden puolella. Ajankohta pelin julkaisulle on kyllä huono ja uskonkin, että tämän vuoksi Odysseyn kohtaloksi tulee jäämään väliinputoajan rooli myynnillisesti, vaikka pelinähän tämä tulee varmasti olemaan AC:n parhaimmistoa.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Huhheijaa! Kivasti on jo tulossa uusi Assassin's, kun jo nyt sain Black Flagin suoritettua - melkein vuosi meni tällaiselta sunnuntai-fiilistelijä-pelaajalta. Jonkun 90% hommista sain tehtyä, vaikka sukellustouhut jäi tyystin, koska ne oli sitä samaa pelleilyä alusta loppuun. Muutenhan sivutehtävätkin olivat kohtalaisen monipuolisia varsinkin kun niitä teki sekaisin silloin tällöin.

Loistava peli kaiken kaikkiaan ja aivan uskomaton harppaus eteenpäin kolmosen paskeesta, jota näköjään tännekin olin haukkunut vuosia sitten. Black Flagissa vapauden tuntu on ihan käsinkosketeltavissa ja peliaikaa kuluikin varmasti tuntikaupalla ihan vaan seilaillessa ja Karibian merirosvoa leikkiessä - tunnelma iski kuin sata volttia ja kipinöi myös lisätä Karibian saaret oikean elämän to do listalle. Peliaikaa kulunut näemmä lähemmäs sata tuntia, mutta keskimäärin varmaan alle tunnin pätkissä. Mainittava on vielä nuo hävyttömän kattavat tarinan taustoitukset ja pienet nyanssit, joita aukeaa tuollaisia muutoin merkityksettömiä sivutehtäviä/keräilyä suorittamalla. Käsittämätön määrä duunia tehty näidenkin eteen, mistä on pakko nostaa merirosvohattua varsinkin nykyisessä adhd-ilmapiirissä, missä tärkeämpää on juosta ja rämpyttää peli läpi kuin oikeasti paneutua tarinaan tai taustaan.

Tässä olisi nyt siis Unity, Syndicate ja Origins vielä pelaamatta, vaikka Odyssey koputtelee jo ovella. Prkl, ei meinaa vanha enää pysyä perässä. Emäntä on tuota Unityä hakannut ja mitä sivusta seurannut, niin mielenkiintoiselta ja monipuoliselta tuokin vaikuttaa, joskin bugeja näyttää olevan ihan hillittömästi taas. Eli sikäli jonkinlainen paluu tonne kolmosen kauheuteen. Pätkän kokeilin pelata sitäkin taas Black Flagin jälkeen, mutta ei jumalauta että edelleen nuo kökkökontrollit hajottaa pään heti alkuun.

Täytynee ottaa tähän väliin tuo Origins työn alle ja sitten ehkä palata Unityyn ja Syndicateen. Kaippa tuo tarina menisi loogisemmin julkaisujärjestyksessä pelatessa, mutta olen antanut itseni ymmärtää että Origins on sopivalla tavalla erilainen Black Flagiin verrattuna, siinä missä Unity ja Syndicate ehkä lisää sitä samaa. Mitään valittamista ei toki ole, mutta vaihtelu voisi vähän virkistää. Myös Rogue täytyy joskus pelata, mutta eiköhän tuo miljöö ole nyt parempi jättää rauhaan kun maku on edelleen hyvä.
 

John Copter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nöyrästi ylimielinen rikollislauma, #9
Tuli Odyssey ostettua julkaisupäivänä ja tuli pelailtua paljonkin kunnes luukusta tipahti RDR2 ja AC jäi vähemmälle, nyt kun RDR2 on pelattu läpi niin palasin Odysseyn kimppuun ja kyllä tämä tuntuu ajoittain jopa mukavammalta peliltä, minulle, kuin RDR2. Odysseyta pelannut nyt reilun 100 tuntia ja tekemistä on aivan helvetisti enkä kaikkia Kreikan saaria ole saanut vielä avattua.

Toki tehtävät on pitkälti toistoa, kuten ennenkin, mutta seilaaminen sekä Cultin jäsenten metsästys tuo mukavaa vaihtelua.

Itse kaipaan alkuaikojen peleissä olleita aivopähkinöitä joita haudoissa oli, nyt nekin menee lähes kopioina.

Tarinassakin on ideaa ja mukavaa huumoriakin on muuten synkään tarinaan saatu lisättyä.

Asia joka tosin ei aukea, on kun alueelle tulee taistelu herruudesta Ateenalaisten ja Spartalaisten välille, niin mitä hyötyä siitä on kenellekään kumman joukoissa taistelee?

Mutta lämpimät suositukset pelistä jos joku miettii, mielestäni parempi kuin Origins.
 

Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Philadelphia Flyers
Mutta lämpimät suositukset pelistä jos joku miettii, mielestäni parempi kuin Origins.
Mulla tyssäsi Origins siihen perisyntiin, joka niin usein Assassin's Creedien kanssa on; peli alkaa liikaa toistaa itseään. Päähenkilö Bayek ei mielestäni ollut kovin samaistuttava ja lopulta vähän turhan samanlaiset questit lopettivat mielenkiinnon. Plussaa pitää antaa tosin siitä, että ensimmäistä kertaa ikinä peli tuntui oikeasti haastavalta. Varsinkin ensimmäisissä peleissä loputon reverse-taktiikka taisteluissa meni välillä jo huumorin puolelle, mutta tässä sai ihan kunnolla runkata ohjainta, mikäli halusi pärjätä useamman tyypin myllyissä.

Voisin maksaa vaikka tuplahinnan normaalista, jos saataisiin vielä Eziosta väännettyjä uusia tarinoita pelin muodossa.
 

JjZz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit. Sympatiat kaikille paskoille.
Voisin maksaa vaikka tuplahinnan normaalista, jos saataisiin vielä Eziosta väännettyjä uusia tarinoita pelin muodossa.
AC kakkosen jälkeen vaikuttaa aika vaikealta saada jätkästä vielä kiinnostavia tarinoita aikaiseksi. Se kuitenkin käsittä hänen elämästään se kiinnostavimman osan. Brotherhood ja Revelations maistuivat jo vähän puulta ja vanhan toistolta.

Toisaalta renessanssin Italiaan olisi mielenkiintoista palata nyt kun tekniikka on kehittynyt kymmenen vuotta tuosta.

Joka tapauksessa tuo AC2 edustaa tyyliltään sitä AC:a, johon haluaisin palata. Pari viimeisintä versiota ovat menneet jo aika kauas tuosta. Vaikka ne ovatkin teknisesti hyviä pelejä niin jään kaipaamaan sitä kaupunkien varjoissa hiiviskelyä ja matalan profiilin pitämistä. Ja Assasiineja.
 

Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Philadelphia Flyers
AC kakkosen jälkeen vaikuttaa aika vaikealta saada jätkästä vielä kiinnostavia tarinoita aikaiseksi. Se kuitenkin käsittä hänen elämästään se kiinnostavimman osan. Brotherhood ja Revelations maistuivat jo vähän puulta ja vanhan toistolta.
Joo. Brotherhood vielä meni, mutta Revelations alkoi itsellä tökkimään sen verran pahasti, etten koskaan jaksanut sitä pelata loppuun asti.

Renessanssin aikainen Italia Da Vincin puuhapajoineen olisi kyllä päräyttävää nähdä vielä kerran AC-sarjassa, mutta tuskinpa tulee enää tapahtumaan. Toisaalta uudelleenkierrätys on päivän sana, joten miksi ei vanhaa tarinaa kopioitaisi uudelle konsolille.. ja nyt en tarkoita noita remastered-versioita.
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Assassin's Creed Valhalla peluussa. Alkua vasta nuohottu, Rygjafylken aluetta tutkailu ja tehtäviä tehty, pitäisi siirtyä seuraavaan kylään, mutta käyn vielä katselemassa mestoja ja keräilemässä materiaaleja koska niitä tarvitaan. Aika käsihän minä tämän taistelun kanssa olen, hyökkäyksen torjuminen on ajoituksesta kiinni, hieman hakusessa mutta onnistuessa pääsee vetämään vastapalloon oikein iloisesti. Kirves kummassakin kädessä on ihan mukavaa pistää tuulemaan, siinä veri ja irtopäät lentää. Kai tämä tästä lähtee, roippeen määrä ei ole Odysseus tasoa mikä on hyvä, siinä sitä romua tuli vaivoiksi asti, jatkuvasti sait olla pilkkomassa huonoja aseita ja varusteita.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Itsellä nyt reilu 70 tuntia peliä takana ja Sciropesciren tarinaosa pelattu. Olipahan juonen käänteitä. Aika rauhallisesti siis ollaan edetty. Seuraavaksi varmaan Centiin. Norjassa tuli alussa viihdyttyä 18 tuntia ennen kun Englantiin lähdin.

Bugeja jonkun verran tullu vastaa. Londoniumissa yks sivutehtävä bugin takia jumissa ja sitten yhtä varustetta hakiessa jäin jumii huoneesee kun ei pienestä aukosta suostunu Eivor enää kömpimään takaisin päin. Piti sitten käyttää fast travelia. Joku 4 kertaa pudottu itse maahan vyötäröä myöten, 3 kertaa pääsin irti, ettei tarvinnu savea ladata. Kerran yks pelastettava hahmo jäi maahan kiinni. Sitten yks raidi piti kerran keskeyttää ku ilmeisesti se npc joka oli tulossa auttaa arkun avaamisessa yritti oven sijaista tulla seinän läpi auttamaan. No veneessä käynti ja uudestaan raidin alottaminen autto siihen.

Sealotteja en montaa ole vielä tappanu. Paras oli kyl ku yhtä raidia tuli häiritsee 160 suositeltu powerinen sealotti ja itse olin silloin power tasolla 105. Sattui olemaan yks nimeltämainitsematon Jornsvikingr miehistössä mukana niin tuli sen avulla kukistettua se.


Sivutehtävät on tosiaan huvittavia. Viimesimmissä on pitäny etsiä esinettä lampaan paskasta ja törmätty pikkupoikaan joka äitiään väitti noidaksi
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Itsellä nyt reilu 70 tuntia peliä takana ja Sciropesciren tarinaosa pelattu. Olipahan juonen käänteitä. Aika rauhallisesti siis ollaan edetty. Seuraavaksi varmaan Centiin. Norjassa tuli alussa viihdyttyä 18 tuntia ennen kun Englantiin lähdin.

Bugeja jonkun verran tullu vastaa. Londoniumissa yks sivutehtävä bugin takia jumissa ja sitten yhtä varustetta hakiessa jäin jumii huoneesee kun ei pienestä aukosta suostunu Eivor enää kömpimään takaisin päin. Piti sitten käyttää fast travelia. Joku 4 kertaa pudottu itse maahan vyötäröä myöten, 3 kertaa pääsin irti, ettei tarvinnu savea ladata. Kerran yks pelastettava hahmo jäi maahan kiinni. Sitten yks raidi piti kerran keskeyttää ku ilmeisesti se npc joka oli tulossa auttaa arkun avaamisessa yritti oven sijaista tulla seinän läpi auttamaan. No veneessä käynti ja uudestaan raidin alottaminen autto siihen.

Sealotteja en montaa ole vielä tappanu. Paras oli kyl ku yhtä raidia tuli häiritsee 160 suositeltu powerinen sealotti ja itse olin silloin power tasolla 105. Sattui olemaan yks nimeltämainitsematon Jornsvikingr miehistössä mukana niin tuli sen avulla kukistettua se.


Sivutehtävät on tosiaan huvittavia. Viimesimmissä on pitäny etsiä esinettä lampaan paskasta ja törmätty pikkupoikaan joka äitiään väitti noidaksi
Itsellä on reilut 20 tuntia suhaamista, Norjassa meni varmaan 18 tuntia ja nyt Englannissa ihmettelemässä. Kovasti yritän kieroksi sneakkailijaksi, mutta usein ne kamppailut melee osastolle kääntyy, hirveä huiskiminen vaikka eri taktiikka olisi paljon järkevämpää Jousella on mukava tiputella väkeä matkan päästä ja piilosta.

Yhdellä kaverilla oli kirves päässä, valitteli kun oli pientä päänsärkyä.
 
Viimeksi muokattu:

ipaz

Jäsen
AC jo pelejä vuosia pelanneena ja silti aina sama homma. Kartta pitää yrittää hoonata tyhjäksi kaikista kerättävästä materiaalista. Nyt 70h takana eikä oikeastaan mitään tietoa missä vaiheessa tarinaa pitäis olla. Eivorin arvot on hitusen yli 100. Kaikki omalle tasolle sopivat luostarit on jo ryöstetty, mutta oma kylä vielä kolmostasolla. Tatuointistudio pitäis saada remontoitua, niin sais lisää leimaa kroppaan. Yhden Orderiin kuuluvan ratsastajan, jonka arvot oli 90 yritin käydä poistamassa, mutta sehän pätki mut ihan mennen tullen. Ei mitään saumaa ja sitten sille tuli jotain kavereitakin vielä, niin desynchrozinationa pukkas kerta toisensa jälkeen. Luovutin ja lähdin ampumaan peuroja.

Nyt siirryin Lundeniin, eli Lontooseen ihmettelemään että mitä sieltä löytyisi ja kyllähän siellä tapettavaa ja kerättävää piisaa. Tässä taitaa tulla muutama viikko menemään, että saa kartan tyhjäksi ja tarinaan maaliin.
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tosiaan kuten veli @ipaz tuossa ylempänä mainitsi, tähän tulee menemään aikaa runsaasti. Oon nyt yrittänyt tuota tarinaa kuljettaa eteenpäin ja vähän jo edistynytkin, mutta yleensä noihin reissuihin menee tuhottomasti aikaa kun kartalla kiiltää kaikennäköistä pallukkaa jotka pitää käydä tarkastamassa.

Seuraavaksi olisi tiedossa zealottien lahtausta. Oma power on nyt siellä 170 tuntumilla ja vähän kun saa adrenaliinia koneeseen, nuo tippuvat jo suht helposti.

Koitin aluksi olla tuollainen ninja, mutta eihän siitä mitään tullut. Nykyään suoritankin tehtävät taktiikalla 2-käden miekka lapasiin ja turpaan. Joissain tehtävissä tuo vihollisten määrä on kyllä aika tajuton, mutta niin vain nekin lakoavat kun tarpeeksi kauan päitä irrottelee.

Vielä en ole kyllästynyt.
 

Avuton tunari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vähän kaikki.
Pakko kehua sarjan kahta edellistä osaa- Origins ja Odyssey- ja toivoa saman menon jatkuvan Valhallankin kohdalla!

Saan Valhallan huhuista päätellen joululahjaksi, joten vielä pitää kolmisen viikkoa odotella.

Odottelen innolla etenkin oman kylän kehittämistä ja uutta taistelusysteemia- eri aseita, variaatioita ym kivaa.

Originsiä tuli pelattua n. 150h, ja Odysseyta tähän mennessä 215h- vielä löytämättä yksi ylempiarvoinen palkkasoturi ja tekemättä pari tehtävää..
 

JjZz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit. Sympatiat kaikille paskoille.
Onko tuossa oman kylän kehittämisessä suunnilleen sama idea kuin sarjan alkupään peleissä? Parisa sarja viimeisessä pelissä tuo ominaisuus on loistanut poissaolollaan, nyt ilmeisestu otettu jossain muodossa takaisin.

Originsissa ja varsinkin Odysseyssa häiritsi myös se, ettei niissä ollut oikein mitään Assasiineihin ja Temppeliritareihin liittyvää, mikä taas on mielestäni ollut sarjan kantavia teemoja. Mites Valhalla, ollaanko siinä taas Assasiineja?
 

ADX_03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Tampa Bay Lightning
Onko tuossa oman kylän kehittämisessä suunnilleen sama idea kuin sarjan alkupään peleissä? Parisa sarja viimeisessä pelissä tuo ominaisuus on loistanut poissaolollaan, nyt ilmeisestu otettu jossain muodossa takaisin.

Originsissa ja varsinkin Odysseyssa häiritsi myös se, ettei niissä ollut oikein mitään Assasiineihin ja Temppeliritareihin liittyvää, mikä taas on mielestäni ollut sarjan kantavia teemoja. Mites Valhalla, ollaanko siinä taas Assasiineja?

Itsellä nyt sellainen 60h takana tuota peliä ja ei tuo päähenkilö varsinaisesti mikään Assassiini ole, vaikka hän saakin tuon hidden bladen pelin alussa yhdeltä Assassiinilta, joka pyörii storyssa mukana. Pelissä kuitenkin jahdataan noita Order of the Ancientsin jäseniä, joita löytyy 45 kappaletta. Itseä ei sinänsä ole haitannut tuo, että Eivor (päähenkilö) ei mikään varsinainen Assassin ole. Kuitenkin mennään, hiivitään ja salamurhataan väkeä. Tiedä sitten mitä pelin loppupuolella tapahtuu... liittyykö hän noihin Assassiineihin tjsp.

Itse ainakin diggaan pelistä kyllä kovasti ja tuo PS5 versio näyttää graafiikoiltaan todella hienolta.
 
Viimeksi muokattu:

JjZz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit. Sympatiat kaikille paskoille.
Itsellä nyt sellainen 60h takana tuota peliä ja ei tuo päähenkilö varsinaisesti mikään Assassiini ole, vaikka hän saakin tuon hidden bladen pelin alussa yhdeltä Assassiinilta, joka pyörii storyssa mukana. Pelissä kuitenkin jahdataan noita Order of the Ancientsin jäseniä, joita löytyy 45 kappaletta. Itseä ei sinänsä ole haitannut tuo, että Eivor (päähenkilö) ei mikään varsinainen Assassin ole. Kuitenkin mennään, hiivitään ja salamurhataan väkeä. Tiedä sitten mitä pelin loppupuolella tapahtuu... liittyykö hän noihin Assassiineihin tjsp.

Itse ainakin diggaan pelistä kyllä kovasti ja tuo PS5 versio näyttää graafiikoiltaan todella hienolta.
Suunnilleen sama meininki siis kuin Odysseyssa. Tosin siinä ei ole sitäkään vähää Assasiinimainintoja.

Vielä yksi asia mitä kaipaan sarjan vanhoista peleistä on se, että niissä pelialueena oli joku erittäin tarkasti mallinnettu suurkaupunki. Oli todella mielenkiintoista tutkia jonkun sellaisen kaupungin muinaista ulkoasua, jossa oli itse käynyt. Kuten tässä tapauksessa vaikka Lontoo. Tai vastaavasti vierailla jossain kaupungissa jonka katuja on ensin tallannut AC-peleissä. Tästä esimerkkinä Venetsia.

Nykyisissä AC-sarjan peleissä kartat ovat miniatyyrikokoon kutistettuja valtioita, joten tuo historiallinen realismi vähän karisee. Lisäksi kun maailma on väljempi eikä enää tiivis suurkaupunki, tuo hiippailu- ja piileskelyaspekti vähän kärsii.

Nämähän ovat edelleen loistopelejä, pitäisi vaan koittaa hyväksyä se tosiasia että tämä on nyt se suunta johon nämä pelit ovat menossa. Odysseyn maailma oli kuitenkin jotenkin tylsähkö, Valhalla on ainakin kuva- ja videomateriaalin perusteella mielenkiintoisempi.
 

ADX_03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Tampa Bay Lightning
@JjZz se tuli vielä mieleen, että kasvojen animaatiot ovat ajoittain aika heikot hahmojen puhuessa, mutta eipä tuo pelaamiseen vaikuta.
 

Ilmari Ahde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukiputaan huorakuoro
Valhallaa on hierottu reilusti sata tuntia, edelleen tuppaa tuo tarinan kuljettaminen unohtumaan ja haahuilu vie voiton, isommat mestat jätän retkillä tonkimatta kun ne kuitenkin liittyy tarinaan. Sinisen täplät tapaukset on välillä varsin mainioita, eräskin piispa vastaan muusikot keissi:
Piispalla ja muusikoilla oli pientä musiikillista erimielisyyttä. Soittajapoika oli nimeltään Keith, hiukset päältä kalju ja sivuilla sarvet, tokihan dialogissa tuli sana "prodigy". Lopulta tilanne eteni Eivorin ja piispan nyrkkitappeluksi, Keith kannustaa sivusta "Smack my bishop!" Ei ole Prodigyn musiikki järin tuttua, mutta voisin veikata että jotain bändin biisiä ne sitten soitteli kun kärhämä oli selvitetty.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Avalanche
Odysseyn pelasin läpi ja tykkäsin kyllä pelistä, reilu 100h siinä tuli kulutettua kun kolusin aikalailla kaikki paikat läpi ilman lisäreitä.

Sen sijaan että olisin ostanut Valhallan niin ostinkin alesta Originsin ja aloin pelaamaan sitä, mutta se ei tunnu jotenkin lähtevän. Osa näppäimistä väärissä paikoissa ja tappelu tuntuu kummalliselta. Voi toki johtua siitä, että Odysseyssä oli max skillit ja meno oli sen takia sulavaa kun taas Originsissa ei vielä montaa skilliä ole käytössä ja pitää tahkoa ihan perus huitomisella. Saas nyt nähdä jaksaako tuota pelata vielä vai jätänkö kesken.
 

JjZz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit. Sympatiat kaikille paskoille.
Odysseyn pelasin läpi ja tykkäsin kyllä pelistä, reilu 100h siinä tuli kulutettua kun kolusin aikalailla kaikki paikat läpi ilman lisäreitä.

Sen sijaan että olisin ostanut Valhallan niin ostinkin alesta Originsin ja aloin pelaamaan sitä, mutta se ei tunnu jotenkin lähtevän. Osa näppäimistä väärissä paikoissa ja tappelu tuntuu kummalliselta. Voi toki johtua siitä, että Odysseyssä oli max skillit ja meno oli sen takia sulavaa kun taas Originsissa ei vielä montaa skilliä ole käytössä ja pitää tahkoa ihan perus huitomisella. Saas nyt nähdä jaksaako tuota pelata vielä vai jätänkö kesken.
Jos noita kolmea pitäisi laittaa järjestykseen niin Odyssey pitäisi perää minun listoillani. Itse tykkäsin Originsista ja Valhallasta vaan enemmän. Niitä kahta en osaa laittaa keskenään järjestykseen.

Jotenkin on tuntuneet nämä viimeisimmät pelit vähän ontolta hahmojen suhteen. Nyt vasta hoksasin mistä se johtuu. Kun saa itse valita hahmon sukupuolen ja tarina on siitä riippumatta täsmälleen sama, niin se aiheuttaa pikku ongelman hahmon kirjoittamiseen. Koskee siis pelejä ylipäätään, mutta kun pelintekijät kirjoittavat peliin hahmon josta eivät itsekään tiedä kaikkea, niin väkisinkin se johtaa siihen että hahmoon ei saa niin paljoa syvyyttä. Pitää tehdä joku yleiskässäri jonka sitten pitää sopia siihen hahmoon minkä pelaaja päättää luoda. Siitä tulee sitten väkisinkin vähän irrallisen ja päälleliimatun tuntuinen. Sekin ajatuksena jo häiritsää että tiedän itse valinneeni hamon sukupuolen, joten sitä ei ole mitenkää voitu huomioida käsikirjoituksessa.
Ne hahmot ovat vaan kiinnostavampia jotka pelin tekijät ovat luoneet alusta asti ja joissa kässäri on tehty juuri tälle hahmolle.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Odysseyn yksi iso ongelma oli hulppean iso maailma mitä sitten niillä taisteluilla yritti aluksi muuttaa kunnes tajusi ettei mokomalla touhulla ole mitään väliä.
 

ipaz

Jäsen
Vielä yksi asia mitä kaipaan sarjan vanhoista peleistä on se, että niissä pelialueena oli joku erittäin tarkasti mallinnettu suurkaupunki. Oli todella mielenkiintoista tutkia jonkun sellaisen kaupungin muinaista ulkoasua, jossa oli itse käynyt. Kuten tässä tapauksessa vaikka Lontoo. Tai vastaavasti vierailla jossain kaupungissa jonka katuja on ensin tallannut AC-peleissä. Tästä esimerkkinä Venetsia.

Nykyisissä AC-sarjan peleissä kartat ovat miniatyyrikokoon kutistettuja valtioita, joten tuo historiallinen realismi vähän karisee. Lisäksi kun maailma on väljempi eikä enää tiivis suurkaupunki, tuo hiippailu- ja piileskelyaspekti vähän kärsii.

Tätä samaa kaipaan itsekin. Valhalla kun sijoittuu Norjaan ja Englantiin alkaen vuodesta 873 AD, niin pelintekijät ovat voineet kohtuullisen vapaasti kehittää kyliä ja kaupunkejaan. Sekä lisätä brittien karttaan kaikkea ylimääräistä roomalaisrauniota. Siellä on muutama vanha katedraali (mm. Canterbury ja Winchester), mutta nekin ovat todellisuudessa pistetty maan tasalle ja rakennettu uudet tilalle tämän pelin aikajakson jälkeen.

Eurooppaa on täynnä vanhoja todella upeita kaupunkeja, joista voisi mallintaa seuraavaan peliin huikeita pelipaikkoja. Itse toivoisin AC peliä 1700-luvun alkuun Suuren Pohjan Sodan aikaan (linkki Wikipediaan). Ruotsin Valtakunta ja nuori kuningas Kaarle XII (mm. Sabatonin levystä tuttu Carolux Rex) joutui naapurivaltioiden hyökkäyksen kohteeksi, joka johti 20-vuotiseen sotaan Ruotsin ja suuren liittouman (Venäjä, Tanska, Preussi, Puola-Liettua ym.) välillä. Tuosta ajasta saisi varmasti kyhättyä melkoisen tarinan useissa eri kaupungeissa ja useita eri kuninkaita ja sotapäälliköitä seuraten (mm. Pietari Suuri).

Peliin voisi sijoittaa mm. Tukholman, Kööpenhaminan, Amsterdamin, Dresdenin, Hampurin, Riian ja monia muita hienoja paikkoja miten ikinä tarinaa haluakaan johdattaa. Päästä samoilemaan noissa kaupungeissa 300 vuotta sitten olisi kyllä melkoisen upeaa. Luonnollisesti tarinan pitäisi alkaa ennen maaliskuuta 1697 että siinä olisi vielä Tre Kronor, eli Tukholman vanha linna jonka tilalle rakennettiin sitten nykyinen Kuninkaanlinna.

Tuskinpa tällainen ihan heti toteutuu, mutta ainahan sitä saa haaveilla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös