Avaan aiheelle uuden ketjun, koska tämä asia vaatii mielestäni pohdintaa.
Nimittäin alivoimapelaaminen on näyttänyt kahdessa ensimmäisessä ottelussa tämän hetkisen akilleenkantapään joukkueessa. 7 reppua on isketty Lukon verkkoon, joista siis 6 vastustajan ylivoiman aikana. Molemmissa otteluissa Lukko on ottanut kahdeksan kaksiminuuttista, ja kolme kertaa on verkko heilunut per ottelu. Ylivoiman tappoprosentti ylittää juuri ja juuri viidenkymmenen, eikä pään silittelyjä kaipaa. Tarkistamatta asiaa uskaltaa väittää, että liigan pohjalla ollaan tässä tilastossa. Otettujen jäähyjen määrä ei ole mielestäni mikään suuri, varsinkaan tällä ns. tiukalla linjalla, mitä liiga haluaa viljellä. Tottakait se pienempikin voisi olla, mutta nykyinen määrä ei ole selitys huonoon alivoimapelaamiseen.
Mitä tälle sitten voidaan tehdä, että maalimäärät saadaan pienemmäksi?
Käytännössä katsoen parhaat jätkät sitä av:ta tappavat, mutta silti omissa soi. Itse näkisin tämän hetken ongelmaksi liian passiivisen neliön, joka antaa kaverille turhaan rauhan hakea sitä paikkaa, josta hyvä veto saadaan aikaiseksi. Neliö toimii pienessä tilassa eikä juurikaan aseta kiekolliselle mitään painetta. Sama homma, olkoon kiekko sitten playmakerilla tai viivamiehellä, joiden kesken sitä laukaisupaikkaa paljolti rakennetaan.
Tietysti kun muistetaan viime kauden alkupäätä, jolloin kaikki pelasivat kilpaa itsensä ulos tilanteesta, kun luottoa maalivahtiin ei ollut olemassa. En tarkoita, että tähän samaan hyppimiseen pitäisi palata, vaan tarkoitan sitä, että koko neliön yhtenäinen liikkuminen on tällä hetkellä liian passiivista. Neliön liikettä pitää lisätä kokonaisuutena, ja lähinnä kiekkoa olevan pitää yrittää häiritä kiekollista huomattavasti enemmän.
Näissä kahdessa ottelussa on ollut myös alan parhaita osaajia sitä yv:tä pyörittämään Hirson ja Kivenmäen muodossa, mutta ei se tarkoita sitä, että heille kuuluu antaa täysirauha rakentaa varmoja maalipaikkoja takatolpille tai hyviä vetopaikkoja neliön keskelle tai viivaan.
Tässä pelaamisessa luotetaan ehkä liiaksi siihen, että kyllä Pete ne vedot hoitaa, tulevat ne sitten mistä tahansa. Liian paljon mielestäni homma jää kuitenkin maalivahdin kontolle, eikä kenttämiehet ota sitä vastuuta asiasta, mitä heille kuuluu.
Nimittäin alivoimapelaaminen on näyttänyt kahdessa ensimmäisessä ottelussa tämän hetkisen akilleenkantapään joukkueessa. 7 reppua on isketty Lukon verkkoon, joista siis 6 vastustajan ylivoiman aikana. Molemmissa otteluissa Lukko on ottanut kahdeksan kaksiminuuttista, ja kolme kertaa on verkko heilunut per ottelu. Ylivoiman tappoprosentti ylittää juuri ja juuri viidenkymmenen, eikä pään silittelyjä kaipaa. Tarkistamatta asiaa uskaltaa väittää, että liigan pohjalla ollaan tässä tilastossa. Otettujen jäähyjen määrä ei ole mielestäni mikään suuri, varsinkaan tällä ns. tiukalla linjalla, mitä liiga haluaa viljellä. Tottakait se pienempikin voisi olla, mutta nykyinen määrä ei ole selitys huonoon alivoimapelaamiseen.
Mitä tälle sitten voidaan tehdä, että maalimäärät saadaan pienemmäksi?
Käytännössä katsoen parhaat jätkät sitä av:ta tappavat, mutta silti omissa soi. Itse näkisin tämän hetken ongelmaksi liian passiivisen neliön, joka antaa kaverille turhaan rauhan hakea sitä paikkaa, josta hyvä veto saadaan aikaiseksi. Neliö toimii pienessä tilassa eikä juurikaan aseta kiekolliselle mitään painetta. Sama homma, olkoon kiekko sitten playmakerilla tai viivamiehellä, joiden kesken sitä laukaisupaikkaa paljolti rakennetaan.
Tietysti kun muistetaan viime kauden alkupäätä, jolloin kaikki pelasivat kilpaa itsensä ulos tilanteesta, kun luottoa maalivahtiin ei ollut olemassa. En tarkoita, että tähän samaan hyppimiseen pitäisi palata, vaan tarkoitan sitä, että koko neliön yhtenäinen liikkuminen on tällä hetkellä liian passiivista. Neliön liikettä pitää lisätä kokonaisuutena, ja lähinnä kiekkoa olevan pitää yrittää häiritä kiekollista huomattavasti enemmän.
Näissä kahdessa ottelussa on ollut myös alan parhaita osaajia sitä yv:tä pyörittämään Hirson ja Kivenmäen muodossa, mutta ei se tarkoita sitä, että heille kuuluu antaa täysirauha rakentaa varmoja maalipaikkoja takatolpille tai hyviä vetopaikkoja neliön keskelle tai viivaan.
Tässä pelaamisessa luotetaan ehkä liiaksi siihen, että kyllä Pete ne vedot hoitaa, tulevat ne sitten mistä tahansa. Liian paljon mielestäni homma jää kuitenkin maalivahdin kontolle, eikä kenttämiehet ota sitä vastuuta asiasta, mitä heille kuuluu.