Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

  • 250 518
  • 1 088

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuo juttu NYTin juttu on maksumuurin takana mutta jos minä vaikka translitteroisin tuon keskustelun
Jos translitteroi, niin kannattaa translitteroida oikein. Siis siten, kuin keskustelussa sanotaan.

Toimittaja: Koin mä sen sillä tavalla. Olisi siitä voinut tehdä sellaisen version missä lähtee..ööö..lähtee sille tielle että että löytyy muitakin kuin miehiä rintamalta. Mutta niin mitä...sä koet sen näin?
Oikeasti toimittaja sanoi: ..."että muitakin löytyy, kuin miehiä rintamalla."

En tiedä mitä NYTin juttu piti sisällään mutta olisi kyllä mielenkiintoista miten tuon selittää ettei toimittaja olisi halunnut että olisi tehty versio jossa olisi naisia rintamallta.
Sen selittää siten, että "löytyy muitakin kuin miehiä rintamalta" on aika paljon eri asia, kuin "että muitakin löytyy, kuin miehiä rintamalla"

Ylen areenalta voi halutessaan tarkistaa asian noin kohdasta 9:20 eteenpäin. Linkki haastatteluun: Tuntematon sotilas | Tähtihetki | TV | Areena | yle.fi
 

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Sanotaan sitten argumentin vuoksi että minä, muut somemeuhkaajat, Eero Aho ja Aku Louhimies ymmärsimme väärin toimittajan kysymyksen eikä hän tahtonut rintamalle muita kuin miehiä, vaan hän halusi tarinaan ympättävän ei-rintamalla olevia naisia.

Eivätkö Rokan kotikohtaukset Lyytin ja lasten kanssa, Kaariluodon parisuhde, häät ja avioliitto Sirkan kanssa tai Hietasen ja Veran suhde Petroskoissa täytä tätä määrettä?
Tämä. Toimittaja ei suinkaan vaatinut naisia rintamalle, vaan penäsi leffaan lisää naisääntä ja -näkökulmaa alkuperäistarinan kustannuksella. Vaikea kuitenkin nähdä, että Koposen kysymys olisi ollut jotenkin tolkullinen, sillä elokuvaan oli jo ympätty aimo annos uusia naishahmoja sekä sivujuonteita kotirintamalta. Kuinka pitkälle alkuperäistekstiä olisi pitänyt modifioida, että feministinen koalitio olisi tyytyväinen? Tämä seikka huomioiden Louhimiehen ja Ahon (sekä somemeuhkaajien) tyrmistys on täysin ymmärrettävää. Tulkitsi kysymyksen joko kirjaimellisesti tai rivien välistä, joka tapauksessa Koposen feministinen agenda paistoi tilanteesta läpi, ja se kyllä minuakin ärsytti.

Ja aivan kuten IS:n arvostelussa sanottiin, tarinan laajentaminen kotirintaman tapahtumiin oli onnistunut ratkaisu, sillä tämä syvensi hahmojen tarinaa ja kuvasi sodan totaalista vaikutuksia huomattavan koskettavasti.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä. Toimittaja ei suinkaan vaatinut naisia rintamalle, vaan penäsi leffaan lisää naisääntä ja -näkökulmaa alkuperäistarinan kustannuksella. Vaikea kuitenkin nähdä, että Koposen kysymys olisi ollut jotenkin tolkullinen, sillä elokuvaan oli jo ympätty aimo annos uusia naishahmoja sekä sivujuonteita kotirintamalta. Kuinka pitkälle alkuperäistekstiä olisi pitänyt modifioida, että feministinen koalitio olisi tyytyväinen? Tämä seikka huomioiden Louhimiehen ja Ahon (sekä somemeuhkaajien) tyrmistys on täysin ymmärrettävää. Tulkitsi kysymyksen joko kirjaimellisesti tai rivien välistä, joka tapauksessa Koposen feministinen agenda paistoi tilanteesta läpi, ja se kyllä minuakin ärsytti.

Lisäksi pitää muistaa, että Suomessa on tehty moniakin elokuvia ja TV-sarjoja, joissa on käsitelty tätä naisnäkökulmaa sotien aikana. Näin äkkiseltään tulevat mieleen Lotta-aihepiiriä käsittelevät Lupaus, Pikkusisar ja Kun taivas repeää, evakoita käsittelevä Kirje isältä sekä Kannaksella asuvista naisista kertova Hylätyt talot, autiot pihat. Ja dokumenttielokuva Tuntematon emäntä oli jokunen vuosi sitten paljonkin mediassa esillä.

Tämä elokuva oli kuitenkin sotaa pääsääntöisesti miesnäkökulmasta käsittelevä, kuten alkuperäinenkin romaani. Louhimies kuitenkin toi naisnäkökulmaa tähän versioonsa hieman mukaan, ja se oli ihan perusteltua. Enempää sitä ei oikein järkevästi olisi edes voinut tuoda. Toimittajan syyttely oli turhaa ja tarkoitushakuista. Sota-ajan naisnäkökulmaa käsitellään monissa elokuvissa, koska se on kiinnostava aihe.
 
Myös liioiteltu aihe. Tuon ajan ihmiseloa yritetään tarkoitushakuisesti sijoittaa nykypäivään, ja enemmistö uskoo, että naiset pystyivät tekemään miesten raskaat työt tuosta vain. Sen ajan ravintokin oli vaatimattomampaa ja naiset pienempiä ja ei fyysisesti yhtä vahvoja kuin nykyään. Esim. uitossa työt tekivät todistetusti nuoret miehet/pojat alle 18v., venäläiset sotavangit ja rintamalta vapautetut.

Jos Johan Bäckman valehtelee pahan asian puolesta, presidenttikin uskaltaa ottaa kantaa, mutta hyvän asian puolesta Suomessa saa esittää yhtä karkeita valheita ilman, että kukaan puuttuu. Esim. sateenkaariväkeen kuuluu yli 10 prosenttia väestöstä, sukupuolineutraalikasvatus, jolla ei ole mitään tieteellistä pohjaa tai pakkodigitalisaatio kouluissa.
 
Ravinto oli puutteellisempaa ja naiset pienikokoisempia. Se on tieteellinen fakta. Lisäksi naisten työt eivät kehittäneet fyysistä voimaa samalla tavalla kuin sen ajan miesten työt. Nykyään moni nainen kehittää lihasvoimaa salilla. Niitä ei tuolloin ollut.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Sinun väitteesi siis on, että koska naiset olivat paljon heiveröisempiä kuin nykyään, niin he eivät voineet juurikaan tehdä raskasta työtä, vaan sen hoitivat ne miehet ja pojat, jotka eivät olleet rintamalla, tai sotavangit. Wiki kertoo: "Jatkosodan aikana suomalaisilla sotavankileireillä sai surmansa arviolta 20 000 vangittua puna-armeijan sotilasta" ja saman sivuston mukaan vangittuja puna-armeijan sotilaita oli jatkosodassa yhteensä 64 000. Eli noin kolmasosa vangituista kohtasi loppunsa jo leireillä. Lopuista varmasti haettiin edes jonkinlainen hyöty. Toisaalta voisi kuvitella, että kun heidät ruokkiakin piti, niin mikä oli se lopullinen hyötysuhde. En minäkään jaksa uskoa siihen, että kotirintaman ylläpito oli täysin naisten harteilla, mutta kenen kustannuksella, tai keitä vähätellen heitä esille nostetaan?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ravinto oli puutteellisempaa ja naiset pienikokoisempia. Se on tieteellinen fakta. Lisäksi naisten työt eivät kehittäneet fyysistä voimaa samalla tavalla kuin sen ajan miesten työt. Nykyään moni nainen kehittää lihasvoimaa salilla. Niitä ei tuolloin ollut.

Naiset oli pienikokoisempia, mutta ravinnon puutteellisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Maatalon työt, myös naisten työt, vaativat energiapitoista ruokaa. Yksipuolista ehkä, mutta väite puutteellisuudesta voidaan olla montaa mieltä.

Maaseudun naiset tekivät fyysistä työtä päivittäin lapsesta lähtien, väitteesi tuon ajan naisten heikkoudesta ovat hassuja.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mielestäni on ihan validia penätä, miksi romaaniin perustuvasta tarinasta väännetään kolmas elokuva tuomatta juuri mitään uusia näkökulmia mukaan.

Louhimiehen tuntemattomassa on hyvin vähän minkäänlaista naisnäkökulmaa. Vesalan rooli koko elokuvassa on varsin ohut eikä juurikaan lisää tarinallisesti mitään.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En olisi uskonut, että maailmansotien aikaan perustuvan sotaelokuvan puuttuvasta naisnäkökulmasta saadaan aikaiseksi väittely, mutta kaikki on näköjään mahdollista.

Edit: muutettu elokuvan muotoon sotaelokuvan
 
Viimeksi muokattu:

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Mielestäni on ihan validia penätä, miksi romaaniin perustuvasta tarinasta väännetään kolmas elokuva tuomatta juuri mitään uusia näkökulmia mukaan.

On toki. Romaani ja varsinkin sen ensimmäinen filmatisointi on sellaisen kansallisaarteen asemassa, että moni tuntui ottavan hyvinkin henkilökohtaisesti tiedon tästä uudesta filmihankkeesta. Että oltiinko huolissaan siitä, tuoko Louhimiehen versio mitään uutta tarinaan, vai pikemminkin siitä, että kyseessä on jotenkin "pyhä teos" mihin ei saa kajota. Enää ainakaan. Jos miettii kuinka paljon esim. Kristian Smedsin Kansallisteatteri-tulkinnan tummaihoinen Rokka sai aikaan parranpärinää, niin veikkaisin, että kyse on jälkimmäisestä asiasta. Mutta kai jokaisella sukupolvella on oikeus tarttua klassikoihin ja tehdä niistä omanlaisensa tulkinta. Omasta mielestäni Kristian Smedsin Tuntematon tavoittaa eniten kirjan hengestä ja toisena sitten Mollberg. Jos nyt teatteri- ja elokuvaversioita voi näin verrata.
 
Miksikös sitten nykypäivän ihmiset ovat keskimäärin yli 10 senttimetriä pidempiä? Toki Esterit ja Justiinat eivät syöttäneet lapsilleen K-kaupan eineksiä kuten nykyvanhemmat. Suomessa oli koettu suoranainen nälänhätä vuonna 1917. Pulaa oli myös 20- ja 30-luvuilla. Jätti jälkensä ihmisten fysiikkaan väistämättä. Naiset tekivät toki tilan töitä, mutta fyysiset työt olivat miesten harteilla. Mummonikin oli väsymätön työmyyrä tilallaan, mutta lypsäminen, ruuanlaitto ja vaatteiden valmistaminen eivät olleet verrattavissa esim. hevosen kengittämiseen tai pöllimetsään. Ei ollut nuorempanakaan kovin roteva nainen. En puhunut naisten heikkoudesta mitään. Ymmärrätköhän tahallaan väärin, koska kirjoitin epämiellyttäviä tosiasioita.

Ja tiedoksi että talvisodan vuoksi koulua ei pidetty monessa kunnassa. Nuoria poikia oli siis taloissa työvoimaksi yllin kyllin.
 
Viimeksi muokattu:

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Mielestäni on ihan validia penätä, miksi romaaniin perustuvasta tarinasta väännetään kolmas elokuva tuomatta juuri mitään uusia näkökulmia mukaan.

Louhimiehen tuntemattomassa on hyvin vähän minkäänlaista naisnäkökulmaa. Vesalan rooli koko elokuvassa on varsin ohut eikä juurikaan lisää tarinallisesti mitään.
Validia tai pikkumaista mustankipeyttä valtion/Veikkauksen-tuista?
Taidepiirit ovat aika pienet Suomessakin ja toisten muroihin kusijoita riittää, puuttunut naisnäkökulma tässä yhteydessä on huono vitsi ja enemmän vesittää tasa-arvo ponnisteluja...
 

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Mielestäni on ihan validia penätä, miksi romaaniin perustuvasta tarinasta väännetään kolmas elokuva tuomatta juuri mitään uusia näkökulmia mukaan.

Louhimiehen tuntemattomassa on hyvin vähän minkäänlaista naisnäkökulmaa. Vesalan rooli koko elokuvassa on varsin ohut eikä juurikaan lisää tarinallisesti mitään.

Maksavan yleisön mielestä vissiin oli ihan hyviä syitä tehdä kolmas elokuva. Olipahan leffa minunkin mielestä varsin viihdyttävä vaikka ei tuonutkaan hirmuisia mullistuksia eikä ottanut joka ikistä vähemmistöä huomioon.


Vesala taas toi jo pelkällä sauna kohtauksellaan pieniä mieliä järkyttävän lisän leffaan.

En olisi uskonut, että maailmansotien aikaan perustuvan elokuvan puuttuvasta naisnäkökulmasta saadaan aikaiseksi väittely, mutta kaikki on näköjään mahdollista.

Kunhan tulee neljäs versio niin eiköhän silloin itketä miksei saunan kiukaaksi itsensä tuntevia ja heidän näkökulmiaan ole tarpeeksi huomioitu.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Maatalon työt, myös naisten työt, vaativat energiapitoista ruokaa. Yksipuolista ehkä, mutta väite puutteellisuudesta Maaseudun naiset tekivät fyysistä työtä päivittäin lapsesta lähtien, väitteesi tuon ajan naisten heikkoudesta ovat hassuja.

Minun molemmat isoäidit eivät olleet kovin naisellisia juuri siitä syystä, että he tekivät raskaita maatilan töitä vuosikymmeniä. Jos Louhimies olisi todella ajatellut tuon ajan naiskuvaa, eikä elokuvan myyntiin vaikuttavaa henkilövalintaa, olisi Lyytin roolin näytellyt joku muu kuin Paula Vesala. Mitään häneltä pois ottamatta.
 
Naisprofessorin tutkimuksia. Suhtaudun samalla varauksella kuin venäläiseen näkemykseen talvisodan puhkeamisesta. Molemmilla on taipumusta vääristellä historiaa omiin poliittisiin tarkoitusperiin soveltuen.

"Sodan aikana kaikista raskaimmat tehtävät lankesivat monesti naisten harteille.He pesivät kaatuneiden ruumiit, tyhjensivät käymälöitä, hoitivat paperitöitä ja siivosivat."

Eiväthän nämä ole niitä perinteisesti miesten tekemiä raskaita töitä, joita esim. väittävät naisten tehneen. Henkisesti raskaita tosin osa.
 
Viimeksi muokattu:

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Naisprofessorin tutkimuksia. Suhtaudun samalla varauksella kuin venäläiseen näkemykseen talvisodan puhkeamisesta. Molemmilla on taipumusta vääristellä historiaa omiin poliittisiin tarkoitusperiin soveltuen.

Oululaisen kommentti. Eivät tiedä historiasta muuta kuin Lapin sodan ja elokuvista Mikko Niskasen Pojat.
 
Lapin paikallishistoriasta olen lukenut, että monet työt jäivät sodan aikana työvoimapulan takia tekemättä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Naisprofessorin tutkimuksia. Suhtaudun samalla varauksella kuin venäläiseen näkemykseen talvisodan puhkeamisesta. Molemmilla on taipumusta vääristellä historiaa omiin poliittisiin tarkoitusperiin soveltuen.

"Sodan aikana kaikista raskaimmat tehtävät lankesivat monesti naisten harteille.He pesivät kaatuneiden ruumiit, tyhjensivät käymälöitä, hoitivat paperitöitä ja siivosivat."

Eiväthän nämä ole niitä perinteisesti miesten tekemiä raskaita töitä, joita esim. väittävät naisten tehneen. Henkisesti raskaita tosin osa.

Mitkä väitteet tuossa artikkelissa on väärin? Käsittääkseni kyse ei ole tutkimuksesta, vaan Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen haastatelusta, jossa hän kertoo yleisesti hyväksyttyjä faktoja naisten roolista talvi- ja jatkosodassa.
 

Jari66

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Ukraina
Eikö joku naisohjaaja tai feministisesti orientoitunut miesohjaaja voisi tehdä Tuntemattomasta version naisnäkökulman lähtökohdista. Esimerkiksi Rokan roolia voisi näytellä Maria Veitola.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eikö joku naisohjaaja tai feministisesti orientoitunut miesohjaaja voisi tehdä Tuntemattomasta version naisnäkökulman lähtökohdista. Esimerkiksi Rokan roolia voisi näytellä Maria Veitola.
Kaikki neuvostoliittolaiset olisivat suomalaisia valkoisia heteromiehiä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös