Afrikka – tuo manner alla julman auringon

[BitterX]

Sitten jos ajatellaan, että Suomi oli kolonisoituna semmoisen 700 vuotta ennen itsenäistymistä... Ok, jo Venäjän vallan aikana alkoi jonkin sortin teollistuminen. Kuitenkin kaiken kaikkiaan ei Suomella itsenäistyessään ollut muuta kuin runollisesti sanottuna tuulen huuhtoma perse. 50 vuotta itsenäistymisestä maa oli ehtinyt käymään muutaman sodankin ja siitä huolimatta 60-luvun lopulle tultaessa voitiin sanoa maan teollistuneen ihan oikeasti.

En todellakaan halua kyseenalaistaa tietämystäsi ja näkemystäsi Saharan eteläpuoleisen Afrikan meiningistä - olethan siellä käsittääkseni jo pidempään asunut.

Mutta eikös Suomen vertaaminen pimeän Afrikan maihin ole aika kaukaa haettua jo monestakin syystä. Esimerkiksi:

1. Suomi on kansallisesti hyvin homogeeninen alue. Tällä ei siis ollut eikä ole tuhatta eri kansallisuutta, jotka olisivat riidelleet vallasta ja näin hidastaneet kehitystä. Eurooppaan muodostui luonnollisen (joskin hyvin verisen) kehityksen seurauksena kansallisvaltioita. Meinaan vaan, että kyllähän meidänkin mantereella eräässä multietnisessä kokonaisuudessa vähän aikaa sitten melkoinen etninen siivoaminen saatiin käyntiin. Eihän se lähellekään Ruandan veroinen suoritus ollut, mutta aika pahaksi sekin repesi ja olisi saattanut mennä vieläkin paljon pahemmaksi, jos NATO ja YK ei olisi mennyt väliin. Eli jos sitä olisi seurattu vierestä, kuten Ruandan tilannetta.

Bosniassa mitään kehitystä ei oikeastaan ole tapahtunut tuon hässäkän jälkeenkään, koska sielläkin Bosnia-Herzegovinan liittovaltion korruptoituneet kyläpäälliköt tappelevat keskenään vallasta ja Republika Srpskan pojilla ja tytöillä ei ole mitään kiinnostusta olla edellämainitun federaation kanssa missään tekemisisissä vaikka samassa konfederaatiossa nyt pakon edessä joudutaan asumaan. Siinä maassa kehitystä ei valitettavasti tunnuta saavan aikaiseksi sitten kirveelläkään. Siitäkin huolimatta, että maa on YK:n huomissa - toisin, kuin verrattavissa robleemissa olevat Afrikan maat.

2. Euroopassahan lähti Rooman vallan ajalta käyntiin infrastruktuurin sekä yleisen sivistyksen kehittyminen, joka jatkui suhteellisen nopeana siitäkin huolimatta, että kirkko teki kaikkensa estääkseen sen. Näinollen Euroopan rakenne oli Suomen itsenäistyessä muodostunut sellaiseksi, että kauppasuhteita päästiin rakentamaan niinsanotusti valmiista pöydästä. Afrikassahan näin ei ollut, koska siellä infraa oli rakennettu sen mukaan, että saadaan sieltä mahdollisimman nopeasti hilattua aarteita siirtomaaisännille.

3. Oikeastaan koko Euroopassa ei ole luonnonrikkauksia, joita valtaanpäästessään luonnollisesti kusipäiksi ja ahneiksi muuttuvat ihmiset voisivat kahmia itselleen.

 

[mjr]

Laitanpas myös tuon oman postaukseni tähän ketjuun:

No, jos ajatellaan vaikkapa Belgian Kongoa, miljoonia kuolleita, kyynistä etnistä hajoita ja hallitse -politiikkaa, tai armottoman brutaalia Atlantin orjakauppaa niin emme ehkä voi verrata sitä siihen, että suomalaiset talonpoikaissäädyn edustajat joutuivat Tukholmassa valtiopäivillä ymmärtämään ruotsia tai että 1890-luvulla Venäjä poisti tullirajan maiden väliltä. Afrikka joutui aivan eri kehitysvaiheessa teollistuvien kansallisvaltioiden temmellyskentäksi, ja sitten nämä kolonialistit yhtäkkiä lähtivät ja jättivät keinotekoisesti luodut rajat ja täysin kestämättömät yhteiskunta- ja talousrakenteet taakseen. Syntynyttä kaaosta ovat myös käyttäneet monikansalliset suuryhtiöt armotta hyväkseen ja lahjoneet itselleen sopimuksia, joita ei muualla maailmassa mitenkään hyväksyttäisi. Toki jatkuva vetoaminen tähän siitä huolimatta että se on täysin totta, voi johtaa ylenmääräiseen riippuvaisuuteen ja vastuunpakoiluun, mutta hankala on esimerkiksi nykyisillä maatalouden suojatulleilla ja maailmantalouden rakenteilla ruveta nostamaan suosta köyhimpien ja kaoottisempien yhteiskuntien talouksia. Ei ole mitään tyhjää retoriikkaa Afrikan kohdalla puhua kolonialismin edelleen elävästä perinnöstä.

 

[varjo]

Heitetään kanssa oma kannanotto tänne, kiitettävää aktiivisuutta ketjun avaajalta rönsyilyn estämiseksi.

Syy tähän on yksiselitteisesti bwanakulttuuri eikä mikään muu. Eli on yksi the big Kahuna, aina kyläyhteisöistä alkaen, joka sitten hallitsee ja allokoi resursseja omille kannattajilleen ja haistattaa **tut kilpaileville ryhmille. Aina välillä nämä kihot kaatuvat rytisten ja tilalle tulee uusi. Perinteisessä afrikkalaisessa kylässä chief on pomo jolle sallitaan mitä vain kunhan kylä pärjää. Jos kylä ei pärjää pomo vaihdetaan. Tavalla tai toisella. Päälleliimattua demokratiaa käytetään tämän chief-systeemin verhona. Tämän voi todeta helpoiten katsomalla Saharan eteläpuolisen Afrikan presidenttien valtaoikeuksia. Kekkonen oli ihan nöösipoika näihin jannuihin verrattuna.

Aijaia, eihän nyt noin voi sanoa, ehkä sinullekin tekisi hyvää perehtyä afrikkalaisiin kulttuureihin ja elää paikan päällä jotta saisit vähäsen perspektiiviä tuollaiseen nojatuolipohdintaan ;)

Kyllä sampio on ihan oikeassa valkoisen miehen taakan kanssa, kaikki on lännen syytä ja mitään vikaa ei ole paikallisissa, kyllähän Suomikin oli 30-luvulla täysin moderni valtio kännyköineen ja kaikkineen että helppohan sitä on täältä huudella. Sitä en tosin oikein ymmärrä miksi jatkuvasti Afrikan kohdalla jauhetaan maatalouden suojatulleista yms. ihan kuin Suomi olisi noussut nykytilaansa sokerijuurikasta myymällä?

Nähdäkseni on jotenkin paradoksaalista, että Afrikassa toisaalta nähdään nälkää (ts. ei tarpeeksi ruokatuotantoa) mutta toisaalta viisaat länsimaalaiset valittavat että suojatullit estävät Afrikan maita viemästä ruokaa maailmalle.
Ensin pitäisi saada kotimarkkinat kuntoon, tuotanto kysynnän tasolle ja unohtaa maatalousvienti ja keskittyä johonkin muuhun, ei Japanikaan millään saken viennillä noussut köyhyydestä.

Toisaalta, onko Zimbabwen maataloustuotannon romahdus myös länsimaitten suojatullien syytä?

 

[sampio]

Kyllä sampio on ihan oikeassa valkoisen miehen taakan kanssa, kaikki on lännen syytä ja mitään vikaa ei ole paikallisissa, kyllähän Suomikin oli 30-luvulla täysin moderni valtio kännyköineen ja kaikkineen että helppohan sitä on täältä huudella. Sitä en tosin oikein ymmärrä miksi jatkuvasti Afrikan kohdalla jauhetaan maatalouden suojatulleista yms. ihan kuin Suomi olisi noussut nykytilaansa sokerijuurikasta myymällä?

En ottanut suoraan kantaa Gagnen kirjoituksiin ja tiedän, että hänellä on varmasti enemmän tieto- ja kokemuspohjaa kirjoitella asiasta. Satuin nyt vain heittämään tuon kommenttini ketjuun. Oletko itse sitä mieltä, että länsimailla ja 1800-luvulla alkaneilla kikkailuilla ei ole osuutta Afrikan nykytilanteeseen millään tapaa?

Nyt kun pilkkua viilaillaan, niin kysynpähän vain, että mitä meinaat valkoisen miehen taakalla? Se kun ei oikein istu tuohon ainakaan oppimassani mielessä.

 

[Gagne]

Afrikka mantereena on kyllä mahdottoman laaja keskustelunaihe. Yritetään nyt kuitenkin, vaikkakin omat kokemukseni ovat lähinnä Itä-Afrikasta. Idän ja lännen vertaaminen on sama kuin sanoisi että portugalilainen kalastaja edustaa samoja elämäntapoja ja arvoja kuin kainuulainen pankinjohtaja. Jotain yhteisiä piirteitä tällä mantereella kyllä on.

Ja oikeassahan BitterX on. Eihän historiassa ikinä ole kahta samanlaisessa tilanteessa olevaa valtiota. Oma pohdintani onkin lähinnä sellaista Sid Meier-tason näpertelyä.

En kuitenkaan pitäisi Suomen ja Afrikan maiden vertaamista aivan turhana. Afrikkalainen tribalismi/kansojen paljous vastaa hajaannukseltaan tietyltä osin Suomen itsenäistymisen jälkeistä poliittista kenttää. Kyllä se Suomenkin kansa kohtalaisen jakautunutta oli keväällä -18. Yhteisten kokemusten, tärkeimpinä näistä tietysti talvi- ja jatkokokemukset, kautta isompi kansan jakaantuminen ollaan kuitenkin saatu kuriin. Ei Afrikankaan sisällissodissa ole, maiden sisällä elävistä lukuisista kansoista huolimatta, yleensä kuin kaksi osapuolta (muunkinlaisia esimerkkejä toki on lukuisia). Kyllä nämä osaavat tehdä yhteistyötä jos tarvis on.

Afrikassakin ollaan saatu aikaa koheesiota jos vain ollaan oltu valmiita luopumaan siitä bwanailusta ja ajateltu koko maan etua. Parhaana esimerkkinä tästä lienee aikanaan Nyereren Tansania, jossa ihmisten identiteetti oli (ja on jossain määrin edelleen) tansanialainen. Nyereren Ujamaa-politiikasta voidaan olla montaa mieltä, mutta kansan hän yhdisti. Nykyäänhän Tansania on taas korruption, tribalismin ja nepotismin riivaama.

Taloudellisilta lähtökohdiltaankaan Suomi ei itsenäistyessään niin kaukana ollut Afrikan 60-luvun alussa itsenäistyneisiin maihin verrattuna. Raaka-aineen viejämaahan Suomi oli, kuten Afrikan maat ovat edelleen. Jos silloin 60-luvun alussa Afrikka olisi pitänyt järjen päässään talouspolitiikassaan, he voisivat tänä päivänä olla esimerkiksi maailman ruokakori. Nyt me sitten tulemme taas siihen mihin ja miten näiden maiden rajalliset (tai Kongon tapauksessa rajattomat) resurssit käytetään. Martin Meredithin The State of Africa-kirjassa on karuja lukuja:

Viiden ensimmäisen itsenäistymisen jälkeisen vuoden aikana noihin Afrikan maihin tuotiin (nämä tulevat nyt ulkomuistista, kirjaa ei ole tässä saatavilla.) arvoltaan nelinkertaisesti viinaa kuin maatalouskoneiden osia. Kosmetiikan osuus oli muistaakseni kaksinkertainen, eivätkä nuo todellakaan olleet ainoita esimerkkejä. Modernimpi esimerkki tulee Etelä-Afrikasta, jossa buurihallinnolla oli loppuaikanaan rahat valmiina maan energiahuollon vuoteen 2030 varmistavan infran rakentamiseksi. Nuo rahat siirtyivät ANC:lle suunnitelmien kera. Mihin rahat sitten joutuivat on edelleen kysymysmerkki. Toisaalta apartheid-hallinto SA:ssa teki kyllä vallanvaíhdon yhteydessä niin monta taloudellista källiä ANC:lle (tai siis neuvotteli ymmärtämättömien kanssa itselleen suotuisia sopimuksia) että ei se Mandelan alku mikään ruusuinen ollut. Onko itselleen hyvän diilin tekeminen ymmärtämättömän kanssa sitten väärin? Mielestäni ei. Mandela on muuten kanssa esimerkki koheesion luomisesta mahdottomassa tilanteessa. Kyllä se onnistuisi jos sitä haluttaisiin.

Oma "suosikkini" Malawi (jota edelleen täältä Ugandasta semi-aktiivisesti seuraan) sai velkojaan kaksi vuotta sitten anteeksi ja nyt niillä on taas enemmän velkaa kuin koskaan. Mitä ne sillä rahalla rakentavat? No kansallistadionin, viiden tähden konferenssikeskuksen 500-huoneisine hotelleineen. Maybacheja ministereille, yksityislentokonetta presidentille, kuuden kaistan bulevardeja pääkaupunkiin... Samaan aikaan maassa ei ole taaskaan bensaa (ei ole varaa tuoda) ja voimalaitokset seisovat koska generaattorit ovat paskana. Sähköverkko kaatuu vanhuuttaan, samoin vesihuolto. Maan ylijäämäruoka annetaan Zimbabwelle. Samaan osoitteeseen yhden miljardin taalan vuosibudjetilla operoivan maan presidentti antaa 100 miljoonaa, "lainaksi". Tuli sieltä viime viikolla hienojakin uutisia. Parlamenttiin menee käsittelyyn laki jolla kielletään julkinen piereskely.

Orjakauppa tietysti jätti jälkensä mantereeseen. Sellainen pieni asia jää kuitenkin siitä puhuttaessa usein mainitsematta että tuota ihmiskauppaa pyörittivät suurelta osin afrikkalaiset itse. Ostajina olivat euroopalaiset ja tasan samassa mitassa arabit. He eivät kuitenkaan "tuotetta" viidakoista useinkaan itse hakeneet vaan kyllä se yleensä toimitettiin ihan rannalle asti.

Tämä ei ole kokonaan paska manner ja näihin ongelmiin voidaan löytää monia syitä. Kuitenkin lopulta kun ongelmia aletaan purkaa ja katsoa miksi jokin asia on päin persettä, huolimatta siitä että sitä on koitettu korjata vaikka kuinka kauan tulee yleensä aina vastaan "bwana" ja klaanit. Muodosssa tai toisessa.

Enää en siis anna kaikille kulttuureille lähtökohtaisesti arvoa 1. Toiset soveltuvat nykymaailmaan paremmin kuin toiset. Sen myöntäminen ei ole rasismia.

edit: Tuo tribalismi & bwanailu on myös kaksipiippuinen juttu, kuten usein kaikki tällä mantereella. Se nimittäin on myös ihmisten sosiaalinen turvaverkko. Klaanin pomon velvollisuutena on huolehtia klaanin tarpeista. Tämä verkosto estää sitten toisaalta monien valtioiden kehittymisen.

 

[mjr]

Ja oikeassahan BitterX on. Eihän historiassa ikinä ole kahta samanlaisessa tilanteessa olevaa valtiota. Oma pohdintani onkin lähinnä sellaista Sid Meier-tason näpertelyä.

En kuitenkaan pitäisi Suomen ja Afrikan maiden vertaamista aivan turhana. Afrikkalainen tribalismi/kansojen paljous vastaa hajaannukseltaan tietyltä osin Suomen itsenäistymisen jälkeistä poliittista kenttää. Kyllä se Suomenkin kansa kohtalaisen jakautunutta oli keväällä -18. Yhteisten kokemusten, tärkeimpinä näistä tietysti talvi- ja jatkokokemukset, kautta isompi kansan jakaantuminen ollaan kuitenkin saatu kuriin. Ei Afrikankaan sisällissodissa ole, maiden sisällä elävistä lukuisista kansoista huolimatta, yleensä kuin kaksi osapuolta (muunkinlaisia esimerkkejä toki on lukuisia). Kyllä nämä osaavat tehdä yhteistyötä jos tarvis on.

Kyllä minusta yhteiskunnan ja kulttuurin muotoutumisessa pitkät jatkumot ovat ratkaisevia. Suomi oli nivoutunut osaksi ruotsalaista yhteiskuntajärjestelmää - toki teollistuminen ja Venäjän vaikutuksen kasvu ja romahtaminen toivat hajoittavia tekijöitä, mutta vertailu Saharan eteläpuolisen Afrikan tilanteeseen on aika kaukaa haettu. Heimoyhteiskuntaan ja -kulttuuriin tunkeutui aivan eri teknisellä ja yhteiskunnallisella tasolla ollut kolonialistinen miehittäjä, joka piirsi satunnaisia viivoja kartoille ja pyrki taloudellisesti hyötymään uusista omistuksistaan (usein hämmästyttävän brutaaleilla tavoilla). Myllerrettiin täysin vallinnut järjestelmä, tehtiin jonkinlaisia mielivaltaisia semi-kansallisvaltioita, sitten parin sukupolven jälkeen lähdettiin ja oletettiin, että kyllä ne siellä Ruotsiksi ja Sveitsiksi kehittyvät, kun saivat "vapauden". En ole todellakaan mikään afrikkalaisuuden idealisoija tai kulttuurirelativisti - minusta Afrikasta lähdettiin lähestulkoon yhtä vastuuttomasti kuin sinne tultiin (eli kerran alettua olisi siirtomaavaltaa pitänyt jatkaa vaikka YK:n mandaatilla, mutta nyt vain aiempi tyhjä retoriikka sivilisaatio-tehtävästä vakavasti ottaen). Nyt sitten eurooppalaiset jättivät puhtaan kaaoksen jälkeensä ja vielä moralisoidaan, että ovatpa nuo kurjia kun eivät osaa rakentaa toimivaa kansallisvaltiota - kulttuuriselle perustalle joka on heimoajattelun läpitunkema ja jonka "kansallisvaltiot" ovat alunperin lähestulkoon täysin mielivaltaisia konstruktioita. Sittemmin suuryhtiöt ovat vielä käyttäneet tätä kaaosta ja korruptoituneisuutta hyväkseen neuvottelemalla (lue lahjomalla) täysin epäsuhtaisia sopimuksia, ja kaupan päälle teollisuusvaltiot ovat vielä nostattaneet korkeat maatalous-tullimuurit ympärilleen.

 

[varjo]

En ottanut suoraan kantaa Gagnen kirjoituksiin ja tiedän, että hänellä on varmasti enemmän tieto- ja kokemuspohjaa kirjoitella asiasta. Satuin nyt vain heittämään tuon kommenttini ketjuun. Oletko itse sitä mieltä, että länsimailla ja 1800-luvulla alkaneilla kikkailuilla ei ole osuutta Afrikan nykytilanteeseen millään tapaa?

Nyt kun pilkkua viilaillaan, niin kysynpähän vain, että mitä meinaat valkoisen miehen taakalla? Se kun ei oikein istu tuohon ainakaan oppimassani mielessä.

Valkoisen miehen taakka on siis se yleinen kutsumanimi juuri tuolle Afrikan ongelmien sysäämisestä länsimaitten vastuulle. Ja juuri tällä nojalla sitten oikeutetaan kehitysapua jne.

Tottakai länsimailla on osansa Afrikan tilanteeseen, mutta ongelma on yhä se että toisaalta kyllä maailmassa on muitakin maita joita siirtomaaisännät ovat riistäneet (Japani, Kiina jne.) ja nämä maat ovat kuitenkin aivan eri tilanteessa tällä hetkellä kuin Afrikassa. Osasyy toki on siinä että maat olivat käytännössä lähes Afrikan nykytilaa vastaavassa tilassa jo ennen siirtomaa-aikaa, mutta tämä onkin se yksi olennainen kysymys, jota kolonialismi ei selitä ts. miksi Afrikka oli 1600-luvulla tilassa missä vähälukuinen eurooppalaisjoukkio pystyi kävelemään koko maanosan yli. Ja koska näin oli, voiko siis toisaalta maanosan kulttuuritaustassa olla jotain mikä selittää myös nykyisen alennustilan ja kehityksen hitauden.

Ja toiseksi, vaikka kolonialismin vaikutus oli suuri, niin siitäkin on kohta yli 60 vuotta kun varsinainen siirtomaavalta loppui ja tilanne on yhä mitä on. Eli miten kauan ja miten monta kehitysapumiljardia Afrikkaan pitää syytää, jotta tilanne paranisi, kun ei se ole toistaiseksi parantunut juuri yhtään.
Tässäkin kohtaa tarjotaan sitten EU:n maataloustukia ja ruokatulleja yms. eli taas syy heitetään länsimaille, mutta mielestäni tämä ei ole vastauksena kovinkaan kattava. Eivät Afrikan maat millään ruoan viennillä talousongelmistaan nousisi, koska ensinnäkin ruokaa on kyettävä tuottamaan riittäviä määriä vientiin ja nythän ongelmia on edes maanosan oman kysynnän täyttämisessä. Sen sijaan toki ilmainen kehitysapuruoka ei varmastikaan kannusta kehittämään maataloutta, mutta jos ruoka-avun lopettamisesta puhuu niin vastaanotto on tietenkin vähmmän lämminhenkinen.

 

[mjr]

Ja koska näin oli, voiko siis toisaalta maanosan kulttuuritaustassa olla jotain mikä selittää myös nykyisen alennustilan ja kehityksen hitauden.

Eli miksi olivat niin avuttomia, että hävisivät tappelussa, oma syynsä? Voihan kuvitella, että sikäläisissä olosuhteissa heimoyhteiskunta sattui vain toimimaan sen verran hyvin, ettei tullut tarvetta sen monimutkaisempien rakenteiden pystyttämiseen. Varmaan suomalaisillakin meni ihan hyvin täkäläisissä metsissä ilman että olisi tarvinnut jotain kuningaskuntaa pykätä - sitten ruotsalaiset tulivatkin pappien kera pykäämään. Totta kai heimoyhteiskunta osoittautui tosi huonoksi valinnaksi siinä tilanteessa kun hyökkääjillä on tykit ja itsellä keihäät. Tavallaan tapahtui sama asia kuin pronssikauden ja konkistadorien ilomielisessä kohtaamisessa, mutta kun mustat pirut olivat immunisoituneet euraasialaisille kulkutaudeille niin eivät ymmärtäneet 80-prosenttisesti kupsahtaa pois. No, kuten sanottu, en ole mikään kulttuurirelativisti ja minusta Afrikassa on valtioita, jotka pitäisi ottaa jollakin mandaatilla sivistyneen maailman hallintaan, kunnes saadaan luotua jonkinlainen toimiva yhteiskunta. Toki tässä olisi isona apuna ei-epäsuhteiset kauppasopimukset, geopoliittisen vaikutusvallan tavoittelun lopettaminen ja maataloustuotteiden tullimuurien purku. Ei ehkä kannata jäädä pidättämään henkeä tätä odotellessa.

 

[Gagne]

kolonialistinen miehittäjä, joka piirsi satunnaisia viivoja kartoille ja pyrki taloudellisesti hyötymään uusista omistuksistaan (usein hämmästyttävän brutaaleilla tavoilla). Myllerrettiin täysin vallinnut järjestelmä, tehtiin jonkinlaisia mielivaltaisia semi-kansallisvaltioita, sitten parin sukupolven jälkeen lähdettiin ja oletettiin, että kyllä ne siellä Ruotsiksi ja Sveitsiksi kehittyvät, kun saivat "vapauden".

Otan nyt vain tuon käsittelyyn koska muuten olet kyllä mielestäni jäljillä.

Täkäläiset eivät noista keinotekoisista rajoista piittaa tuon taivaallista. Esimerksi Malawissa on paikka nimeltä Ntcheu, jossa kirjaimellisesti trading centerin läpi kulkevan M1 "moottoritien" toisella puolella olevat tomaatinmyyjät ovat Mosambikissa ja tien toisen laidan porkkanakauppiaat Malawissa. Eli ei sitä vuosisataista vallinnutta ruohonjuuritason järjestelmää mihinkään myllerretty/poistettu. Valloittaja toi oman organisaationsa niiden päälle, mutta siellä se perinnekerho oli/on edelleen. Ruanda on oikeastaan ainoa valloittajien hallintojärjestelmän vuoksi oikein tosissaan kenolleen mennyt maa. Se menikin sitten kyllä kunnolla.

Klaanit ja kansat asuvat edelleen omilla alueillaan ja jos niiden alueiden poikki kulkee joku viiva kartassa niin se on heille "so what?". Kylärakenteen pohjalta nämä valtiot sitten ovat hallintonsa organisaatiot rakentaneet (siis sen virallisen, "demokraattisen" hallinnon sisällä toimivan oikean, ei-niin-piilossakaan olevan boss-version) ja ne pohjarakenteet ovat tällä mantereella perusteiltaan kokolailla samankaltaiset kaikkialla, eli pelisäännöt uusissa valtioissa olivat kyllä kaikille tutut. Epäonnistuminen ei ollut niinkään osallistujista vaan juurikin noista säännöistä johtuva.

Yleisesti ottaen afrikkalainen kulttuuri ei siis ole tarkoitettu 2000-luvun maailmaan. Vaikka tämän mantereen kansat olisivat saaneet pitää omat "luonnolliset" rajansa ja hallita niiden sisällä ei tulos olisi mielestäni ollut sanottavasti parempi. Muutama sisällissota olisi voinut kyllä siten jäädä käymättä.

 

[varjo]

Eli miksi olivat niin avuttomia, että hävisivät tappelussa, oma syynsä? Voihan kuvitella, että sikäläisissä olosuhteissa heimoyhteiskunta sattui vain toimimaan sen verran hyvin, ettei tullut tarvetta sen monimutkaisempien rakenteiden pystyttämiseen. Varmaan suomalaisillakin meni ihan hyvin täkäläisissä metsissä ilman että olisi tarvinnut jotain kuningaskuntaa pykätä - sitten ruotsalaiset tulivatkin pappien kera pykäämään. Totta kai heimoyhteiskunta osoittautui tosi huonoksi valinnaksi siinä tilanteessa kun hyökkääjillä on tykit ja itsellä keihäät. Tavallaan tapahtui sama asia kuin pronssikauden ja konkistadorien ilomielisessä kohtaamisessa, mutta kun mustat pirut olivat immunisoituneet euraasialaisille kulkutaudeille niin eivät ymmärtäneet 80-prosenttisesti kupsahtaa pois. No, kuten sanottu, en ole mikään kulttuurirelativisti ja minusta Afrikassa on valtioita, jotka pitäisi ottaa jollakin mandaatilla sivistyneen maailman hallintaan, kunnes saadaan luotua jonkinlainen toimiva yhteiskunta. Toki tässä olisi isona apuna ei-epäsuhteiset kauppasopimukset, geopoliittisen vaikutusvallan tavoittelun lopettaminen ja maataloustuotteiden tullimuurien purku. Ei ehkä kannata jäädä pidättämään henkeä tätä odotellessa.

Tavallaan näinkin, kyllähän luonnonvalinnan käsitteen voi ulottaa myös kulttuureihin ja kansakuntiin (esim. miksi sotilaallisesti ylivoimainen Sparta katosi, on sinänsä hyvä esimerkki siitä että jos erikoistuminen menee liian pitkälle saadaan tulokseksi panda jonka elinedellytykset muuttuvassa elinympäristössä ovat heikot). Sopeutuvimmat pärjäävät ja vaikka Nokiaa ja suomalaisuutta onkin muotia mollata, niin kyllähän Suomen muuntuminen ensin mäkitupalaisista ja torppareista ensin sellunkeittäjiksi ja lopulta huipputeknologiaan tuottavaksi valtioksi on ihan hyvä suoritus. Suomi 1800-luvun lopulla oli kuitenkin hyvin kaukana Euroopan mahtimaitten sivistys- ja teknologiatasosta.

Mutta suurempana pointtinani oli kuitenkin lähinnä tuoda esille se, että kyllä jokin syy ympäristössä ja kulttuureissakin on oltava, kun huolimatta kuitenkin tuhansien vuosien etumatkasta Afrikka ei kuitenkaan kyennyt kehittymään sen kummemmaksi. Ihmiskunnan syntykoti kyllä, mutta sivistyksen kehto ei. Oma hypoteesini on aina ollut se, että jos elämisen olosuhteet ovat "liian" mukavat ja ravinnonsaanti turvattua, ei kehitystä kovin helpolla tapahdu. Kääntöpiirien välisellä alueella ei kovinkaan monta todellista sivistyskulttuuria ole syntynyt pl. vuoristoalueet, onko se vain sattumaa vai ei, paha sanoa. Jared Diamond on tainnut käsitellä näitäkin asioita kirjoissaan, mutta kun ovat pirulaiset niin pahasti varattuja kirjastoissa/loppuunmyytyjä kirjakaupoissa niin eipä ole tullut niitäkään luettua.

 

[BitterX]

Eli miten kauan ja miten monta kehitysapumiljardia Afrikkaan pitää syytää, jotta tilanne paranisi, kun ei se ole toistaiseksi parantunut juuri yhtään.

Kehitysavun kritisoiminen on ilman muuta perusteltua juuri siksi, että se on ollut aivan liian tehotonta. Itse asiassa monesti juuri Afrikkalaiset taloustieteilijät ovat olleet kehitysavun kovimpia kriitikoita.

Itse en kritisoi kehitysapua sinällään. Se pitäisi vaan onnistua kohdentamaan tarkemmin ja tehokkaammin ja kannustimena ne kuuluisat "keppi ja porkkana". Yksi suhteellisen tehokas muoto voisi olla Afrikkaan suuntautuvien kehitykselle hyödyllisten ja / tai paikallisia työllistävien investointien tukeminen. Tunnetustihan maariskit Afrikassa ovat suunnattoman suuret, mikä tietysti pelottaa mahdollisia investoijia - julkinen tuki toimisi näin riskien kompensoijana.

 

[TKH]

Viiden ensimmäisen itsenäistymisen jälkeisen vuoden aikana noihin Afrikan maihin tuotiin (nämä tulevat nyt ulkomuistista, kirjaa ei ole tässä saatavilla.) arvoltaan nelinkertaisesti viinaa kuin maatalouskoneiden osia. Kosmetiikan osuus oli muistaakseni kaksinkertainen, eivätkä nuo todellakaan olleet ainoita esimerkkejä.

Maan ylijäämäruoka annetaan Zimbabwelle.

Tuli tuosta mieleen mainita, että viime vuosina Kiina on tehnyt aika paljon kauppoja afrikkalaisten valtioiden kanssa ja mm. Zimbabwe taisi käyttää kaupasta saadut rahat (tai saadun lainan) aseiden ostamiseen Kiinasta. Samoin muutama muu maa on halunnut eräänlaisen aseita öljystä -tyyppisen sopimuksen, mikä nyt ei ole kovin hyvä tapa tehdä bisnestä. Vastaavasti esimerkiksi joihinkin muihin Afrikan maihin Kiina rakentaa voimalaitoksia, teitä, siltoja, hotelleja ym. Kehittyvä Kiinan kauppa tarjoaisi monelle Afrikan maalle mahdollisuuden haalia investointeja ja kehittää infrastruktuuriaan jos ne vain ymmärtäisivät ostaa jotain muuta kuin aseita. Kiinan intresseissä kun ei ole myydä niille "vain" aseita vaan Kiina pystyisi tarjoamaan Afrikan maile mitä vain ne itse haluavat. Vastineeksi Kiina haluaa tietysti ennen kaikkea maakaasua, öljyä, kivihiiltä, mineraaleja ym. Joidenkin maiden kohdalla myös Kiinasta saapuva turismi voi nousta merkittäväksi tulonlähteeksi.

Siitä voi tietysti olla montaa mieltä mikä Kiinan kokonaispanos afrikkalaisten valtioiden tulevassa taloudellisessa kehityksessä tulee olemaan, mutta mahdollisuuksia tämä afrikkalaisille maille joka tapauksessa antaa.

 

[sampio]

Valkoisen miehen taakka on siis se yleinen kutsumanimi juuri tuolle Afrikan ongelmien sysäämisestä länsimaitten vastuulle. Ja juuri tällä nojalla sitten oikeutetaan kehitysapua jne.

En nyt tätä aio nostaa miksikään tappelun kohteeksi, mutta käsittääkseni Kiplingin runo, josta tuo nimitys on poimittu, viittaa pikemminkin valkoisen rodun velvollisuuteen eli taakkaan villien sivistämiseksi ja ruodussa pitämiseksi. Ymmärsin tarkoituksesi kyllä, joten ei siitä sen enempää.

Tottakai länsimailla on osansa Afrikan tilanteeseen, mutta ongelma on yhä se että toisaalta kyllä maailmassa on muitakin maita joita siirtomaaisännät ovat riistäneet (Japani, Kiina jne.) ja nämä maat ovat kuitenkin aivan eri tilanteessa tällä hetkellä kuin Afrikassa. Osasyy toki on siinä että maat olivat käytännössä lähes Afrikan nykytilaa vastaavassa tilassa jo ennen siirtomaa-aikaa, mutta tämä onkin se yksi olennainen kysymys, jota kolonialismi ei selitä ts. miksi Afrikka oli 1600-luvulla tilassa missä vähälukuinen eurooppalaisjoukkio pystyi kävelemään koko maanosan yli. Ja koska näin oli, voiko siis toisaalta maanosan kulttuuritaustassa olla jotain mikä selittää myös nykyisen alennustilan ja kehityksen hitauden.

Japani, Kiina ja arabikulttuurit ovat vanhoja ja pitkälle järjestäytyneitä yhteiskuntia, joilla on omat kirjalliset historiansa ja sitä kautta myös oli olemassa jonkinsorttinen kansallinen identiteetti, vaikka hajanaisiahan nekin olivat monelta osin, poislukien ehkä Japani. Japsithan käänsivät koko tilanteen päälaelleen ja nousivat nopeasti itse riiston kohteesta riistäjäksi. Kiina ja arabivaltiot ovat käyneet jossain määrin samanlaisen polun, vaikka kinuskien valtaapitävä taho onkin kohtalaisen kovassa kurssissa edelleen. Ellei sitten 1989 ollut heidän kuohunansa.

 

[Ted Raikas]

Japani, Kiina ja arabikulttuurit ovat vanhoja ja pitkälle järjestäytyneitä yhteiskuntia, joilla on omat kirjalliset historiansa ja sitä kautta myös oli olemassa jonkinsorttinen kansallinen identiteetti, vaikka hajanaisiahan nekin olivat monelta osin, poislukien ehkä Japani.

Tämä on hyvä ja tärkeä pointti. Pohjois-Afrikassa, Arabian niemimaalla ja Kiinassa on kukoistanut sivistyneitä korkeakulttuureja ja me täällä Euroopassa nautimme sivistyksestä, jonka juuret on juuri peräisin määrätyistä osista näitä mainittuja maanosia. Jopa Kiinan vaikutus on tuntunut tänne jossain määrin. Japani nyt ei ehkä olen ihan vastaavissa määrin ollut laajalle vaikuttava korkeakulttuuri, mutta sielläkin on tosiaan ollut erittäin hyvin organisoitu ja kulttuurillisesti rikas tausta olemassa ennen eurooppalaisten tuloa.

Eli onhan noilla mainituilla paikoilla ihan erilainen pohja verrattuna ns. mustaan Afrikkaan, jossa kyllä korkeakulttuurit on loistaneet poissaolollaan. Olosuhteet ei vaan ole olleet siellä otolliset. Muutenkin keskimäärin vaikuttaisi, että korkeakulttuurit on aikanaan syntyneet aika tavalla tietyllä vyöhykkeellä kun karttaan katselee, eli ne olosuhteet todellakin vaikuttaa paljon asiaan. Sinänsä en usko, että sillä on niin paljon merkitystä mitä rotua edustaa.

 

[scholl]

Olosuhteet tai muut syyt ovat yksi syy, mikä vaikuttaa kulttuurin syntyyn tai kehittymiseen. Toinen on sitten se, että onko se kulttuuri sellainen, jonka on mahdollista uudistua tai kehittyä. Esim. Arabimaailman ongelmana on se, että islam ei mahdollista kehitystä, ts. on samantekevää minkä luonteisia henkilöt ovat, koska tuon takapajuisen uskonnon vuoksi heidät on tuomittu jäämään mäen alle. Ei synny sellaista draivia, joka kehittäisi yhteiskuntaa tai jos syntyy niin se pystytään helposti tukahduttamaan.

Suuremmalla joukolla ihmisiä pitää olla mahdollisuus henkilökohtaisesti elää niinkuin tahtovat (ei pelkästään demokratia ja kansalaisoikeudet, vaan mukaan lukien koulutus ja taloudellinen tilanne), jotta edistystä voi tapahtua. Afrikassa ongelmana on se, että suurin osa elää sellaisessa köyhyydessä ilman esim. lukutaitoa, ettei kasvupohjaa hirveästi edes ole. Motivaatiota minkään muuttamiseksi ei ole, koska korruptoituneen eliitin suhteellinen asema heikkenisi, jos kansan asema paranisi. On useita esimerkkejä maista, joissa esim. koulutusta ei ole haluttu järjestää, koska tyhmä kansa on johtajan aseman kannalta parempi kansa. Esim. Omanissa noista Arabimaista oli aikoinaan sellainen meininki.

On hyvin vaikea ottaa kantaa siihen, mikä on rodun vaikutus. Uskon eroihin, mutta ne voivat olla myös kansanluonne-eroja. Esim. slaavilaiset kansat eivät ole yhtä tinkimättömiä työntekijöitä kuin vaikkapa suomalaiset. Samalla tavalla Afrikassa on eri maissa erilaiset kulttuuri ja jonkun verran cross-cultural asioita opiskelleenakin tiedän ne ongelmat esim. kv. konserneissa, mutta tosiaan vaikea sanoa, mikä on suoranaisesti rodun merkitys. En usko, että sitä saa edes tutkia. Se on sellainen tabuasia johtuen pelkästään USA:ssa ja E-Afrikassa tapahtuneesta rotusorrosta sekä toisen maailmansodan tapahtumista.

 

[Gagne]

Jared Diamond on tainnut käsitellä näitäkin asioita kirjoissaan, mutta kun ovat pirulaiset niin pahasti varattuja kirjastoissa/loppuunmyytyjä kirjakaupoissa niin eipä ole tullut niitäkään luettua.

Guns, germs & steelhän noita käsittelee. Yhtenä pääteesinään Diamondilla on työeläinten puute kulttuurien kehittymättömyydelle. Äkikseltään ei tule Afrikasta mieleen kamelin lisäksi muita luonnonvaraisena esiintyviä kesytettävissä olevia työjuhtia. Lisäksi tuo "helppo ilmasto, helppo elämä" toteamuksesi on itsellenikin tullut joskus mieleeni. Ilmaston merkityksestä kulttuurien kehitykselle on tehty tutkimuksia, mutta niiden tulokset on yleensä otettu vastaan, hmmm, melko äreästi. Varsinkin kun "helpon" ilmaston on voitu osoittaa ainakin jossain määrin selittävän innovatiivisuuden puutetta ja vähän muutakin.

 

[varjo]

Tämä on hyvä ja tärkeä pointti. Pohjois-Afrikassa, Arabian niemimaalla ja Kiinassa on kukoistanut sivistyneitä korkeakulttuureja ja me täällä Euroopassa nautimme sivistyksestä, jonka juuret on juuri peräisin määrätyistä osista näitä mainittuja maanosia. Jopa Kiinan vaikutus on tuntunut tänne jossain määrin. Japani nyt ei ehkä olen ihan vastaavissa määrin ollut laajalle vaikuttava korkeakulttuuri, mutta sielläkin on tosiaan ollut erittäin hyvin organisoitu ja kulttuurillisesti rikas tausta olemassa ennen eurooppalaisten tuloa.

Eli onhan noilla mainituilla paikoilla ihan erilainen pohja verrattuna ns. mustaan Afrikkaan, jossa kyllä korkeakulttuurit on loistaneet poissaolollaan. Olosuhteet ei vaan ole olleet siellä otolliset. Muutenkin keskimäärin vaikuttaisi, että korkeakulttuurit on aikanaan syntyneet aika tavalla tietyllä vyöhykkeellä kun karttaan katselee, eli ne olosuhteet todellakin vaikuttaa paljon asiaan. Sinänsä en usko, että sillä on niin paljon merkitystä mitä rotua edustaa.

Tässä kyllä nyt tavallaan vain pyöritään asian ympärillä, kun pitäisi sukeltaa sen sisälle.

Eli erot valtioitten taustoissa ovat itsestäänselvät (tosin mielestäni myös päiväntasaajan Afrikassa on ollut lyhytikäisiä korkeakulttuureita) mutta juuri siitä syystä voidaan myös kysyä, että miten paljon Afrikan alennustilaan vaikuttaa juuri se ettei ko. maanosa ole kyennyt vuosituhansien aikana saamaan aikaan "juuri mitään" vs. että kaikki ongelmat vain kolonialismin syytä. Ja jos kolonialismi ei olekaan ainoa syy heikkoon nykytilaan, niin voidaan myös kysyä, onko Afrikalla sitten tulevaisuutta jos sen menneisyyskin on näennäinen?

Mitään rotukysymystä an sich(ihonväristä nyt puhumattakaan, sehän on vain oikeastaan seuraus asuinpaikasta) en tästä tekisi, vaan enemmänkin pitäisi miettiä että onko olosuhteissa jotain sellaista joka saa aikaan sen että alueella asuvat ihmiset eivät vain kykene samanlaisiin kognitiivisiin suorituksiin kuin pohjoisempana. Tai toisinpäin, minkä takia älykkyyden kehitys on ollut huomattavasti voimakkaampaa pohjoisempana, koska Aasiassakin leveysaste tuntuu korreloivan ÄO-tuloksiin jossain määrin kun noustaan ylös päiväntasaajalta. Lieneekö vain sattumaa myöskin se että kaikki nykyisetkin jäljellä olevat primitiivikulttuurit elävät päiväntasaajan alueella samanlaista elämää kuin 10 000 vuotta sitten, itse uskon vahvasti siihen että jos ympäristö ei tuota merkittävää muutospainetta, muutos on itseisesti erittäin hidasta. Ja jos noin perusinfran osalta ainoa mitä tarvitsee on pari lehteä sateensuojaksi yöllä ja yhden lehden peniksen peitteeksi päivälle, niin ei elämässä kovinkaan herkästi tule tarvetta teknisille innovaatioille.

Eli on sikäli paradoksaalista, että kaikki hyväksyvät että Afrikan lähtötilanne ei nyt ole ollut mikään järin hyvä ja ei varsinaisesti voida sanoa että kolonialismi tuhosi altaan korkeakulttuureita ja olemassaolevan sivistyksen, mutta silti toisaalta selityksenä sille että Afrikka vielä 60v kolonialismin jälkeenkin on se mitä on olisi yhä pelkkä kolonialismi. Suurin ongelma lienee juuri siinä, että ilmeisesti monelle on vain mahdotonta hyväksyä että ihmisissä voisi olla eroja ja toiset vain saavat aikaan enemmän kuin toiset. Tai siis, suurin osa voi hyväksyä sen että joku yksilö voi olla tehokkaampi ja älykkäämpi kuin joku toinen, mutta kun samanlaista tilastollista eroa yritetään viedä yhteiskuntiin nousee mekkala. En siis yritä niinkään vähätellä kolonialismin vaikutuksia, vaan enemmänkin tuoda esille sitä puolta että jos maa ei tuota viljaa, vika ei välttämättä ole viljassa, maanviljelijässä tai naapurin Kallessa joka sirotteli pellolle liikaa kalkkia vaan soramaa ei vain ole erityisen viljavaa.

 

[mjr]

Mitään rotukysymystä an sich(ihonväristä nyt puhumattakaan, sehän on vain oikeastaan seuraus asuinpaikasta) en tästä tekisi, vaan enemmänkin pitäisi miettiä että onko olosuhteissa jotain sellaista joka saa aikaan sen että alueella asuvat ihmiset eivät vain kykene samanlaisiin kognitiivisiin suorituksiin kuin pohjoisempana. Tai toisinpäin, minkä takia älykkyyden kehitys on ollut huomattavasti voimakkaampaa pohjoisempana, koska Aasiassakin leveysaste tuntuu korreloivan ÄO-tuloksiin jossain määrin kun noustaan ylös päiväntasaajalta.

Varmaan tiedät että nämä tutkimustulokset ovat hyvin kiistanalaisia - toistaiseksi en niiden varaan laskisi. Eivätkä heitot niin suuria ole, etteivätkö ne esimerkiksi mahtuisi sen mystisen kasvun tiliin, mikä länsimaissa vuosisadan aikana on tapahtunut. Olemme ilmeisesti jostakin saaneet äkkiä parempia geenejä, jospa sama mystinen geenien tippuminen ilmasta tapahtuisi myös Afrikassa. Jos otamme pois tuon kiistanalaisen geneettisen ja rodullisen ulottuvuuden (joka ei siis edes ollessaan paikkansapitävä edusta mitään ratkaisevaa tekijää) niin huomiosi luonnonolosuhteista on varmasti sinänsä ihan pätevän suuntainen.

 

[varjo]

Varmaan tiedät että nämä tutkimustulokset ovat hyvin kiistanalaisia - toistaiseksi en niiden varaan laskisi. Eivätkä heitot niin suuria ole, etteivätkö ne esimerkiksi mahtuisi sen mystisen kasvun tiliin, mikä länsimaissa vuosisadan aikana on tapahtunut. Olemme ilmeisesti jostakin saaneet äkkiä parempia geenejä, jospa sama mystinen geenien tippuminen ilmasta tapahtuisi myös Afrikassa. Jos otamme pois tuon kiistanalaisen geneettisen ja rodullisen ulottuvuuden (joka ei siis edes ollessaan paikkansapitävä edusta mitään ratkaisevaa tekijää) niin huomiosi luonnonolosuhteista on varmasti sinänsä ihan pätevän suuntainen.

Nuo kiistat ovat tiedossa, mutta iso osa kiistanalaisuudesta tuntuu johtuvan siitä että tulokset ovat sellaisia joita ei vain voi sanoa. Yhä, on täysin ok tehdä elokuva "white men can't jump", mutta uskoisitko että "Black men can't read" olisi mahdollista tehdä. On sikäli siis todella kummaa, että siinä missä kukaan ei kiistä erityisesti länsi-Afrikasta pohjaisin olevien urheilijoitten lihaskudoksen rakenteen soveltuvuutta räjähtäviin suorituksiin niin jostain syystä älykkyyden geneettinen riippuvuus on täysin mahdoton asia, valitettavasti geenit kyllä toimivat kaikkien ominaisuuksien osalta. Ts. jos hyväksymme että jotkut ihmisryhmät voivat geneettisesti olla joltain ominaisuuksiltaan toisia ihmisryhmiä parempia, on myös mahdollista että jotkut ihmisryhmät omaavat suuremman älykkyyden geneettisen potentiaalin (huom. potentiaalin, koska nämä asiat ovat monelle niin vaikeita että uskoisin tuon viimeisen sanan jäävän huomaamatta ilman korostusta). Se miten suuria nämä erot ovat on sitten tutkimusten aihe, mutta valitettavasti asia lienee liian arkaluontoinen (ts. tuloksia ei haluta oikeasti tietää) oikeasti vertailukelpoiselle tutkimukselle, sinänsä tutkimuksen toteuttaminen YK:n tai WHO:n toimesta olisi aika triviaali asia ko. organisaatioitten budjeteissa.

Ja huolimatta kritiikistä, nähdäkseni, ja pienen nettiselailun perusteella, varsinaista Lynn&Vanhasen dataa kumoavaa dataa on järin vähän, vaan kritiikki on enimmäkseen metodologista (sikäli varmasti ihan asiallista, mutta ei sinänsä tutkimusta falsifioivaa).

Rakennat tuossa kyllä nyt hieman olkiukkoa täysin perustelemattomille väitteille, on itsestäänselvää että esim. lapsuusiän ruokavaliolla on vaikutus älykkyyteen ja elinympäristöllä muutenkin, mutta voit nyt toki näyttää minulle viitteet tuohon älykkyyden räjähdysmäiseen kasvuun 100 vuoden aikana.
Tästähän on paljonkin tutkimuksia ja ei siinä sinänsä sen ihmeempää ole, mutta toisaalta, jos Afrikassa tilanne on nyt sama kuin Euroopassa 100 vuotta sitten, onko se jonkinlainen argumentti oikeastaan minkään puolesta?

 

[Jussih]

Väite siitä, että Afrikan alikehittyneisyys on eurooppalaisten (tai suppeammin, kolonialismia ja imperialismia harrastaneiden eurooppalaisten valtioiden syytä) on tietyssä mielessä aivan totta. Eurooppalaiset syyllistyivät Afrikan heitteille jättämiseen antaessaan Afrikan valtioiden itsenäistyä. Siellä missä itsenäisissä valtioissa "eurooppalaisten" (esim. Etelä-Afrikka ja Rhodesia) valta jatkui, myös talous ja yhteiskuntarauha pysyivät kondiksessa.

Rhodesian kehitys (nyk. Zimbabwe) kertoo kaiken olennaisen siitä, mitä tapahtuu kun valta luovutetaan jengille, joka on sen käyttämiseen kykenemätöntä.

Eli homman pointti on, että Afrikan valtioiden itsenäistymisprosessin (jos ajatellaan, että se ylipäätään oli tarpeen) olisi tullut kestää ainakin 50 vuotta pidempään, olla paremmin suunniteltu ja uudet johtajat olisi pitänyt kouluttaa olennaisesti paremmin Euroopassa/eurooppalaisten toimesta (eikä pelkästään ylintä johtoa, vaan myös väliporras). Ainoa paikka, jossa itsenäistyminen on sujunut taloudellisesti järkevästi ja ilman massiivisia verilöylyjä on nimenomaan Etelä-Afrikan tasavalta, jossa valta ei siirtynyt alkuperäisväestölle ennen kuin he olivat kypsiä sen vastaanottamaan.

 

[mjr]

Rakennat tuossa kyllä nyt hieman olkiukkoa täysin perustelemattomille väitteille, on itsestäänselvää että esim. lapsuusiän ruokavaliolla on vaikutus älykkyyteen ja elinympäristöllä muutenkin, mutta voit nyt toki näyttää minulle viitteet tuohon älykkyyden räjähdysmäiseen kasvuun 100 vuoden aikana.

Tuota, voin toki etsiä sinulle viitteitä kritiikkiin jos tarvitset niitä - vähän tulee deja vu -tunnetta, koska muistelisin sinulle tätä hommaa ennenkin tehneeni... (En tiedä missä määrin tunnet Bell Curve -debattia, johon Vanhanen et al ei juuri tuo mitään lisäarvoa.) Sanoinko muuten "räjähdysmäiseen" kasvuun? Taisin itse asiassa viitata niin suureen kasvuun, että sen merkitysarvo on yhtä suuri kuin näiden väitettyjen rodullisten eroavaisuuksien. (Vanhanen taisi muuten keksiä jonkinlaisen kansallisen rodun käsitteen, eivätkös ne luvut perustuneet ihan kansallisvaltioihin?) Englanninkielisen Wikipedian aivan pätevä artikkeli Flynn-ilmiöstä ohessa:

Flynn effect - Wikipedia, the free encyclopedia

 

[TKH]

On sikäli siis todella kummaa, että siinä missä kukaan ei kiistä erityisesti länsi-Afrikasta pohjaisin olevien urheilijoitten lihaskudoksen rakenteen soveltuvuutta räjähtäviin suorituksiin niin jostain syystä älykkyyden geneettinen riippuvuus on täysin mahdoton asia, valitettavasti geenit kyllä toimivat kaikkien ominaisuuksien osalta.

En ole ko. kirjaa lukenut, mutta aavistuksen huvittavaa on, että Jenkkien keskmääräiseksi älykkyydeksi on mainittu 98. Kirjan mukaan keskimääräisen afrikkalaisen ÄO on luokkaa 60-70 ja 12 prosenttia Jenkien väestöstä omaa samat geenit. Amerikkalaiset polveutuvat eurooppalaisista, eli valkoisen väestön ÄO on sama kuin eurooppalaisten keskimäärin, mutta kirjan mukaan musta väestönosa ei laske keskiverto Jenkin ÄO:ta olleenkaan. Ei tämä ole mitenkään mahdollista, koska mustan väestön pitäisi vetää niiden keskiarvoa alaspäin. Jenkkien keskiverto ÄO:n pitäisi olla vähintään 5 yksikköä nykyistä alempi, todellisuudessa varmaan enemmänkin. Tähän pitäisi päälle laskea vielä meksikolaiset ja muut latinot, joiden rankattu ÄO on alle 90, ja jotka siten alentavat Jenkkien keskiarvoa entisestään. Kirjan esittämä arvio keskimääräisen Jenkin älykkyydestä on suoraan ristiriidassa niiden esittämiin väitteisiin keskimääräisen afrikkalaisen älykkyydystä.

 

[Krupieeri]

Teemalla on viime viikolla alkanut neliosainen dokumenttisarja "Afrikan kadonneet kulttuurit", jossa poraudutaan juuri siirtomaa-aikaa edeltävien kulttuurien aikaan. Linkki Yle Teeman ohjelmasivulle.

 

[ms.qvist]

Tuli tuosta mieleen mainita, että viime vuosina Kiina on tehnyt aika paljon kauppoja afrikkalaisten valtioiden kanssa ja mm. Zimbabwe taisi käyttää kaupasta saadut rahat (tai saadun lainan) aseiden ostamiseen Kiinasta. Samoin muutama muu maa on halunnut eräänlaisen aseita öljystä -tyyppisen sopimuksen, mikä nyt ei ole kovin hyvä tapa tehdä bisnestä. Vastaavasti esimerkiksi joihinkin muihin Afrikan maihin Kiina rakentaa voimalaitoksia, teitä, siltoja, hotelleja ym. Kehittyvä Kiinan kauppa tarjoaisi monelle Afrikan maalle mahdollisuuden haalia investointeja ja kehittää infrastruktuuriaan jos ne vain ymmärtäisivät ostaa jotain muuta kuin aseita. Kiinan intresseissä kun ei ole myydä niille "vain" aseita vaan Kiina pystyisi tarjoamaan Afrikan maile mitä vain ne itse haluavat. Vastineeksi Kiina haluaa tietysti ennen kaikkea maakaasua, öljyä, kivihiiltä, mineraaleja ym. Joidenkin maiden kohdalla myös Kiinasta saapuva turismi voi nousta merkittäväksi tulonlähteeksi.

Siitä voi tietysti olla montaa mieltä mikä Kiinan kokonaispanos afrikkalaisten valtioiden tulevassa taloudellisessa kehityksessä tulee olemaan, mutta mahdollisuuksia tämä afrikkalaisille maille joka tapauksessa antaa.

Asian voi kyllä ilmaista raadollisesti siten, että Kiina myy kohdemaiden hallituksille sitä mitä ne hallitukset (johto) itse haluaa eli aseita, koska aseet takaavat vallassapysymisen, mikä taas sopii hyvin kiinalaisille, koska heihin sidoksissa oleva hallinto on valmis tekemään lähinnä juuri kiinalaisten kannalta sopimaksi katsomallaan summalla niitä kauppasopimuksia. Asia toisin ilmaisten, kiinalaiset eivät tee sopimuksia hyvää hyvyyttään ja auttaakseen kohdemaita vaan he tekevät sopimuksia, jotka auttavat eniten heitä itseään (toki tähän syyllistyy moni muu maa tai länsimainen yhtiö, kuten Shell). Ikävä kyllä vapaus ja demokratia on pahinta mitä kiinalaisille ja monille yhtiöille voi tapahtua, koska sen seurauksena tilanne maassa (maissa) voi kääntyä päälaelleen ja tehdyt sopimukset mitätöityvät.

Mikäpä kiinalaisille sopisikaan paremmin kuin lainata rahaa Afrikkalaisille valtioille (kuten Sudan ja Zimbabwe) ja nämä valtiot sitten ostavat samoilla rahoilla Kiinasta aseita ja tämän jälkeen joutuvat vieläpä maksamaan lainastaan korkoa kiinalaisille. Kyllä minäkin voisin lainata Jaskalle rahaa ja sitten Jaska ostaisi minulta "perunoita" lainaamallaan rahalla ja tämän jälkeen joutuisi vielä maksamaan korot päälle, ja seuraavana vuonna tilanne olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä jälleen sama. Ilkeämieliset ovatkin sanoneet, että nyt harrastetaan Kiinalaista kolonialismia.

vlad.

 

[scholl]

Kyllä minäkin voisin lainata Jaskalle rahaa ja sitten Jaska ostaisi minulta "perunoita" lainaamallaan rahalla ja tämän jälkeen joutuisi vielä maksamaan korot päälle, ja seuraavana vuonna tilanne olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä jälleen sama. Ilkeämieliset ovatkin sanoneet, että nyt harrastetaan Kiinalaista kolonialismia.

vlad.

Suomessahan on sellaisia tyyppejä, jotka myyvät eläkeläisille viinaa niin että asiakkaiden kansaneläkkeetkin ohjautuvat suoraan niiden hyypiöiden tileille.

Mitä tulee entisiin siirtomaihin niin käsittääkseni Afrikassa tilanne on jossain määrin eri Britannian ja Ranskan entisissä siirtomaissa. Britanniaa koko manner ei ikinä kiinnostanut, vaan halusivat vain oikeastaan luonnonvaroja. Ranska sen sijaan toi omaa kulttuuriaan ja systeemiään, joten luulen, että ranskalaisten alueiden itsenäistyminen sujui paremmin, koska yhteiskunnat oli jossain määrin siellä kehittyneempiä. Toki jos joku maa siirtyy järjestelmästä toiseen niin aika vähän edes haluavat entisiltä hallitsijoilta apua. Zimbabwe on nyt hyvä esimerkki. Mustat ovat saaneet koko maan talouden aivan totaalisen kuralle ja maanviljelijöitäkin tapetaan vandaalivaltaajien toimesta.