Matsi nähty ja tärkeät 2 pistettä jäi Tampereelle luvuin 4-3. Tässä pieni otteluraportti:
Ensimmäisen erän alku oli aika tasaista kiekkoa, jota hallitsi hienokseltaan KOO-VEE, lähinnä ylivoimien ansiosta. KOO-VEE sai luotua muutaman hyvän paikan, mutta järjestelmällistä yv:tä ei nähty. Paras tilanne erän ensimmäisellä puoliskolla oli KOO-VEE:n tolppalaukaus. Sapkolla oli myös omat tilaisuutensa lähinnä vastahyökkäyksillä ja se saikin ottelun haltuun jäähyjen avulla.
Ottelun käännekohta tulikin Sapko ylivoimien jälkeen, vierasjoukkueelle tuli totaalisen musta minuutti. KOO-VEE pääsi ylivoima hyökkäykseen, jonka kärkenä kiisi Tomi Pylvänäinen, hän käänsi kiekon hienosti takaviistoon, josta Kimmo Haapa-Aro jatkoi kiekon suoraan reppuun. Seuraava vaihto olikin kotijoukkueelta ottelun paras ja Samuli Simulan kenttä sai paineen pidettyä koko vaihdon ajan Sapko päädyssä ja useiden tilanteiden jälkeen verkko heilahti kun Antti Kähönen pääsi sutaisemaan maaliedessä turhan vapaana lojuneen irtokiekon verkon perukoille. Vain 15 sekuntia edellisestä vierasjoukkueen käsittämättömien sijoittumis virheiden seurauksena kotijoukkue pääsi 2-1 hyökkäykseen. Sami Nurmi ei lähtenyt siirtelemään vastuuta vaan toi pienestä kulmasta maalille ja harhautti maalivahdin tyylikkäästi oikealle ja pisti kiekon nätisti reppuun.
Sanamuoto: "toiseen erään tuli sisuuntunut vierasjoukkue", imartelisi liikaa vierasjoukkuetta, mutta joka taupauksessa se oli toisen erän alussa joukkueista "parempi". Sapkolla taisi olla kaksi läpiajoa toisen erän alku minuuteilla, mutta "omin avuin joukkue ei pystynyt maalia tekemään. Sapkon kavennus nimittäin syntyi suoraan aloituksesta. Riku Turtiainen päätti laukoa sutaista suoraan aloituksesta ja aloituksessa polvillaan patojensa päällä seissyt Harri Kohvakka päästi kiekon luvattoman helposti sisään.
Toisen erän loppupuoliskon hahmo olikin ottelun tuomari Aleksi Rantala. Rantala antoi kaiken kaikkiaan 8 kahden minuutin jäähyä toisen erän viimeisen kymmen minuuttisen aikana. Joista kuusi tuli Sapkon joukkueelle. KOO-VEE sai pelata minuutti tolkulla 2-miehen ylivoimaa, joka oli sanalla sanoen katastrofaalista, kiekko saatiin sentään monasti pyörimään hyökkäys alueella, mutta kun viivamiesten laukaukset osuvat, joko ensimmäiseen mieheen tai kolisuttavat pleksejä mentyään metritolkulla ohitse oli maalien perään turha haikallla.
Ajassa 36:18 tullut joukkuerangaistus (liikaa pelaajia jäällä) Sapkolle oli huvittava tapaus. Edeltäneessä tilanteessa KOO-VEE pelasi 2 miehen ylivoimaa ja Sapkolla oli 3 miestä jäähyaitiossa. Kun ensimmäisen Sapkolaisen jäähy päättyi päätti näyttelijä Esko Nikkarin näköinen mursuviiksinen toimitsija päästää Sapkolaisen jäälle, no jäähyltä tullut Raine Hartus kuitenkin luisteli suoraan vaihtoaitioon. Peli jatkui varmaan parikymmentä, kun sekuntia myöhemmin tuomarit äkkäsivät tapahtuneen virheen ja pitkän harkinnän päätteksi antoivat Sapkolle jäähyn kuten tilanteessa pitikin, vaikka virheen tekijä olikin lähinnä tuo luukkua availlut toimitsija.
No KOO-VEE:n otteiden vaihtelevuudesta kertoo jotain se, että kun se vihdoin sai maalin oli se 3-4 alivoimalla (tosin vain muutaman sekunnin käytännössä maali tuli 3-3 pelaamisen aikana). KOO-VEE puolustaja Anssi Ranta sai vietyä kiekon Sapkon maalin taaksen ja lähti sieltä nousemaan maalille, koska Sapkolais puolustajia ei ollut mailla eikä halmeilla kerkesi Ranta yrittämään rystynostoa ja tämä ei kuitenkaan onnistunut. Kiekko kuitenkin jäi pelattavaksi ja Rannalla oli aikaa viedä kiekko sivulle ja siirtää se verkkoon.
Sapkon 4-2 kavennus osumasta minulle ei jäänyt tarkkaa kuvaa kun lähdin rynnimään makkarajonoon KOO-VEE:n maalin jälkeen. Sen kuitenkin näin, että laukaus oli kohtalaisen löysä ja, että se upposi ylänurkkaan.
Kolamannen erän alussa KOO-VEE sai jälleen runsaasti ylivoima mahdollisuuksia, peli oli kuitenkin velttoa, eikä KOO-VEE päässyt Välimaan(?) ylärimaa lähemmäksi maalia. Sen sijaan Sapkolla oli alivoimien aikana tilaisuutensa, mutta sekä Tuomo Litmasen läpiajo, että Kalle Konstin rangaistuslaukaus päättyivät Harri Kohvakan tyylikkääseen räpylätorjuntaan.
Kolmannen erän huvittavin hetki oli se kun, KOO-VEE pelasi jälleen ylivoimaa ja Raine Hartus sai 2+2 minuuttisen ja KOO-VEE pääsi pelaaman jälleen kahden miehen ylivoimaa, kun Hartusta edeltäneen istujan jäähy loppui ja hän palasi kentälle alettiin katsomosta huutelemaan, että Sapkolla on jälleen liikaa miehiä kentällä (varmaan Jokilan kympin takia). Rantala pysäytti ilmeisesti huutelun takia pelin ja meni Sapkon jäähyluukulle, tällä kertaa hän määräsi luukkua avanneen (samaisen mursuviiksisen kaverin) toimitsijan pois tehtävistään ja kaveri lähtikin menemään. Hetken arpomisen jälkeen Rantala kuitenkin huomasi virheensä ja muut toimitsijat neuvvoivat samaisen takaisen kaverin takaisin luukkua availemaan.
No KOO-VEE:n saatua mahdollisuutensa ylivoimalla tuli Sapkon vuoro iskeä muutaman kohtalaisen tilanteen jälkeen Sapkon Matti Tiihonen käytti Harri Kohvakan uneliasuuden hyväkseen ja laukoi siniviivan takaa lämärillä todella helpon näköisesti Sapkon maalin päähän kotijoukkueesta.
KOO-VEE:n maalia seurannut ylivoima ei tuottanut tulosta ja noin viisi minuuttia ennen loppua Sapko sai tilasuutensa tasoittaa kun Matti Hietakangas sai rangaistuksen huitomisesta. Sapko pyörittikin ensimmäisen minuutin ylivoimaa hienosti, mutta kun KOO-VEE sai purettua ei kuviota saatu enää kulkemaan.
Ottelun viime minuutit menivät kohtuu rauhallisesti, eikä Sapko saanut kovaa painetta KOO-VEE:n alueelle viimeisen minuutin hässäkkää lukuun ottamatta.
Ottelun tähdet:
3. Aleksi Rantala
Ottelun selvästi näkyvin hahmo ja toi tunnetta myös katsomoon.
2. Sapkon jäähyluukun avaaja, ns mursumies. Loistaavaa viihdettä ja osoitti, että myös luukunavaaja voi nousta rooliin.
1. Tommi Välimaa
Muutamia harhasyöttöjä lukuunottamatta ihan ok peliä. Järjesti muutaman hyvän paikan ketjukavereilleen ja kilautti kerran ylärimaa. Kaiken kaikkiaan Välimaan kenttä oli mielestäni KOO-VEE:n paras.