”Jääkiekko tuottaa eriarvoisuutta”, kertoo väitös

  • 12 647
  • 63

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Olisiko niin, että vaikka vuorojen varausjärjestys nyt olisikin jokin tietty liiton papereissa asiasta, kukaan ei varsinaisesti valita koska kaikki pääsääntöisesti saavat ihan riittävästi ja ihan hyviä vuoroja?

Mihin tämä sinisilmäisyys perustuu? Juuri tämän takia tutkimuksia ja kyselyjä tehdään. Tasaisin väliajoin menetelmiä tarkastetaan ja ohjeistuksia saatetaan muuttaa. Sitten pyritään siihen, että mahdollisia väärinkäytöksiä ei paikkakuntakohtaisesti esiinny. Ei se sen kummempaa ole.

"ei perustu siihen että joku olisi varsinaisesti tyytymätön"

No ihan varmasti myös keskustelun perusteella on.
 

Fordél

Jäsen
Olisiko niin, että vaikka vuorojen varausjärjestys nyt olisikin jokin tietty liiton papereissa asiasta, kukaan ei varsinaisesti valita koska kaikki pääsääntöisesti saavat ihan riittävästi ja ihan hyviä vuoroja?

Edelleen, tämän väitöksen esittämä ongelma tuntuu olevan tasa-arvo-ongelma, joka ei perustu siihen että joku olisi varsinaisesti tyytymätön mutta jossa esiintyy jonkinlaista sukupuolittunutta jakautumista, josta se ongelma sitten on muodostettu.

Etkö ole lukenut sulle kirjoitettuja viestejä? Osa tyttö- ja naisjoukkueistahan nimenomaan ovat tyytymättömiä vallitsevaan tilanteeseen. Asiassa on taatusti menty viime vuosikymmeninä todella paljon eteenpäin, mutta epäkohtia löytyy edelleen.
 

Nemesis63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, sympatiat Pelicans
"kulttuuriset normit estävät täysivaltaiset ja yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet tyttöjen ja poikien kesken."

Tässä nyt on kolme, neljä vuotta jumpattu avioliittolakia näillä samoilla "täysivaltaiset ja yhdenvertaiset" -argumentaatiolla.

En mahda olla kovin pahasti väärässä jos muistan nämä muutamat, samat nimimerkit inttämässä siitäkin asiasta samoista lähtökohdista.

Uutta tässä vain on se, että tällä kertaa ongelma on jääkiekossa ja siinä kun tytöt eivät saa pelata tarpeeksi, ja ainoa motiivi alkaa korjata tämä ongelma on yleismaailmallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden jalon ilosanoman levittäminen.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Ihme hihhuloinniksi ja idealismiksi tämä on näköjään pakko vetää.
 

Fordél

Jäsen
"kulttuuriset normit estävät täysivaltaiset ja yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet tyttöjen ja poikien kesken."

Tässä nyt on kolme, neljä vuotta jumpattu avioliittolakia näillä samoilla "täysivaltaiset ja yhdenvertaiset" -argumentaatiolla.

En mahda olla kovin pahasti väärässä jos muistan nämä muutamat, samat nimimerkit inttämässä siitäkin asiasta samoista lähtökohdista.

Uutta tässä vain on se, että tällä kertaa ongelma on jääkiekossa ja siinä kun tytöt eivät saa pelata tarpeeksi, ja ainoa motiivi alkaa korjata tämä ongelma on yleismaailmallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden jalon ilosanoman levittäminen.

Ei vaan motiivina on parantaa ihmisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua.

Kumma, että keskustelussa sulla argumentointi menee avioliittolakiin, nimimerkkien aikaisempiin kirjoituksiin ja muihin asioihin, mutta ei itse aiheeseen. Voitko siis heittää ihan asiaan liittyviä argumentteja, kuten onko mielestäsi kuntien liikuntavuorojen jakopolitiikka täysin kunnossa esimerkiksi tasa-arvonäkökulmasta?
 

PPK

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
En ole ikinä ymmärtänyt naisten taklauskieltoa. Tuntuu vähän siltä että keski-ikäiset miehet ovat päättäneet että jääkiekko on naisille liian kova ja brutaali peli ja että heille pitää tehdä omat sopivammat säännöt. Naiset mm nyrkkeilevät ja kilpailevat monissa samoissa kamppailulajeissa kuin miehetkin mutta jääkiekko on liian rankkaa. En tajua.

Toinen asia joku tuottaa eriarvoisuutta on kiekon järkyttävän korkeat harrastajakustannukset. Jääkiekosta on tulossa hyvätuloisten eliittilaji ja jos tämä kehitys jatkuu ei se enää kauaa ole Suomen ykköslaji. Futis menee ohi.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole ikinä ymmärtänyt naisten taklauskieltoa. Tuntuu vähän siltä että keski-ikäiset miehet ovat päättäneet että jääkiekko on naisille liian kova ja brutaali peli ja että heille pitää tehdä omat sopivammat säännöt. Naiset mm nyrkkeilevät ja kilpailevat monissa samoissa kamppailulajeissa kuin miehetkin mutta jääkiekko on liian rankkaa. En tajua.
...

Lajista haluttiin tehdä houkuttelevampi harrastusmahdollisuus tyttöjen vanhempien silmissä. Myös huipputason naisjääkiekossa haluttiin saada pienennettyä loukkaantumisriskiä, koska parhaatkin naispelaajat ovat pääosin puoliammattilaisia/amatöörejä.


Hockey historians say the push to ban ban body-checking 30 years ago was motivated by a desire for a less-brutal style of play and a game that parents felt was safe for their children.
...
Parents are more apt to let their kids play, she said, and professional women are more likely to play with less risk of getting a black eye or tooth knocked out. Unlike professional men, women who play at the highest levels almost always need another source of income.

(Technically) No Checking in Women's Hockey - WSJ
 

Nemesis63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, sympatiat Pelicans
Ei vaan motiivina on parantaa ihmisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua.

Ja sinä lähdet pelastamaan kansanterveyttämme jakamalla jäävuoroja tasaisemmin?

Oletko muuten ajatellut, että yhdelle annettu jäävuoro on joltain toiselta jäävuoro pois. Sellainen yksinkertainen tase, jossa 24 tuntia ikävästi rajoittaa.

Tämän vuoksi minä myös mielelläni kuulisin ihan faktatietoa harrastajamääristä ja siitä mystisestä potentiaalista X, jonka juuri tyttöjen jäävuorojen korkeampi priorisointi vapauttaa, kun tytötkin pääsevät pelaamaan jääkiekkoa. Ilmeisesti parannus on merkitsevä ihan herranjumala kansanterveydellisellä tasolla niin pakkohan se on kuulla, miten se tapahtuu ja mihin perustuen.

Jooei. Ei tapahdu. Tässä on nyt ylevän jalosta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mantrasta kyse 99-prosenttisesti, jonka tavoittelu on joidenkin mesenaattien riemukas elämäntehtävä aiheessa kuin aiheessa. Ja kuten nytkin, ilman järjen häivää. Pari tyttöjen jäävuoroa ei muuta yhtään mitään sen paremmin urheilullisesti kuin kansanterveydellisestikään. Mutta olisihan se tietysti kiva kun kaikki halukkaat pääsisivät joka arkipäivä 17-20 pelailemaan jääkiekkoa halliin ympäri vuoden. Olisihan se.
 

Visiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue, Kuopion KalPa
Muijathan vääntää lätkää ja mättää kaukalossa toisiaan turpaan sen minkä tuomarin silmältä välttää jotta aika turha huoli. Jokainen joka lajia rakastaa menee sen pariin munilla tai ilman, ja pelaa kuka minkäkin sisäisen äänen mukaisesti ja varoillaan ajallaan. Mammojen huippulätkässäkin jokainen asianharrastaja tajuaa, ettei kaikista tule Wilhelmiina Gretskyjä eikä Taina Selänteitä. Ne jotka itse lätkää pelaa,munilla tai ilman, ei urputa tasa-arvoista eikä epäarvoista vaan pelaa, eikä pelkää. Ja naattii.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kanada on sekä naisten että miesten osalta täysin ylivoimainen jääkiekossa. Siellä varmaan tehdään kummallakin puolella jotain paremmin kuin täällä.

Tasa-arvo tarkoittaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, kaikilla on halutessaan mahdollisuus samanlaiseen kehitykseen, suoritukseen ja tekemiseen millä tahansa elämän osa-alueella.

Ja kyllähän se, Nemesis63, on ihan varmasti helppo fakta, että mahdollisuuksien tasa-arvoa ei varmasti jääkiekossa ole sukupuolten välillä. Mahdollisuuksien tasa-arvo meinaan tarkoittaisi juuri sitä, että järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia on yhtä paljon. Ja tässä maassa suhteutettuna väkilukuun kyllä jäätilaa riittää ihan varmasti, että kysymys on myös ihan 100%:n varmasti siitä tahdosta ja halusta kehittää toimintaa, myös naisten toimintaa.

Se, että a- ja b-junnujäbät ajelee naisten ylitse ei ole missään nimessä mahdollisuuksien tasa-arvoa ja se ei ole mikään oikeutus "se on joltain muulta pois, jos jollain on enemmän"

Tai voithan sä aina ajatella, että joku uudistus tai erilainen näkökulma ja uusi järjestely on jostain vanhasta pois, mutta silloin ei varmaan ikinä tule missään asioissa mitään muutoksia.

Itse en tosin pidä naisten jääkiekosta pätkääkään, joten henkilökohtaisesti evvvk, mutta siitä huolimatta mahdollisuuksien tasa-arvo on tulevaisuutta ja sitä kohti ponnisteleminen on pitkällä aikavälillä jokaisen etu. Se investointi maksaa itsensä takaisin aina moninkertaisena. :)
 

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Tämän vuoksi minä myös mielelläni kuulisin ihan faktatietoa harrastajamääristä ja siitä mystisestä potentiaalista X, jonka juuri tyttöjen jäävuorojen korkeampi priorisointi vapauttaa, kun tytötkin pääsevät pelaamaan jääkiekkoa. Ilmeisesti parannus on merkitsevä ihan herranjumala kansanterveydellisellä tasolla niin pakkohan se on kuulla, miten se tapahtuu ja mihin perustuen.

Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole. Parantamalla harjoitusolosuhteita saadaan enemmän harrastajia, lajin suosio kasvaa ja heistä tulee todennäköisesti myös miesten jääkiekon maksavia katsojia. Jos oikeasti kiinnostaa lajin levinneisyyden ja suosion edistäminen, niin onhan se täyttä idiotismia jättää huomioimatta puolet kansasta. Viime kaudella puhutti paljon Liigan pudonneet katsojamäärät ja esimerkiksi naiset voisivat olla yksi kohderyhmä, jota Liiga voisi yrittää houkutella puoleensa, sen sijaan, että asia tyrmätään sanomalla ettei naisia kiinnosta jääkiekko. Kyse ei tietystikään ole ainoastaan jäävuorojen priorisoinnista vaan se on vain yksi esimerkki millä naiskiekon asemaa voisi parantaa. Myös mm. koulutus, aktiivinen rekrytointi, medianäkyvyys ja asenneilmapiirin muutos olisivat tärkeitä asian edistämisen kannalta.
 

Fordél

Jäsen
Ja sinä lähdet pelastamaan kansanterveyttämme jakamalla jäävuoroja tasaisemmin?

En suoranaisesti, mutta liikuttamalla yhä suurempaa osaa väestöstä, saadaan vaikutuksia myös kansanterveyteen. Täysin itsestään selvä asia.

Oletko muuten ajatellut, että yhdelle annettu jäävuoro on joltain toiselta jäävuoro pois. Sellainen yksinkertainen tase, jossa 24 tuntia ikävästi rajoittaa.

Kyllä, mutta tässähän haettiin vain tasa-arvon toteutumista liikuntavuorojen jakamisessa. Että kaikki parhaat vuorot eivät menisi aina miesvaltaisille lajeille.

Tämän vuoksi minä myös mielelläni kuulisin ihan faktatietoa harrastajamääristä ja siitä mystisestä potentiaalista X, jonka juuri tyttöjen jäävuorojen korkeampi priorisointi vapauttaa, kun tytötkin pääsevät pelaamaan jääkiekkoa. Ilmeisesti parannus on merkitsevä ihan herranjumala kansanterveydellisellä tasolla niin pakkohan se on kuulla, miten se tapahtuu ja mihin perustuen.

No tohon kansanterveys-kysymykseen vastasin jo tuolla yllä, joten jätetään se kohta nyt tässä kohdin kommentoimatta.

Mitä tulee faktatietoon, oli jääkiekon virallinen harrastajamäärä vuonna 2015 noin 74 000 suomalaista, joista noin 68 000 oli poikia ja miehiä. Naisia ja tyttöjä oli siis noin 6000. Toki näiden lukujen lisäksi moni ihan vain harrastaa jääkiekkoa eikä ole esim. ostanut lisenssiä. Kansallinen liikuntatutkimuksen mukaan (vuodelta 2010) jääkiekolla arvioitiin olevan yhteensä noin 200 000 harrastajaa. Jos suhdeluku harrastajissa olisi sama kuin virallisissa pelaajissa, miespuolisia harrastajia on noin 184 000 ja naispuolisia 16 000. Kenties ero on vieläkin suurempi, koska uskoisin naisten ja tyttöjen harrastavan lätkää miehiä enemmän seuroissa ja lisenssipelaajina kuin seurojen ulkopuolella.

Vertailun vuoksi esimerkiksi lisenssin ostaneita jalkapalloilijoita oli Suomessa vuonna 2013 reilut 119 000, joista miesten ja poikien osuus oli 92 600 ja tyttöjen sekä naisten 26 500.

Kyllähän noista luvuista huomaa, että tytöissä ja naisissa on vielä todella paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Ei tietenkään voi odottaa, että jääkiekko olisi yhtä suosittua molempien sukupuolten välillä, mutta ei myöskään kannata uskoa, että naiskiekkoilu olisi nyt suosionsa huipulla.

Jos lätkä saisi virallisten pelaajien määrän edes samaan suhteeseen futiksen kanssa, olisi naispelaajia Suomessa jo yli 16 000 eli 10 000 enemmän kuin nykyisin. Eiköhän tyttö- ja naiskiekkoilun suosion käyrä ole vain nouseva, joten ainakin tota 16 000 pelaajaa kohti ollaan menossa. Tämä on vain hyvä asia koko lätkäperheen kannalta. Kun saadaan yhä enemmän jo pienestä pitäen lätkää pelanneita tyttöjä, on meillä aikuisväestössä yhä suurempi joukko lätkästä kiinnostuneita naisia, mikä puolestaan tarkoittaa yhä suurempaa potentiaalista massaa lätkäkatsomoihin (niin miesten kuin naisten peleihin), kanavapakettien ostajiksi, seuratoimintaan vapaaehtoisiksi. tuomareiksi, seurojen jäseniksi jne.

Jooei. Ei tapahdu. Tässä on nyt ylevän jalosta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mantrasta kyse 99-prosenttisesti, jonka tavoittelu on joidenkin mesenaattien riemukas elämäntehtävä aiheessa kuin aiheessa. Ja kuten nytkin, ilman järjen häivää. Pari tyttöjen jäävuoroa ei muuta yhtään mitään sen paremmin urheilullisesti kuin kansanterveydellisestikään. Mutta olisihan se tietysti kiva kun kaikki halukkaat pääsisivät joka arkipäivä 17-20 pelailemaan jääkiekkoa halliin ympäri vuoden. Olisihan se.

Mielestäni tasa-arvon kunnioittaminen ja sen edistäminen ovat ihan perusjuttuja yhteiskunnassa. Kyse ei ole mistään mantrasta vaan ihan perusasioista, kun mietitään, miten toimitaan yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mielestäni paljon kertoo se, että kirjoitat edelleen tällaista tekstiä, kuin mitä lainatussa kohdassa saamme lukea. Sulla on selkeesti ongelma ylipäänsä tätä tasa-arvon ajamista kohtaan, mikä saa sut sokaistumaan myös tämän yksittäisen kysymyksen kohdalla vaikka siinä argumentit puoltavat epätasa-arvoa tosiasiallista olemassaoloa. Samalla sun argumentit eivät valitettavasti näytä riittävän oikein mihinkään.

Päivän selvää on, että mitä enemmän tytöt ja naiset harrastavat kiekkoilua, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on esimerkiksi saavuttaa siinä urheilullista menestystä. Tästä hyvänä esimerkkinä käy vaikka harrastajamäärät ja lajin arvostus. Yllättäen naiskiekkoilulla menee parhaiten niissä maissa, joissa lajissa on eniten harrastajia ja naiskiekkoilua on viety eteeenpäin (Kanada, USA, Suomi jne.). Paikallistasolla nämä asiat sitten ovat kiinni monista kysymyksistä, joista yksi on vuorojenjakopolitiikka. Kyse ei ole maailman suurimmasta epäkohdasta, mutta on aivan turhaa lähteä myöskään vähättelemään asiaa. Tyttö- ja naiskiekkoilun kannalta sillä on merkitystä. Ei onneksi edes kaikkialla, mutta osassa kuntia ja kaupunkeja on.
 
Viimeksi muokattu:

Hannutic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Jäävuorojen suhteen urheilu menee liikunnan edelle. Ongelma on, että jääaikaa ei ole tarpeeksi, jolloin ns. heikompitasoiset urheilijat/liikkujat joutuvat kärsimään. Se on ihan toinen asia ovatko nämä ns. heikompitasoiset miehiä vai naisia. Ylipäätään koen että suurin osa epätasa-arvosta ei ole sukupuolesta riippuvaa, mutta tästä ei juuri puhuta eikä se täten ole julkisesti totta.

Miesten puolella moni on jääkiekon ammattilaisia, tai ainakin pyrkii sellaiseksi. Naisten puolella tilanne on valitettavasti paljon vaikeampi. Kun jaetaan jääaikoja, on syytä ottaa huomioon onko kyse (mahdollisesta) ammatista vai harrastuksesta. Itse olen joutunut pelaamaan harrastekiekkoa huonoon aikaan ja itselle logistisesti hankalassa paikassa, eikä edes ollut halpaa. En silti halua valittaa, kysehän on vaan harrastuksesta.

Seuraan itse naisjääkiekkoa, enkä todellakaan halua väheksyä sitä. Taklaamiseen en ota kantaa, koska en ole naisjääkiekkoilija.

Jos väkisin halutaan tehdä jäävuoroista sukupuolikysymys, niin minkälaisia vuoroja taitoluistelutytöt/naiset saavat?
 

Fordél

Jäsen
Miesten puolella moni on jääkiekon ammattilaisia, tai ainakin pyrkii sellaiseksi. Naisten puolella tilanne on valitettavasti paljon vaikeampi. Kun jaetaan jääaikoja, on syytä ottaa huomioon onko kyse (mahdollisesta) ammatista vai harrastuksesta. Itse olen joutunut pelaamaan harrastekiekkoa huonoon aikaan ja itselle logistisesti hankalassa paikassa, eikä edes ollut halpaa. En silti halua valittaa, kysehän on vaan harrastuksesta.

MIesten puolella moni ei todellakaan ole jääkiekon ammattilainen. Heitä on kaikista lajia harrastavista vain murto-osa. Samoin läheskään kaikki eivät edes todella pyri ammattilaisiksi. Asiaa ei siis kannata mielestäni tarkastella kovinkaan paljoa tästä näkulmasta vaan täytyy hahmottaa tosiasiallista. Lätkän ammattilaisia/puoliammattilaisia ei treenaa kuin reilulla 20 isommalla paikkakunnalla Suomessa ja valtaosassa Suomea ongelma näyttäytyy ihan muunlaisena kuin lätkän ammattilaiset vs. lajin harrastajat (niin pojat kuin tytöt).
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Kyllä, koko tärkysjärjestysrimpsuhan menee seuraavasti:

Maaottelu, liigaottelu, Mestis, Nuorten SM-liiga, Suomi-sarja, B-nuorten SM-sarja, Nuorten Mestis, Naisten SM-sarja, miesten II divisioona, C-nuorten SM-sarja, B2-nuorten SM-sarja, B-nuorten Mestis, Nuorten Suomi-Sarja, Naisten Mestis, B2-nuorten Mestis, C-nuorten Mestis, B-nuorten Suomi-Sarja, C-nuorten Suomi-Sarja, Miesten III-divisioona, Naisten Suomi-Sarja, Nuorten Aluesarja, B-nuorten Aluesarja, C-nuorten Aluesarja, sekä alueelliset sarjat järjestävän alueen määrittelemässä järjestyksessä.

Tuon asetelman näkee täysin tasa-arvoiseksi vain Jääkiekkoliiton palkkalistoilla olevat henkilöt.
Miten niin? Tuo taulukko on jopa naisia suosiva, kun ei naisten maajoukkue pärjää C-junnuille, niin miten ihmeessä voi yksittäinen SM-sarjan joukkue saada vuoroja ennen kuin ne C-juniorit saa? Ei kuulosta minusta kovin "tasa-arvoiselta" jos jätetään siis se sukupuoli tästä kaavasta ulos ja mietitään vain pelaamisen tasoa.

Tälläiset tutkimukset ja niiden muka ymmärtäjät vain kuvaa enempi niitä ihmisiä, jotka näitä lukee ja sitä tietämättömyyttä asioista. Joku naisten Mestis porukka häviäisi D junnuille ja noi Suomi-Sarjan porukat ottaisi varmaan pataan E junnuilta.

Eikä kyse todellakaan voi olla siitä että kyseessä on naiset. Tuolla on maailmassa naisia jotka vetäsee satasen ihan saamarin kovaa ja nostaa painoja ihan tuhottomia määriä, enkä minä ainakaan jonkun Wahlströmmin kanssa lähtis kehään koittaan, että kummalla tulee nenä kipeäksi. Näitä asioita ei todellakaan korjata millään reeniaikojen muutoksilla, tai tasa-arvo haukkumisilla. Kyllä sen naisten jääkiekon pitää ihan itse korjata ensin itsensä, ennen kuin siitä voi tulla sellainen laji mikä edes ansaitsee tulla verratuksi johonkin juniorisarjoihin.

Naisilla on kaikki edelytykset ainsaita ne paremmat vuorot sinne halleihin, mutta jos tekeminen on e-juniorien luokkaa, niin ei kai nyt kukaan voi valittaa että ne saavat e-junnujen kanssa ajallisesti samat vuorot? Tosin itseasiassa ne E-junnut saa ylensä paremmat ja ne B junnut tms. saa ne illan "paskat", kun ne jo voi laittaa iltaisin hallille, ihan junnuja ei voi. Niin kauan kuin naisten touhu ihan kokonaisuutena muistuttaa enempi harrastesarja porukan touhua, niin sen edellytykset myös tulee olla tuolla tasolla, mikäli siitä aiotaan joskus saada jotain muuta kuin hirmu kivaa pelailua kaverien kanssa, niin sen koko touhun pitää muuttua aivan totaalisesti.

Sääli on kun ne D-junnuissa poikien kanssa pelaavat ja taklaavat tytöt, saadaan sitten C iässä hakattua johonkin ihme stereotypiaan ja se kehitys lakkaa seinään kun se poikien joukkue vaihtuu johonkin naisten höntsä touhuun.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Miten niin? Tuo taulukko on jopa naisia suosiva, kun ei naisten maajoukkue pärjää C-junnuille, niin miten ihmeessä voi yksittäinen SM-sarjan joukkue saada vuoroja ennen kuin ne C-juniorit saa? Ei kuulosta minusta kovin "tasa-arvoiselta" jos jätetään siis se sukupuoli tästä kaavasta ulos ja mietitään vain pelaamisen tasoa.

Tälläiset tutkimukset ja niiden muka ymmärtäjät vain kuvaa enempi niitä ihmisiä, jotka näitä lukee ja sitä tietämättömyyttä asioista. Joku naisten Mestis porukka häviäisi D junnuille ja noi Suomi-Sarjan porukat ottaisi varmaan pataan E junnuilta. Eikä kyse todellakaan voi olla siitä että kyseessä on naiset. Tuolla on maailmassa naisia jotka vetäsee satasen ihan saamarin kovaa ja nostaa painoja ihan tuhottomia määriä, enkä minä ainakaan jonkun Wahlströmmin kanssa lähtis kehään koittaan, että kummalla tulee nenä kipeäksi. Näitä asioita ei todellakaan korjata millään reeniaikojen muutoksilla, tai tasa-arvo haukkumisilla. Kyllä sen naisten jääkiekon pitää ihan itse korjata ensin itsensä, ennen kuin siitä voi tulla sellainen laji mikä edes ansaitsee tulla verratuksi johonkin juniorisarjoihin.

Näetkö kestävänä perusteena sen, että vuorot pitää jakaa täysin sen mukaan, mikä on pelaamisen taso? Sun logiikalla lapset, saati sitten liikunnan erityisryhmät eivät saisi vuoroja ollenkaan. Vammainen kun ei välttämättä pärjää edes lapselle. Voisiko kenties olla jotain muitakin perusteita, joilla vuoroja kannattaisi jakaa?

Mitä tulee naisten jääkiekon tasoon niin ei kukaan ole väittänytkään, että sen tasoa nostetaan yksin harjoitusolosuhteita parantamalla. Ei, suurimmat ongelmat ovat varmasti muualla, mutta ei kannata myöskään umistaa silmiään niiltä pienemmiltäkin ongelmilta, joita esiintyy. Ja korostetaan vielä, että vuorojen jaon kanssa ei ole ongelmia kaikkialla, mutta täysin tasa-arvoisessa asemassa ei olle vieläkään.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Näetkö kestävänä perusteena sen, että vuorot pitää jakaa täysin sen mukaan, mikä on pelaamisen taso? Sun logiikalla lapset, saati sitten liikunnan erityisryhmät eivät saisi vuoroja ollenkaan. Vammainen kun ei välttämättä pärjää edes lapselle. Voisiko kenties olla jotain muitakin perusteita, joilla vuoroja kannattaisi jakaa?

Mitä tulee naisten jääkiekon tasoon niin ei kukaan ole väittänytkään, että sen tasoa nostetaan yksin harjoitusolosuhteita parantamalla. Ei, suurimmat ongelmat ovat varmasti muualla, mutta ei kannata myöskään umistaa silmiään niiltä pienemmiltäkin ongelmilta, joita esiintyy. Ja korostetaan vielä, että vuorojen jaon kanssa ei ole ongelmia kaikkialla, mutta täysin tasa-arvoisessa asemassa ei olle vieläkään.
Jos ne vammaiset haluaa pelata, kuten ne myös tänäkin päivänä tekevät, niin ne löytävät sen paikkansa sieltä ihan samalla tavalla kuin muutkin harrastajat. Eikä tämä ole mitään vammaisten väheksymistä. Enkä ole koskaan kuullut kenenkään vammaisen alkavan huutlemaan että heidän pitäisi saada parempaan aikaan vuoroja, vaikka hekin niitä kyllä varmasti sellaiseen aikaan haluaisivat, kuten muutkin harrastajat.

Nuoret (varsinkin todella nuoret), ammattilaiset ja sellaisten alla toimivat, tulevaisuuden mahdolliset ammattilaiset, jotka sen koko perustan yleensäkkin jäähallien olemiselle tässä maassa mahdollistaa, sitten vie ne parhaat vuorot.

Kyllä se nyt vaan on niin että ilman Liigaa ei olisi tässä maassa aika tuhottoman montaa jäähallia ja aika moni niistä menisi kiinni. Seuraavaksi tulee ne kakkos sarjat on ne sitten Mestis tai A-junnut, ihan pienille ei myöskään ilta-aikoja anneta ja suurin väliinputoaja porukka on ne B ja alaspäin tason, varsinkin kakkos, kolmos jne. joukkueiden nuoret, joiden vuorot on sitten myöhällä niiden harrastelijoiden kanssa. Naisten rooli nyt vaan on se että he kuuluisivat pelillisesti harrastelijoihin, mutta oikeasti saavat jopa tasoaan parempia vuoroja. Harrastajat sitten ihan riippumatta miten he harrastaa ja monta jalkaa, kättä, sormea tai aivosolua omaavat saa ne mitä jää noilta "tärkeämmiltä" yli.

Ja kyllä näen tuon systeemin täysin kestävänä ja perusteltuna, ainakin niin kauan kuin vammaiset, naiset (en vertaa näitä kahta) tai vaikka ne B juniorit alkaa vetään tuhansia ihmisiä halleihin ja maksamaan sitä koko touhua.

Tällä "tasa-arvo" tms. perusteella, voisi olla ihan yhtä validia perustaa jokin uusi jäällä pelaamiseen perustuva laji ja alkaa huutamaan IFK:n tms. hallista prime time vuoroja, koska tasa-arvo jada jada. Ei kai se nyt ihan kuitenkaan noinkaan mene? Voisi vieläpä väittää että olisi omassa lajissaan maailman paras joukku tms. Kyllä se nyt vaan on niin että jotain kriteereitä pitää laittaa ja se kriteeristö nyt vaan on sellainen että naisten pelin taso on oikeasti aika karmeaa ja se näkyy sitten myös jäävuoroissa niiden ajankohtana.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Jos ne vammaiset haluaa pelata, kuten ne myös tänäkin päivänä tekevät, niin ne löytävät sen paikkansa sieltä ihan samalla tavalla kuin muutkin harrastajat. Eikä tämä ole mitään vammaisten väheksymistä. Siellä ne muutkin harrastajat viilettää yö myöhään. Nuoret (varsinkin todella nuoret), ammattilaiset ja sellaisten alla toimivat, tulevaisuuden mahdolliset ammattilaiset, jotka sen koko perustan yleensäkkin jäähallien olemiselle tässä maassa mahdollistaa, sitten vie ne parhaat vuorot.

Jäähallit ovat pääasiassa kuntien ja kaupunkien omistuksessa, joten jäähallien olemassaolon mahdollistavat kylläkin ihan ne veronmaksajat.

Kyllä se nyt vaan on niin että ilman Liigaa ei olisi tässä maassa aika tuhottoman montaa jäähallia ja aika moni niistä menisi kiinni. Seuraavaksi tulee ne kakkos sarjat on ne sitten Mestis tai A-junnut, ihan pienille ei myöskään ilta-aikoja anneta ja suurin väliinputoaja porukka on ne B ja alaspäin tason, varsinkin kakkos, kolmos jne. joukkueiden nuoret, joiden vuorot on sitten myöhällä niiden harrastelijoiden kanssa. Naisten rooli nyt vaan on se että he kuuluisivat pelillisesti harrastelijoihin, mutta oikeasti saavat jopa tasoaan parempia vuoroja. Harrastajat sitten ihan riippumatta miten he harrastaa ja monta jalkaa, kättä, sormea tai aivosolua omaavat saa ne mitä jää noilta "tärkeämmiltä" yli..

Suomessa on reilut 220 jäähallia. Aika vähään niistä on ollut todellisia ja suoria vaikutuksia Liigakiekkoilulla. Välillisesti vaikutusta voi olla jonkin verran. Ja yleisesti ottaen jäävuoroista on pulaa, joten tuskin menisivät edes ne Liigapaikkakunnankaan jäähallit kiinni ilman Liigajoukkuetta. Vapautuville vuoroille löytyisi kyllä käyttäjiä.

Mitä tulee taas vuorojen jakamiseen niin ongelmia on varmasti muitakin, kuten esille tuomasi nuorten 2, 3. jne. joukkueiden vuorot. Jauhat kuitenkin edelleen jostain pelillisistä perusteista, jotka ovat aikalailla turhia. Niin kauan kun näitä halleja rakennetaan ja ylläpidetään pääasiassa verovaroin, vuoroja ei jaeta pelillisin perustein ja hyvä niin. Tottakai edustusjoukkueet vievät parhaita vuoroja, mutta heidän vuoronsa tuskin ovatkaan monesti se varsinainen ongelma vaan miten arvotetaan muut joukkueet ja lajit vuorojen jaossa.

Ja kyllä näen tuon systeemin täysin kestävänä ja perusteltuna, ainakin niin kauan kuin vammaiset, naiset (en vertaa näitä kahta) tai vaikka ne B juniorit alkaa vetään tuhansia ihmisiä halleihin ja maksamaan sitä koko touhua.

Edelleen, toiminnan maksavat suurelta osin veronmaksajat. Aika harvaa jäähallia on rakennettu tähän maahan yksityisellä rahalla. Tämä perustelu on siis kestämätön. Se on sitten eri asia, että mikä on vaikka edustuskiekkoilun merkitys alueelle innostavana voimana lasten ja nuorten harrastamiselle.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Niin Suomessahan ihan käsittämätön määrä verovaroja ohjattu juuri hallien ylläpitämiseen. Tämä siis suhteessa siihen kuinka vähän monissakin paikoissa oikeasti käyttäjiä näillä halleilla on. Esim. Pirkanmaalla on käytännössä jokaisessa kylässä oma jäähalli, vaikka käyttäjiä juurikaan olisi. Seurat ovat hyvin nämä ensin perustaneet "yksityisinä" itse taikka "bulvaanien" kautta ja alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ne kaikki kaadettu sitten aina kunnan syliin.

Sinänsä tämä toki hassua, kun miettii että Suomessa oikeasti jääkiekossa sitä rahaa olisi, mutta seuroilla silti ole omia halleja tai edes omia harjoitushalleja. Joustokaukalotkin kun piti saada, niin kuntien piti nämä olla maksamassa, kun seuroilla riittänyt rahaa panostaa...
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Jäähallit ovat pääasiassa kuntien ja kaupunkien omistuksessa, joten jäähallien olemassaolon mahdollistavat kylläkin ihan ne veronmaksajat.
Kyllä juuri näin ja ne harrastajat maksaa jäävuoroista, jotka kattaa ne niiden kulut, loppu sitten lasketaan harrastamisen tuovina hyötyinä, jos niitä edes on.
Suomessa on reilut 220 jäähallia. Aika vähään niistä on ollut todellisia ja suoria vaikutuksia Liigakiekkoilulla. Välillisesti vaikutusta voi olla jonkin verran. Ja yleisesti ottaen jäävuoroista on pulaa, joten tuskin menisivät edes ne Liigapaikkakunnankaan jäähallit kiinni ilman Liigajoukkuetta. Vapautuville vuoroille löytyisi kyllä käyttäjiä.

Mitä tulee taas vuorojen jakamiseen niin ongelmia on varmasti muitakin, kuten esille tuomasi nuorten 2, 3. jne. joukkueiden vuorot. Jauhat kuitenkin edelleen jostain pelillisistä perusteista, jotka ovat aikalailla turhia. Niin kauan kun näitä halleja rakennetaan ja ylläpidetään pääasiassa verovaroin, vuoroja ei jaeta pelillisin perustein ja hyvä niin. Tottakai edustusjoukkueet vievät parhaita vuoroja, mutta heidän vuoronsa tuskin ovatkaan monesti se varsinainen ongelma vaan miten arvotetaan muut joukkueet ja lajit vuorojen jaossa.
Luuletko oikeasti että monikin halli tässä maassa olisi auki jos Liiga/Mestis yms. joukkueiden maksamat vuokrat otetaan pois? Suosittelen hieman tutustumaan asiaan, että paljon noihin halleihin oikeasti laitetaan rahaa ja paljon ne taas tuo sitä rahaa takaisin. Tämä verovara huutelu on sellaisten ihmisten touhua, jotka eivät tiedä edes miten asioita alkaa laskemaan ja mistä moisia voisi tutkia, ne on kyllä ihan julkista tietoa. Tähän sitten tulee päälle kakki media yms. näkyvyys, jonka laskeminen on hankalampaa, mutta merkitystä sillä kyllä on.
Edelleen, toiminnan maksavat suurelta osin veronmaksajat. Aika harvaa jäähallia on rakennettu tähän maahan yksityisellä rahalla. Tämä perustelu on siis kestämätön. Se on sitten eri asia, että mikä on vaikka edustuskiekkoilun merkitys alueelle innostavana voimana lasten ja nuorten harrastamiselle.
Edelleen alappas tutkia, tule sitten näyttämään mustaa valkoisella että paljon jäähallit maksaa kunnille, paljon ne tuottaa/tekee tappiota ja paljonko esim. Liiga tai Mestis joukkue maksaa kauden aikana vuokraa halleista. Voin kertoa että tulee sinun maailmasi mullistumaan melkoisesti.
 

Fordél

Jäsen
Luuletko oikeasti että monikin halli tässä maassa olisi auki jos Liiga/Mestis yms. joukkueiden maksamat vuokrat otetaan pois? Suosittelen hieman tutustumaan asiaan, että paljon noihin halleihin oikeasti laitetaan rahaa ja paljon ne taas tuo sitä rahaa takaisin. Tämä verovara huutelu on sellaisten ihmisten touhua, jotka eivät tiedä edes miten asioita alkaa laskemaan ja mistä moisia voisi tutkia, ne on kyllä ihan julkista tietoa. Tähän sitten tulee päälle kakki media yms. näkyvyys, jonka laskeminen on hankalampaa, mutta merkitystä sillä kyllä on.

Edelleen alappas tutkia, tule sitten näyttämään mustaa valkoisella että paljon jäähallit maksaa kunnille, paljon ne tuottaa/tekee tappiota ja paljonko esim. Liiga tai Mestis joukkue maksaa kauden aikana vuokraa halleista. Voin kertoa että tulee sinun maailmasi mullistumaan melkoisesti.

Luulen ihan oikeasti. Suomessa on yli 220 jäähallia ja eri Liiga- ja mestispaikkakuntia on reilu 20. Valtaosa suomalaisista jäähalleista pyörii jo nyt ilman Liiga- ja Mestisjoukkueiden vuokria. Ja kaiken lisäksi osalle näistä seuroista tarjotaan subventoituja hintoja tai markkinointirahaa yms. joilla kaupungit ja kunnat tukevat seurojen toimintaa.

Sen verran olen aiheeseen tutustunut, että esim. 2000 luvun alussa (kiitos Ilari Näckelin selvitystyön) jäähallien tulorahoituksesta 90 % tuli kerätyistä käyttömaksuista ja niillä pystyttiin kustantamaan 60 % kustannuksista. Näistä käyttömaksuista 51 % tulee liikuntaseurojen lapsi- ja nuorisoryhmiltä. Liikuntaseurojen aikuisryhmät maksavat 28 % maksuista. Tähän osioon kuuluvat huippu-urheilun "harrastajat", mutta myös muut aikuisten liikuntaryhmät. TIlanne on tuskin tuosta ajasta muuttunut kovin radikaalisti.

Eli jos parhaimmassa tapauksessakin vain neljäsosa tulee näiltä aikauisten kilpajoukkueilta niin edelleen yhä vahvemmin vastaan kyllä, monikin halli tässä maassa olisi auki ilman Liiga- ja Mestisjoukkueiden maksamia vuokria. Sen sijaan ilman veroeuroja tilanne olisi aika helkkarin paljon heikompi. Tosin ilman veroeuroja valtaosaa näistä halleista ei edes olisi olemassa
 

Hannutic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
MIesten puolella moni ei todellakaan ole jääkiekon ammattilainen. Heitä on kaikista lajia harrastavista vain murto-osa. Samoin läheskään kaikki eivät edes todella pyri ammattilaisiksi. Asiaa ei siis kannata mielestäni tarkastella kovinkaan paljoa tästä näkulmasta vaan täytyy hahmottaa tosiasiallista. Lätkän ammattilaisia/puoliammattilaisia ei treenaa kuin reilulla 20 isommalla paikkakunnalla Suomessa ja valtaosassa Suomea ongelma näyttäytyy ihan muunlaisena kuin lätkän ammattilaiset vs. lajin harrastajat (niin pojat kuin tytöt).

Olet oikeassa. Kaikki jäkispojat eiv't yritä ammattilaisiksi, vaan kuinka moni jäkistyttö pyrkiii?

Mihin kohtaan tuossa prioriteettitaulukossa naiset/tytölt itse laittaisit?

P.S. Olet suosikkikirjottani Jatkoajassa, mutta nyt kirjoitin asiani aika tiiviisti.
 

Fordél

Jäsen
Olet oikeassa. Kaikki jäkispojat eiv't yritä ammattilaisiksi, vaan kuinka moni jäkistyttö pyrkiii?

Jos tytöiltä kysytään niin kenties melkein yhtä moni kuin pojista. Todellisuudessa asia on sitten vielä hyvin paljon lohduttomampi kuin pojilla, koska lähes kukaan heistä ei tule saamaan jääkiekon pelaamisesta ammattia. Mielestäni vuoroja ei kannata kuitenkaan jakaa sen perusteella, että ketkä ovat ammattilaisia tai keistä saattaa tulla ammattilaisia. Kyllähän vuorojen jaossa pitää arvottaa ihan muita asioita, minkä takia ylipäänsä lapset ja nuoret ovat toiminnan prioriteetti nro. 1.

Mihin kohtaan tuossa prioriteettitaulukossa naiset/tytölt itse laittaisit?

Lähtökohtaisesti samaan kohtaan kuin vastaava poikien tai miesten ryhmä, mutta tottakai arvioinnissa pitää ottaa huomioon muitakin seikkoja, kuten yleisömääriä. Jos vaikka Tampereella oltaisiin pohtimassa, että annetaanko tämä vuoro Ilveksen naisten SM-sarjajoukkueen runkosarjapelille vai B-nuorten SM-sarjajoukkueen alkusarjanpelille niin mielestäni naiset menevät ohitse. Jos kyse on harjoitusvuorosta, lasten ja nuorten vuorot sinne klo 15.00-19.00 väliin ja aikuisten vuorot voi sijoittaa myöhempään ajankohtaan, kuten kunnissa ja kaupungeissa on tapanakin.
 
Viimeksi muokattu:

Fancy Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
IceHearts
Jokainen miettiköön tahollaan, voisiko maajoukkuetta valmentaa nainen?

Omasta puolesta voisi, jos kriteerit omaava kandidaatti ilmaantuisi.
 

Massimo 1897

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Noissa jäävuoroissa on vielä sellainen muuttuja kuin, taitoluistelu, muodostelmaluistelu ja ringette, niin ja jollain paikkakunnilla vielä kaukalopallo.
Siihen ikäluokat jokaiselle laijile, naisille ja miehille sekä mahdolliset edustusjoukkueen vuorot. Kyllä mä sanon että tossa on melkoinen savotta edessä jos meinaavat saada tasaarvoiset harjoittelu mahdollisuudet jokaiselle. Vähän samaa kategoriaa kun saada kaikille lapsille tasa-arvoinen koulutus,paikkakunnasta riippumatta. Lisää halleja tarvittaisiin isoihin asutuskeskuksiin ja vastaavasti pirkanmaalta voitasiin poistaa niitä kun tuntuu joka ikisellä pitäjällä olevan oma halli.

Pontentiaalia jää käyttämättä varmasti kun ei saada aktivoitua kaikkia naisia mukaan jääkiekkoon mutta, ajatellaanko samalla tavalla toisinpäin?? Kauheesti jää potentiaalia varastoon kun ei miehet käytä käsilaukkuja tai ripsiväriä.

Ihmetten että, miksi tästäkin on saatu joku syrijtä keksustelu. Eikö maailmassa vaan voi olla asioita mitkä on suunnattu vain toiselle sukupuolelle. Ne naiset ketkä jääkiekosta tykkäävät,aktivoituvat kyllä itse. Ne miehet jotka tykkää taitoluistelusta aktivoituvat itse. How simple is that?

Onko muuten naisten/tyttöjen mahdollista pelata miesten/poikien kanssa ylemmillä juniori tasoilla, a b c ? jos ei niin miksei?? siinähän sitä kehittyisi ja saisi samalla hyvät jäävuorot.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös