Kaikkein tärkein asia mikä pistää silmään Porin Ässissä kaudella 2003-2004 on jatkuvuus. Jatkuvuus siksi koska sitä ei ole ollut Porissa jääkiekon puolella vähään aikaan. Valmentajat, pelaajat ovat vaihtuneet. Nyt on toivottavasti kaikki toisin ja suunta on ainoastaan ja vain ylöspäin. Vaikka rahalliset resurssit ovat ainakin toistaiseksi olemattomat on runko saatu pidettyä kasassa.
Peruspilarit joukkueessa on kunnossa. Loistava ja V O I T T A V A maalivahti kuten tämän tyylisessä ja tasoisessa joukkueessa pitääkin olla on löydetty ja saatu pidettyä. Scott Langkow tuo tälläkin kaudella paljon pisteitä Poriin. Joukkueessa on nyt vihdoin, uskaltaisin sanoa jopa kohtalainen puolustus. Joka täysin tyrmää väitteeni niin katsokoon muita liigajoukkueita.
Mutta se missä mättää ja tulee olemaan ongelmia on hyökkäys. Ei sentään kokonaisuudessaan vaan tietyiltä osin. Joukkueessa kyllä löytyy oikeastaan jokaiseen kenttään tasaisia miehiä mutta tietynlaiset profiilipelaajat väännön ja fyysisyyden osalta puuttuvat. Löytyy hyviä ja lupaavia nuoria miehiä sisältävä neloskenttä, kolmoseen löytyy pari miestä. Kakkoseen löytyy muutama mies ja ykköseen löytyy keskelle ja laitaan mies mutta missä fyysisyys. Voi Minnesota sentään.
Täten ennustan ja maalaan piruja seinille ja sanon että Porin Ässien ylivoimaisesti suurimmat ongelmat kaudella 2003-2004 ovat kulmaväännöt, maalineduspelaaminen ja maalineduspelaajien tilanteisiin meneminen (koska ne puuttuvat yhteisen tekijän eli voiman puutteen myötä). Nämä kaikki asiat tavallaan liittyvät toisiinsa tai ovat toistensa seurauksia. Oikeastaan kaikki liittyvät sanaan voima. Kyseinen ongelma johtaa todella usein seuraavanlaisiin tilanteisiin otteluiden aikana jota kannattaa katsoa ja seurata:
1. Ylivoimapelissä yllättäen ei ole ongelma niinkään itse pelin pyörittäminen vaan pakiston auttaminen muiden kenttäpelaajien kautta. Nykypäivänä kukaan maalivahti ei päästä siniviiva laukauksia sisään joten tarvitsee olla maskimiehiä. Ei siellä aina viivalla tarvitse olla Al MacInnisejä vaan kyllä Santeri Immonenkin on saanut kunnon maskilla tehtyä 10 maalia kaudessa ja millä laukauksella pffffffff. Ketä tekee maskin ? Luetelkaa.
2. Sekä ylivoimapelissä että tavallisessa tasakentällisin pelaamisessa tulee olemaan ongelma reboundit. Kukaan ei ole lyömässä niitä sisään. Vaikka Kanadan Martta olisi kuinka hyvässä/maagisessa vireessä kuin mies olla voi niin riittääkö todella vain yksi mies siihen hommaan ? Liian riskialtista, täysin järjetöntä ja liian helppoa vastustajalle pelata Ässät ulos tilanteesta eliminoida yksi mies. No tuskin tässä edes sitä taktiikkaa haetaan mutta kuitenkin. Löytyykö niitä ketkä MENEVÄT sinne maalin eteen ja ottavat iskuja vastaan ja ronkkivat ne reboundit verkon perille.
3. Koska Ässiltä ei löydy fyysisyyttä tarpeeksi ja niitä pelaajia joidenka ainoa ajatus mielessä olisi maalille maalille maalille ja vielä kerran maalille (ja vaikka olisikin niin kykyjä ei ole) niin pelin on helppo ohjata kulmaan. Tämä taas johtaa siihen että kaksinkamppailuissa auttamattomasti hävitään koska ei ole vääntöä eikä massaa. Ja kulmista tehdään tunnetusti maaleja aika vähän. Ainoa pelastus asiaan löytyy kohdasta 4.
4. Positiivista tässä asiassa on se että Ässien joukkue ei ole mielestäni hidas (joo no onhan siellä Korpisalo. Juujuu ja Bergeron ei muuten ole niin hidas mitä väitetään) vaan ihan kohtalaisen nopea ja se taitaa olla juuri se ase johon nojataan. Nopeat hyökkäyksiin lähdöt edellyttävät nopeaa peliavausta pakeilta ja siihen katsoisin olevan näillä pelimiehillä jonkun tasoiset mahdollisuudet. Tämän katsoisin olevan systeemi mihin olisi pyrittävä ja nykypäivänä ei ilman systeemiä pärjätä. Isomäki kaipaa ja haluaa kylläkin nopeaa peliä ja sitä se tulee saamaan mutta se haluaa myös fyysisen pelin elementit jäälle.
Kirjoitin tämän jutun heinäkuun alussa ”pöytälaatikkoon”. On mielestäni ajankohtainen näkemieni pelien perusteella. Mielipiteitä. Onko noita ongelmia joita luettelin.
Edit: lisäyksenä selvennys ettei mene harhaan, itseäni nakuttaa tässä jutussa tuo heikkous asia jota toin esille (voiman puute). Ei sen kummempaa.
Peruspilarit joukkueessa on kunnossa. Loistava ja V O I T T A V A maalivahti kuten tämän tyylisessä ja tasoisessa joukkueessa pitääkin olla on löydetty ja saatu pidettyä. Scott Langkow tuo tälläkin kaudella paljon pisteitä Poriin. Joukkueessa on nyt vihdoin, uskaltaisin sanoa jopa kohtalainen puolustus. Joka täysin tyrmää väitteeni niin katsokoon muita liigajoukkueita.
Mutta se missä mättää ja tulee olemaan ongelmia on hyökkäys. Ei sentään kokonaisuudessaan vaan tietyiltä osin. Joukkueessa kyllä löytyy oikeastaan jokaiseen kenttään tasaisia miehiä mutta tietynlaiset profiilipelaajat väännön ja fyysisyyden osalta puuttuvat. Löytyy hyviä ja lupaavia nuoria miehiä sisältävä neloskenttä, kolmoseen löytyy pari miestä. Kakkoseen löytyy muutama mies ja ykköseen löytyy keskelle ja laitaan mies mutta missä fyysisyys. Voi Minnesota sentään.
Täten ennustan ja maalaan piruja seinille ja sanon että Porin Ässien ylivoimaisesti suurimmat ongelmat kaudella 2003-2004 ovat kulmaväännöt, maalineduspelaaminen ja maalineduspelaajien tilanteisiin meneminen (koska ne puuttuvat yhteisen tekijän eli voiman puutteen myötä). Nämä kaikki asiat tavallaan liittyvät toisiinsa tai ovat toistensa seurauksia. Oikeastaan kaikki liittyvät sanaan voima. Kyseinen ongelma johtaa todella usein seuraavanlaisiin tilanteisiin otteluiden aikana jota kannattaa katsoa ja seurata:
1. Ylivoimapelissä yllättäen ei ole ongelma niinkään itse pelin pyörittäminen vaan pakiston auttaminen muiden kenttäpelaajien kautta. Nykypäivänä kukaan maalivahti ei päästä siniviiva laukauksia sisään joten tarvitsee olla maskimiehiä. Ei siellä aina viivalla tarvitse olla Al MacInnisejä vaan kyllä Santeri Immonenkin on saanut kunnon maskilla tehtyä 10 maalia kaudessa ja millä laukauksella pffffffff. Ketä tekee maskin ? Luetelkaa.
2. Sekä ylivoimapelissä että tavallisessa tasakentällisin pelaamisessa tulee olemaan ongelma reboundit. Kukaan ei ole lyömässä niitä sisään. Vaikka Kanadan Martta olisi kuinka hyvässä/maagisessa vireessä kuin mies olla voi niin riittääkö todella vain yksi mies siihen hommaan ? Liian riskialtista, täysin järjetöntä ja liian helppoa vastustajalle pelata Ässät ulos tilanteesta eliminoida yksi mies. No tuskin tässä edes sitä taktiikkaa haetaan mutta kuitenkin. Löytyykö niitä ketkä MENEVÄT sinne maalin eteen ja ottavat iskuja vastaan ja ronkkivat ne reboundit verkon perille.
3. Koska Ässiltä ei löydy fyysisyyttä tarpeeksi ja niitä pelaajia joidenka ainoa ajatus mielessä olisi maalille maalille maalille ja vielä kerran maalille (ja vaikka olisikin niin kykyjä ei ole) niin pelin on helppo ohjata kulmaan. Tämä taas johtaa siihen että kaksinkamppailuissa auttamattomasti hävitään koska ei ole vääntöä eikä massaa. Ja kulmista tehdään tunnetusti maaleja aika vähän. Ainoa pelastus asiaan löytyy kohdasta 4.
4. Positiivista tässä asiassa on se että Ässien joukkue ei ole mielestäni hidas (joo no onhan siellä Korpisalo. Juujuu ja Bergeron ei muuten ole niin hidas mitä väitetään) vaan ihan kohtalaisen nopea ja se taitaa olla juuri se ase johon nojataan. Nopeat hyökkäyksiin lähdöt edellyttävät nopeaa peliavausta pakeilta ja siihen katsoisin olevan näillä pelimiehillä jonkun tasoiset mahdollisuudet. Tämän katsoisin olevan systeemi mihin olisi pyrittävä ja nykypäivänä ei ilman systeemiä pärjätä. Isomäki kaipaa ja haluaa kylläkin nopeaa peliä ja sitä se tulee saamaan mutta se haluaa myös fyysisen pelin elementit jäälle.
Kirjoitin tämän jutun heinäkuun alussa ”pöytälaatikkoon”. On mielestäni ajankohtainen näkemieni pelien perusteella. Mielipiteitä. Onko noita ongelmia joita luettelin.
Edit: lisäyksenä selvennys ettei mene harhaan, itseäni nakuttaa tässä jutussa tuo heikkous asia jota toin esille (voiman puute). Ei sen kummempaa.
Viimeksi muokattu: