Laadukasta asiakaspalvelua

Kertokaahan ihmiset kokemuksistanne erilaisten palveluammattikuntien edustajien kanssa. Itse sain tänään kokea todella laadukasta palvelua VR.n junalippumyynnissä. Jos myyjien (2kpl) tarkoitus oli saada minut ja kolme kaveriani tuntemaan itsemme täysin turhiksi ihmisiksi, joita ei edes pitäisi olla olemassa, niin siinä he onnistuivat täydellisesti. Kohtelu oli niin palvelevaa, että jatkossa käytän autoani mielelläni katsastuksessa ja käyn juttelemassa mukavia katsastusaseman setien kanssa....

Tämänpäiväinen episodi meni näin:

Tuossa joskus yhdentoista aikaan meitä meni neljä teekkaripoikaa Tampereen rautatieasemalle varaamaan meno-paluu-lippuja Goom-risteilylle vievään junaan. Noh aseman lipunmyynnissä ei ollut kauheastikaan jonoa, ja menimme lyhimpään jonoon, jossa meitä ennen oli vain yksi herra. Pian tuli meidän vuoromme ja pääsimme kokemaan tämän ystävällisen, noin 40-vuotiaan naisihmisen tavan kohdella nuoria asiakkaita. Otimme nuo Goom-liput esiin siinä ja ennen kuin ehdimme edes aloittaa junalippujen tilaamisia, niin tämä palveluammatinharjoittaja huusi työkaverilleen: "Hei tuu sä tänne. Täällä on taas näitä..." Johon tämä samaisen ihmislajin edustaja vastasi: "Jaa ne on taas niitä Goomaajia..." Joo... siinä sitten hilpeä kanssakäyminen jatkui ja siinä lippujenoston yhteydessä meille kerrottiin, että "Mikä pakko teidän on just nyt pahimpaan ruuhka-aikaan tulla ostamaan noita lippujanne...." Kun tuli maksun aika, niin myyjä kysyi, että maksammeko käteisellä, vai kortilla, johon vastasimme, että kortilla. Noh myyjähän ilahtui tästä suuresti ja tiuskaisi riemuissaan, että "Niinpä tietysti!". Sitten vielä räyhäsi meille, kun antoi nuo pankkikorttimaksun kuitit että: "Tossa on nyt nuo kuitit! Kun kerran oli pakko maksaa pankkikortilla!!!". Eikä tämä myyjätär osannut sanoa edes näkemiin, vaikka itse hyvästelimme hänet lähtiessämme....Joopa... Sellainen kokemus. En tiedä, oliko naisilla huono päivä, vai missä on vika. Itselläni sattui olemaan vielä lievä kankkunen päällä, joten tuo kohtelu piristi päivää kummasti. Teki mieli jo soittaa Karpon Hannulle....Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Niin, ja loppuun sanon, että olen toki saanut etupäässä hyvää palvelua VR.llä asioidessani. Joten en halua yleistää tätä tapausta koko ammattikuntaa kohtaan.

Automyynnin ammattilainen...

Tällainen sattui reilu vuosi sitten:

Työkaverin kanssa olitiin samaan aikaan etsimässä sopivaa leasing-kärryä ja päätettiin katsastaa Metro-Auto Viikin Seatin liike. Eräs iltapäivä töiden jälkeen mentiin paikanpäälle ja kyseltiin mahdollisuutta koeajaa Cordoban TDI-versiota. Homma järjestyikin seuraavaksi iltapäiväksi (2h) ja koeajo suoritettiin. Palasimme takaisin liikkeeseen ja tällävälin myyjä oli puhe arvioida meidän vaihdokit, jotta sitten päästään keskustelemaan rahapuolesta.

Siinä sitten olimme myyjän toimistossa, jossa hän kävi edelleen ihan asiallisesti varustepaketit yms. läpi ja esitti sitten hinnat. Kysyin myyjältä, että mites näistä vaihdokeista sitten tarjotaan ja myyjä sanoi ensin kaverin autosta summan, mitä oli valmis hyvittämään. Hinta oli yli 10tmk pienempi, mitä toisessa saman ketjun liikkeessä, joten kaveri sanoi heti, että tuolla hinnalla hän ei jatka neuvotteluja eteenpäin, koska oli saanut paremman tarjouksen.

Tästäkös myyjä veti litran hernerokkaa sieraimiinsa ja pomppasi tuoliltansa ylös, repi pöydällä olleet paperit kahtia ja heitti ne lattialle! Samalla äijä huusi naama punaisena, että " ettekö te tajua kuinka tätä autopisnestä hoidetaan?" - " tehän olette kusettaneet minua koko ajan" " tänne tullaan koeajamaan autoa, jonka hän on hyvää hyvyyttään järjestänyt teille..."

Tässä vaiheessa katsottiin kaverin kanssa toisiimme, noustiin tuoleista ylös ja lähdettiin. Mennessä sanottiin parit valitut sanat, mutta mies oli edelleen aivan raivona. Asiasta laitettiin Metro-Autoon tulikivenkatkuista palautetta, johon sitten itse myyntijohtaja vastasikin nöyränä. Siinä liikkeessä ei sitten asioitu sen koommin, enkä ainakaan minä tule asioimaankaan. Uskomaton tapaus....

Voi Sistis, Sistis...

... tulepas piruuttasi Helsingin rautatieasemalle pahimpaan ruuhka-aikaan ostamaan lippua esim. Tampereelle. Se on nimittäin kokemus jonka jälkeen menet mieluummin vaikka kiinalaiseen vesikidutukseen tai goottilaiseen venytyspenkkiin... läheltä liippaa, ettet halua sen kohtelun PUOLIVÄLISSÄ jo ranskalaiseen giljotiiniin! Ihan vaan tiedoksi ja ennakolta aivolla pohdittavaksi...

Muistuu mieleeni erään kaverini kokemus omassa, rakkaassa jäähallissamme. Tämä sattui joskus 95-96 paikkeilla. Tuohon aikaan IFK:lla oli ilmeisesti huonosti menneiden pelien takia tarjous, jolla työttömät, varusmiehet ja eläkeläiset pääsivät matsiin puoleen hintaan.

Hiljattain intistä päässyt IFK-henkinen kaverini luki tuohon aikaan pääsykokeisiin työttömän statuksella, ja koska ei ollut kausikorttilainen, tervehti tarjousta ilolla. Ei muuta kun seuraavassa matsissa hallille ja työttömän kortti mukaan. Lipunmyynnissä antoivat kaverilleni lastenlipun, kai jotenkin erottaakseen tarjousliput muista. Tieto tästä käytännöstä ei kuitenkaan ovella olevaa järkkäriä ollut tavoittanut.

Kaveri siitä sitten hallin ovelle lippua näyttämään, jolloin vahtimestari totesi kaverini olevan selvästi yli-ikäinen lastenlipulla halliin päästäkseen. No, kaverini otti työttömyyskortin esiin ja yritti tarmokkaasti selittää yrmeälle vanhemman polven vaksille Hesarissakin lukeneesta tarjouksesta, ja mainitsi lipunmyynnin tällaisen lipun hänelle antaneen.

Vahtimestarin lopullinen tuomio kaverilleni oli mieleenpainuva: "minä en lue Hesaria!"

No, onneksi jäähallissa on useampia sisäänkäyntejä, ja toisen pään ovella homma sujui kitkattomasti.

No joo, kyllähän näitä tapauksia aina välillä sattuu. Yksi nyt muistuu tässä mieleen. Olin menossa tossa noin pari vuotta sitten parin kaverin kanssa elokuviin, ja siinä sitten oli aikaa ennen elokuvan alkua, joten päätimme käväistä kattelemassa elokuvateatterin läheisyydessä olevassa tamperelaisessa Expert-Sähkötasossa hämeenkadulla. Siellä sitten katteltiin vähän aikaa jotakin DVD -laitteita ja televisioita ajankuluksi, kunnes parin-muutaman minuutin oleskelun jälkeen yksi myyjistä ilmestyi siihen seurailemaan tilannetta. Mitään hän ei sanonut, mutta ilmeestä ja kovismaisesta olemuksesta päätellen myyjä antoi ymmärtää, että nyt on kyllä parasta häipyä, ja niin sitten häivyimmekin vähin äänin.... Siinä tuli sellainen tunne, että "Jos katse voisi tappaa...." vai miten se nyt menikään....

Näitä olisi kirjaksi asti...

... mutta heitetään tähän vaikka nämä. Yksi frendi muuten just pari viikkoa sitten kysäsi, että miten sulle aina voi sattua näitä juttuja... No sehän johtuu ihan siitä, että mä en jaksa hirveesti katsella semmoista, kun jonkun ihmisen ainoa duuni on hoitaa joku asia ja se ei siihen pysty.

Tämä tapahtui jo edesmenneessä ravintola Arkadiassa (eli siellä Arkussa) jokunen vuosi sitten. Ihan tavallisena iltana menin baaritiskille ja pyysin Dry Martinin. Semmonen nelikymppinen akka kattoo mua hetken suu ammollaan ja tiuskasee sitten, että etsä nää mikä ryysis täällä on? Sä saat lonkeroa tai bisseä, kumpaa otat. Ei siinä sitten alettu mitään neuvottelemaan, menin vaan samaisen ravitsemusliikkeen toiselle baaritiskille... Asiointini meni jotakuinkin näin:

"Moi!"
"Moi, mitä sulle?"
"Dry Martini, kiitos"

Sitten ystävällinen nainen teki hetken paukkua ja anto sen mulle. Mitenkään en pysty tajuamaan, että mikä sillä ekalla naisella oli ongelmana. Se saa ihan tasan saman liksan, riippumatta paljonko siellä on jonoa. Sehän nyt ei mitenkään riipu siitä mitä se myy kellekin. Jos olisin edes tilannut jotain todella hankalaa, mutta Dry Martini nyt on ihan perusdrinkkejä.

Toinen aika huikea tapaus sattui jouluaattoaamuna Lontoossa, Englannissa. Menin bussiin seitsemältä aamulla. Tarjosin 70 pencen matkasta maksuksi viiden punnan seteliä. Kuski alkaa huutamaan, että no ei kai mulla nyt tämmösestä ole antaa vaihtorahaa. Tajuutsä mitä kello on. Mulla ei ole yhtään rahaa ennenkun päivän mittaan tulee sitten kolikoita. Kuuntelin sitä siinä ja sanoin, että no mulla nyt ei ole muuta kun tämä seteli. No sitten vaan pihalle ja seuraavaa bussia odottamaan... On totta, että busseissa olisi hyvä maksaa tasarahalla, mutta entäs semmoinen asia kuin pohjakassa? En varmaankaan kiusallani maksanut setelillä...

Näissä tapauksissa kummassakin on selvästikin kyse semmoisesta hetkellisestä napsahduksesta. Mistä ihmeestä se voi johtua, että palaa päreet noin? Jokaisella on kai joskus huono päivä, mutta asiakaspalvelussa olevien pitäisi se pystyä paremmin peittämään...

Taksikuskien aatelia

Kerran olin tulossa baarista joskus 4 -aikaan aamuyöstä
taksilla kotiini. Kun päämäärä alkoi lähestyä heitin kuskille
"Tosta vaan oikealle niin ollaankin perillä" No tämä naispuolinen
kuski jolla saattoi olla NE päivät pitikin minulle pitkän ripityksen

"Kuule mä olen ajanut taksia Hesassa 10 vuotta joten
älä sä rupea siellä neuvomaan mua!!!!!!!! Olin ihan monttu
auki ja ihmettelin mikä tossa nyt niin paljon ärsytti. Kyyti maksoi
tasan 60 mk ja neppasin perään kojelaudalle 10 pennin kolikon
kiittäen hienosta palvelusta. Toinen hieno kokemus oli Itäkeskuksen Stockmannilla kun menin ostamaan farkkuja.
Kun löytyi oikeat housut ja marssin kassalle tämä nuori naismyyja
vaan juorusi kännykkäänsä kaverinsa tekemästä abortista ja katse sanoi "Mitä V***ua sä siihen tuut häiritsemään mun puhelua.?? Onneksi sitten löytyi palvelualttiimpi henkilö

Kaikki ei vaan asiakaspalveluhommiin sovi, tein niitä joskus
itsekin enkä pitänyt siitä ollenkaan ja niinpä etsin itselleni
aivan toisenlaisen homman jossa viihdyn paljon paremmin

Tuli mieleen vielä toinenkin tapaus, jossa olen kokenut itseni totaalisen väärinkohdelluksi. Tämäkin tapahtui Tampereella. Vuotta en tarkalleen muista, olisiko ollut 95 tai 96. Silloin oli kuitenkin Kalevan kisat, joita olimme seuraamassa.

Meitä tuli silloin maalta about kymmenen henkeä seuraamaan näitä kisoja. Paikallisen urheiluseuramme edustaja meni lipputiskille ja osti liput. Minä ja yksi kaverini pääsimme vielä lastenlipulla sisään, joten seuramme edustaja kysyi varmuudeksi, että mihinkä katsomoon tämä käy, jolloin vastattiin, että ihan kaikkiin katsomonosiin, kunhan ei mene A-katsomossa ihan juoksuradan maalin kohdalle. No menimme sitten koko porukka A-katsomoon. Lähdin puolen tunnin kuluttua kaverini kanssa ostamaan makkaraa tms. Tulimme sitten takaisin ja pari järkkäriä halusi nähdä lippumme. No näytimme liput, jolloinka meille sanottiin, että lastenlippu ei oikeuta A-katsomoon, mutta B-katsomoon saa mennä.

No siirryimme sitten B-katsomoon järkkäreiden ohjeiden mukaisesti. Vietimmekin miltei pari tuntia siellä, kunnes meiltä tultiin kysymään taas lippuja. Näytimme liput, jolloinka tämä järkkäri sanoi, että lastenlipulla EI saa tulla B-katsomoon, vaan ainoastaan kaarrekatsomoon. No tähän sitten kaverini sanoi, että mitä tää nyt meinaa, kun vasta äskettäin sanottiin, että näillä saa olla B-katsomossa. Noh järkkäri sanoi hemmetin vihaisena, että "EI ole sanottu missään!!! Turha yhtään selitellä! Kyllä teidänlaisenne tiedetään!!" Noh... ei siinä auttanut muu, kuin siirtyä sateeseen kaarrekatsomoon. Vieressämme istunut vanha pariskunta alkoi mutisemaan jotain pummilla tulleista nykyajan nuorista.

Vielä, kun olimme lähdössä kaarrekatsomoon, niin meiltä tultiin taas kysymään lippuja. Kaveri sanoi, että "Meillä on nämä lastenliput ja siirrytään juuri tuonne kaarrekatsomoon, kun näillä ei saanutkaan olla A- eikä B-katsomossa, kuten lipunmyynnissä sanottiin pari tuntia sitten..." Noh tämä järkkäri olikin ymmärtäväisempi ja sanoi, että "Joo ne ei oikein tiedä missään, missä noilla saa olla... kannattaa käydä kysymässä, jos saatte parin kympin lisämaksulla vaihtaa ne B-lippuun." Noh kävimme yrittämässä, mutta B-liput olivat jo loppuunmyytyjä. Sinne vaan sateeseen katsomaan kattamattomalle stadioninosalle kisoja....

Lohikauppias...

Pakko nostaa ylös tämä aiemmin avaamani ketju, ja kertoa tarina eräästä lohikauppiaasta, joka piinaa vanhempiani.

Tämä lappalainen(?) äijä ilmestyi ensimmäistä kertaa kotiimme muistaakseni syksyllö 1998. Kaveri vaan saapastelee sisään, sanoo, toin sulle lohen, selittää kamalasti, eikä anna suunvuoroa. Sitten äijä kävelee pakettiautolle, hakee sieltä muutaman kilon lohen, fileeroi sen, nakkaa jääkaappiin, ottaa esiin pankkikortin lukulaitteen ja sanoo: kolme sataa kiitos!

Äijä käy suunnilleen neljä kertaa vuodessa, ja on nyt myynyt ilmeisestikin kymmenkunta kertaa kotipuolessa pakastimemme täyteen lohta.

Tänä aamuna heräsin klo 7.20 soluasunnossani, Hervannassa puhelimen soittoon. Vastasin, ja heti samantein puhelimesta alkoi kuulua: "No huomenta! Tulehan avaamaan, lohikauppias tässä!". No siihen hetimiten sanoin, että sulla on väärä numero. No äijä siihen: "Ei ole väärä numero, kuule! Joo! Olen tarkistanu! Ihan oikea on! Että tulehan avaamaan!" No siihen sitä sitten kerroin, että itselläni on sama nimi, kuin isälläni, joten itse olen väärä henkilö...No äijä siihen sitten: "Jaa jaa... no ilmankos ne antokin sieltä keskuksesta kaksi numeroa... no joo... täytyy yrittää sitten myöhemmin uudestaan...selvä peli! Terve!"

No, pikkusisko pisti äsken viestiä, että lohimies on nyt viimeiset 5 tuntia pyörinyt oven takana ja soittanut kotipuhelimeen kymmenen kertaa....

Sitkeä on äijä.

Mistäköhän lienee tullut maine, jonka mukaan pitkän matkan busseja ajavat ovat jotenkin mukavampaa, kohteliaampaa ja paremmin käyttäytyvää porukkaa kuin esimerkiksi HKL:n sisäisiä linjoja ajavat kuljettajat. Erityisesti U-linjoja ajava Korsisaari yhtiö on onnistunut palkkaamaan kusipäisimmät bussikuskit, joiden kyydissä olen joutunut matkustamaan.

Matkustan käytännössä aina U-linjalla 30 päivän seutulipulla, joka tuntuu olevan kuin punainen vaate tietyille kuljettajille. Kun astun lippu kourassa linja-autoon sisään, saan osakseni murhaavan katseen, vaikka olen maksanut matkasta kuten muutkin. Mulkoilevat kuin pummilla ajelevaa, perkeleet! Tervehdi siinä sitten kuljettajaa, kun toinen vetää kasvoilleen tuiminta ilmettään.

Lisäksi suurin osa näillä U-linjoilla matkustavista kiittää kuljettajaa poistuessaan liikennevälineestä... Minkäköhän takia? Itse en ainakaan moisia hapannaamoja ala kiittelemään ja saankin bussista poistuessani osakseni toisenkin murhaavan katseen. Kelvollisesta palvelusta kiitän aina, huonosta en ikinä.

Tästä on jo aikaa monta vuotta, mutta tapaus kyrsii vieläkin.

Menimme bändimme rumpalin kanssa ostamaan hänelle uusia rumpupalikoita ihan ohimennen erään pikkukaupungin toisesta musiikkiliikkeestä ja kävi niin, että kaverilla ei ollut aivan vaadittua summaa mukana vaan se jäi auki muistaakseni ihan mitättömät 50 penniä. Kaveri siinä sanoi myyjälle, että saisiko hän sen 50 penniä alennusta, kun ei juuri nyt satu olemaan käteistä mukana enempää. Olimme kuitenkin asioineet liikkeessä monta kertaa ennenkin ja tehneet paljon merkittävimpiäkin ostoksia ja myyjä ainakin tiesi meidät ihan hyvin. Myyjäpäs sanoikin ylimielisesti naureksien, että ehei, pannaan markka lisää hintaa niihin kapuloihin. Jäi kapulat ostamatta.

Sen jälkeen meidän bändi ei enää liikkeessä asioinut ja kaikki musiikkiin liittyvät ostoksemme keskitettiin siihen toiseen liikkeeseen. Puhuttiin kuitenkin tuhansista markoista. No, sitä ensimmäistä liikettä ei enää olekaan... Emme nimittäin olleet ainoita, jotka kaiketi silloisen suhteellisen nuoren ikämme vuoksi jouduimme kovasti vähättelevän palvelun kohteeksi.

Kyllä se niin on, että palveluammatissa pitää olla kohtelias ja asiallinen sitä euron ostosta tekevääkin kohtaan, koska jonain päivänä hän saattaa ostaa 10000 euron edestä tavaraa ja silloin mieleen tulee helposti tuollaisetkin tapahtumat...

S-S, olet jälleen oikeassa!

Nimittäin käytännössä jokainen asiakas on tärkeä ja ansaitsee tasapuolisen kohtelun. Tietenkin siihen asti kunnes asiakas aloittaa kohtuuttomien etujen vaatimisen kuten 40% alennusta tms.

Nykyään markkinoinnilla käsitetään asiakkuuksien hallinta. Asiakassuhteen synnyttäminen, sen ylläpitäminen mutta myös sen lopettaminen. Asiakassuhteen lopettamisessa tulee pyrkiä 'beautiful exitiin'. Kummallekaan osapuolelle ei saa tulla paha maku suuhun asiakassuhteesta.

Hyvät Jatkoaikalaiset! Jos saatte huonoa palvelua, niin kertokaa siitä yritykselle, josta saitte sitä ja kertokaa miksi piditte sitä huonona! Uskoisin että palaute otetaan mielellään vastaan kunhan se esitetään järkevästi.

Re: S-S, olet jälleen oikeassa!

Viestin lähetti teemu_s
Nimittäin käytännössä jokainen asiakas on tärkeä ja ansaitsee tasapuolisen kohtelun. Tietenkin siihen asti kunnes asiakas aloittaa kohtuuttomien etujen vaatimisen kuten 40% alennusta tms.

Nykyään markkinoinnilla käsitetään asiakkuuksien hallinta. Asiakassuhteen synnyttäminen, sen ylläpitäminen mutta myös sen lopettaminen. Asiakassuhteen lopettamisessa tulee pyrkiä 'beautiful exitiin'. Kummallekaan osapuolelle ei saa tulla paha maku suuhun asiakassuhteesta.

Hyvät Jatkoaikalaiset! Jos saatte huonoa palvelua, niin kertokaa siitä yritykselle, josta saitte sitä ja kertokaa miksi piditte sitä huonona! Uskoisin että palaute otetaan mielellään vastaan kunhan se esitetään järkevästi.

Laajenna klikkaamalla

Totta

Itsekin kaupallista alaa opiskelleena, asiakaspalvelusssa työskennelleenä omaan tietoa asiasta. Harvemmin palautetta annetaan positiivisista asioista, eli mikä toimi ja oli hyvää palvelussa.

Tyypillisin palute on negatiivista, ei siinä mitään hyvähän se on tietää miten palvelua tulee kehittää. Asiakkaiden kokemukset ja tarpeet on hyvä tiedostaa. Palaute on vain liian usein puhdasta haukkumista ilman perusteluja ja tarkennuksia missä vika on, tuollainen palaute lentää suoraan romukoppaan. Sen sijaan asiallinen ja rakentavia ehdotuksia tarjoava palaute on suotavaa, sen pohjalta onkin mukavampi lähteä rakentamaan ja kehittämään palveluja. Se on myös asiakkaan etu, kuten myös yrityksen/laitoksen etu.

Pesukonetta ostamassa

Turussa Iso-Expertillä oltiin katselemassa pesukoneita ja joku myyjä siihen sitten tuppautuikin esittelemään ja aloitti myyntipuheensa näin; "Mä en itse pese kotona pyykkiä niin en mä näistä oikein tiedä." Siitä sitten seuraavaan kauppaan :)

Re: Re: Näitä olisi kirjaksi asti...

Viestin lähetti Hemba


Jostain kumman syystä olin itsekin joutunut kyseiseen ravitsemusliikeeseen tässä takavuosina. Tilasin sitten tiskiltä Long Island Ice Tean, itseasiassa kaksi kappaletta. Hananjatko otti hyllystä pullon, valutti siitä juomaa kuppiin, lisäsi kolat ja nosti tiskille ja totesi, että "120 mk" kiitos, vai mitä se nyt maksoi.

No minä sitä kritisoimaan, että mitäs ihmettä, ei sitä paukkua yhdestä pullosta tehdä, johon kyyppari sitten vastaukseksi näytti pullon kupeessa olevaa tarralappua, johon oli rustattu, että Long Island Ice Tea. Reklamoin tietysti, että on se nyt kumma, että täällä myydään mitä sattuu ja mihin hintaa huvittaa, niin vastaus oli, että ota noi tai lähet ulos!. Selvä selvä, tyhmyyttäni paukut maksoin ja ne sitten juotiin, en tiedä mitä niissä oli, helvetin pahaa kuitenkin.

Kai sinne on rekrytointiperusteena se, ettei kiinnosta asioita hoitaa, niinku pitäs. Paska paikka, älkää menkö, en minäkään.

Laajenna klikkaamalla

Joo tota, se on sillälailla joissakin baareissa, että ne tekee aina ennen avaamista sitä Long Islandia valmiiksi tollaseen pulloon. Yksi muija vaan selitteli, ku satuin tuntemaan ja hän sitten oli baarissa töissä.....(saakohan tosta nyt selvä?)

Sitähän ei voi tietää, että onko siinä pullossa oikeasti ne ainekset, mitä Long Island Ice Teahen tarvitaan, mutta ittelläni on kallein ollut tähän mennessä 12.40€ ja ton kun kertoo palttiarallaa kuudella niin saa semmosseet....vajaat 74 mk. Se paukku kyllä tehtiin ihan käsin minun silmieni alla ja oli aika tujaus:D

Oikein tehtynähän toi paukku on ihan perhanan hyvä humaltumiseen, jos ei ole yhtään ottanu pohjia meinaan.

Paras esimerkki yksinkertaisesta ajattelutavasta oli Carroll´sista kun veljeni ja minä menimme syömään. Otimme kupongin edulla kaksi xxxxx-ateriaa yht. 50mk ja vielä päälle kaksi kahvia ja omenapiirakkaa yhteensä 12mk eli total 62 markkaa. Tähän asti kaikki hyvin. Tämän jälkeen sanoimme noin lukiosta juuri valmistuneen-ikäiselle myyjättärelle että maksamme erikseen. Tämä ei käynyt koska "en voi lyödä tarjousta koneeseen erikseen". Koitimme selittää että ei sitä tarvi erikseen lyödäkään vaan me molemmat annamme 100.- josta annat takaisin molemmille 100mk - 31mk eli 69 markkaa. "Ei se käy koska sitten mun kassa ei täsmää." :confused:

No, sitten kun ravintolapäällikkö tuli paikalle niin johan onnistui.

Itse sekä asiakkaana että palveluammatissa toimineena voin sanoa, että vittumaisinkaan myyjä ei ole puoliksikaan niin paha kuin vastaavat asiakkaat...

Karmeita tarinoita..

Muutama vuosi sitten menin prätkämessuille hullunkiilto silmissä. Suzuki Hayabusa esiteltiin ja olin päättänyt ostaa sen.
Koska pyörä oli ihan uusi, niin sitä ei ollut mahdollisuus testata, vaan se piti tilata ihan sokkona jos mieli saada sen kesäksi.

Koska ajan paljon, niin minulle on tärkeää etta saan edes istua pyörän päällä. Muuten ei tule mitään.

Messuilla suunnistin heti katsomaan sitä.
Pyörä oli eristetty paksulla köydellä, eikä sen satulaan saanut istua.

Vieressä seisoi esittelijä / jälleenmyyjä. Kysyin häneltä lupaa saada koeistua. Hän sanoi, että sitten saa istua kun on kirjoittanut nimen kauppakirjan alle. Hänen tyylinsä oli todella ylimielinen. Päätös tuli heti: Minusta ei tule koskaan Suzukin omistajaa vaikka tekisivät kuinka hyvän prätkän!

Olisinkohan ollut siinä 11-vuotias... Mä olin lainannut mun kaverille kirjastosta jonkun kirjan mun kortilla ja me sit mentiin yhdessä palauttamaan sitä kirjaa. Virkailijalla tuntu olevan kiirettä, joten me jätettiin se kirja siihen tiskille. N. viikon kuluttua mulle tuli kotiin karhukirje siitä kyseisestä teoksesta, joka me oltiin palautettu. Me sit lähettiin kahdestaan selvittämään juttua kirjastolle. Siellä se täti ei uskonut meitä, vaikka me kuinka yritettiin todistaa, että kyllä se on jo palautettu, eikä se kirja enää oo meillä. Ei uskonut.

Seuraavana päivänä menin sitten äipän kanssa setvimään juttua ja jopa oli erilainen ääni kellossa. Täti liverti kun mikäkin satakieli ja hymyili ja OTTI MEIDÄT VAKAVASTI, kun oli aikuinen mukana. lopulta sitten mun ei tarvinnut maksaa sitä sakkoa ja kirja olikin lähtenyt jonkun asiakkaan mukaan epähuomiossa. Kyllä suututti ja suututtaa vieläkin, kun nuoria ihmisiä ei oteta tosissaan :mad:

Ja mun isälle on sitten sattunut kanssa:
Kun isosisko alotti lukion, piti tietenkin hankkia tili kirjakaupasta. Iska sit meni siskon kanssa Suomalaiseen ja tilipaperit allekirjoitettiin ja ekat ostotkin tehtiin. Vähän ajan päästä posti toikin kotiin ilmoituksen, että "ette ole luottokelpoinen, koska teillä ei ole vakituista työnantajaa ...blaa blaa". Tili piti sitten perua.

Mun isällä ei ole KOSKAAN ollut maksuhäiriöitä, mutta koska hän on ammatissa, jossa työpaikka voi vaihtua useinkin, ellei ole firman listoilla, hän ei ole luottokelpoinen. Suomalaisessa asioinnit on sen jälkeen olleet hieman kylmäkiskoisia. Onneks yksityisestä kirjakaupasta sai tilin, ja paremmilla eduilla.

Sopulille...

...sen verran, että palveluammatti on palveluammatti, huolimatta p***läpi asiakkaista.

No asiaan! Itselle on sattunut jos jonkinlaista matkan varrella, mutta seuraava kyllä mielestäni jo ylitti säädyllisyyden rajat palveluammatissa (vrt. yllä) toimivalta henkilöltä.

Olisko se ollut -92 kun Leningrad Cowboys esiintyi senaatintorilla yhdessä puna-armeijankuoron kanssa? Kuitenkin tuohon aikaan oli vielä voimissaan "Paha kaveri"-ravinteliketju ja pasteerasin keskellä päivää aivan vesiselvänä siihen elokuvateatteri Bristolin kupeessa olleeseen Aliceen. Jengiä oli tietenkin liikkeellä ko. tapahtuman tiimoilla pilvinpimein ja niinpä kyseinen mestakin oli kuin ammuttuna täyteen. Jäätiin jonottelemaan (olin kahden naisen seurueessa :cool: ) pöytää ruokaillaksemme ja minä tietenkin haistoin tilaisuuteni koittaneen ja siirryin odotellessa tiskin ääreen pitkälle. Tungos oli melkoinen ja seurailin tilannetta. Lopulta laskin vuoroni koittaneen ja heilautin ohi pyyhältävälle neidille sormea pyytäen samalla yhtä pitkää. Tarjoilijatar vilkaisi minua ja sanoi "Turpa kiinni!"

Hetken olin jotenkin hämilläni, mutta herättyäni epäuskostani suunnistin kohti väljempiä tiloja ja keittiönovea. Pyysin saada tavata ravintolapäällikön tai vuorovastaavan joka onnistuikin ripeään tahtiin. Kerrottuani saamastani kohtelusta mitenkään kiihkeilemättä ruokailu sujuikin varsin jouhevasti ja minun pöydässä nauttimistani antimista ei tarvinnut maksaa markkaakaan...

Vaatikaa ihmiset asiallista palvelua kun olette maksavia asiakkaita, aina ei tarvitse edes vaihtaa paikkaa vaan pitää kiinni oikeuksistaan!

Re: Sopulille...

Viestin lähetti Risa
...sen verran, että palveluammatti on palveluammatti, huolimatta p***läpi asiakkaista.

Laajenna klikkaamalla

Samaa mieltä olen tästä asiasta. Jos ei pysty hillitsemään itseään huonosti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa, on syytä vaihtaa alaa.

Re: Re: Sopulille...

Viestin lähetti sopuli
Samaa mieltä olen tästä asiasta. Jos ei pysty hillitsemään itseään huonosti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa, on syytä vaihtaa alaa.

Laajenna klikkaamalla

Jaa. Kyllä minun puolestani takaisin saa töksäyttää, jos asiakas väkisin haastaa riitaa. Mutta sitten ollaan aivan väärillä raiteilla, jos näiden hankalien tapausten aiheuttamia paineita puretaan viattomiin.

Viestin lähetti Sistis
Kertokaahan ihmiset kokemuksistanne erilaisten palveluammattikuntien edustajien kanssa. Itse sain tänään kokea todella laadukasta palvelua VR.n junalippumyynnissä. Jos myyjien (2kpl) tarkoitus oli saada minut ja kolme kaveriani tuntemaan itsemme täysin turhiksi ihmisiksi, joita ei edes pitäisi olla olemassa, niin siinä he onnistuivat täydellisesti. Kohtelu oli niin palvelevaa, että jatkossa käytän autoani mielelläni katsastuksessa ja käyn juttelemassa mukavia katsastusaseman setien kanssa....

Tämänpäiväinen episodi meni näin:

Tuossa joskus yhdentoista aikaan meitä meni neljä teekkaripoikaa Tampereen rautatieasemalle varaamaan meno-paluu-lippuja Goom-risteilylle vievään junaan. Noh aseman lipunmyynnissä ei ollut kauheastikaan jonoa, ja menimme lyhimpään jonoon, jossa meitä ennen oli vain yksi herra. Pian tuli meidän vuoromme ja pääsimme kokemaan tämän ystävällisen, noin 40-vuotiaan naisihmisen tavan kohdella nuoria asiakkaita. Otimme nuo Goom-liput esiin siinä ja ennen kuin ehdimme edes aloittaa junalippujen tilaamisia, niin tämä palveluammatinharjoittaja huusi työkaverilleen: "Hei tuu sä tänne. Täällä on taas näitä..." Johon tämä samaisen ihmislajin edustaja vastasi: "Jaa ne on taas niitä Goomaajia..." Joo... siinä sitten hilpeä kanssakäyminen jatkui ja siinä lippujenoston yhteydessä meille kerrottiin, että "Mikä pakko teidän on just nyt pahimpaan ruuhka-aikaan tulla ostamaan noita lippujanne...." Kun tuli maksun aika, niin myyjä kysyi, että maksammeko käteisellä, vai kortilla, johon vastasimme, että kortilla. Noh myyjähän ilahtui tästä suuresti ja tiuskaisi riemuissaan, että "Niinpä tietysti!". Sitten vielä räyhäsi meille, kun antoi nuo pankkikorttimaksun kuitit että: "Tossa on nyt nuo kuitit! Kun kerran oli pakko maksaa pankkikortilla!!!". Eikä tämä myyjätär osannut sanoa edes näkemiin, vaikka itse hyvästelimme hänet lähtiessämme....Joopa... Sellainen kokemus. En tiedä, oliko naisilla huono päivä, vai missä on vika. Itselläni sattui olemaan vielä lievä kankkunen päällä, joten tuo kohtelu piristi päivää kummasti. Teki mieli jo soittaa Karpon Hannulle....Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Niin, ja loppuun sanon, että olen toki saanut etupäässä hyvää palvelua VR.llä asioidessani. Joten en halua yleistää tätä tapausta koko ammattikuntaa kohtaan.

Laajenna klikkaamalla

Arvon Sistis

Missään nimessä en halua niputtaa sinua samaan kastiin jonkun ihmisryhmän kanssa, mutta kyllähän teekkarit on aika sietämätöntä porukkaa hyvinkin usein. Kyllähän siihenkin porukkaan fiksuja mahtuu, kuten varmasti juuri sinä Sistis, mutta kyllähän moisesta laumasta haluaa yleensä pysyä niin kaukana kuin mahdollista.

Helsingissä on asiallisimmissa baareissa Vapun tienoilla ovella lappu, jossa sisäänpääsy evätään haalariasuisilta henkilöiltä. Eipä voi tuotakaan sääntöä kuin ihailla.

Tokihan on väärin, että muutama (tuhat) tyyppiä pilaa esim. juuri Sistiksen kaltaisen fiksun ja asiallisen teekkarin maineen, mutta maailma on joskus niin tyly paikka.

Tylyys ilmenee esim. juuri siten, että pelkkä asu saa ympäristön reagoimaan kielteisesti.

Vappua odotellessa...

MIelestäni asiakaspalvelu ammatissa tulee sietää pienet ja yleiset töksäytykset, mutta kaikkea ei tarvitse sietää, ihmisähän me kaikki vain olemme, eikä myyjä ole likasanko johon on oikeus kaataa kaikki huolensa. Nyrkkeilemäänkin voi mennä , todella hyvä tapa purkaa hermoja ja stressiä.

Vanha käsityshän palvelualoilla oli, että asiakas on kuningas, tästä on onneksi luovuttu. Se ei tarkoita, että asiakasta kohdellaan huonosti, muttei kaikkea tavitse sietää.

Toiset eivät tietenkään sovi palveluammatteihin ja silloin ei kannata ryhtyä alalle, itse osaan niellä asioita ja sivuutta päänaukomiset kiitettävästi, mutta muutaman kerran on mennyt hieman kuppi nurin, mutta todellisesta syystä. Toisella kerralla vanhempi itsekeskeinen herra kävi solmaamaan henkilökohtaisesti ja todella karkeasti työtoveriani, joka oli nuoriharjoittelija tyttö. Tuli sitten sanottua äijälle muutama valittu sana, menipä hiljaiseksi. sama ukko kävi säännöllisesti aukomassa päätään ja harvoin osti mitään, leikö elämän tehtävä ollut valittaminen.

Pääasiassa asiakkaat ovat mukavia samoin kuin myyjätkin, mutta hapannaamat jäävät ikävä kyllä parhaiten mieleen.

Re: Re: Laadukasta asiakaspalvelua...

Viestin lähetti Lapanen
Missään nimessä en halua niputtaa sinua samaan kastiin jonkun ihmisryhmän kanssa, mutta kyllähän teekkarit on aika sietämätöntä porukkaa hyvinkin usein. Kyllähän siihenkin porukkaan fiksuja mahtuu, kuten varmasti juuri sinä Sistis, mutta kyllähän moisesta laumasta haluaa yleensä pysyä niin kaukana kuin mahdollista.

Helsingissä on asiallisimmissa baareissa Vapun tienoilla ovella lappu, jossa sisäänpääsy evätään haalariasuisilta henkilöiltä. Eipä voi tuotakaan sääntöä kuin ihailla.

Tokihan on väärin, että muutama (tuhat) tyyppiä pilaa esim. juuri Sistiksen kaltaisen fiksun ja asiallisen teekkarin maineen, mutta maailma on joskus niin tyly paikka.

Tylyys ilmenee esim. juuri siten, että pelkkä asu saa ympäristön reagoimaan kielteisesti.

Laajenna klikkaamalla

Toteaisin heti tähän alkuun, että kaikilla muillakin opiskelijoilla kuin teekkareilla on nykypäivänä jonkinlaiset haalarit, teekkarit eivät ole edes pääryhmä. Jos taas opiskelijat ylipäänsä ovat sietämättömiä, on valtakuntamme tilanne hyvin karmaiseva. Nimittäin opiskelijathan koostuvat niistä ihmisistä, jotka eivät ole jääneet yhteiskunnan elätettäviksi vaan ovat parhaillaan hankkimassa itselleen ammattia. Valitettavasti myös tähän ihmisryhmään kuuluu idiootteja.

Ja mitä itse olen huomannut, teekkari kun olen, että huonosti minua kohtelevat (usemmiten eivät ketkään) ne henkilöt, joiden ammattiin ei tarvita minkäänlaista koulutusta, mainittakoon mm. Valtion Rautateiden lipunmyyjät. Onko siis kyseessä katkeruus siitä, että ei tullut itse opiskeltua, vaan päädyttyä mainitun yhtiön palkkalistoille tylyyn lasikaappiin?

Helsingissä Wappuna tosiaan on joissakin ravintoloissa haalariasuisilta henkilöiltä pääsy kielletty, mutta eiköhän siinä ole kyse yleisestä pukeutumisesta. Tuskinpa näihin ravintoloihin muutenkaan päästetään esim. duunareita työasussaan. Ja näiden ko. anniskelupaikkojen hienoudesta tai asiallisuudesta voidaan muutenkin olla montaa mieltä. Itse olen nauttinut ison siiderin jäillä Wappuaattopäivänä hotelli Kämpin terassilla haalarit päällä ja lakki olkapäällä. :)