Pienet kiekkomaat NHL:ssä

En nyt tälläistä ketjua löytänyt, joten toivottavasti sellaista ei nyt sitten jo ole. Itseäni ainakin kiinnostaa paljon pelaajat, jotka tulevat maista missä kiekko ei ole niin iso juttu.

Aloitanpa itse Hollannista.

Hollantilaiset NHL:ssä.

Ensimmäinen Hollantilainen NHL pelaaja oli Ed Kea. Hän teki ensimmäiset piirtonsa änärin jäähän kaudella 73-74 Atlanta Flamesin riveissä. Hänestä tuli myös samantien ensimmäinen Hollantilainen, joka on tehnyt pisteitä NHL:ssä. Vai pitäisikö sanoa paremminkin Hollannissa syntynyt pelaaja. Kea kuitenkin muutti Kanadaan jo ollessaan neljä vuotias ja näin ollen oli myös Kanadalainen. Ei kuitenkaan koskaan edustanut Kanadan maajoukkuetta, mutta ei toki Hollanninkaan. Kea pelasi NHL:ssä kaudet 74-83. Atlanta Flamesin lisäksi hän pelasi myös St. Louis Bluesissa. Hän on myöskin Joe Nieuwendykin setä.

Toinen Hollantilainen ja toistaiseksi viimeinen oli Ed Beers. Hän pelasi kaudet 82-86 edustaen Calgary Flamesia ja St. Louis Bluesia. Beersin syntymäpaikka mainitaan kahdella eri tavalla. Jossain se on Kanadassa ja jossain Hollannissa. Monissa statseissa hänet kuitenkin luokitellaan Hollantilaisten sekaan, joten kuvittelisin Hollannin olevan oikea paikka, mutta tästä minulla ei ole mitään 100% faktaa. Beers pelasi lyhyen uran, koska joutui lopettamaan loukaantumisten takia.

Sitten on vielä John Wensink. Hän kuitenkin on syntynyt Kanadassa ja oli Kanukki pelatessaan NHL:ssä. Myöhemmin hän kuitenkin edusti Hollannin maajoukkuetta ja voidaan jollakin tapaa laskea tähän listaan. Hänet tunnettiin ennenkaikkea tappelevana pelaajana, mutta hän ei ollut kuitenkaan mikään täysin puukakäsi, niin kuin muutaman kauden statsit kertoo.

Hollantilaisten kiekkoilijoiden tulevaisuus NHL:ssä.

NCAA:n finaalissa pelannut Mike Dalhuisen oli huhuissa saada sopparin New York Islandersiin. Sai kuitenkin lopulta vain ensikauden kattavan sopparin Bridgeportiin. Kyseessä on puhdas peruspakki, mutta periaatteessa tie on auki. Eihän kaverilla ole mahiksia mihinkään huikeaan uraan, mutta NHL:llän saavuttaminen ei ole vielä mahdotonta. Hän pelasi kuitenkin todella hyvän viimekauden ja tehotilasto komeasti +21. Kokoakin löytyy, joten mielenkiintoista nähdä, että onko hänestä nousemaan jopa änäriin.

Ehkä lupaavin Hollantilainen on kuitenkin tällähetkellä 97 syntynyt Daniel Sprong. Hänkin on muuttanut Kanadaan ollessaan kahdeskan vuotias ja Kanadan maajoukkue taitaa lopulta olla se todennäköisempi vaihtoehto. Lienee aika kärkinimiä tuossa tulevassa QMJHL:llän draftissa jos en nyt aivan pihalla ole.

NCAA sarjassa pelaa Nardo Nagtzaam, joka pelasi siellä hyvän tulokaskauden, mutta hyytyi toisella kaudella. En osaa sanoa onko potentiaalia pelata siellä jatkossa yhtä tai kahta sellaista kautta, että saisi änäri sopparin, mutta esille hänet voi nostaa.

Toki NHL:ssä on pelannut moniakin Hollannista sukujuuria omaavia pelaajia, mutta he eivät kuitenkaan ole varsinaisesti millään tapaa Hollantilaisia joten eivät kuulu tähän. Nippelitietona sen verran, että NHL:ssä pelaa itseasiassa aika monta pelaajaa, jolla on Hollantilainen sukunimi.

Linkit vie eliteprospectsiin.

Latvian 21-vuotias hyökkääjä Rudolfs Balcers teki ensimmäisen maalinsa NHL:ssä: Balcers nets first NHL goal

Edellisen kerran kaudella 14-15 on joku muu latvialainen kuin Zemgus Girgensons maalannut shown puolella. Tuolloin verkkoa heilutti viisi kertaa Ronalds Kenins, jonka NHL-ura jäi vajaan kahden kauden mittaiseksi. Toivottavasti Rudy vakiinnuttaa paikkansa Ottawassa ja kirkastaa Latvian kilpeä Pohjois-Amerikassa.

Latvialaiset ovat äityneet hurjiksi, kun kuukauden sisään jo toinen latvialainen, Teodors Blugers, teki debyyttinsä ja ensimmäisen maalinsa NHL:ssä:
Blueger's first career goal

Leon Draisaitl on muuten jo 5. tehokkain saksalainen NHL:ssä kautta aikojen. Ylivoimainen pts/g keskiarvo muihin verrattuna.

1. Marco Sturm, 938 gp 487
2. Jochen Hecht, 833 gp 463
3. Christian Ehrhoff, 789 gp, 339
4. Uwe Krupp, 729 gp, 281
5. Leon Draisaitl, 320 gp, 268
6. Dennis Seidenberg, 859 gp, 251.

On muuten Vanek melkoisen edessä kun katsotaan itävaltalaisia kiekkoilijoita. Johtaa kaikkia muita tilastoja paitsi alivoimalla tehtyjä pisteitä, joissa on toisena Grabnerin jälkeen.

1. Thomas Vanek 1009 367+410=777
2. Michael Grabner 578 164+96=260
3. Michael Raffl 383 67+56=123

Eipä ole kukaan Vanekia ihan hetkeen syrjäyttämässä, jos ikinä.

Itävallalle on tulossa uusi mielenkiintoinen hyökkääjänimi, Marco Rossi. Varataan NHL:ään kesällä 2020 ja näillä näkymin ensimmäisellä kierroksella. Thomas Vanek varattiin numerolla viisi, tuohon ei Rossi yllä. Michael Grabner on toinen ensimmäisen kierroksen varaus numerolla 14 ja tuohon Rossilla on mahdollisuus. Tällä hetkellä kolmanneksi pienin varausnumero on Gregor Baumgartnerin 37.

Pienikokoinen sentteri, koko saattaa pudottaa draftissa alemmas. OHL:ssä tällä kaudella 47 pistettä 35 otteluun. Viidenneksi tehokkain alle 18-vuotias OHL:ssä ja edeltä neljä varataan ensi kesänä.

Ralph kirjoitti:

Itävallalle on tulossa uusi mielenkiintoinen hyökkääjänimi, Marco Rossi. Varataan NHL:ään kesällä 2020 ja näillä näkymin ensimmäisellä kierroksella. Thomas Vanek varattiin numerolla viisi, tuohon ei Rossi yllä. Michael Grabner on toinen ensimmäisen kierroksen varaus numerolla 14 ja tuohon Rossilla on mahdollisuus. Tällä hetkellä kolmanneksi pienin varausnumero on Gregor Baumgartnerin 37.

Pienikokoinen sentteri, koko saattaa pudottaa draftissa alemmas. OHL:ssä tällä kaudella 47 pistettä 35 otteluun. Viidenneksi tehokkain alle 18-vuotias OHL:ssä ja edeltä neljä varataan ensi kesänä.

Laajenna klikkaamalla

Miksei Rossi voisi yltää viidenneksi varaukseksi? 17-vuotias sälli ja ehtii pituutta kasvaa vielä hyvin ennen draftia.

Eugene kirjoitti:

Miksei Rossi voisi yltää viidenneksi varaukseksi? 17-vuotias sälli ja ehtii pituutta kasvaa vielä hyvin ennen draftia.

Laajenna klikkaamalla

Ehkä turhan jyrkästi sanottu, että "ei yllä". Siis enemmänkin en usko, en veikkaa yltävän.

Lafreniere, Holtz, Lundell, Byfield ja Raymond -viisikkoa veikkaan Rossin edelle ainakin. Hyökkääjistä.

ipaz kirjoitti:

Leon Draisaitl on muuten jo 5. tehokkain saksalainen NHL:ssä kautta aikojen. Ylivoimainen pts/g keskiarvo muihin verrattuna.

1. Marco Sturm, 938 gp 487
2. Jochen Hecht, 833 gp 463
3. Christian Ehrhoff, 789 gp, 339
4. Uwe Krupp, 729 gp, 281
5. Leon Draisaitl, 320 gp, 268
6. Dennis Seidenberg, 859 gp, 251.

Laajenna klikkaamalla

On kyllä mielenkiintoista nähdä miten paljon on matseja plakkarissa kun painelee Sturmin ohi ykköseksi. Ilman uran päättävää loukkaantumistahan tuon pitäisi olla selviö öbaut kolmen kauden päästä.

Rodrigo Abols Floridaan! Mahtava juttu. Ensi kaudella Abols mättää maaleja Hepo-Allun passeista.

Pardus kirjoitti:

Rodrigo Abols Floridaan! Mahtava juttu. Ensi kaudella Abols mättää maaleja Hepo-Allun passeista.

Laajenna klikkaamalla

Siis latvialainen Rodrigo Abols. Ärsyttävää kun ei kerrota mitään koko pelaajasta ja kirjoitetaan etunimi väärin.

Ollakseni kirjoitti:

Siis latvialainen Rodrigo Abols. Ärsyttävää kun ei kerrota mitään koko pelaajasta ja kirjoitetaan etunimi väärin.

Laajenna klikkaamalla

Mitä eroa lainaamassasi kirjoitusasussa on sinun itse kirjoittamaasi?

Lopeta aikuinen(?) mies(?) valittaminen ja tutkaile Googlesta, jos olet niin sivistymätön ettet tunne Rodrigo Ābolsia.

Ärsyttävää, kun kirjoitetaan sukunimi väärin.

Pardus kirjoitti:

Mitä eroa lainaamassasi kirjoitusasussa on sinun itse kirjoittamaasi?

Lopeta aikuinen(?) mies(?) valittaminen ja tutkaile Googlesta, jos olet niin sivistymätön ettet tunne Rodrigo Ābolsia.

Ärsyttävää, kun kirjoitetaan sukunimi väärin.

Laajenna klikkaamalla

Joo iski näköjään pahemman luokan lukuvirhe tuossa. Olin varma, että kirjoitit Rodrido. Silti olisi mukava jos linkkaisit jonkun uutisen, twiitin tai vaikka eliteprospectsista pelaajan sivun.

Ollakseni kirjoitti:

Joo iski näköjään pahemman luokan lukuvirhe tuossa. Olin varma, että kirjoitit Rodrido. Silti olisi mukava jos linkkaisit jonkun uutisen, twiitin tai vaikka eliteprospectsista pelaajan sivun.

Laajenna klikkaamalla

No toki. Olin vaan niin tohkeissani. Ensi kerralla paremmin :)

Pardus kirjoitti:

Rodrigo Abols Floridaan! Mahtava juttu. Ensi kaudella Abols mättää maaleja Hepo-Allun passeista.

Laajenna klikkaamalla

Isä Artis Abols pelasi yhden kauden Joensuussa joskus 90-luvulla. Latvialaiset oli silloin muodissa, ei ollut ainoa Joensuussakaan.

Rodrigo Abols siirtyy siis kylmän Vancouverin sijaan Floridan lämpöön! Canucksin varaus on kai sitten rauennut, koska Pantterit pääsi iskemään väliin? Odottelin sopimusuutista Vancouveriin, mutta Florida on samantyyppinen alemman kastin joukkue, joten sielläkin pitäisi olla jonkinlainen mahdollisuus päästä isoihin valoihin seuraavien kausien aikana.

Abols sai ikävästi lämärin sormeensa Latvian tärkeimmässä ottelussa Sveitsiä vastaan, joten hänen turnaus jäi 4 erän mittaiseksi ja samalla mureni joukkueen viimeinenkin syvyys. Viime vuoden MM-turnaus ja tämä kausi SHLssä menivät kuitenkin sen verran hyvin, että loukkaantumisen (ja ymmärtääkseni leikkauksen) ei pitänytkään vaikuttaa neuvotteluihin. Terävän laukauksen ohella Abolsin vahvuuksiin voidaan lukea suuri koko, kyky pelata keskellä ja moneen latvialaiseen verraten hyvä yleispeli. Hän pystyykin pelaamaan myös alaketjuissa.

Jos Abols puhkaisee itselleen paikan NHLssä sopimuksen aikana, niin Latvian kolme kärkisentteriä pelaavat maailman parhaassa sarjassa. Uusia NHL-kenttäpelaajia ei tosin ole tulossa ihan helposti. Nuoret laiturit ovat liian yksiulotteisia taitoon nähden, ja laadukkaat ovat jo 28+ ikäisiä, joten heidän NHL-junansa on jo mennyt.

Isä Artis valmensi poikaansa tänäkin vuonna Hartleyn kakkosmiehenä. Hän on tehnyt ihan hyvää uraa isojen latvialaisvalmentajien (maajoukkuelegenda Znaroks ja Pens-veska Skudra) varjossa toimien KHL-jengien pää- ja apuvalmentajana.

Japanin ainut NHL:ssä pelannut jääkiekkoilija on maalivahti Yutaka Fukufuji (paremmin tunnetaan vuoden 2004 MM-kisoissa ollessaan Japanin maalivahtina Tanskaa vastaan, kun Japanin oma pelaaja pisti kiekon omaan maaliin tuuletusten kera). Hän pääsi pelaamaan Los Angeles Kingissä kaudella 2006-2007, kuitenkin hänen ottelumääräksi jäi ainoastaan neljä ottelua torjuntaprosentinsa ollessa 83,7 prosenttia. Los Angeles ei tarjonnutkaan Yutaka Fukujille sopimusta seuraavasta kaudesta, eikä myöskään mikään muu NHL-joukkue. Kauden jälkeen Fukufuji palasi pelaamaan yhdeksi kaudeksi ECHL:Ään Bakersfieldiin ja sen jälkeen Hollantiin. Hollannissa vietetyn kauden jälkeen Fukufuji palasi kotimaahansa Japaniin ja on pelannut pääasiassa siellä, tosin kaudella 2014-2015 hän kävi pelaamassa Tanskassa.

Suurimpana tulevaisuuden toivona Japanilla on 15-vuotias Aito Iguchi. Tässä hänen pelaamistaan: https://www.youtube.com/watch?v=m1hssxTzFFU

Heh ensimmäisen kerran tuota Iguchia hehkuteltiin, kun hän ei muistaakseni ollut edes 10-vuotta vanha. Onkohan suunnitteilla jo muuttoa Kanadaan ja junnusarjojen pariin?

Zohan kirjoitti:

Heh ensimmäisen kerran tuota Iguchia hehkuteltiin, kun hän ei muistaakseni ollut edes 10-vuotta vanha. Onkohan suunnitteilla jo muuttoa Kanadaan ja junnusarjojen pariin?

Laajenna klikkaamalla

Toinen tälläinen lapsitähti toisesta pienestä kiekkomaasta joka tulee heti mieleen on Mathias Emilio Pettersen. Varaus napsahti vuonna 2018, ehkä hieman lapsuusvuosien hypen vastaisesti vasta 6. kierroksella Calgary Flamesin toimesta. Nyt kun katselee tilastoja, niin ihan miehekkäät tehot on Pettersen painanut tällä kaudella Denverin yliopistossa, 40 otteluun 6+24=30, ollen joukkueensa toiseksi paras pistemies. Kenties tästä vielä seuraava norjalainen NHL-tähti saadaan.

Viime yönä tehtiin historiaa kun almanakka vaihtui 2020-luvulle ja Columbus Blue Jackets löi Floridan niin, että heidän maalivahtikaksikkonsa oli täysin latvialainen! Elvis Merzlikins hoiteli torjuntatyön ja Matiss Kivlenieks availi luukkua. Uskallan väittää että tätä ei ole tapahtunut NHLn historiassa kuin lajin jättiläisten (Ruotsi, USA, Suomi, Canada, Venäjä, Tshekki) toimesta. Kivlenieks on toki puhdas AHL-vahti, joten on odotettavaa, että kun Merzlikins tarvitsee jossain vaiheessa lepoa, niin Veini Vehviläinen pelannee jonkun ottelun tässä kuussa.

Kyseessä oli samalla ensimmäinen ottelu jonka Elvis sai aloittaa kotiyleisön edessä ja hän torjuikin samalla uransa ensimmäinen NHL-voiton. Voidaankin sanoa, että Columbuksen veskaripeluutus on ollut aika outoa alkukaudesta. Tulokasveskari on saanut vain vieraspelejä ja niistäkin monta kovia jengejä vastaan back-to-back tilanteessa.

Columbus on sarjan nuorimpia joukkueita, ja he pelasivatkin alkukaudesta aivan karmeita pelejä varsinkin vieraissa. Niistä ei olisi tullut pisteitä vaikka maalilla olisi seissyt Bobrovsky. Kotonaan he pystyvät sentään haastamaan vastustajansa ja ovat joskus jopa hallitseva osapuoli. Joissain vierasmatseissa joukkue on toki pystynyt suojaamaan veskariaan vähän paremmin, mutta maaleja ei syntynyt niissäkään peleissä. 2-0 tai 2-1 tappiot eivät lämmitä ketään yhtään. Merzlikins on toki hölmöillyt kaksi tappiota omilla imuroinneillaan, mutta eninosa tappioista on tullut läpiajojen, ylivoimahyökkäyksien ja typerien kiekonmenetysten kautta.

Viime aikoina Columbus on alkanut saamaan pakettiaan kasaan ja se on näkynyt heti pistesarakkeessa. Laukausten määrällä ei ole sinällään väliä, kunhan vedot tulevat veskarin kannalta edullisista kulmista eikä maalilla ole jatkuvasti vapaita pelaajia ohjailemassa tai lyömässä karoja sisään. Joukkueen suunta onkin oikea ja sen pitäisi saada Elviksenkin näyttämään paremmalta. Joukkue ei ole valmis playoffeihin tällä kaudella, mutta jatkossa sen pitäisi olla realismia.

---------------------------------------------------

Muut latvialaiset ovat vetäneet aika odotettuja kausia. Blugers ja Girgensons tekevät työtään ryhmiensä 3-4 ketjuissa. Zemgusin tulevaisuus on mielenkiintoista nähdä, koska hän taitaa olla UFA ensimmäistä kertaa urallaan ensi kesänä. Yllättävin homma on lähinnä Rudolfs Balcers, joka ei ole päässyt vielä kuntoutumisjaksoltaan ylös, vaikka mättää pisteitä normaaliin tapaan farmissa. Ottawan joukkue on sen verran heikko, että Balcersin pitäisi mennä helposti kolmosketjuun. Jatkossa Senatorsin lupaavat junnut alkavat toki kasvamaan, jolloin Rudolfsin homma voi vaikeutua. Harjoitusleirin vamma tuli kuitenkin vittumoiseen rakoseen.

Rodrigo Abolsin alku Floridan organisaatiossa on ollut vaikea. Hän on jäänyt farmissa pieneen rooliin, joten tämä härkämäinen sentteri ei ole päässyt riehumaan maalin edessä ylivoimalla. Abols on käynyt pelaamassa jopa viikon verran ECHL:ää. Jännä nähdä jaksaako hän jenkeissä vielä toisen kauden, jos valmentaja ei vaihdu tms mikä nostaisi vastuuta. NLA ja SHL ovat kuitenkin monella tapaa erittäin laadukkaita liigoja jos vaihtoehtona on vetää AHLn nelosketjussa tai ECHLn ykkösessä.

PJPT kirjoitti:

Yllättävin homma on lähinnä Rudolfs Balcers, joka ei ole päässyt vielä kuntoutumisjaksoltaan ylös, vaikka mättää pisteitä normaaliin tapaan farmissa. Ottawan joukkue on sen verran heikko, että Balcersin pitäisi mennä helposti kolmosketjuun. Jatkossa Senatorsin lupaavat junnut alkavat toki kasvamaan, jolloin Rudolfsin homma voi vaikeutua. Harjoitusleirin vamma tuli kuitenkin vittumoiseen rakoseen.

Laajenna klikkaamalla

Kyllähän se Balcers itse asiassa reilu tunti sitten ilmoitettiin Sensin toimesta ylösnostetuksi.

Tuntuu, että Ottawa on pitänyt muitakin kovia pelaajia AHL:ssä ja antanut heidän marinoitua. Kiva kuulla, että Balcers on nostettu ylös, jäbällä on yksi parhaimpia nimiä liigassa. Rudolfs Balcers. Kuinka siisti! Latvialaisilla on muutenkin hienoja nimiä kuten vaikka tuo Elvis tai sitten Rodrigo Abols.

Harmillisesti ketjun avaaja on ollut poissa palstalta yli kuusi vuotta, eikä siis ole todistamassa ensimmäistä vastausta sekä äkillistä viestitulvaa tähän ketjuun!

Merzlikins löysi pelinsä nopeasti edellisen viestini jälkeen. Asiat ruokkivat hyvin toisiaan putkessa. Korpisalon loukkaantuminen ”pakotti” Columbuksen järkevöittämään peluutustaan. Jos Elviksen ensimmäiset 10 peliä olivat kaikki vieraissa ja aika kovia jengejä vastaan, niin seuraavissa 20 ottelussa oli paljon kotipelejä ja myös helppoja vastustajia. Tämä nosti Merzlikinsin itseluottamusta, mutta itse joukkueen peli oli myös paljon parempaa talven mittaan kuin alkukauden ”hapuileva junnulätkä”. Nousukiito toi Elvikselle merkinnät viikon pelaajaksi ja hän oli alkuvuodesta myös kuukauden pelaajan kynnyksellä vaikka se karkasikin Ovielle. Nousu päättyi lopulta ikävään aivotärähdykseen, mutta Columbuksen peli oli toisaalta romahtanut uudestaan tuossa vaiheessa loukkaantumissuman alla, joten suuria urotekoja ei olisi enää nähty vaikka Elviksen päälle ei olisikaan ajeltu.

Merzlikinsin kausi oli siis vaihteleva, mutta lopputulos oli kuitenkin aika odotettu ja hyvähkö. Hän osoitti kuuluvansa NHL-tasolle ja vuoden sopimuksen tekeminen minipalkalla osoittautui järkeväksi vedoksi, koska Elvis moninkertaisti palkkansa heti toiseen soppariinsa. 8 miljoonaa kahdessa vuodessa lienee enemmän kuin muiden Latvian NHL-pelaajien palkat yhteensä tuolla samalla ajanjaksolla. Elviksen on hyvä lähteä rakentamaan NHL-uraansa tästä eteenpäin ja hän tuleekin nousemaan hyvin nopeasti kaikilla mittareilla Latvian toiseksi parhaaksi veskariksi ohi nykyään KHL-valmentajana tunnetun Peteris Skudran.

Latvialaisten nollapelit NHLssä:
Arturs Irbe 33
Peteris Skudra 6
Elvis Merzlikins 5

----------------------------------------------------------------------

Kauden toiseksi paras NHL-latvialainen oli Penguinsin Theodors Bluegers. Näin jonkin verran heidän pelejään ja Bluegers teki paljon juttuja joista valmentajat tykkäävät. Oikeita valintoja kiekottomana ja pystyivät luomaan myös ok määrän tilanteita. Hitain mutta tasaisin askelein uraansa rakentaneen Bluegersin on hyvä jatkaa tästä ja onkin jännä nähdä ottaako hän askelia kohti kolmossentteriä vai jääkö ikuisesti pieneen rooliin.

Kolmas positiviinen pelaaja oli Columbuksen toinen veskari Matiss Kivlenieks. Hän pelasi uransa parhaan kauden tulokassopimuksen päätteksi, mikä avaa ok mahdollisuudet jatkoneuvotteluihin Kekäläisen kanssa tai muiden seurojen jos Jarmo haluaa tuoda Tarasovin farmiin jo nyt. Kivlenieks tienasi reilut 100.000 dollaria Korpisalon loukkaantumisen aikana, kun hän pääsi olemaan osa NHL-joukkuetta suurella päivärahalla. Nuorukainen näytti myös yllättävän hyvältä parissa pelissään jotka pääsi torjumaan ylhäällä. Tuohon peilaten ei ollutkaan ihme että Kivlenieks pelasi AHLssä hyvän määrän matseja, eikä jäänyt mitenkään Veini Vehviläisen jalkoihin. Hyvää kehitystä siihen nähden ettei Matiss ollut junnumajuissa läheskään niin vakuuttava kuin Latvian muutamat ”tähtiveskat” jotka ovat sittemmin tehneet odotetun hyvää ammattiuraa.

Buffalon Zemgus Girgensons pelasi ymmärtääkseni taas peruskauden. Sabres ei ole sytyttänyt minua aikoihin, joten en katsellut taaskaan liian montaa heidän peleistään. Girgensons on ensimmäistä kertaa urallaan UFA, joten jännä nähdä haluaako hän jatkaa joukkueessaan vai lähteä hakemaan uusia haasteita muualta.

Ottawan Rudolfs Balcersin kausi meni piloille jo harjoitusleirillä sattuneen loukkaantumisen myötä. Kun Balcers oli saanut kuntoutettua itsensä, Senators oli jo menettänyt playoffhaaveensa, joten laatunuoret pidettiin alhaalla playofftaistossa. Tehoja syntyi AHLssä mukavasti, mutta se ei ole enää oikea paikka vähintään KHL-tasoiselle Balcersille. Seuraava kausi on tärkeä nuorelle laiturille, jonkinlaista jalansijaa pitäisi saavuttaa ennen kuin Ottawan laadukkaat junnut alkavat tulemaan ohi vasemmalta ja oikealta. Vielä nyt he ovat aika nuoria joten roolia pitäisi olla tarjolla..

----------------------------------------------------------------------

Farmin puolella positiivinen ilmestys oli isokokoinen puolustaja Kristians Rubins. Jos Merzlikinsin suunnitelma lyhyen sopimuksen hyödyntämisestä meni nappiin, niin Rubins teki saman alemmalla tasolla. Hänellä ei ollut NHL-varausta, joten AHL-sopimus oli hyvä alku ammattilaisuralle. Ensimmäisellä kaudella napsahti mestaruus ECHLssä, kun paikkaa ei auennut todella kovassa Toronton farmijengissä. Viime kaudella Rubins ottikin jo paikan Marliesista ja pelasi täyden kauden. Tätä helpotti emä-Toronton loukkaantumiset, mikä pakotti nostamaan parhaita junnuja ylös. Rubins vakuutti joukkueen kuitenkin siinä määrin, että hän sai NHL-sopimuksen legendaarisen joukkueen kanssa. Palkka nousee samalla sen verran, ettei KHL-peikko vienyt miestä ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Tulokaskautensa Floridan organisaatiossa viettänyt Rodrigo Abols paransi otteitaan kauden edetessä. Syksyllä hän ei mahtunut ylivoimiin, mutta keväämmällä alkoi tapahtumaan mikä toi vastuuta ja hän pelasi myös otteluiden ratkaisuhetkillä jne. Härkämäinen sentteri soveltuu profiililtaan Amerikkaan paremmin kuin moni muu latvialainen, joten hyvä homma että matka ei vie heti takaisin Eurooppaan. Lukko hankki Floridan farmista Daniel Audetten ja Aleksi Heponiemi jäi Abolsin jalkoihin jo kauden aikana. Voisi olettaa että rooli pysyy suurehkona myös toisella kaudella. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu sekavassa tilassa olevan Floridan emojoukkueen suhteen. Vanha viiksivallu Quenneville ei tunnetusti perusta nuorista pelaajista, mutta ylhäältäkin luulisi löytyvän paikkaa yksittäiselle monipuoliselle pelaajalle kuten Abols tai Borgström, kuka nuorista ikinä esiintyykään parhaiten syksyllä.


Rubinsin jalanjäljillä on muitakin Latvian parhaita junnupelaajia. Yliopiston kovimmat yli-ikäiset kaverit puolustaja Janis Jaks ja hyökkääjä Haralds Egle tekivät hiljattain AHL-sopimukset (Edmonton & Vancouver). Paikka laadukkaassa sarjassa on toki taistelun takana, mutta tuosta on hyvä aloittaa ammattiura löytyy paikka alkuun sitten ylempää tai ECHLstä. Seuraavana yliopistolaisina jonossa lienevät Sharksin varaama suuri puolustaja Karlis Cukste sekä viime kevään MM-leirillä positiivisia otteita esittänyt maalivahti Gustavs Grigals. Pakki Kristofers Bindulisin tulokassopimus Capitalsin tuli päätökseensä, eikä jatkoa liene luvassa. Hän on selättänyt kokonaisen vuoden vieneen vakavan loukkaantumisensa, joten ammattin harjoittaminen on ylipäätään mahdollista. Bindulisin vaihtoehdot lienevät P-Amerikan taistelun jatkaminen AHL-sopimuksella,Suomi,Tshekki tai jämärooliin Dinamo Rigassa.

Eräänlaisista menetetyistä lupauksista voisi mainita Nikita Jevpalovsin joka piti paikkansa Montrealin farmissa toisen kauden putkeen. Vaikea kuitenkaan nähdä että hän kehittyisi enää hirveästi. Paikka Suomen/Tshekin/Saksan liigassa olisi varmaan paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä. Jukureissa viime kauden vedelleen Martins Dzierkalsin pelaajaoikeudet siirtyivät Las Vegasille juuri ennen Koronan iskua. En kuitenkaan näkisi Dzierkalsille hirveästi järkeä lähteä jenkkeihin, ellei halua kerätä itseluottamusta ECHLssä. Jos Jevpalovsin tilanne on avoin, niin Dzierkalsin vastaava on avoimen ohella jopa hiljalleen huolestuttava. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin vuosi Mikkelissä ei tuonut toivottua kehitystä ammattimaisuuteen/akuistumiseen. Heräämisen on tapahtuva NYT tai muuten Dzierkals löytää itsensä nopeasti Venäjän divarista tai Ranskan liigasta, joihin on mukava jäädä naputtelemaan pisteitä jonkinlaisella "ammattipalkalla" ja juoda samalla vodkaa + tanssahdella nättien tytöttöjen kanssa discon lattioilla..

---------------------------------------------------------------------------------

2000-luvulla syntyneet latvialaiset jatkavat vielä junnuissa. Kukaan ei pelannut niin maagista kautta että ammattilaisiin kannattaisi siirtyä suinpäin. Lähimpänä kunnon liksoja lienevät loistavan kauden pelannut veskari Janis Voris sekä yllättävästi Venäjän junnusarjassa loistanut hyökkääjä Deniss Fedorovs ja miksei myös Sveitsissä kovia tehoja syksyllä takonut sentteri Deniss Smirnovs. KHL on liian kova sarja nuorille latvialaisille ja MHL toisaalta vähän kevyt, joten jännä nähdä varsinkin Vorisin liikeet. Tarpeeksi hyvät eurosarjat eivät helposti palkkaa nuorta ulkomaalaista, joten vaihtoehdot voivat hyvinkin olla KHLn 3veskarin rooli sekavalla peluutuksella tai ECHL. On kuitenkin huomioitavaa että Latvialle on kasvamassa hyvä määrä ammatimaalivahteja, varsinkin jos mietitään Irben jälkeistä aikaa jolloin oli pitkät pätkät vain 1 kunnollinen veskari. Ei ole kaukaa haettua että mitat täyttäviä vahteja on kohta 4kpl rapakon molemmilla puolilla mikä on todella kova luku pikkumaalle!


Varaustilaisuus lähestyy pian, mutta siitä ei ole tulossa suurta tykitystä latvialaisittain. 2001 ikäluokka on pikkumaaksi laadukas, mutta he eivät pelanneet niin maagista kautta että varauksia voisi odottaa yli-ikäisinä. Parhaat pelaajat olivat jo 2 vuotta yli, joten he tekevät sitten joskus suoran sopparin jos kehittyvät tarpeeksi. 2002 ikäluokan QMJHL:ään siirtyneistä pelaajista vakuuttavin oli suuri laituri Raivis Ansons. Hänellä on mahdollisuudet varaukseen vaikka U18-kisat peruuntuivat ikävästi. Puolustaja Haris Brantsilla oli sopeutumisvaikeuksia jenkkeihin tulokaskaudellaan, joten hän olisi tarvinnut näyttöjä noista kisoista kun olisi päässyt pelaamaan parhaita vastaan isossa roolissa Latvian takalinjoilla. Hyvät otteet U18-kisoissa tuovat aina välillä varauksia pikkumaiden pelaajille, vaikka hype heidän ympärillään ei yleensä ole esim Brantsin veroista ennen turnausta..

Viime yönä tapahtui harvinainen temppu, kun Theodors Bluegers iski maalin Pricen seläntaakse. Latvialaiset eivät ole juhlineet liikaa playoffien maalitilastoissa sen jälkeen kun Sandis Ozolins johdatti Anaheimin ykköspakkina yllättävästi mestaruuden partaalle 2000-luvun alkupuolella ja Sergejs Zoltoks oli myös kohtuullinen kolmossentteri alemman keskikastin joukkueille samoina vuosina ennen sydämen yllättävää pettämistä työsulkukaudella.

Edellinen maalintekijä kevään peleissä oli Vancouverin Ronalds Kenins vuonna 2015 ja sitä edellinen taisikin olla juuri Zoltoks Minnesotassa 2004. Toivottavasti seuraavaan uuteen maalintekijään ei mene noin pitkään. Jos vaikka Girgensons pääsisi nyt UFAna johonkin joukkueeseen joka pääsee edes joskus jatkoon..