Eri ilmaisuiden käyttö on osaltaan perusteltua koska missä vaiheessa voidaan määritellä, että kyseessä on ihminen ja missä puhua vasta sikiöstä, jota ei mielletä ihmiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä. En pidä sitä tappamisena jos vaikkapa parikymmentäviikkoinen sikiö abortoidaan. En edes sitäkään tilannetta, jossa keskosena syntynyt sikiö pidetään hengissä ja vastaavasti saman ikäinen sikiö voidaan abortoida - teoriassa tämäkin taitaa olla mahdollista myös Suomessa, kiitos hyvän terveydenhoidon.
Minä puolestani en näe teknisesti hirveästi eroa siinä, jos mahdollisesti eloon (keskosena) jäävä sikiö tapetaan äidin sisäpuolella tai äidin ulkopuolella. Lakiteknisestihän ensinmainittu on myöhäinen abortti, jälkimmäinen taas murha tai tappo.
12. raskausviikon kohdalla voidaan vielä puhua "kasasta soluja", kuten ilmaisit, mutta 20. viikon ja sen jälkeen ei voida. Suurin piirtein 24-26 viikon kohdalla se "kasa soluja" kun saadaan keskosena pelastettua, ja se sama kasa soluja saa tässä vaiheessa jo nimen ja identiteetin, ja se on elävä ihminen. Sitä se on myös äitinsä sisällä, joten kehittyneempien sikiöiden kohdalla on viime kädessä itsepetosta sanoa, että kyseessä olisi vain kasa soluja, ja että tappoprosessi olisi jotenkin erilainen.
Toki sitä voi itselleen niin uskotella, ja tämä ajattelutapahan on pohjimmiltaan se ajattelutapa, joka mahdollistaa isommankin skaalan veriteot. Jos "sitä" ei pidä enää ihmisenä, "se" on on helpompi tappaa vaikka koko etnisen ryhmän mitalla, oltiin sitten Ruandassa tai aikoinaan Saksassa ja Japanissa.
Jos on kyse vaikkapa vain "syöpäläisistä", jotka pitää kaasuttaa niin onhan se helpompaa ajatella asiaa niin kuin pohtia, että hetkinen, jokainen tuolla kaasukammiossa on oma, ainutlaatuinen persoonansa jolla oli omat toiveensa, tulevaisuutensa, haaveensa ja ajatuksensa. Pahoittelen natsikortin vetämisestä jo tässä vaiheessa, mutta tappamiseen liittyy niin paljon kiertoilmaisuja, että se osoittaa sen olevan ihmisille hankalaa, jos asiaa ei saa omassa mielessään ilmaistua jotenkin toisin: likvidointi, eliminointi, poistaminen, lähdettäminen, abortointi, eutanasiaohjelma jne jne.
Kuten sanottua, en kaikissa olosuhteissa vastusta myöhäisemmässä kehitysvaiheessa olevan sikiönkään tappamista, kuten mainitsinkin esimerkiksi vaikeasti vammaisten sikiöiden kohdalla. Mutta haluan myöskin puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja todeta, että jos sikiö saattaisi selvitä se on jo ihminen, ja että kyllä, tietyissä olosuhteissa kannatan pienten ihmisten murhaamista. Sehän on hirvittävän kuuloinen lause, mutta niin sen kuuluukin olla hirvittävä lause, joka pysäyttää ja joka saa miettimään mistä on oikein kyse. Sen jälkeen voi miettiä, miksi ja millä ehdoin näin tehdään ja miksi se voi joissain olosuhteissa olla oikein, kohtuullista tai peräti armollista näin tehdä.
Tekoa voi kannattaa, sitä voi vastustaa tai sen voi tietyin ehdoin hyväksyä, mutta se kannattaa tehdä tietoisena siitä, mistä on kyse. Kiertoilmaukset tai omat mielikuvat "kasasta soluja" helpottavat toki omaa omaatuntoa, mutta ei se viime kädessä asiaa muuta.
Johtuen siitä, että hyväksyn vaikkapa vaikeavammaisten, mahdollisesti elinkelpoisten mutta taatusti viattomien sikiöiden tappamisen niin olen valmis johdonmukaisuuden nimissä hyväksymään myös kiistattomasti syyllisten pahimpien murhamiesten tappamisen (kuolemantuomio), teoriassa mahdollisesti viattomien mutta käytännössä uhkan muodostavien vieraan maan kansalaisten tappamisen (tappaminen sodassa) sekä vanhusten ja parantumattomasti sairaiden tappamisen tai siinä avustamisen (eutanasia).
Jos hyväksyy yhden, niin olisi epäloogista olla hyväksymättä muitakaan siitä huolimatta, että jokaisessa tapauksessa kyse olisi poikkeustapauksesta, johon ei voisi soveltaa mitään valmista sääntöä tai automaattista käytäntöä. En esimerkiksi joka puukko-Repaa lähtisi viemään piikille, mutta kiistattomasti syyllisten monimurhaajien, andersbreivikien yms. kohdalla en näe ns. ihmisarvon olevan mikään este.
Ihmisarvoa voi kunnioittaa hoitamalla teloituksen tuomittua kunnioittaen ja kivuttomasti, ei kostona vaan oikeuden toteutumisena. Samoin ihmisarvoa kunnioittavampaa on tarjota kivuton, tuskaton kuolema omilla ehdoilla parantumattomasti sairaille sen sijaan, että heidät pakotettaisiin kärsimään pitkiä aikoja vailla toivoa. Sodassa ihmisarvoa voi noudattaa mahdolliselle vangille, jota kohdellaan Geneven sopimuksen mukaisesti, mutta vastassa olevan taistelija on syytä pysäyttää kuolettavin keinoin.
