Phoenix Coyotes (3) - Los Angeles Kings (8), Lännen Finaali 2012

[Ferguson]

Läntinen konferenssi huipentuu Phoenixin ja Kingsin välienselvittelyyn. Molemmat joukkueet pyyhkivät välierissä Centralin joukkueilla lähinnä jäätä, ja osoittivat samalla mikä divisioona on lännen kovin. Kings voitti Bluesin 4-0 ja Coyotes Predatorsin 4-1 lukemin. Avauskierroksella Losi pudotti Vancouverin ja Phoenix Chicagon. Runkosarjassa voitot menivät joukkueiden kesken tasan 3-3. Varsinkin kaksi viimeisintä peliä olivat erittäin kuumia, ja tappeluita sekä torikokouksia oli jatkuvasti, joten odotettavissa on nytkin todella fyysinen sarja.

Molemmat joukkueet rakentavat pelinsä äärimmäisen tiiviin puolustuksen varaan, jonka viimeisinä lukkoina häärivät NHL:n tämän hetken kuumimmat maalivahdit. Maalipaikoilla ei kaiken järjen mukaan tulla juhlimaan. Yksi ratkaisukohta onkin se, että kumpi joukkue onnistuu paremmin hyödyntämään harvat ykkösluokan maalipaikkansa. ¨

Erikoistilanteiden en usko nousevan tässä sarjassa kovinkaan suureen rooliin. Kummankaan joukkueen ylivoimapeli ei hurraahuutoja ole aiheuttanut, mutta sen sijaan alivoima on toiminut molemmilla joukkueilla hyvin.

Ratkaisu parit

Mike Smith vs Jonathan Quick
Molemmat ovat pysäyttäneet kiekkoja näissä pudotuspeleissä lähes 95%, joten voi hyvin sanoa, että kyseessä on NHL:n kaksi parasta maalivahtia tällä hetkellä, joten nyt on aika ottaa selvää kumpi on se paras. Maalivahtien merkitys korostuu vielä entisestään, koska maalipaikkojen luonti tulee olemaan vaikeaa, joten yksikin lipsahdus saattaa kääntää koko ottelun suunnan.

Rostislav Klesla vs Willie Mitchell

Joukkueidensa tärkeimmät yleispuolustajat, jotka osaavat puolustaa äärimmäisen hyvin, mutta sen lisäksi kiekollinenkaan peli ei aiheuta ongelmia. Mielenkiintoista nähdä kumpi nousee tässä sarjassa suurempaan rooliin.

Boyd Gordon vs Anze Kopitar

Tippett tulee takuulla peluuttamaan Gordonin ketjua aina kuin mahdollista Kingsin ykköstä vastaan. Silloin isoksi kysymykseksi nousee onnistuuko Gordon samassa missä Toewsia vastaan, ja kestääkö Anzen pää sitä, että Gordon hiillostaa ja seuraa häntä aina kuin vain voi.

Shane Doan vs Dustin Brown

Joukkueiden kapteenit ja liiderit tulevat olemaan takuulla isossa osassa tämän sarjan ratkaisua. Brown on tähän mennessä ollut varmasti koko playoffien paras kenttäpelaaja, ja Doankin heräili mukavasti Preds-sarjassa, vetäen sen läpi ppg-tahdissa. Kaverukset eivät myöskään pida toisistaan ja onkin erittäin hienoa seurattavaa kun nämä kaksi hienoa kapteenia taklaavat aina toisiaan paikantullen.

Radim Vrbata vs Jeff Carter

Näillä pelaajilla on joukkueissaan suurin tasonnoston paikka. Carter on tehnyt vasta yhden maaliin näissä poffeissa, eikä Vrbatakaan kuin kaksi. Predators-sarjassa Radim jo väläytteli osaamistaan, mutta potentiaalia on vielä paljon parempaankin. Carterin tasoiselle pelaajalle yksi maali on aivan liian vähän, joten potentiaalia parempaan on hänelläkin.

Näiden sanojen jälkeen totean vain, että Phoenix etenee Stanley Cup-finaaleihin lukemin 4-3.

Otteluohjelmaa ei olla vielä Caps-Rangers sarjan takia julkistettu, mutta ilmeisesti sunnuntaina pitäisi pelien alkaa. Lisään ohjelman tähän avaukseen heti kun se julkaistaan.


Otteluohjelma

GAME 1: at PHX Sunday 13.5.2012, 8:00 PM (03:00)

GAME 2: at PHX Tuesday 15.5.2012, 9:00 PM (04:00)

GAME 3: at LA

GAME 4: at LA

GAME 5: at PHX

GAME 6: at LA

GAME 7: at PHX

[Doaner]

Timanttinen ketjunavaus Fergusonilta. Sarja starttaa tosiaan jo huomenna joten herätellään keskustelua henkiin.

Taisteluparit tuli jo nostettua esiin, joten tilatsofriikkinä otin oikeuden omiin käsiin ja postaan joukkueiden statsit kahdelta ensimmäiseltä playoff kierrokselta:

Tilasto			PHX	LA
Tehdyt/peli		2,64	3,00
Päästetyt/peli		1,91	1,56
Ylivoima%		16,1	8,50
Alivoima%		89,5	92,1
Laukaukset/peli		26,8	28,6
Torjunnat/peli		36,4	30,4
Aloitus%		51,3	48,0
2min jäähyt/peli	3,81	5,11
Taklaukset/peli		35,18	36,00
Blokkaukset/peli	17,45	14,88

Coyotesin puolelle kallistuvat tilastot värjätty erikseen viininpunaisella.

Runkosarjakohtaamisista, tilastoista ja pudotuspeliotteista päätellen sarja on äärimmäisen tiukka ja vähämaalinen. Kings hyötyy leveämmästä kärkiosaamisesta hyökkäyksessään. Jotenkin tuntuu että Coyotesin kärkiryhmä ei ole vielä esittänyt lähellekkään parasta peliään. Ihme ja kumma että Losin yv on noinkin heikkoa. Siinä on Kojooteille yksi iskun paikka. Kings joutuu rikkomaan enemmän kuin Yotes ja meidän yv:mme on ollut sentään kohtuu tehokasta.

Luvassa fyysinen sarja, joka ratkeaa pieniin asioihin. Kriittinen laukauksen blokkaus, aloitusvoitto, yv:n hyödyntäminen etc. Yotes in seven!

[heikkik]

Doaner kirjoitti:

Kings joutuu rikkomaan enemmän kuin Yotes ja meidän yv:mme on ollut sentään kohtuu tehokasta.

Tuota, Coyotes on aikaisemmissa sarjoissa hävinnyt laukaukset keskimäärin 26 <-> 36 ja ollut kenttäpelissä vastaanottavana puolena. Vaikka aikaisemmissa sarjoissaan Kings on ottanut kakkosia enemmän kuin Coyotes omissa sarjoissaan, niin en usko että tällä kertaa käy niin. Tuomarivalinnoilla on oma merkityksensä, mutta luulen, että puolustuskannalla oleva joukkue (= Phoenix) ottaa enemmän jäähyjä kuin kiekollisesti hallitseva joukkue (= Los Angeles). Varsinkin kun Losilla Dustin Brownin ja Brad Richardsonin kaltaisia, uskottavan näköisesti kaatuilevia kavereita.


Ja aikooko Tippett todellakin peluttaa Boyd Gordonia Kopitaria vastaan? Pierre LeBrun veikkaili, että Hanzalia peluutettaisiin Kopin kenttää vastaan?

Adrian Aucoin on ilmeisesti sivussa ensimmäisestä ottelusta?

[dangler]

Kojootithan ovat pitäneet vastustajan pelin hyvin pelinulkopuolella, jolloin laukauksista useat ovat tykitettyä likeltä laitoja, muuten kyllä aivan totta, suurimmassa osassa matseista Yotes on ollut puolustavampana joukkueena, noudattaen omaa pelityyliänsä pilkulleen. En pidä mahdottomuutena, että Kingsit joutuisivat rikkomaan enemmän, sillä Coyotes pelaa hyvin kurinalaisesti. Coyotes hakee paljon vastahyökkäysmahdollisuuksia, joista usein tuloksena on vaarallinen maalipaikka, tuolloin myös jäähyjen todennäköisyys on kovempi, siis ylivoimahyökkäyksissä.

[Doaner]

heikkik kirjoitti:

Tuota, Coyotes on aikaisemmissa sarjoissa hävinnyt laukaukset keskimäärin 26 <-> 36 ja ollut kenttäpelissä vastaanottavana puolena. Vaikka aikaisemmissa sarjoissaan Kings on ottanut kakkosia enemmän kuin Coyotes omissa sarjoissaan, niin en usko että tällä kertaa käy niin. Tuomarivalinnoilla on oma merkityksensä, mutta luulen, että puolustuskannalla oleva joukkue (= Phoenix) ottaa enemmän jäähyjä kuin kiekollisesti hallitseva joukkue (= Los Angeles). Varsinkin kun Losilla Dustin Brownin ja Brad Richardsonin kaltaisia, uskottavan näköisesti kaatuilevia kavereita.

Yotes on pelannut samaan tapaan jo 2 kierrosta voitollisesti. Näennäisesti purjeessa, paljon omassa päässä mutta älä nyt herranjestas tuijota sitä vetotilastoa. Vetoja tulee paljon laidoista ja kaukaa, joilla ei ole mitään mahdollisuutta mennä maaliin. Ja mitä jäähyihin tulee, niin Yotesilla ei ole tarvetta rikkoa niin kauan kun viisikko pelaa tiiviinä ja vastustaja pidetään pois parhailta sektoreilta. Tämä on se joukkueen ykkösase, jonka takia nyt ollaan missä ollaan. Bend but don´t break!

[Doaner]

Game 1 takana, Kings vei suvereenisti 4-2.

Parit viivat Coyotes lasien takaa katsottuna.

Laukaukset 48-27 Kingseille.
Aloitus% 57-43 Kingseille.
Doan, Boedker -2, OEL -3

-Kingseillä on hirveä karvaus jolla se sai luotua maalipaikkoja aina tuhlattavaksi saakka. Coyotes ei puolestaan saanut omaa karvaustaan kunnolla uomiin. Silloin kun se pelaa niin maaleja syntyy (Vermetten rohkea pelinluku ja karvaus, kiekonriisto Doanille --> Doan Boedkerille ja peli oli 2-2).
-Kingsin prässin alla Coyotesin pelirohkeus ja nopeus ei tänään riittänyt. Ahdingossa ollaan totuttu pelaamaan, mutta nyt järkevät ja nopeat hyökkäykset loistivat poissaolollaan. Yandle varsinkin hautoi liikaa.
-Prime-line eli Vrbata-Hanzal-Whitney ei saanut juuri mitään aikaiseksi...ede yv:llä. Tippet laittoikin lopussa Pyatt-Vermette-Doan akselia ensimmäisenä jäälle.
+Maalinteko suhteutettuna vaarallisiin paikkoihin oli ihan ok. Ensi pelissä vaan lisää ruuhkaa ja kiekkoa maalille. Kingsin väkevä karvaus on ohitettava jollain keinolla...annetaan Tippetin keksiä tähän lääkettä jos sellaista on olemassa. Harvassa oli tilanteet, jossa kiekko saatii oikeasti kontrolloidusti punaisen yli ja siitä hyökkäysalueelle. Pitkä päätyyn ja perään ei toiminut, sillä Kings oli selkeästi paremmalla jalalla liikenteessä.
+Smith vs Quick. Quick otti yhden täpän lisää voittosarakkeeseen, mutta kumpikin maali oli huolimatonta pelaamista häneltä. Puolesta kentästä imurointi oli osoitus, että Quickille pitää antaa vaan painetta ja testata aina kun mahdollista. Kun kiekko pyörii pääasiassa Yotes päädyssä pitkiä aikoja, niin kaveri saattaa torkahdella toisessa päässä. Smithilta ilmiömäinen peli, Kings loi tuhottomasti maalipaikkoja, mutta Smith torjui 44/47 yritystä.
+ Korpikoski pelasi pirun hyvin ja sai lopussa koutsilta luottoa tasoitusta haettaessa. Pari loistavaa blokkia av:lla.
- Klesla sai kiekon naamaansa....taas
+ Doan-Vermette-Boedker oli selkeästi Coyotesin vaarallisin ja tasaisin ketju, mutta omissa soi 2 kertaa. HYI HYI. Doanilla 7 taklausta (eniten kaikista) ja loistavaa maalinedusrouhimista.
- Pakkien höntyily ja epävarmuus viivassa. Schlemko ja Klesla lukivat pari tilannetta karusti väärin ja pelasivat itsenä ulos tilanteista. Kingin eka maali Schlemkon kiekonmenetyksen jälkeen hyökkäyssinisellä. Kleslan ansioksi mm. yksi Kopitarin puolittainen läpiajo. Ei siinä mitään, viivassa tarvitaan tukea, aggressiivisuutta ja rohkeutta mutta ajoitukset kuntoon.

==> YV kondikseen ensi pelissä. Doanin viisikko selkeästi parempi yv:llä, enemmän vastuuta tulevissa koitoksissa vaan rohkeasti.
==> Miten kiekko saadaan nopeasti pakeilta ylös Kingsin prässin alla?
==> Jalkoja, jalkoja, jalkoja karvaukseen. Vähät maalipaikat ei riitä, pakko juottaa Losille omaa myrkkyä ja pakottaa virheisiin omalla alueella.

Näillä mennään.

[Kipi]

Vaikka voitto tuli, niin Quick näytti hermostuneelta. Ajoittain todella epävarmoja koppeja ja ylipelaamista. Valittiin kuitenkin ottelun ykköstähdeksi, joten ei se kauhean huonosti voinut mennä. Itse olisin tuon kunnian suonut suvereenisti Capitano Brownille. Mutta väliäkö tuolla, pääasia että joukkue voittaa.

Losin hyökkäys- ja karvauspeli oli kyllä todella vahvan näköistä. Mika Saukkosta lainaten, paikkoja oli enemmän kuin hammaslääkärissä. Vain Smith piti lukemat siedettävinä. Julistaisinkin tämän sarjan jo "läpytellyksi" ellei Yotesilla olisi miestä nimeltä Mike Smith.

Pelissä oli vauhtia ja fyysisyyttä. Oli erittäin viihdyttävää katseltavaa.
Game 2:sta vesikielellä odottaessa...

[Bigmouth]

Doaner kirjoitti:

+Smith vs Quick. Quick otti yhden täpän lisää voittosarakkeeseen, mutta kumpikin maali oli huolimatonta pelaamista häneltä.

Muuten samoilla linjoilla, mutta sitä Yotesin toista maalia en Quickin piikkiin laittaisi. Se oli lähinnä Vermetten täydellinen pelaaminen tilanteessa, joka maalin sai aikaan.

Quick imuroi Yotesin ekan ja vastapainoksi Brownin maali oli niitä joita maalivahti ei saisi päästää jos joukkue aikoo voittaa.

Kaiken kaikkiaan Kings oli käytännössä kaikessa pykälän verran edellä lukuunottamatta maalipaikkojen hyödyntämistä. Erityisen hyvältä omaan silmään näytti Losin pakkien viivapelaaminen.

[Kinke-13]

Ekan erän alkupuolikas jäi väliin, sen jälkeisiä huomioita viivoilla:
-Carter-Richards-Penner oli jatkuvasti vaikeuksissa omassa päässä ja harvemmin edes pelasivat vastustajan päädyssä. Miksi Karvanaama-Penner ei voinut pelata tuolla intensiteetillä nanosekuntiakaan runkosarjassa millä nyt playoffeissa on pelannut?
-Stoll&Lewis-kaksikolta huikea ottelu. Mahtavan energistä alivoimaa ja pari hankittua jäähyä vastustajalle. Taisivat pisteillekin molemmat päästä. Eikä vähän alakanttiin poffeissa pelannut Kingiä voi jättää mainitsematta, 2 osumaa.
-4.ketjulta en ole miesmuistiin nähnyt heikkoa esitystä, ainoa mikä häiritsee on Fraserin suuret vaikeudet aloitusympyrässä.
-Kopitar ja Captain Brown vaikuttavat siltä, että vievät joukkueen vaikka väkisin päätyyn asti, loistavaa tekemistä molempiin suuntiin. Jonkun aikaa seurasin ja Gordon ja Hanzal taisivat molemmat pelata Kingsien ykköstä vastaan.
-Puolustukselle puhtaat paperit kokonaisuudessaan.
-Quickilta aavistuksen haparoivampi ottelu, hänestä en kuitenkaan ole piirun vertaa huolissaan.
-Phoenixilla on kyllä useampi vittumainen vastustaja hyökkäyksessä. Doan, Pyatt, Hanzal ja Korpikoski ym. ovat inhottavia vastustajia. Ja vaikka laukaukset menivät selvästi meille, olisi peli toisen erän lopulla hyvinkin voinut kääntyä toisinpäin Kingsin hukattua muutaman ylivoimahyökkäyksen.

Tästä on hyvä jatkaa, vierassaldo pysyi virheettömänä ja peli näytti kokonaisuutena Kings-merkkiseltä. Sutterista sen verran, että oli hieno seurata häntä molempien Coyotes-tasoitusten jälkeen. Jakoi aktiivisesti yksittäisille pelaajille ohjeita ja tsemppiä. Mieleen tuli väkisinkin Murrayn patsastelu ja ilmeettömyys näissä tilanteissa. Eikai Sutter mikään sateentekijä ole, mutta nuo varmasti ovat isoja asioita nuorelle joukkueelle, josta suuri osa on uudessa tilanteessa.

[Henkka]

Hienosti vetää Quick. Tuo on henkisesti vahvan maalivahdin merkki, että imaisee punaviivavedon ja silti joukkue voittaa tms. pitää seuraavassa pelissä nollat.

Chris Osgood päästi tuollaisia kaksi 1998 keväänä, toisessa pelissä maali oli 2-2 -tasoitus minuutti ennen vasinaisen peliajan loppua. Täydellinen momentum changer vielä vieraskentällä kotijoukkueen (St. Louis) eduksi, joka räväytti kotikatsomon huutamaan pilkkahuutoa ja ties mitä. Mies oli silti saman matsin jatkoajalla ohittamaton ja Red Wings voitti pelin.

Toinen imaisu tuli Dallasia vastaan konferenssifinaalissa, jossa Jamie Langenbrunnerin legendaarinen lämäri kolisi sisään jatkoajalla. Sen olisi pitänyt murtaa Ozzieltä vähintäänkin selkäranka poikki, mutta seuraavassa matsissa mies piti nollat ja se ratkaisi koko ottelusarjan.

Näistä maaleista Osgood sai "paskan" maalivahdin maineen, mutta oikeasti se teki miehestä henkisesti äärimmäisen vahvan, kun mies kasvoi noiden tilanteiden yli.

Quick osoittaa samanlaista loistavaa tilanteen nollaamiskykyä, on vielä lisäksi taidoiltaan Osgoodia parempi maalivahti ja Kings on sen turvin mielestäni vahvin ehdokas Stanley Cupin voittajaksi.

[Ferguson]

Kyllähän Phoenix jäi aivan telineisiin avauserässä, mutta jälleen kerran joukkue taisteli erätauolle kuitenkin tasatilanteessa. Harmi, että Kings pystyi kuitenkin voiton raapimaan. Kaksi jälkimmäistä erää olivatkin ihan tasaisia, mutta Dustin Brownin käsittämätön vire ratkaisi pelin Kingsille. Koko ketju, Williams-Kopitar-Brown pelasi aivan huikealla tasolla, eikä sitä saatu oikeastaan millään kuriin. Erittäin yllättynyt olin kun Tippett ei edes yrittänyt peluuttaa Gordonia, taikka Hanzalia Anzen ketjua vastaan. Kakkospelissä pitää tilanteen muuttua, sillä jos tuota ketjua ei saada kuriin rynnii Kings jatkoon. Muut Losin ketjut ei sitten mitenkään erityisemmin häikäisseet, vaikkakin hyvin omat roolinsa täyttivät.

Phoenixin tähdet:

*** Morris-Yandle. Oli vähiten vaikeuksissa Kingsin kovan karvauksen alla. Sen lisäksi kaksikko oli jäällä molempien Yotes-maalien aikana.

** Smith. Hyvää peliä ja muutama gamesaver. Brownin maali oli toki otettavissa, mutta kaveri on tällä hetkellä sellaisessa lennossa, että kaikki tuntuu onnistuvan.

* Korpikoski. Hyvää alivoimapelaamista, jonka lisäksi väläytteli pari kertaa hyökkäyspäässä.

Huomenna olisi toivottavaa, että heti pelin alusta asti pystyttäisiin vastaamaan Losin kovaan liikkeeseen. Kaksi viimeistä erää kuitenkin osoittivat, että Kings ei ole mitenkään mahdoton voitettava.

Pistikö muuten joku muu merkille linjatuomarien käsittämättömän pilkkimisen ja odottelun aloituksissa? Tuntui, että joka toisesta aloituksesta jomman kumman sentteri vaihdettiin.

[Bigmouth]

Ferguson kirjoitti:

Pistikö muuten joku muu merkille linjatuomarien käsittämättömän pilkkimisen ja odottelun aloituksissa? Tuntui, että joka toisesta aloituksesta jomman kumman sentteri vaihdettiin.

Olihan noita vaihtoja paljon, mutta ennemmin pistäisin alottajien kärkkymisen kuin linjureiden piikkiin. Moneen kertaa alkoivat mailat heilua ja kaverit nojailla toisiinsa jo ennen kuin linjuri oli edes valmiina kiekkoa pudottamaan.

[heikkik]

Kinke-13 kirjoitti:

-Puolustukselle puhtaat paperit kokonaisuudessaan.
-Quickilta aavistuksen haparoivampi ottelu, hänestä en kuitenkaan ole piirun vertaa huolissaan.
-Phoenixilla on kyllä useampi vittumainen vastustaja hyökkäyksessä. Doan, Pyatt, Hanzal ja Korpikoski ym. ovat inhottavia vastustajia.

Minusta Drew Doughty pelasi huonoimman ottelunsa tämän vuoden pudotuspeleissä. Ehkä viikon tauko oli hänelle liikaa, sillä ajoitus tuntui olevan hiukan pielessä muissakin tilanteissa kuin 2-2 tasoitusmaalissa. Ensi yönä odotan häneltä selvää tasonnostoa.

Quick oli poikkeuksellisen hermostuneen oloinen, vasta lopun Phoenixin loppurynnistyksessä hän tuntui saavan torjuntavireen päälle. Ensimmäinen maalihan oli selvästi Quickin virhe ja toisessakin maalissa hänelle ja Doughtylle tuntui käyvän jonkinlainen kommunikaatiovirhe, koska molemmat lähtivät pelamaan kiekkoa maalin taakse. Jos Quick olisi pysynyt maalillaan, niin hän olisi ehkä pystynyt katkaisemaan Doanin syötön tai torjumaan Boedkerin vedon. Nythän Quick ei ehtinyt kunnolla torjuntaasentoon, kun Vermette tönäisi häntä mennessään taklaamaan Doughtyä.

Minusta Taylor Pyatt oli ensimmäisessä ottelussa joukkueensa paras pelaaja. Haastoi jatkuvasti Kings-pakkeja fyysisellä pelillä ja aina kun sai kiekon, niin eteni kohti maalia. Hanzalista olen eri mieltä, minusta hän pelasi varsin heikon pelin. Kaatuili ihan turhaan, kun sen sijaan olisi keskittynyt pelaamiseen.

Toiseen otteluun odotan Doughtyn lisäksi Mike Richardsin parantavan peliään. Ehkä Richards on liian hidas pitämään Vermetteä, sillä hän ei tuntunut pääsevän sillä tavalla Vermetteen kiinni (fyysisesti ja henkisesti) kuin olisi toivottavaa. Nelosketjussa Brad Richardsonilta oli veto poissa. Jos hän pelaa toisen samanlaisen ottelun perään, niin Sutter voisi harkita Cliffordin kokeilemista hänen tilallaan ensimmäisessä kotiottelussa.

Ja sitkeästi odotan Jeff Carterin maalihanojen aukeavan. Ekassa erässä hänellä oli erinomainen paikka, mutta ajautui tilanteessa liian pieneen kulmaan.

[Kinke-13]

heikkik kirjoitti:

Nelosketjussa Brad Richardsonilta oli veto poissa. Jos hän pelaa toisen samanlaisen ottelun perään, niin Sutter voisi harkita Cliffordin kokeilemista hänen tilallaan ensimmäisessä kotiottelussa.

Ja sitkeästi odotan Jeff Carterin maalihanojen aukeavan. Ekassa erässä hänellä oli erinomainen paikka, mutta ajautui tilanteessa liian pieneen kulmaan.

Richardsonista samaa mieltä, miehen ainoa avu joukkueelle on armoton luistelu ja taistelu. Jos se puuttuu tai on puolinaista on hyöty miehestä lähellä nollaa. Nyt on myös Simon Gagne saanut lääkäreiltä alkaa harjoitella täydellä teholla ja ottaa kontaktia. Vaikkei pelaisikaan, on aika hieno tilanne, että ylimääräisinä hyökkääjinä ovat Clifford ja Gagne.

Vaikka Carter ei meinaa maaliin osuakaan, on mies yllättänyt minut puolustuspäässä. On ulottuvana pelaajana hyvä kiekonriistäjä. Ja selvähän se on tässä vaiheessa, että kenellekään ei anneta vapauksia puolustuspelin suhteen, joten ei se ole syy maalittomuudelle.

Erikoistilanteet ovat sujuneet tutulla muotilla, alivoima toimii hienosti ja ylivoima on tehotonta. Täytynee olla tyytyväinen tähän tilanteeseen, varsinkin kun Sutter ei taida noihin YV-kokoonpanoihin enää kajota.

[Uuhis #97]

Kinke-13 kirjoitti:

Richardsonista samaa mieltä, miehen ainoa avu joukkueelle on armoton luistelu ja taistelu. Jos se puuttuu tai on puolinaista on hyöty miehestä lähellä nollaa. Nyt on myös Simon Gagne saanut lääkäreiltä alkaa harjoitella täydellä teholla ja ottaa kontaktia. Vaikkei pelaisikaan, on aika hieno tilanne, että ylimääräisinä hyökkääjinä ovat Clifford ja Gagne.

Vaikka Gagne olisikin nyt pelikuntoinen(mitä tuskin ihan vielä on) voi olla että pelituntuma pitkän poissaolon jälkeen on niin hakusessa että hänet voi unohtaa täysin tämän kevään kokoonpanoista, ellei sitten jotain massiivista loukkaantumissumaa satu.

[arska07]

Kings on enää kahden voiton päässä finaaleista! Käsittämättömintä tässä on se, että joukkueella ei tässä vaiheessa ole kuin YKSI! häviö.

[Kiekkomies_]

Olen nyt katsonut kaikki muut Kingsin pleijaripelit, paitsi molemmista edellä olevista sarjoista jäi yksi väliin.

Kyllä tämä Phoenix-sarja vaikuttaa aikaisempiin verrattuna paljon helpommalta sarjalta. Eihän Kingsillä ollut eilen edes mitään hätää. Joka pelin jälkeen yllättyy positiivisesti, kuinka hyvin joukkue pelaa ja kuinka hyvin jotkut pelaajat pelaa. Game 3:ssa lämmitti erityisesti Carterin ensimmäinen maali.

Tuo Phoenixin sikailu on aika törkeetä. Doanin selkäänajo vielä jotenkin ymmärsi, Lewis kääntää juuri selän. Mutta Hanzalille pakko tulla pannaa, muistaakseni Brownilla ei ollut edes kiekoa ja oli kaukana laidasta. Lisäksi Morrisin polvitaklaus oli vaarallisen näköinen.

Sarja siirtyy nyt Staplesiin. Saa nähdä, löytääkö Phoenix jostain vielä energiaa, joukkue vaikuttaa melko väsyneeltä. Joku Phoenix-fani voisi hieman avata, pelaako joukkue vieraissa vielä enemmän puolustuksen kautta kuin normaalisti.

[Turder]

Henkalta aika hyvää scouttaamista Quickin suhteen.

Kings on kyllä väkevä... Millähän tuollaisen joukkueen horjuttaa, saatika pysäyttää?

[Siim72]

Turder kirjoitti:

Henkalta aika hyvää scouttaamista Quickin suhteen.

Kings on kyllä väkevä... Millähän tuollaisen joukkueen horjuttaa, saatika pysäyttää?

jäljellä olevista joukkueista tuskin kukaan. Ehkä Lundqvistin johtama Rangers. Kings on ollut jäätävä keväällä recordilla kymmenen voittoa - yksi tappio. Kyllähän tämä haiskahtaa Kingsin keväältä!

[Golden AWe]

Henkka kirjoitti:

Näistä maaleista Osgood sai "paskan" maalivahdin maineen, mutta oikeasti se teki miehestä henkisesti äärimmäisen vahvan, kun mies kasvoi noiden tilanteiden yli.

Tässä täytyy olla semisti eri mieltä. Arvostan Osgoodia asiallisena veskana, mutta kyllähän kokonaisuus oli se, ettei Osgoodin voittoprosentti jne. ollut mikään mairitteleva kun laskee kaikkien vuosien selkä seinää vastaan -tilanteet, pleijarien torjuntaprosentit ja vastaavat, vaan hän oli pleijariveskana korkeintaan keskiverto. Siis ei paska, muttei mikään erityinenkään, eikä ainakaan HoF.

Mitä tulee tähän sarjaan, niin ennen ottelusarjaa tuntui että Phoenix pistää fyysisyydellään ja puolustuksellaan Vancouverin ja St. Louisin kevyempiä joukkueita paremmin Kingsille kampoihin, ja tulee tiukka sarja. Nyt näyttääkin sitten siltä, että pikemminkin Kingsin fyysisyys yhdistettynä loputtomalla liikkeellä on täyttä myrkkyä Phoenixille, eli käykin tavallaan toisinpäin.

Ja ennen kaikkea, Premiere-taika näyttää pitävän tänäkin vuonna. Huh huh, mites ens kaudella mestaruus voitetaan kun Premiere-pelejä ei pelata?

[Henkka]

Ei kyllä tarvitse tuntea mitään sympatioita Kojootteja kohtaan edellisen ottelun jäljiltä. Mitään muuta eivät yrittäneet kuin vahingoittaa vastustajaa. Säälittävä porukka. En enää tiedä mitä tuosta Doanistakaan pitäisi olla mieltä, kun äijä joutuu suihkuun/pelikieltoon kasetin pettäessä suurinpiirtein joka kevät.

Niin ovat kapteeninsa näköisiä molemmat joukkueet. Toinen hienolla ja toinen huonolla tavalla.

[Ferguson]

Henkka kirjoitti:

En enää tiedä mitä tuosta Doanistakaan pitäisi olla mieltä, kun äijä joutuu suihkuun/pelikieltoon kasetin pettäessä suurinpiirtein joka kevät.

En nyt sanoisi, että viime yönä ulosajon syynä olisi ollut Doanin kasetin pettäminen, vaan Lewisin todella typerä viime hetken selänkääntö. Toivottavasti Shanahankin ymmärtää sen, eikä anna mitään 15 pelin kieltoa.

Hanzalin taklaus oli kieltämättä typerä ja siitä Shanahan voi yhden pelin lätkäistä. Enempään en usko, koska Hanzalilla ei ole aiempaa rikoshistoriaa. Morrisin polvitaklaus meni itseltä täysin ohi, kun uusintaa ei tilanteesta näytetty. Smithin huitaisu nyt ei voi mihinkään jatkotoimenpiteisiin johtaa.

[Peetti]

Uskomatonta kyllä tämän Los Angelesin joukkueen meno. Ero runkosarjaan on järkyttävä. Oliko runkosarja alisuorittamista vai onko tämä kevät ylisuorittamista? Joukkueen todellinen taso on varmaan jotain siltä väliltä, mutta hienoa nähdä ylipäätään jonkun joukkueen jossain lajissa pelaavan melkein juuri niin hyvin kuin mahdollista, lähes täydellistä kiekkoa. Ja vielä tässä pelissä lähes ainoat kaksi tekijää joista joukkuetta voi kritisoida: Carterin tehottomuus ja ylivoimapeli, alkoivat myöskin toimia. Nyt huolestuttaa ainoastaan loukkaantumisten pelko. Esimerkiksi Brown sai iskun Smithiltä (aika turha temppu, tekikö Brown jotain erityistä kaverille kuin noin piti alkaa mailalla huitelemaan?) ja töötin Hanzalilta, ja kapteenin loukkaantuminen olisi kova isku, kun sattuu olemaan joukkueen paras kenttäpelaaja tällä hetkellä.

Hyvä huomio muuten Quickin kyvystä pelata huippumatseja huonommin menneiden pelien jälkeen. Muistan kahden viime vuoden aikan pari tapausta, jossa rökäletappion jälkeen Quick on heti seuraavassa pelissä pitänyt nollat tai ollut muuten loistava. Miehelle harvoin tulee kahta huonoa ottelua peräkkäin (Paitsi viime keväiden pleijareissa).

En tiedä mitä Lewis yritti kääntäessään Doanille selän. Sinänsä tyhmä temppu että vahinko olisi voinut olla estettävissä jos olisi tarjonnut kanukille olkapäätään selän numeroiden sijaan. Mahtoiko yrittää jollain spin-o-ramalla (sp?) pyörähtää pois taklauksen alta ja arvioi Doanin vauhdin sellaiseksi että olisikin kerennyt alta pois? Vaikea uskoa että olisi tahallaan yrittänyt loukkaantua ja kalastaa ulosajon ja 5 minuutin ylivoiman joukkueelleen. Jos asia oli näin, niin täytää ihailla miehen uhrautuvuutta. Tai tyhmyyttä.

Oliko se toisen erän lopussa kun tuli se jäähysuma, jossa lähinnä kojootteja lähetettiin boksiin tai suihkuun oikein urakalla. En oikein pitänyt tuomareiden toiminnasta siinä, ekana kojootit saivat aika helpolla tuomioita, ja sitten Brown lähetetään melkeen kuin SM-liigasta tuttuna hyvitysjäähynä boksiin sukeltamisesta, vaikka kaatui melko aiheesta Smithin lyödessä häntä polvitapieen tienoille. Jotenkin noin asiat taisi mennä, en ole ihan satavarma enää kun pelistä on jo kulunut se 12h.

[Kyle]

Unen pöpperössä katselin peliä ja päällimmäiset ajatukseni onkin tullut jo esiin, Doanin tilanteesta pitää sanoa että katsoin heti että kääntyipä Lewis tyhmästi ennen taklausta. Doanin piikkiin pistäisin ylipelaamisen tilanteessa jossa oli jo tulossa jäähy, loppujenlopuksi 50-50 tilanne jossa molemmilla pelaajilla on vastuu seurauksista.

Brownin "filmaamisesta" tuli mieleen, Lewisin koukkaamis jäähy. Uusinnasta kun tilannetta katsoin niin mielestäni maila ei edes osunut Phoenixin pelaajaan kun heitäytyi tilanteessa polvilleen. Arizonalainen(?) ohjaaja äkkiä katkaisi uusinnan, eikä sitä sen enempää kelailtu. En allekirjoita kuitenkaan täysin omaa havaintoani, sen verran meni äkkiä se tilanne.

Jeff Carter ei missään nimessä pelannut niin vahvati kuin 3 maalia antaa ymmärtää, ensimmäinen oli epäonnistunut veto, toinen kimposi perseen kautta ja hattutemppu irtosi kun pisti riparit sisään. Lämmittää kuitenkin sillä maalintekijän tunnistaa siitä ettei välttämättä näy kentällä kunhan pistää paikan saatuaan kiekon reppuun. Toivottavasti tämä laukaisi henkisen kipsin mikä Carterilla oli.

Dustin Brownia on kyllä hieno seurata, ensiksi saa kyseenalaisen filmaamis jäähyn, sen jälkeen ajetaan pää-edellä laitaan, eikä vieläkään ilme naamalla värähdä. Hauskan näköinen kun kolmannen erän isomman nujakan jälkeen, pari minuuttia Handuzin taklauksen jälkeen, mistä Vermotte ja Penner arvottiin suihkuun oli kuuntelemassa tuomareitten tuomioita niin ei kertaakaan avannut suutaan tai ylipäätänsä purnannut mitään. Pystyn kuvitteleen kun erätauolla antaa ohjeet "olkaa hiljaa ja tehkää perässä".

Seuraava ottelu tulee olemaan sarjan kannalta äärettömän tärkeä, silloin joko katkeaa Phoenixin selkäranka tai päästetään vastustajat takaisin sarjaan. En usko että Phoenix neljää peräkkäistä voittoa ottaa, niin paljon pitää voimasuhteet muuttua jotta edes yksi voitto irtoaisi.

Mike Smithilla oli muutama kyseenalainen filmaus pelissä, Tässä Kingin jäähyssä "vähän" ylireakointia sekä Brownin huitaisua edeltäneessä tilanteessa, klipissä ajassa 0:45 missä Brownin huitoo kyllä mailalla muttei ota kontaktia. Toki kiekkokin tulee päähän mutta aika mielenkiintoinen tuo jälkirefleksi, jos mietitään että turhautumista oli ilmassa.

[apulais-GM]

On tosiaan ihmeellistä miten Kings on päässyt Cup-vireeseen. Runkosarjassa näytti että hyvä jos pääsevät mukaan pudotuspeleihin tänä vuonna, erityisesti maalinteko tuotti vaikeuksia. Runkosarjassa vain Minnesota teki vähemmän maaleja kuin Kings.

Voi olla, että LA jyrää Phoenixin jopa 4-0, jolloin playoff-saldo olisi 12 voittoa, 1 tappio. Onhan se huimaa, että Los Angelesissa luultavasti pelataan Stanley Cupin finaaleja tänä vuonna!
Ja muutenkin, hemmetin virkistävää nähdä nämä joukkueet lännen finaaleissa, tulee vaihtelua ja raikkautta silleen, kun ei olekaan tutut kestomenestyjät siellä kärjessä. Jo toinen kierros oli erittäin virkistävä.