Kauden 2010-2011 päättötodistukset

Kausi oli siis kaikin puolin menestys, mutta käydäänpä läpi pelaajisto ja miten kukin henkilökohtaisella tasolla onnistui. Joukkueessa nyt ei käytännössä ole juurikaan epäonnistujia, joten arvosanat ovat varsin korkeita. Olen suhteuttanut arvosanat odotuksiin nähden.


Maalivahdit

Jani Hurme: 5
Joukkueen ainoa selkeä epäonnistuja. Hurme oli kysymysmerkki ennen kauden alkua, parhaimmillaan maalivahti johon joukkueen nuoret voi tukeutua, pahimmillaan jokainen veto voi mennä sisään. Valitettavasti jälkimmäinen osui lähemmäksi totuutta.

Ville Kolppanen:
Sai muutamat hassut minuutit, ei arvosanaa

Miika Wiikman: 8 ½
Hurmeen loukkaantuminen ja joukkueen johdon hieno reagointi siihen toivat Wiikmanin Tampereelle. Sanoisin, että Wiikman oli suurin yksittäinen syy siihen, että Ilves oli kevätkauden yksi kovimmista joukkueista. Rauhallista pelaamista Ilvekseen tullessaan, mutta valitettavasti se tärisevämpi puoli Wiikmanista tuli esiin loppukaudesta. Wiikmanin ylipelaaminen ja älyttömien riparien antaminen vaikeuttivat loppukaudesta kovasti puolustajien työsarkaa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin onnistunut kaappaus.

Sami Aittokallio: 8
Alkukaudesta Aittokallio ei ainakaan minua vakuuttaanut, mutta kasvoi kauden aikana selkeästi. Kauden loppupuolella, pienestä pomputtelusta huolimatta, Wiikmania varmempi maalivahti. Kokonaisuudessaan onnistunut kausi.

Puolustajat

Konsta Mäkinen: 8
Pelasi lähinnä loukkaantumissuman aikaan ja hoiti tehtävänsä hienosti. Ensi kaudella saanee enemmän peliaikaa.

Nils Bäckström: 7
Pahimpien loukkaantumisten aikaan pelasi hurjia minuutteja ja oli tärkeässä roolissa puolustuksessa. Koko kautta varjosti kuitenkin erikoinen jäähyherkkyys sekä ajoittaiset säntäilyt. Nilsin jäähyt tuntuvat usein tulevan ns. turhista tilanteista, eli typeriä koukkaamisia tai kiekon katsomoon heittämisiä. Ilman näitä olisi ollut kohtuu hyvä kausi ja arvosanakin parempi.

Jyrki Jokipakka: 9 ½
Uskomaton kausi. Itselleni Jokipakka oli ihan tuntematon suuruus ennen kauden alkua, mutta kauaa ei mennyt kun nimi tuli tutuksi. Loistava peruspakki, jolla pysyy myös kiekko ihan hyvin mukana. Jokipakalla oli jonkin verran vaikeuksia alkukaudesta ja muistankin jonkun SaiPan kannattajan kutsuneen häntä liigan huonoimmaksi pakiksi. Noh, metsään meni tuo arvio. Alun jälkeen JJ pelasi kuin liigaveteraani ja jatkuvasti kovilla minuuteilla. JYPiä vastaan vähän haparoi, mutta annetaan anteeksi. Kullan arvoinen tulevaisuudessa.

Niko Peltola: 9 +
Jokipakan kaltainen sensaatio. Poika, joka tuli Sportin junnuista, eikä mahtunut siellä edustuksen rinkiin edellisellä kaudella. Veti kuitenkin läpi kauden kovia minuutteja ja pelasi rohkeaa kiekollista peliä. Peltola on Jokipakkaa virhealttiimpi, mutta tämä johtuu pääosin poikien pelityyleistä. Peltola tykkää pitää kiekkoa ja avata peliä. Toivottavasti pysyy Ilveksessä pitkään. Virheiden määrä tiputtaa arvosanaa hiukan.

Markus Västilä
Pelasiko ollenkaan tällä kaudella? Ei tule justiin mieleen.

Ville Laine 7
Pelasi vain osan kaudesta, ja vaihtelevin ottein. Välillä tuntui, ettei pysy liigavauhdissa mutta toisissa peleissä pelasi erittäin kypsää peliä. Potentiaalia on.

Teemu Virtanen
Vain pari peliä pelattuna, kumpaakaan en tainnut nähdä.

Antti Bruun 9 -
Aloitti kauden pisteiden valossa hienosti ja kantoi jopa kultaista kypärää pitkän aikaa. Loukkaantumiset kuitenkin sotkivat kauden mittaa peliä. Bruun, kuten moni muukin Ilveksen puolustaja, joutui materiaalin ohuuden takia väärään rooliin. Joutui usein olemaan joukkueen ykköspakki, vaikka hänen pitäisi olla siellä kakkos- tai kolmosparissa. Kuitenkin lukeutuu onnistujiin, eikä todellakaan tarvitse hävetä otteitaan. Ensi kaudella pienempään rooliin tai tilalle parempi kiekollinen pakki.

Ville-Joona Peltola
Pelasi vain yhden ottelun ja muistaakseni oli tuossa pelissä ihan hyvä.

Ryan Glenn 8
Glenn oli ehkä koko puolustuksen ailahtelevin pelaaja. Pahimmillaan säntäilyä, huonoja syöttöjä, kiekkoja katsomoon jne. Parhaimmillaan hyvää ja rohkeaa kiekollista peliä. Jos Glenn rauhoittaisi peliään jonkin verran, niin hän olisi loistava pakki tähän joukkueeseen, kuitenkin liian usein tuntuu että hän yrittää ratkaisuja, joihin ei taidot riitä. Itselläni on kuitenkin uskoa, että Glennistä voi tulla hyvä ja monivuotinen vahvistus kakkospariin.

Teemu kesä 7 ½
Kesä oli omimmillaan playoffeissa kun miestä sai taklata ronskimmin, mutta kausi päättyi valitettavaan loukkaantumiseen. Suurimman osan kaudesta keskittyi ottamaan hölmöjä jäähyjä, eikä vaikuttanut liigatason puolustukselta. Kesän taidoista sai kuitenkin hiukan väärän kuvan, koska mies joutui loukkaantumisten myötä kiekolliseen rooliin joka ei todellakaan sovi miehelle. Nähtiinpä Teemu jopa ylivoimassa useita kertoja. Teki minkä pystyi ja loppukaudesta roolin pienentyessä onnistui paremmin.

Arto Tukio 8
Tukio kärsi jälleen kerran hirveän määrän loukkaantumisia. Mahtoiko pelata yhtään peliä täydessä kunnossa? Kentälle päästyään Arto oli kuitenkin yleensä puolustuksen parhaimmistoa. JYPiä vastaan tippui kokoonpanosta ensimmäisen pelin jälkeen, mutta nostettiin takaisin Kesän loukkaantumisen myötä. Sama kuin Bruunin kohdalla, eli kärkipuolustajana pitäisi olla joku Tukiota parempi pelaaja.

Henrik Svensson 7
Hankittiin paikkaamaan loukkaantumisia. Ei tuonut minkäänlaista erikoisosaamista joukkueeseen, mutta hyvä reagointi joukkueen johdolta. Ei ollut mikään Bonsignore.

Hyökkäys

Hyökkääjät

Matias Myttynen 9 +
Nousi yhdeksi omista suosikeistani. Jos Matias pysyy tulevaisuudessa Ilveksessä, niin meillä on loistava pisteitä tekevä kakkossentteri joukkueessa. Tällä kaudella sai kasaan vajaan parikymmentä pistettä ja ensi kaudella uskon saavan n. kymmenkunta lisää.

Jesse Niinimäki 9 ½
Ennen kauden alkua kysyttiin, että kuka Ilveksessä tekee pisteitä? Jessen ei pitänyt pystyä tasaiseen suorittamiseen läpi kauden, koska ei ole koskaan aikaisemminkaan pystynyt. Toisin kävi. Jesse teki lähes 50 pistettä ja paremmilla ketjukavereilla varustettuna olisi tehnyt reilusti enemmän. Niinimäen pelikäsitys ja kiekollinen osaaminen on SM-liigan kirkkainta kärkeä ja hän seuraa Raimon, Veikon, Jalon ja monen muun jalan jälkiä ilvesläisen taitokiekon edustajana. Playoffeissa ei päässyt parhaimpaansa, mutta tähän taisi vaikuttaa huhuttu loukkaantuminen.

Masi Marjamäki: 9 -
Mäki nro.2 oli tärkeä pelaaja joukkueelle läpi kauden. Jos Masilla olisi edes paremmat maalintekijän taidot, niin olisi todennäköisesti taistellut maalipörssin voitosta. Jesse tarjoili läpi kauden paikkoja, ja näistä Masi teki 10 maalia. Masi toi rouhimisellaan kuitenkin oman panoksensa Ilveksen loistavaan ykkösketjuun tekemällä tilaa Leelle ja Jesselle. Ehdottomasti paras kausi Ilveksessä tähän mennessä.

Henri Tuominen 9
Tuominen oli erityisesti nuorten kisojen jälkeen loistava omassa roolissaan. Hänestä kasvaa todellinen puolustava sentteri, joka omaa kohtalaiset kiekolliset taidot.

Kai Kantola 8 ½
Todella pirteä pelaaja, joka sai paikan joukkueesta try-outin kautta. Kantolalla on ihmeellinen kyky olla erittäin näkyvä pelaaja, vaikka pelaisi vain n.7-8 minuuttia. Pystyy hyvään fyysiseen peliin ja on vahva sekä omassa että hyökkäyspäässä. Miehestä muotoutui myös jonkin sortin rankkari- ja läpiajospesialisti. Hänellä on kyky haistaa läpiajomahdollisuudet ja tekee näistä myös maalit kovalla prosentilla. Kokonaisuudessaan rooli kuitenkin aika pieni.

Ville Korhonen 9 +
Ville on hieno pelaaja, jota jostain syystä aliarvioidaan jopa omien keskuudessa. Menestyvässä joukkueessa tarvitaan aina vähintään yksi Korhonen, jonka voi laittaa mihin tahansa ketjuun ja hän hoitaa oman ruutunsa. Korhonen on kohtuullinen ylivoimapelaaja hyvän laukauksensa ansiosta ja muutenkin pärjää hyvin hyökkäyspäässä. Teki piste-ennätyksensä tällä kaudella, 26 pistettä.

Roope Nikkilä
Esiintyi vain yhdessä ottelussa.

Mark Lee 9 +
Tanskasta tulikin kaikkien yllätykseksi todellinen väriläiskä. Mark on juuri sellainen vahvistus, jota tämä joukkue tarvitsee. Hän polkee, taistelee, laukoo ja psyykkaa samalla vastustajaa. Mies antaa aina välittömän palautteen, jos oma joukkue kokee vääryyttä. Tämä tuo toki toisinaan myös hölmöjä jäähyjä, mutta nämä annetaan yleensä joukkueen sisällä anteeksi. Hienosta asenteestaan ja hyvästä liikkeestään huolimatta Markilta puuttuu maalintekijän lahjat. Sekä Masi että Jesse pelasivat hirvittävän määrän maalintekopaikkoja Leelle, jotka tämä tuhlasi. Toisaalta, jos mies tekisi vielä kovalla prosentilla maalejakin, niin pelaisi hän jossain ihan muualla kuin Suomessa.

Toni Rajala 8 +
Toni oli minulle tällä kaudella jonkin sortin pettymys, eikä näyttänyt siltä, että olisi joukkueen suurin lupaus. Pohjois-Amerikan vuosi näyttäisi olleen virhe, jonka Toni toivottavasti pystyy vielä paikkaamaan. Playoffeissa poika näytti kuitenkin suuruutensa ja oli yksi Ilveksen parhaista pelaajista. Tämän takia ei oikein hänenkään kohdallaan osaa olla pettynyt. Valmennusjohto teki myös hyvän ratkaisun istuttaessaan Rajalan viivaan ylivoimalla. Tämän jälkeen Toni olikin koko joukkueen ahkerin laukoja ja teki myös pisteitä. Toivottavasti jatkaa myös ensi kaudella.

Tommi Välimaa 8
Tuli Kantolan kanssa try-outille ja lunasti sopimuksen. Oli meikäläiselle iso yllätys, että Välimaa hoiti roolinsa näin hyvin. Pelasi ison osan kaudesta Lempäälässä, mutta liigaan päästessään hoiti aina hommansa nelosen sentterinä. Tarpeellinen pelaaja.

Matias Sointu 8 ½
Aloitti kauden hurjalla pistetehtailulla. Ensimmäiset kymmenkunta peliä meni pisteitä tehdessä, jonka jälkeen tahti hiipui. Matias on kiekollisesti pätevä pelaaja, joka teki monta voitto- ja tasoitusmaalia kauden aikana. Tärkeä pelaaja tulevilla kausilla.

Henri Sandvik
Vietti kauden Lempäälässä

Pasi Määttänen 8
Määttäsen runkosarja oli loukkaantumisten varjostama. Ison osan kaudesta näytti siltä, että Pasin olisi ollut parempi lopettaa viime kauteen. Otti liian paljon koukkimisjäähyjä. Kauden loppua kohti nosti kuitenkin pelaamisensa tasoa huomattavasti ja oli usein pimentämässä vastustajan ykkösketjuja. Muodosti hyvän kolmosketjun Korhosen ja Anttilan kanssa. Todella kunnioitettava pelaaja, joka toivottavasti pysyy tulevaisuudessa Ilveksen organisaatiossa! Hyviä eläkepäiviä Pasille!

Marko Anttila 8
Vaikea kausi. Loukkaantumisten takia ei päässyt vauhtiin vasta kun lopussa ja kokonaisuudessaan anti jäi varsin vaatimattomaksi. Viimeiset 10-15 peliä kuitenkin Ilveksen parhaimmistoa. Tulevaisuudesta Ilveksessä on pirun vaikea sanoa, toisinaan joukkueen paras pelaaja, toisinaan rasite. Onneksi minun ei tarvitse olla jatkosopimuksista päättämässä.

Michael Keränen 9 +
Poika, jolla ei ole paljoa lihaa luiden ympärillä mutta omaa käsittämättömän määrän taitoa. Yksi joukkueen juonikkaimmista pelaajista, joka teki hyvät pisteet pienestä roolista huolimatta. Valmennusjohdolle kuitenkin propsit, ettei tyrkytetty liian isoa roolia vaan ajetaan pikku hiljaa sisään. JYPiä vastaan olisin mielelläni nähnyt yhdessä pelissä, että olisiko pystynyt haastamaan jyväskyläläisten puolustusta.

Jaakko Pellinen 8 ½
Alivoimaspesialisti. Alkukaudesta ei peli oikein toiminut, mutta tuolloin taisi olla jotain loukkaantumista päällä. Loppukaudesta erittäin hyvä ja tunnollinen puolustava pelaaja. Samantyylinen pelaaja kuin Tuominen.

Joonas Rask 9 +
Raskista odotettiin joukkueen nuorten keulakuvaa ja mielestäni vastasi haasteeseen hyvin. Joonas liikkuu hienosti ja haastaa puolustajia aina kun on mahdollisuus. Tehottomuus kuitenkin usein vaivaa maalipaikoissa. Tällä kaudella pääsi kuitenkin 27 pisteeseen ja tuo lukema nousee varmasti ensi kaudella kun Rask on taas vuoden kokeneempi. Hieno pelaaja ja meirämmies!


Kommentoikaa, kritisoikaa tai olkaa samaa mieltä!

E: Puoliunissani kun noita kirjoittelin, niin meni Marjamäen maalien ja syöttöjen määrät väärinpäin..

E2: Huoh, katsellut väärää saraketta tuolla liigan tilastoissa, joten pisteitä korjailtu.. Ensi kerralla tosiaan pitää koittaa ensin heärät ja sitten vasta krijoittaa...

Aika komeat arvosanat olet hyökkääjille saanut. Monista voi olla helposti samaa mieltä, mutta esim. Anttilan 8, Raskin 9+, Marjamäen 9- pisti näin äkkiseltään silmään.

Anttilan arvosanan laittaisin jonnekin 6-7 väliin vaikka loppukaudesta hyvä olikin. Alkukaudesta kuitenkin aivan paska, mikä varmaan johtui osin loukkaantumisista. Rask oli hyvä ja yritteliäs, mutta 9+ on liian lähellä kymppiä :). Marjamäen 10 maalia on aivan liian vähän ygöskentän mieheltä joka pelaa ylivoimaa, vaikka kuinka paljon tekis tilaa ja rouhis.

Aittokalliota näköjään aliarvioidaan edelleen ja uskoisin miehestä olevan ensikaudella jo ykköseksi, tietenkin hyvän parin kanssa.

pikku-hermanni kirjoitti:

Aika komeat arvosanat olet hyökkääjille saanut. Monista voi olla helposti samaa mieltä, mutta esim. Anttilan 8, Raskin 9+, Marjamäen 9- pisti näin äkkiseltään silmään.

Laajenna klikkaamalla

Olet oikeassa Anttilan suhteen, taisin laittaa vähän liikaakin painoarvoa loppukauden onnistumiselle. 7 voisi olla oikeampi arvio, 6 olisi jo liian alhaalla kun mies oli kuitenkin kauden tärkeimmillä hetkillä hyvässä vireessä.

Marjamäki tosiaan teki Leen kanssa liian vähän pisteitä, mutta tuon ketjun jokainen mies tuo oman erikoisosaamisen tuohon ketjuun. Se nähtiin, että yhden ollessa pois koko ketjun pelin taso tippu merkittävästi. Mutta arvosana nyt on ihan mielipidekysymys, 9- matalampikaan ei mitenkään vääryys olisi.

Sama juttu Raskin kohdalla, eli huonommankin arvosanan voisin hyväksyä. Pidän kuitenkin Raskin uskalluksesta ja peli-ilmeestä. Ehkä 8 1/2 - 9- voisi olla lähempänä totuutta.

kananlento kirjoitti:

Ville Korhonen 9 +
Ville on hieno pelaaja, jota jostain syystä aliarvioidaan jopa omien keskuudessa. Menestyvässä joukkueessa tarvitaan aina vähintään yksi Korhonen, jonka voi laittaa mihin tahansa ketjuun ja hän hoitaa oman ruutunsa. Korhonen on kohtuullinen ylivoimapelaaja hyvän laukauksensa ansiosta ja muutenkin pärjää hyvin hyökkäyspäässä. Teki piste-ennätyksensä tällä kaudella, 35 pistettä.

Laajenna klikkaamalla

Itse ottaisin Korhoselta 9 pistettä pois ja arvosanastakin vähäsen. Tai nämä nyt riippuu täysin siitä arvioidaan kautta odotuksiin nähden vai pelkästään kautena. Hyvinhän Ville pelasi, mutta kyllä itse odotin häneltä uutta maaliennätystä, joten maaleissa ja pisteissä itselle pieni pettymys. Asennehan Villellä on kohdillaan ja tosiaan pelaa mitä tahansa roolia ja paikkaa hyökkäyksessä.

Tarkkojen arvosanojen antaminen on tällä kaudella vielä normaalimpia vaikeampaa. Mutta jos nyt odotuksiin peilaavalla asteikolla jotain koittaisi enemmän pelanneista:

Selvästi yli odotusten:

Niko Peltola

Jos mies tulee joukkueeseen A-nuorten liigasta, odotuksissa on lähinnä selviämistaistelua. Peltola pelasi kuitenkin rohkeaa peliä omien vahvuuksiensa kautta. Saisi luottaa laukaukseensa enemmän, sillä kuti on hyvä.

Jyrki Jokipakka

Ainakin omat odotukset olivat satunnaisissa otteluissa loukkaantumisten myötä ja niissä vähällä vastuulla. Vielä mitä. Jokipakka nousi toki kokoonpanoon syksyllä vasta vammakierteen alettua, mutta esiintyi aikamiehen ottein. Nuorten MM-kisat huipputasolla ja scoutit perässä.

Mark Lee

"Tusinajanari Tanskan liigasta" painoi töitä joukkueelle suurella sydämellä. Pelasi varmistavaa roolia, mikä omalta osaltaan edesauttoi ketjukaverinsa Niinimäen rohkean hyökkäysvoittoisen pelin. Kaivoi aloituksia ja sai vastustajat hermoromahduksen partaalle. Vittumainen virne kasvoilla psyykkayshetkillä sai katsomossakin hymyn huulille.

Jesse Niinimäki

Viime kauden jälkeen Jesseltä osattiin odottaa kiekollista taituruutta, mutta näin komea kausi tuli silti vähän puskista. Pystyi rytmittämään peliä ajoittain täysin oman tahtonsa mukaan. Tarjoili syöttöjä, joista olisi voitu tehdä selkeästi enemmänkin maaleja. Kantoi joukkueen johtavana pelintekijänä Ilvestä välillä harteillaan. Tulokset kertovat siitä, että Jesse on ottanut henkisellä puolella isoja askelia eteenpäin muutaman viime vuoden aikana.


Yli odotusten:

Antti Bruun

Bruun pelasi karsintakaudellakin parhaimmillaan jämäkästi. Tämän kauden alku oli silti kenties liigauransa huikeinta kiekkoa. Oli tärkeässä roolissa alkukaudella, kun joukkue raapi pisteitä, jolla vedettiin eroa häntäpäähän. Pakiston loukkaantumissuman aikana osoitti hienoa johtajuutta kentällä. Loppukausi vähän vaisumpi, joten ei ihan ylemmällä tasolla.

Ryan Glenn

Glennin alkukausi oli vaikea. Vammat vaivasivat ja peli ei kulkenut. Vuodenvaihteen jälkeen meno olikin aivan toista. Glenn oli pakiston ykkösnimi ja taisteli jopa kuukauden pelaajan tittelistä helmikuussa. Ailahtelevaisuus vaivasi, mutta loppukauden esityksillä jää plussan puolelle.

Teemu Kesä

Kesäkin tuli Ilvekseen alemmalta tasolta. Odotukset eivät olleet korkealla, mutta Kesä suoriutui lopulta varsin jämäkästi ja täytti alempien pakkiparien roolin moitteetta. Pudotuspeleissä oli loukkaantumiseensa asti selkeä alakerran isäntä, minkä ansiosta viimeistään nousee odotuksen ylittäneiden joukkoon.

Masi Marjamäki

Masi pelasi uransa parhaan kauden ja teki armottomasti töitä joukkueen eteen. Korvaamaton likaisen työn tekijä ykkösketjussa. Ykkösketjulle yhtä tärkeä pelaaja kuin Niinimäki. On tässä kategoriassa lähinnä siksi, että odotuksetkin olivat ainakin itselläni kovemmat.

Henri Tuominen

Uskoin A-junnujen viime kauden ykkössentterin pystyvän pelaamaan satunnaisia pelejä liigan mukana. Henkka otti kuitenkin komeasti paikkansa liigamiehistön vakijäsenenä. Osoitti pystyvänsä pelaamaan satunnaisia pelejä kolmossentterin tontilla, kolmikko Rask-Tuominen-Korhonen pelasi muutaman erinomaisen pelin yhdessä. Maskun miehellä on kova halu kehittyä. Ensi kaudella haastaa muut kolmossentterin paikasta?

Tommi Välimaa

Ainakin itselleni tuli yllätyksenä se, miten kypsästi Välly pystyi pelaamaan pienen peliajan roolinsa. Oli pienellä peliajalla pelaaja, joka pystyi pitämään kiekkoa hyökkäysalueella ja siten luomaan pitkiä hyökkäyksiä. Maalipaikoille noista ei aina päästy, mutta kaikesta huolimatta Välimaan vääntövoima koitui useimmiten joukkueelle eduksi. Lisäksi varsin mallikasta alivoimapelaamista.

Matias Sointu

Sointu pelasi ensimmäisen kautensa aikuisten sarjoissa, mutta pystyi nousemaan varsin vakituiseksi pelaajaksi Ilveksessä. Teki pisteitä enemmän kuin uskalsin odottaa. Tulevaisuutta ajatellen hyvää lupaa erityisesti se, että oli pienistä nuoristamme se, joka viihtyi parhaiten maalin edessä lyömässä irtokiekkoja sisään. Nopeat jalat, nopeat kädet.


Odotusten mukaan:

Sami Aittokallio

Aittokallion lupaavuus tiedettiin ja oli odotettavaa, että pystyy liigassakin pelaamaan siten, että joukkueen voitto on mahdollinen. Rauhallinen veskari, jolle tarvitaan vielä muutama kesä, jotta huipputaso löytyy. Ensi kaudella potentiaalinen ykkösveskari kesän mennessä hyvin.

Miika Wiikman

Wiikman tuli Raumalta kesken kauden ja odotukset olivat maalivahdissa, jonka edessä pakiston on rauhallisempi pelata kuin pomputtelevan Hurmeen kanssa. Se toteutui. Ei loistoa, mutta riittävän varmaotteista työskentelyä, johon pakit pystyivät luottamaan.

Arto Tukio

Odotin Tutkalta paluuta hyvälle tasolle loukkaantumisten jäljiltä. Se saatiin. Ajoittain johti puolustusta erittäin hienosti. Erityisesti palattuaan loukkaantumisen jäljiltä kaukaloon. Tasaisuutta olisi kuitenkin kaivattu lisää ja enemmän huippupelejä.

Nils Bäckström

Jota kuinkin nähdynlaiset olivat odotukset, kun selvisi Bäckströmin olevan sopimuksen arvoinen pelaaja. Ei loistanut useinkaan, mutta pääosin täytti paikkansa.

Ville Laine

Laineen tiedettiin olevan kiekollisesti suhteellisen pätevä liigapakki. Se hän olikin. Omassa päässä ajoittain odotetusti hieman vaikeuksissa. Täytti kuitenkin paikkansa täydennysmiehenä, kuten ennen kauden alkua itse odotin.

Matias Myttynen

Vähän siinä ja siinä kuuluisiko jopa kastia ylemmäs. Myde pelasi etenkin syksyn erinomaisesti ja johti nuorisoketjua, joka sai liikkeellään vastustajan usein vaikeuksiin. Tasapainoinen paketti, joka hitaasti kiiruhtaen voi kehittyä vielä hyvin korkealle tasolle.

Kai Kantola

Amerikan Kaitsu tuli joukkueeseen koeajan kautta ja eihän tästä kaverista voi olla pitämättä. Nöyrä ja joukkueen parissa pidetty kaveri, joka pistää joukkueen edun kaikessa tekemisessä etusijalle. Kaipaa vielä lisää voimaa ja kokemusta. Parhaimmillaan alivoimapelissä, jossa Pellisen kanssa ahersivat tärkeitä jäähyntappoja. Jotain tällaista olivat odotukset, kun mies koeajalta sai sopimuksen.

Ville Korhonen

Kollilta hyvä kausi. Viime kauden jälkeen uskalsi odottaa nousujohteisuutta tälle kaudelle. Tekee sen mitä tarvitaan. Hyppää rooliin kuin rooliin. Loistaa satunnaisesti, mutta ei petä koskaan.

Pasi Määttänen

Mätsky nousi kauden loppua kohden jatkuvasti arvokkaammaksi pelaajaksi. Isähahmo nuorelle joukkueelle. Ura päättyi huipulla. Taitava pelaaja ja erinomainen ranne. Alkukaudelle oli ongelmissa liikkeen kanssa.

Michael Keränen

Keränen osoitti olevansa juuri niin taitava kuin A-nuorten viime kauden perusteella uskalsi odottaa. Haastaa rohkeasti ja kiekko pysyy hyvin lavassa. Lisää voimaa ilman liikkeen katoamista ja Keränen tunnetaan ympäri Suomen maan vaarallisena viimeistelijänä.

Jaakko Pellinen

Pellisen kohdalla odotukset olivat pykälän verran kiekollisemmassa roolissa. Nousi kuitenkin tärkeäksi erityisesti alivoimapelaajana. Taitava pelaaja, mutta ainakin nykyisessä Ilveksessä hieman keskinkertainen niin liikkeessä kuin laukomisessakin. Alivoimataidot varmistavat sen, että työnantajia löytyy SM-liigassa vielä pitkään, mutta löytyykö juonikkuus ja rohkeus hyökkäyspelaamiseen ensi kaudella?

Joonas Rask

Rask jatkoi siitä mihin viime kaudella jäi. Iski komean maalimäärän, vaikka kaipaisikin hieman rauhallisuutta maalintekotilanteisiin. Välillä kiekko pysyy aavistuksen liikaakin omassa lavassa, mutta toisaalta pystyy liikkeensä ansiosta luomaan kiekkoa pitämällä myös paikkoja.


Alle odotusten:


Toni Rajala

Toissa kaudella nähtyjen liigapelien perusteella uskalsin odottaa parempaa. Pitkiä vaisuja jaksoja itseluottamus alhaalla ja ilman mielikuvitusta. Vammat söivät kautta. Loppukaudesta viivamiehenä hyvää peliä ja ajoittain väläytteli lahjojaan viimeistelijänä. Kaipaisi ilman muuta toista kautta Suomessa, jotta kehitys saataisiin takaisin raiteilleen.

Marko Anttila

Anttila sai kauden aikana aivan liikaa paskaa niskaansa ottaen huomioon esimerkiksi sen, miten paljon vammat haittasivat. Oli usein se pelaaja joka sai omin avuin luotua tekopaikkoja muun joukkueen iskiessä päätä seinään. Pystyi pitämään kiekkoa hyökkäysalueella ja tappamaan aikaa johtoasemassa. Maalisarakkeen lukema, kuten tehot hyökkäyspäässä jäivät kuitenkin odotettua pienemmäksi ja oli joukkueelle avuksi enimmäkseen puolustuspäässä. Odotuksia hyökkäystehoille oli enemmän ennen kautta.


Selvästi alle odotusten:

Jani Hurme

Hurmeelta odotettiin joukkueen kannattamista vaikeina aikoina ja viimeisenä lukkona seisomista. Hurmeen piti olla pelaaja, joka antaa Ilvekselle mahdollisuuden pelata voitosta. Sen sijaan maalilla seisoi väsyneen oloinen kaveri, jonka toilailujen takia mahdollisuuksia pelata voitosta menetettiin useamman kerran syksyn aikana. Ei seissyt tolppien välissä Wiikmanin tulon jälkeen. Kaikki tietävät miksei.

kananlento kirjoitti:

Markus Västilä
Pelasiko ollenkaan tällä kaudella? Ei tule justiin mieleen.

Laajenna klikkaamalla

Ei tainnut pelata muuta kuin Minnesota Wildia vastaan.

Ketjun aloittaja on tehnyt sen verran tarkkaa työtä analyysien kanssa, että pyrin suosiolla välttämään turhaa toistoa. Ohessa kuitenkin omat näkemykseni.

TOP 10 ONNISTUJAT

1. Mark Lee - Kolme maalia AHL:ssä, jonka jälkeen pelejä vain ECHL:ssä ja Tanskan liigassa. Nopean taustoituksen perusteella Leestä oli odotettavissa kova tsemppari, mutta ajattelin hänelle pedatun roolin ja SM-liigan tason olevan vielä liikaa. Tapparaa vastaan pelatussa avausottelussa surkea. Oikeiden ketjukavereiden löydyttyä nousi kuitenkin nopeasti suoranaiseksi aarteeksi juuri tälle jengille. Selvästi nautti Hakametsän kotiotteluista, joissa pääsi osoittamaan sitoutumisensa tasoa ja siinä sivussa vähän ärsyttämään vastustajia. SM-liigan kuudenneksi tehokkain ulkomaalaispelaaja. Johtaja. Haluaa kehittyä koko ajan eteenpäin.

2. Teemu Kesä - Puolustaja, jonka hankintaa pilkkasin ennen kauden alkua päätäni pudistellen. Olin varma ettei tule tekemään enää minkäänlaista uraa SM-liigassa, vaan joutaa suoraan Mestikseen. Kauden päätyttyä huomaan toivovani täydestä sydämestäni, että Kesä toipuu vakavasta loukkaantumisestaan ja saa ehjän harjoituskauden alle ennen ensi kauden koitoksia. Parhaimmillaan todellinen alakerran isäntä, jollaista Ilvekseen on kaivattu jo vuosia ja jollainen esimerkiksi Matt Nickerson ei ikinä ollut. Esitti koko kauden ajan näyttäviä taklauksia ja ennen kaikkea reilua peliä: niitit eivät ikinä olleet mitään sikailuja (ei edes case Helminen). Toki kauteen mahtui myös vaikeuksia, mutta ne eivät jää odotuksiini nähden päällimmäisenä mieleen tästä pelaajasta.

3. Matias Sointu - Sai näyttöpaikan syksyllä ja käytti sen hyväkseen, tehden hienon läpimurron edustukseen. Ilveksen paras tulokas eikä jäänyt esimerkiksi Armian piste per peli -tahdista paljoakaan jälkeen. Saman pelaajan kirjoitettiin ennen kauden alkua olevan vielä liian pehmeä SM-liigaan, mutta vielä mitä! Soinnun parhaita apuja olivat juuri röyhkeys ja suoraviivaisuus.

4. Matias Myttynen - Toinen Matias kehittyi tämän kauden aikana valtavasti eteenpäin. Välillä itseluottamus oli kadoksissa, mutta varsinkin syksyllä pelirohkeus oli jotain hämmästyttävää. Haastatteluiden perusteellakin äärimmäisen sympaattinen taitopelaaja astunee aikanaan Jessen saappaisiin Ilveksen seuraavana juonikkaana pelinrakentajana.

5. Jesse Niinimäki - Uunosta puheen ollen, nuoren joukkueen rosterissa Niinimäeltä osasi odottaa 30 pisteen ylitystä tälle kaudelle. Löi kuitenkin kaikki ällikällä keräämällä ko. pistemäärän kasaan jo vuodenvaihteessa! Oli todella hienoa päästä seuraamaan näin maagisen kiekonkäsittelijän otteita, jotka toivottavasti jatkuvat samankaltaisina vielä ensi vuonna ennen lähtöä ulkomaille. Niitä pelaajia, joiden takia Hakametsään jaksaa lähteä katsomaan kolmatta kertaa jotain TPS-nyhjäystä lyhyenkin ajan sisään.

6. Jyrki Jokipakka - Lunasti paikkansa avauskokoonpanosta ja näytti nuorten MM-skaboissa muidenkin seurojen faneille sitä, mistä me Ilveksen kannattajat saimme parhaimmillaan nauttia. Edellytyksiä nykyistäkin vahvempaan peliin nimenomaan kiekollisena. Kauden erikoisuutena suostui tekemään ainoastaan "kierroksen komeimpia" maaleja sekä liigajumboa että NHL-seuraa vastaan...

7. Niko Peltola - Nimimerkki kananlento tiivisti odotukset avausviestissään loistavasti: "Poika, joka tuli Sportin junnuista, eikä mahtunut siellä edustuksen rinkiin edellisellä kaudella". Ja sitten hän osoittautuu monia kymmenen vuotta vanhempia kollegoitaankin kypsemmäksi ja tasaisemmaksi suorittajaksi. Taitava löytö Ilvekseltä.

8. Kai Kantola - Tryoutin kautta joukkueeseen. Eväät energiseen pelityyliin tuntuivat loppuvan keväällä, mutta sitä ennen jopa joukkueen tärkeimpiä pelaajia. Ikimuistoisia maaleja läpiajoista, kovia taklauksia ja kiekollisesti yllättävän taitava. Pelasi AINA asenteella sekä ennen kaikkea viihdyttävästi. Mielenkiintoisen taustansa ja takatukkansa takia yksi Ilveksen mielenkiintoisimmista pelaajista.

9. Antti Bruun - Nostan ihan puhtaasti alkukauden pistetehtailun takia listalle. Nöyrä pelaaja, jolle toivon kaikkea hyvää mihin ikinä päättääkään suunnata.

10. Michael Keränen - Vielä hieman heiveröinen liigatasolle, mutta yritti aina parhaansa. Rohkeita ratkaisuja kiekollisena ja peliaikaan suhteutettuna hyvät pisteet. Mielestäni hänen peluuttamisensa suhteen osoitettiin valmentajien suunnalta erinomaista pelisilmää, vaikka monet fanit vaativat häntä kärkiketjuihin Ilveksen suvantovaiheen aikana.