Mites kun sulla tuo tauti todettiin, niin olivatko sokerit kuinka korkealla? Ja kehottivatko lääkärit heti aloittamaan insuliinin käytön?
Pointtina lähinnä se, että miksei myös ykköstyypin diabeetikot voisi kokeilla ruokavalion avulla laskea ensiksi sokereita ja jatkaa niin pitkään kuin oma kroppa tuottaa vielä edes jonkin verran insuliinia. Jotenkin ihmetyttää se meininki, että syödään ja pistetään, ja joskus sokerit tipahtaa liian alas, sitten hotkitaan nopeasti sokeria kroppaan ja sitten sokerilukema on taas 20, sitten taas pistetään. Lisäksi ihmetyttää myös se, että diabeetikoille tarjoillaan esim. lentokoneessa vaaleaa leipää, pastaa, perunaa jne. Mikä järki? Vedetään väkisin sitä leipää ja muuta hiilaria jotta päästään pistämään. Kannattaisko ehkä vähentää sitä turhaa hiilarin vetämistä (ainakin lyhyitä hiilareita) ja sitä kautta insuliinin käyttöä. Onhan siinä ihokin hajalla kun pistää niin monta kertaa päivässä. Tietysti on niitäkin, joilla sokerit nousee ilman mitään syömistä, mutta lähinnä tarkoitan näitä tuoreita diabeetikkoja, joilla on ehkä vielä jotain insuliinintuotantoa omassa kropassa.
Sokerit oli ~15 muistaakseni silloin, kun ensimmäistä kertaa sokerit mitattiin. Omaa insuliinintuotantoahan vielä oli silloin jäljellä, joten jonkinlaisessa tasapainossa tuo sokeri pysyi, vaikka janohan sitä koko ajan oli. Insuliinin käyttö nimenomaan pistoksina tuli heti, enkä sitä kyseenalaistanut. Tuo hommahan aloitetaan sairaalassa ja siellä katsotaan tuon noin viikon aikana, miten paljon tuota pitkävaikutteista insuliinia vaaditaan. Määrä vaihtelee henkilöstä riippuen ja nyt kun oma insuliinintuotanto on loppunut, niin tuon pitkävaikutteisen insuliinin tarve on noin 2.5 -kertaistunut tuosta alkuvaiheesta. Tähän insuliinin määrään ei kovinkaan paljoa voi itse vaikuttaa ja tätä on aina pistettävä (liikunta toki vähentää tämänkin tarvetta)
Ruokavaliolla sokerien pitäminen kurissa olisi ollut mulle henkilökohtaisesti liian vaikeaa, sillä haluan syödä riisiä, perunaa ja leipää jne. ns. tavallista ruokaa, jota olen tottunut syömään. Tämä on jokaisen oma päätös. Jos joku haluaa muuttaa koko ruokavalionsa diabeteksen takia, niin siitä vaan. Suosituksenahan on syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Eli rasvoja pois, hiilihydraattien tulisi olla hitaasti sulavia, "pitkiä" (eli leipä mieluiten ruisleipää jne.) Tätä kautta pyritään nimenomaan siihen tasaiseen sokeritasapainoon koko päivän aikana. Syy, miksi tuota hiilaritonta vaihtoehtoa ei enempää käytetä on aika yksinkertainen (omasta mielestäni): se muuttaisi liikaa ruokavaliota suurimmalta osalta diabeetikkoja ja hoitotulokset olisivat huonompia, kun lipsumisia tuosta ruokavaliosta tulisi enemmän. Insuliinintuotantohan loppuu viimeistään parin vuoden sisällä sairastumisesta, jonka jälkeen on pakko aloittaa tuon pikainsuliinin pistäminen, jos aikoo mitään hiilihydraattipitoista ruokaa syödä. Mulle ei tosin ehdotettu mitään vähähiilihydraattista vaihtoehtoa, vaan sanottiin, että normaalin ruuan syöminen käy ihan hyvin, kunhan vain huolehtii tuosta pistospuolesta.
Tottahan tuo on, että sokerit voivat vaihdella paljonkin päivän mittaan, mutta yleensä se todellakin johtuu väärästä insuliinimäärästä suhteessa syötyyn hiilihydraattimäärään. Itselläkin on on vaikeuksia joskus päättää, että paljonkohan nyt tulisi pistää, kun eteen lyödään lautanen ruokaa, jonka koostumuksen suunnilleen tietää, mutta painon joutuu arvaamaan. Ja yleensähän siinä käy sitten niin, että insuliinia tulee pistettyä liian vähän, koska haluaa ottaa varman päälle ja välttää sokereiden liian alhaalle menemisen. Myöhemmin asia sitten täytyy korjata pistämällä lisää insuliinia.
Hiilihydraatittoman ruuan tilaaminen matkustaessa on vaikeaa, sillä käytännössä annoksia, joissa on vain kokolihaa ja kasviksia ei ole juurikaan tarjolla. Eli mullakin matkat menee kahvia tai sokerittomia juomia juodessa. Jos en siis halua pistää ja mitata sokereita.
Tämäkin on sellainen tauti, että mitään yleispätevää hoito-ohjetta ei oikeastaan ole, vaan jokaisen on itse päätettävä, miten haluaa tautiaan hoitaa. Lopputuloksen tulisi olla se, joka ratkaisee onko hoito hyvää vai ei.
Tulipas pitkä viesti ja enemmänkin olisi voinut kirjoittaa, mutta nyt aloitan sokeritason laskemisen ottamalla muutaman pullon kaljaa ennen saunaan menoa. Ja ehkä muutaman sen jälkeenkin. Mutta tosiaan liikaa alkoholia ei voi nauttia tätä tautia sairastaessa, mullakin enimmäisannos sairastumisen jälkeen on ollut 6 pulloa/päivä ja enintään muutaman kerran kuussa. Mitäään halua kontrollin katoamiseen ei ole, sillä en halua, että sokereiden lasku liiallisen alkoholin nauttimisen jälkeen vie tajun.