Kerhon kannatuskulttuuri – miten saada Rinkelinmäestä taas hornankattila?

  • 62 542
  • 221

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Kerhon kannustuskulttuuri- Miten saada Rinkelinmäestä taas Hornankattila?

Ajattelin perustaa tällaisen ketjun, koska en huomannut minkään muun ketjun Kerhon puolella käsittelevän haluamaani asiaa niin laaja-alaisesti kuin tämä ketju tulee toivottavasti käsittelemään. Ja tässä vaiheessa se, jos joku tulee huutamaan kuinka löytyy jo ketju Sikakatsomosta kertoo yhden niistä olennaisimmista ongelmista mikä Kerhon kannustuskulttuuria tällä hetkellä vaivaa. Kannustuskulttuuri saa kulminoitua tietenkin yhteen keskeisempään asiaan, mikä tässä kyseisessä asiassa on Sikakatsomo, mutta kun hallissa on parhaimmillaan katselemassa peliä pitkälti 4000 muutakin kannattajaa, niin ei yksi katsomonosa noin suuresta kannattajamäärästä saa eikä pidä olla mielestäni se ainoa katsomonosa, missä sitä kannustusta siellä hallissa ilmenee.

Tiedän myös että Sm-liiga-palstan puolella käsitellään yleisesti kannustuskulttuuriamme liigassamme, mutta halusin HPK:n kannistuskulttuurille oman, erillään olevan ketjunsa tuosta kokonaisuudesta.

Ainakin minä näen monta ongelmaa tällä hetkellä, mikä vaivaa Kerhon kannustuskulttuuria tällä hetkellä. Pahin lienee kysymys, miten saada myös muut katsojat mukaan kannustukseen Sikakatsomon lisäksi? Miten saada esimerkiksi istumapaikkalaiset herätettyä mukaan kannustukseen? Ja ei, älkää tulko minulle sanomaan että se on mahdoton tehtävä, sillä sitä se ei ole, mutta se on sitä tuolla nimenomaisella asenteella. Vanha pohojanmaalainenkin viisauskin sanoo jo, notta maharotonta ei oo olemassakaan!

Näin pikaisella aikataululla en itse osaa sanoa ratkaisua ongelmaan, mutta voisiko esimerkiksi ketjureaktiosta olla tässä tapauksessa apua? Kun muutama katsoja huutaisi siellä istumakatsomossa, niin tapahtuisiko ketjureaktiomainenreaktio ja ainakin lähikatsomossa istuvat ihmiset syttyisivät myös kannustukseen mukaan? Ja kenties Sikakatsomon jopa liian suuri merkitys on vaikuttava tekijä siihen ettei ne muut katsojat kannustakaan niin aktiivisesti? Luotetaan siihen, että mitäs tässä nyt huutamaan kun siat hoitaa kuitenkin homman kotiin? Mene ja tiedä...

Toiseen ongelmaan mihin olen tässä viime aikoina törmännyt niin olen saanut mielikuvan että on jonkinlaista luokittelua ilmassa parempiin ja tärkeimpiin kannattajiin ja niihin ei niin tärkeisiin kannattajiin sun muuta. (Enkä tässä tarkoita nyt sitä ettei minua olla vielä hyväksytty Ritarikuntaan, että ne vitsit saa jättää sanomatta...) Taitaa olla liian hieno ja kaunis ajatus, että ainakin itselleni olisi mahtava ja tärkeä juttu, että eri Kerho-kannattajien keskuudessa vallitsisi ajatus siitä, että ollaan kuin yhtä suurta perhettä niin kuin oltiin silloin mestaruusyönä keväällä 2006:kin. Ei kannustamisen mielestäni pitäisi olla mikään kilpailu paremmuudesta vaan parhaimman lopputuloksen saisimme mielestäni aikaan juuri tuolla "yhtä suurta perhettä" ajattelumetodilla. On hienoa, että on ne sikakatsomolaiset ja on hienoa että on ne ihmiset jotka käy niissä joka vieraspelissä ja on hienoa että on oranssikatsomo tai ainakin pitäisi olla? sekä on kurjaa että ne istumapaikkalaiset eivät kannusta niin paljoa kuin me seisomapaikkalaiset, mutta shatana, samassa veneessä tässä silti ollaan ja Kerhoa kaikki kannustavat! Ei kukaan ole sen parempi tai pahempi toistaan kaikesta huolimatta, kaikki on samalla viivalla tai näin sen ainakin tulisi mielestäni olla! Ei terveen organisaationkaan sisällä ole ylenpalttisia kilpailutilanteita eikä pitäisi olla terveen yhteisönkään.

Seuraava ongelma käsittelee sitten sitä Sikakatsomoa, mutta en tuo tässä sitä niin paljoa ilmi kun sen käsittelylle on oma ketjunsakin ja toivon, että tämän ketjun keskustelu ei alkaisi liikaa keskittymään tuosta Sikakatsomosta keskusteluun. Sanon vain sen, että välillä tulee itselleni mieleen sellainen ajatus kun siellä seison että pitäisikö näiden sikojenkin enemmän keskittyä omiensa kannustukseen? Ja viime peleissä olen myös ihmetellyt sitä, että yhä vähemmän huudetaan mitään niille vastustajajoukkueen jäsenille ja yhä enemmän huudetaan kuraa tuomareiden niskaan.

Ja sitten ei ongelma vaan ehotus: Voisiko siitä oranssiin pukeutumisesta tehdä tavan? Eikä niin että se olisi vain jossain tietyssä pelissä välillä vaan joka peliin jokainen katsoja pyrkisi mahdollisuuksien ja halujensa mukaan pukeutua oranssiin? Oranssi on tosin suht harvinainen väri vaatteissa, mikä hankaloittaa tätä, mutta nythän siellä HIFK-pelissä jaettiin monelle kannattajalle komea Kerho-paita! Oli se oranssimeri niin komiata katseltavaa vaan että kyllä sitä kattelis mielellään joka pelissä ;). Eli pieni haasteen poikanenkin vaikka: Kannattajat oranssia päälle joka peliin! Joka peliin kovalla, oranssisella tunteella!

Ja vielä loppuun heitän kysymyksen; millä helvetillä me voitaisiin luoda Rinkelinmäestä taas se Hornankattila, mikä se parhaimmillaan on ollut? Tai voisimmeko jopa voimamme yhdistämällä saada kehitettyä kannustuskulttuurin mikä alkaisi vetämään vertoja jopa jo Keski-Euroopan maissa vallitseville kannustuskulttuureille? Kylmä totuushan on kuitenkin se, että koko Suomessa ollaan yleisesti monta helvetin askelta perässä kannustuskulttuurissa Keski-Euroopan maiden vastaavia kulttuureja. Taitaa vaan suomalaiset olla sen verran vähempi impulsiivisia kuin Keski-Eurooppalaiset että tuo on vaikeammin toteutettavissa oleva projekti :).

Eipä mitään muuta. Tässäpä nämä minun ajatukseni jotka näin pyhä-aamuna ja isänpäivänä tulvivat mieleeni. Ja toivottavasti tästä ketjusta nyt ei tulisi mitään uhoamispuolusteluketjua minun kommenteilleni. Meinaan jostain sekin saattaa kertoa, mikäli ollaan kovaa kyytiä heti puolustelemassa sitä kannustuskulttuuriamme. Se saattaa jopa kertoa siitäkin, että ei haluta katsoa totuutta silmiin. Joka asiassa on aina kehitettävää, se on kylmä fakta. Ja tässä ketjussa käykäämme läpi mitä kehitettävää on Kerho-fanien kannustuskulttuurissa.

Minut voitte vapaasti kivittää, mutta aion tästä edespäinkin pukea oranssimies-pukuni päälle ja mennä mahdollisimman moneen Kerhon otteluun, KOVALLA TUNTEELLA ja toivon että moni seuraisi esimerkkiäni!
 
Viimeksi muokattu:

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Pienryhmätyöskentelyä ja muita kutinoita aiheesta

Niin, Kerhon kannattajaimistohan koostuu omien havaintojeni mukaan monikulttuurisista ja sinänsä itsenäisistä pienryhmistä, joilla ei ole juurikaan keskinäistä yhteistyötä, etenkään kotipeleissä.

Ilmeisesti tämän asian taustalla on yleishämäläinen jähmeys ja katotaan ny / ei ny tehä tästä numeroo -asenne.

Vieraspeleissä porukka puhaltaa kyllä kiitettävästi yhteen hiileen, koska ei olla kotinurkilla, eikä sitä kautta tarvitse miettiä että mitä toi naapurikin ny meistä ajattelee, koska ko. naapurikin on yhtä kovassa hypessä ja uskaltaa näyttääkin sen.

Yhteenvetona voisin sanoa, että Kerhofaneilta puuttuu ns. auktoriteettinen johtojuntta. Ritarikunta ja Sikakatsomohan meillä tosin on. Tai siis joillain on.

Ritarikunta ei ole omasta mielestäni hyvistä yrityksistään huolimatta oikein saanut porukka laajemmalti syttymään. Ehkä puutteena on ollut hieman vaisu mainonta ja selkeän profiilin ja sen pienen punaisen langann puuttuminen. Ritarikuntaan pitäisi saada joku paikallinen juhanitamminen, tai muu vastaava laajalti näkyvä ja kuuluva showmies lyömään porukkaan löylyä.

Sikakatsomo on näkyvä ja laajalti kuuluva porukka, jolla on selkeästi vetovastuuseen profiloitunut johtohenkilö. Sikakatsomon miinuspuoli on kuitenkin se, että se on profiloitunut pienen piirin puuhamaaksi, ja jonka ydinryhmään, ja tasavertaiseen vuoropuheluun, ei ole normikannattajan helppo päästä. Väitän, että ne sikakatsomon muut, eli em. ydinpiirin ulkopuolella olevat, tahot ovat aivan yhtä pienryhmämäisiä, kuin suurin piirtein muutkin pelejä aktiivisesti seuraavat.

Mitä taas tulee hallin yleiseen tunnelmaan, niin istumapaikkoja karsimalla ja seisomapaikkoja lisäämällä sitä kuhinaa syntyy, koska näkisin juuri sen aktivoivan jossain määrin pienryhmäpitoista populaatioita kuhisemaan. Käytännössähän, ja koska raha ja taskulaskin on keksitty, näin ei tulle koskaan tapahtumaan, ehkä sitä eteläpäädyn mahdollista kuhinakulmaa lukuunottamatta.

Täältä tähän
 
Viimeksi muokattu:

Luiro

Jäsen
Suosittelen kaikille tutustumismatkaa Suomen jalkapallomaajoukkueen otteluihin ja katsomaan esimerkkiä Pohjoiskaarteen toiminnasta. Kyllä se seisomakatsomokulttuuri on mahdollista tuoda niihin istumakatsomoihin, jos tahtoa riittää (esimerkkinä Jokereiden Eteläpääty).
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Toivottavasti vilpittömät aikeet ottavat tuulta alleen. Ensimmäinen kunnon testi muuten nähdään todennäköisesti ensi viikon viikonloppuna kun allekirjoittanut ja Kärppien Etäjaosto omilla tahoillamme saavumme näyttämään kannattamisen mallia taas kerholaisille. Tulee suunnitelmien käydessä toteen meikäläiselle eka kerta, uusitussa hallissa siis.

Luvassa on vuorovaikutuksellinen akti kannatusryhmiien välillä, ja ainakin jonkunmoinen tunnelma syntyy: Etäkärpät kannustaa "POHJOINEN!" - Kerhon fanit huutavat "väärin kannatettu" rummuttajalle - minä huudan "väärin vittuiltu!". Tämä, ja oluthanoissa potkua.
 

Eisenhower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, sympatiat myös Ilvekselle
Kerhon kannatuskulttuuri. Mielestäni se olisi hyvä ajatus.

Ike
 

ditrim

Jäsen
Samoin olisi lahtelainen huumori.

Tai lahtelainen mitali...

En vaan mitenkään pysty kuvittelemaan hämeenlinnalaisia taputtamassa yhteen ääneen ja kannustaen porukassa. Siitä välittyisi heti sellainen liian lämmin ja homo ilmapiiri. Ja koska olen aina seurannut pelit pohjoispäädyn lipalta, niin olen todellakin tottunut laimeaan tunnelmaan. Tosin ne hallin repeämiset ynnämuut pleijarihienoudet ovat hienoja, mutta tarviiko sen kannustuksen sellaista karnevaalia tiistaipeleissä ollakaan?

Asiaa tarkemmin pohdittuani muistan sen Pietarin reissun ja Kazanin fanit. He buustasivat täydellä hallilla joukkeensa sellaiseen lentoon ettei Kerhon miehiltä paljoa kyselty. Lisäksi pienehkö faniporukkamme jäi niin pahasti jalkoihin, että tuskin Kerhon pelaajat juuri mitään zemppiä siitä saivat, enemmänkin olivat kauhuissaan siitä venäläisten meiningistä.

Hullut ryssät mekastivat Morozovin lähtiessä alivoimahyökkäykseen kuin porilaiset konsanaan. Siitä jos jostain irtoaa pelaajalle boostia. No, eniveis olisi jännä nähdä sama tapahtuvan joskus Patria-areenalla.
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Asiaa tarkemmin pohdittuani muistan sen Pietarin reissun ja Kazanin fanit. He buustasivat täydellä hallilla joukkeensa sellaiseen lentoon ettei Kerhon miehiltä paljoa kyselty.
Kazanin faneja oli hallissa n. 12, suurta meteliä pitivät ihan muut venäläiset. Valtava ero maidemme kulttuurissa on se että täysi halli kannusti venäläistä joukkuetta koska se oli venäläinen joukkue.

Nykyjään pitää ilmeisesti olla jotain tifoja ja laulukuoroja että jääkiekon kannustaminen on oikeanlaista. Minä olen aina kuulunut kädet puuskassa toppatakkikansaan, joskin hallin ja ilmaston lämpenemisen vuoksi ei enää tarvitse toppatakkia ja seisomasta istumaan siirryttyä ei pysty samalla tavalla pitämään käsiä puuskassa. Joskus ehkä olen vieraspelimatkalla intoutunut huudahtamaan 'homo!' tai jotain muuta kannustavaa. Tokikaan en nenänvartta pitkin katsele jos joku viitsii mekkaloida jäähallissa, hienoahan se on. Sitä en tajua että miksi siellä ei saisi olla hiljaa jos haluaa. En koe velvollisuudekseni tunnelman luomista.
 

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
tarviiko sen kannustuksen sellaista karnevaalia tiistaipeleissä ollakaan?

Sitä en tajua että miksi siellä ei saisi olla hiljaa jos haluaa. En koe velvollisuudekseni tunnelman luomista.
Mukavaa vaihtelua kuulla jonkun joskus sanovan tällaista. Tässä on aika monta vuotta kuultu lähinnä sämpylänjakajien propagandaa.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
En koe velvollisuudekseni tunnelman luomista.

Rehellistä puhetta. Toisaalta tunnelmaa luodaan myös antiluomalla™ sitä kädet puuskassa.

Itse koen vähimmäisvelvollisuudeksi, ja luonnolliseksi käyttäytymiseksi sitä että taputtaa ja hieman jopa huutaisee oman joukkueen tekemille maaleille ja muille hyville suorituksille. Tämä selkeästi muuten onnistuu myös paremmin kun on kamujen kanssa liikkeellä, ei yksin ole yhtä helposti äänekäs. Minusta kannattajakulttuuria on nimittäin jo se, että sinne mennään seurassa, ei yksin. Muodostuu yhteinen tapa mennä matseihin, ja yhteisiä tapoja seurata ja kannustaa ottelussa, oli se sitten hiljaisempaa tai äänekkäämpää. Todennäköisemmin kuitenkin äänekkäämpää aina ryhmissä kuin yksilöinä?

En tosin aio pelissä, kuten en muissakaan juhlantapaisissa tilaisuuksissa, mennä kädet puuskassa olevaa tökkimään "hei, hei, miksi mökötät, onko tylsää", kun se todennäköisesti johtuu vain siitä ettei ole yhtä humalassa kuin äänekkäämmät.

Josta päädynkin suosittelemaan Kerholle ilmaiskuljetusten lisäämistä ja oluen hinnan laskemista. Noh, oluen hinta ei ehkä muutu mutta miten olisivat ryhmä-alet lippuihin? Ihan ilman erillisiä hyppytifonarriklubejakaan?
 

Tolppa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, The Reds, Los Colchoneros, the C's
Harvoinpa nuo pelaajatkaan kertoilee, että kaipaavat hieman enemmän hiljaisuutta halliin pystyäkseen keskittymään paremmin pelaamiseen...

Ja harvoin kukaan katsojakaan intoilee, kuinka jossakin pelissä oli hieno tunnelma, kun kaikki katsojat olivat aivan hiljaa. No, ehkä joskus vieraspeleissä on kiva, kun kotiyleisö hiljenee hetkeksi Kerhon mykistävien suoritusten vuoksi - mutta vielä kivempaahan se on, jos innostuvat haukkumaan omiaan... ;)

Oma noidankehälogiikkani menee yksinkertaisesti näin: mitä enemmän kannustusta katsomossa, sitä enemmän yritystä ja tapahtumia kaukalossa. Ja onneksi usein myös päinvastoin eli mitä enemmän värikkäitä tapahtumia kentällä, sitä enemmän ääntä katsomossa.

Joo, ei tietenkään ole pakko osallistua tunnelmanluontiin. Valinta on vapaa. Minä valitsen kannustamisen ja sen myötä paremman ja viihdyttävämmän pelin. En aloitteentekijänä, mutta helposti muiden mukaan lähtevänä.
 

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
Harvoinpa nuo pelaajatkaan kertoilee, että kaipaavat hieman enemmän hiljaisuutta halliin pystyäkseen keskittymään paremmin pelaamiseen...
Tässä viestissäni olen sivunnut asiaa laajemmin.

Omalta osaltani täytän nuo AWen luettelemat vähimmäsikriteerit, jopa yksin ja selvin päin hallissa ollessani. Tuon linkkaamani viestin ydinkohta on siinä, että huudon pitää lähteä halusta huutaa. Se ei voi lähteä siitä, että nyt pitää huutaa koska se on mun velvollisuuteni että pelaajat tsemppais. Playoffien jatkoajalla tuon vielä nielee, mutta marraskuiseen tiistaipeliin minä kyllä tulen asenteella Here we are now, entertain us.

Kaikki kunnia toki niille jotka sitä tunnelmaa luovat. He lisäävät kaikkien hallissa olevien viihtyvyyttä.
 

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Playoffien jatkoajalla tuon vielä nielee, mutta marraskuiseen tiistaipeliin minä kyllä tulen asenteella Here we are now, entertain us.
Kyllähän tämäkin toki tiedostetaan pelaajien keskuudessa ja showbisnestähän tuo laji on. Yli-Torkon Joni sen sanoi jonkun SaiPan kotimatsin jälkeen, että heidän täytyy pelata niin, että katsomo syttyy.

Sämpylänjakajat - joihin itsekin ainakin löyhästi kuulun - lähtevät siitä, että pelaajille luodaan se viimeinen ulkoinen paine suorittaa hyvin.

En kuulu kuitenkaan siihen koulukuntaan, että väkisin käännyttäisin kaikkia n. neljäätuhatta jäähallin kuluttajaa huutamaan 60 minuuttia pelissä. Toivottavaa silti olisi missä tahansa hallissa, että tuulipukukansa ottaisi silloin tällöin osaa tunnelman ytimestä lähteviin huutoihin / taputuksiin.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
En kuulu kuitenkaan siihen koulukuntaan, että väkisin käännyttäisin kaikkia n. neljäätuhatta jäähallin kuluttajaa huutamaan 60 minuuttia pelissä. Toivottavaa silti olisi missä tahansa hallissa, että tuulipukukansa ottaisi silloin tällöin osaa tunnelman ytimestä lähteviin huutoihin / taputuksiin.
Niin. Tärkeintähän onkin nimenomaan se että kannustuksessa on aina tunne mukana. Väkisin tehty kannustus on teennäistä niin kuin mikä tahansa muukin väkisin tehty tunteiden osoitus. Ja täällä on ollut keskustelua myös siitä miksei siellä hallissa saa olla hiljaa. Totta hitossa saa olla hiljaakin mikäli niin haluaa mutta onneksi kaikki ei niin halua sillä silloin Rinkelinmäki olisi kirkko.
 

SaHPKo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Kannustamisen sietämätön keveys

En vaan mitenkään pysty kuvittelemaan hämeenlinnalaisia taputtamassa yhteen ääneen ja kannustaen porukassa. Siitä välittyisi heti sellainen liian lämmin ja homo ilmapiiri. Ja koska olen aina seurannut pelit pohjoispäädyn lipalta, niin olen todellakin tottunut laimeaan tunnelmaan.

Ellen väärin muista, 90-luvun loppupuolella myös pohjoispäädyssä pidettiin meteliä - ainakin enemmän. Tuolloin en olisi voinut kuvitella, että Hartwall-areenalla olisi joskus parempi tunnelma kuin to-be-Patria-areenalla. Jotkut ovat jopa viitanneet Rinkelinmäen jäähalliin metaforisesti "hornankattilana", koska kiekkopyhätössä saattoi aistia katon lähtevän lentoon. Myös näitä lippoja hakattiin ääntä tuottaen. Tällä vuosituhannella meteliä on havaittu lähinnä katsomonosassa C5. HPK-Tappara pelissä ero C5:n ja B3:n(?) välillä oli kuin Kerholla ja Ilveksellä. Porukka ei syttynyt. Muutama Tapparaa sympatiseerannut aploodeerasi välillä.

Toki hiljaakin saa olla, mutta mitä tapahtui kannustukselle, jota muistan kokeneeni HPK:n kotiotteluissa? Onko se niin kaukainen muisto, että sitä ei tosiaan pysty enää edes kuvittelemaan? Muuttuvatko asiat kymmenessä vuodessa? Kultaako aika muistot? Tuntuiko meteli voimakkaammalta, kun itse oli nuorempi?
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Toki hiljaakin saa olla, mutta mitä tapahtui kannustukselle, jota muistan kokeneeni HPK:n kotiotteluissa? Onko se niin kaukainen muisto, että sitä ei tosiaan pysty enää edes kuvittelemaan? Muuttuvatko asiat kymmenessä vuodessa? Kultaako aika muistot? Tuntuiko meteli voimakkaammalta, kun itse oli nuorempi?

Voihan se näinkin tosiaan olla. En ole vielä uuden ja keskeneräisen Patrian hiljaisuuteen päässyt tutustumaan, mutta viime vuosia muistellessa voi todeta, että ennen kaikki oli toisin. Tai sitten se aika multaa muistot.

Silloin joskus kaukalossa pyöri ja viihdytti kansaa mm. seuraavia kiekkopersoonia, joiden tapaisia persoonia ei enää näe, vai tekeekö se aika taas temput. No siis silloin joskus oli mm. Juha Jyrkkiö, Timo Kulonen, Janne Laukkanen, Jari Haapamäki, Igor Kutznetsov, Pekka Peltola, Aleksander Andrijevski, muutama takatukka taituri sekä muutamia muita, joiden esitykset pistivät katsojat milloin mistäkin syystä hakkaamaan käsiään yhteen ja haukkomaan henkeään. Onhan noita vähän nuorempiakin tapauksia, mutta ehkä pointti tuli selväksi.

Ennen Kerho oli ikuinen altavastaaja ja yksi "pienistä", jota sympatiseerattiin vähän muuallakin. Oli nousijan statusta ja niitä omia poikia. Silloin Kerho tuli kotipeleihin aina alkuun kovalla ryminällä ja silloin todellakin sattui ja tapahtui.

Maailma kuitenkin muuttuu. Silloin joskus ei ollut kännykkää, pleikkaria ja muita välttämättömiä paheita. Kirjoitettiinko silloin muuten mielipiteitä pelien jälkeen nettiin?! Hallissa ei ollut aitioita, ei mediakuutiota, eikä juuri muita ylimääräisiä viihdykkeitä.

En tiedä, mutta sellainen aito intohimo ja fanitus tuntui olevan aidompaa. Peleissä oli jotain sellaista "paikallispatriotismia" ja elettiin enemmän peleissä tunteella mukana. Ehkä katsomoissa myös tunnettiin enemmän sellaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja möykkääviä, huutavia ja omiaan kannattavia ei teilattu heti "erilaisiksi" ihmisiksi. Nyt pitää kuulua johonkin faniklubiin, jotta on oikea fani tai kannattaja tai jotain.

Nyt on niin kuulia ja ihquu katsella tosi-tv:tä ja realityä töllöstä. Sekä kirjoittaa nettiin.

Tosin näitä samoja asioita olen havaitsevinani myös hyvin monen muun hallin katsomokäyttäytymisessä. Olisiko tämä asia enemmän kansallinen kuin pelkästään Patria-areenaa koskeva seikka? Yleisesti kulttuurissamme ja elämän menossamme on tapahtunut jotain, joka muovaa käyttäytymistä hallissa. Lätkän asema on myös muuttunut muihin lajeihin nähden näihin päiviin tultaessa.

Maajoukkueiden peleissä kannattaminen on vielä aivan toista luokkaa, myös siis futiksen puolella, kuten edellä aiemmin joku totesikin.

Laulun sanoin, aika entinen ei koskaan enää palaa.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Ei oikein sydäntä lämmittänyt eilisessä pelissä se, että osa kannattajista lähti pois pelistä kesken kaiken. Ehkä olen vain erilainen ihminen sitten, mutta itse näen niin, ettei sitä omaa joukkuetta ihan noin heppoisesta syystä pidä jättää koskaan vaan pitää seistä loppuun asti joukkueensa takana. Tämä on mielestäni sama kun tosiystävyys punnitaan siitä hylkäätkö ystäväsi heti pahemman vastoinkäymisen jälkeen vai et. Saatana, omien takana seistään loppuun asti!

Ja ehkä sitten itsessäni on liikaa sisäistä yrittäjyyttä, mutta mielestäni peli loppuu vasta sitten kun 60 minuuttia on taululla täynnä. Siinä 1-4 tilanteessakin olisi ollut vielä mahdollista noustakin jos oltaisiin vaan kovasti yritetty. Ei pidä luovuttaa koskaan, ei kannattajien eikä pelaajien! Mikään tässä maailmassa ei ole enää mahdotonta!

No joo, olihan itsellänikin kyllä usko koetuksella viime kaudella, mutta silloin asiat meni kyllä totaalisesti päin helvettiä. Mutta siitä huolimatta jaksoin siinäkin tilanteessa vielä uskoa siihen mahdollisuuteen että Kerho nousisi sääleihin. Ja laskeskelin itsekseni pisteitä otteluista, että miten se olisikaan mahdollista...

Ja HMental nosti äsköisessä viestissään hyvän pointin esille. Miksi vain niitä jotka ovat jossain ryhmittymässä mukana (Ritarikunta, Sikakatsomo) pidetään vain tosikannattajina? Mielestäni tämä ei edistä sitä yhteenkuuluvaisuudentunnetta ollenkaan, vaan nimenomaan päinvastaisesti lisää sitä kateutta ja kilpailutilannetta. Ja lisään sen, että edelleenkin arvostan ja pidän tärkeinä k.o. yhteisöjen toimintaa, mutta joidenkin ihmisten näkökannoissa olisi vain parannettavaa puolin ja toisin. Ihan yhtä hyvin "järjestäytymätön" kannattaja saa pitää itseään kannattajana kuin "järjestäytynytkin" ja taas toisinpäin.
 
Viimeksi muokattu:

d2uce

Jäsen
Minäkin olin hallissa summeriin asti, sillä halusin välttää ruuhkat. Aika sujuvasti hallilta pääsikin pois, kun oli mukavasti parkkipaikat jo tyhjentyneet.
 

Kennedy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Noutajat
Miksi vain niitä jotka ovat jossain ryhmittymässä mukana (Ritarikunta, Sikakatsomo) pidetään vain tosikannattajina? Mielestäni tämä ei edistä sitä yhteenkuuluvaisuudentunnetta ollenkaan, vaan nimenomaan päinvastaisesti lisää sitä kateutta ja kilpailutilannetta. Ja lisään sen, että edelleenkin arvostan ja pidän tärkeinä k.o. yhteisöjen toimintaa, mutta joidenkin ihmisten näkökannoissa olisi vain parannettavaa puolin ja toisin. Ihan yhtä hyvin "järjestäytymätön" kannattaja saa pitää itseään kannattajana kuin "järjestäytynytkin" ja taas toisinpäin.

Nimenomaan näiden faniryhmien tarkoitus on saada luotua tunnelmaa halliin ja kerätä kaikki äänekkäät ihmiset yhteen, jotta siellä hallissa on tunnelmaa. Fanittaminen on harrastus ja faniryhmiä voidaan ajatella organisoiduksi harrastustoiminnaksi, jolloin yhteisölllisyyttä pystytään parantamaan sekä katsomossa että ulkopuolella erilaisilla tapahtumilla. Faniryhmät pyrkivät saamaan samanhenkisiä ihmisiä innostumaan toiminnastaan. Esimerkiksi Ritarikunta ei ole aikaisempina kausina ollut näkyvä katsomossa, koska toiminta on ollut pienimuotoisempaa. Ja olisi hienoa saada ihmiset innostumaan myös katsomotoiminnasta, jotta Sikakatsomo saisi tukea katsomossa. Ritarikuntahan lähti uudistumaan juuri sen takia, että ihmiset jotka eivät pääse/halua kuulua Sikakatsomoon voisivat kannattaa joukkuettaan lauluin ja huudoin yhteisössä, johon kaikki ovat tervetulleita.

Itse ainakin pidän enemmän oman joukkueen kannattamista tärkeämpänä kuin vastustajan ja tuomareiden mollaamista. En vain ymmärrä mitä järkeä on sadatella (homotella) kenttäpelaajia/tuomareita voimasanoin..

Ja mitä tulee kannattajien "eriarvoisuuteen", niin en usko siihen ollenkaan. On itsestään selvää että kaikki (suurinosa) hallissa olevista kannattajista on tullut katsomaan HPK:n otteita, eikä suinkaan katsomaan kanssakatsojia eriarvoisina.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Nimenomaan näiden faniryhmien tarkoitus on saada luotua tunnelmaa halliin ja kerätä kaikki äänekkäät ihmiset yhteen, jotta siellä hallissa on tunnelmaa. Fanittaminen on harrastus ja faniryhmiä voidaan ajatella organisoiduksi harrastustoiminnaksi, jolloin yhteisölllisyyttä pystytään parantamaan sekä katsomossa että ulkopuolella erilaisilla tapahtumilla. Faniryhmät pyrkivät saamaan samanhenkisiä ihmisiä innostumaan toiminnastaan. Esimerkiksi Ritarikunta ei ole aikaisempina kausina ollut näkyvä katsomossa, koska toiminta on ollut pienimuotoisempaa. Ja olisi hienoa saada ihmiset innostumaan myös katsomotoiminnasta, jotta Sikakatsomo saisi tukea katsomossa. Ritarikuntahan lähti uudistumaan juuri sen takia, että ihmiset jotka eivät pääse/halua kuulua Sikakatsomoon voisivat kannattaa joukkuettaan lauluin ja huudoin yhteisössä, johon kaikki ovat tervetulleita.

Itse ainakin pidän enemmän oman joukkueen kannattamista tärkeämpänä kuin vastustajan ja tuomareiden mollaamista. En vain ymmärrä mitä järkeä on sadatella (homotella) kenttäpelaajia/tuomareita voimasanoin..

Onhan se näinkin. Itsekin liittyisin siihen Ritarikuntaan, mikäli vaan annettaisiin. :)

Olen kaikesta huolimatta sinun kanssasi samoilla linjoilla, mutta täytyy myös huomioida ne kannattajat jotka eivät näihin yhteisöihin kuulu. Ja sekin on totta, että mielummin kannustetaan omaa joukkuetta kuin mollataan toisia.
 

Kennedy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Noutajat
Onhan se näinkin. Itsekin liittyisin siihen Ritarikuntaan, mikäli vaan annettaisiin. :)

Tarkistappa sähköpostisi. Sain itse ainakin tunti sitten postia, kuinka maksaa jäsenmaksu. Näköjään ollut jotain kiireitä siellä toimiston suunnalla.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Tarkistappa sähköpostisi. Sain itse ainakin tunti sitten postia, kuinka maksaa jäsenmaksu. Näköjään ollut jotain kiireitä siellä toimiston suunnalla.

Jumpe, päivästä tuli mun onnenpäivä. :)

Kaksi "ihmettä" tapahtui, meikäläinen pääsi Ritarikuntaan ja Joe Rullier tuli Kerhoon. Ei voi paremmaksi enää mennä...
 

Luiro

Jäsen
Maajoukkueiden peleissä kannattaminen on vielä aivan toista luokkaa, myös siis futiksen puolella, kuten edellä aiemmin joku totesikin.

Tästä ei nyt pidä kenenkään ottaa itseensä, mutta onhan tässä havaittavissa samanlainen ilmiö kuin on englantilaisessa jalkapallossa, että jääkiekko on hinnoittelemassa itsensä ulos köyhemmältä kansanosalta ja se taas vaikuttaa automaattisesti tunnelmaan. Väitän, että Veikkausliigassa on parempi tunnelma otteluissa, vaikka katsojia on vähemmän ja ääneenkannattajien ryhmät pienempiä. Siellä on havaittavissa selkeästi suurempaa intohimoa.

Futismaajoukkueen ja lätkämaajoukkueen kannatustoiminnasta nyt ei pysty puhumaan ees samana päivänä. Futismaaotteluissa Pohjoiskaarteen seisomakatsomossa on tällä hetkellä tuhannen ihmisen laulava porukka, lätkämaaotteluissa ei tunnelmaa ole oikeastaan millään tavalla. Tosin eipä taida paljon samaa porukkaa näissä ollakaan.

Mutta jääkiekko on tällä kaupallistumiselle ampumassa itseään jalkaan.
 

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Luiron kirjoitus on täyttä totta, muutaman kaverin kanssa ollaan samasta asiasta puhuttu.

Itse tuosta Kerhon meiningistä on periaatteessa vaikea sanoa kun tasaiseen tahtiin tullut nähtyä noin 3-5 kotipeliä noin 96 vuodesta asti, tunnelma on aina ollut itsellä kova kun harvoin päässyt mutta kyllä jotakin pientä taantumaa on ehkäpä voinut havaita näilläkin ottelumäärillä.

Miten Ritarikunta ajattelisi sitten kannustaa? Eikös sikakatsomo lähinnä taputa ja huuda Kerho tai sitten jatkuvaa nopeaa taputusta kun esim. kunnon pyöritys käynnissä? Vedetäänkö sitten vuorovedoin vai samaa huutoa koko porukka? Paras skenaario olisi hieman monipuolistaa ja yhdistää vähätkin voimavarat periaatteessa muutamasta ryppäästä eri osasta hallia. Tällöin kokonaisvaltainen meteli tulisi laajemmin ja mahdollistaisi random-pentinkin kannustuksen, kun vieressä iso joukko huutaa ja itsekin kehtaisi sitten.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös