Kenttätuomioistuimien tuomiot viime sodissa

  • 21 179
  • 201

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Kenttä tuomioistuimien tuomiot viime sodissa

Tuossa A.Enhrotin muistoketjussa on keskusteltu näistä Suomen sotien ei niin kunniakkaasta puolesta mutta ajattelin että eroitetaan se keskustelu tänne oman otsikon alle.

Nimimerkki Varjo epäili että vain yksi aseistakieltäytyjä ammuttiin viime sotien aikana ja kaipasi todisteita.

Toimittaja Jukka Rislakki on tutkimuksissaan päätynyt seuraavaan lukuun.
"Kuolemantuomioita annettiin kenttä-ja pikaoikeuksissa Suomessa viime sotien aikana ainakin 546,kaikkia niitä ei kuitenkaan pantu täytäntöön.
Virallisen tiedon mukaan 468 ihmistä teloitettiin talvisodan ja jatkosodan aikana,heistä vähän yli puolet jatkosodan aikana.Pelkästään kesällä 1944 langetettiin noin 500 pikatuomiota kenttäoikeudessa, ja niistä monet johtivat nopeaan teloitukseen varoitukseksi monille rintamamiehille:46 miestä ammuttiin ja lisäksi 76 tuomittiin kuolemaan, mutta sotaylikoikeus lievensi jo tähän aikaan kaikki sinne viedyt tuomiot.Lisäksi 11 miestä teloittettiin sotaväen järjestyssäännön määräysten perusteella".

Ottamatta kantaa siihen mikä on oikein ja mikä väärin niin tosiasia on että moni Suomalainen kuoli myös omien toimesta.
Tämä tosiasia kuuluu historiaan.
Ja oman maan historia on hyvä tuntea.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Pientä pientä

Niin, itse olen sitä mieltä, että ainahan sitä rapatessa ja sodassa roiskuu.

Itse hyväksyn sodanaikaiset kuolemantuomiot siinä tapauksessa, että ne ovat ns. oikean tuomioistuimen (joko armeijan oman tai siviilituomioistuimen) langettamia.

Kaikenkarvaisten pikatuomioistuimien tuomiot ovat mielestäni juuri nimensä mukaisesti pikaistuksissa ja kenties summittaisesti jaettuja "viimeisiä pikavoittoja", josta johtuen en niitä hyväksy.


****
Korostan vielä, että sota-aikana on eri lait, joiden rikkomisesta tulee kovemmat tuomiot. En ymmärrä mikä tässä asiassa on kaiken karvaisille humanisteille ja muille hihhuleille niin vaikeata?

Kun noudattaa lakeja, niin tuskin tulee ongelmiakaan. Näin yksinkertaista se on.

****


Mitä vielä tulee viime sotien omien sotilaiden teloituksiin, näkisin, että eiköhän Suomessa kuitenkin aika ihmismäisesti toimittu verrattuna vaikkapa Saksaan, Neuvostoliittoon tai Japaniin.

Täältä tähän
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
ervatsalo

Kuten alussa mainitsin niin en ota kantaa mikä on oikein ja väärin eli en mielestäni ole hihhuli sillä minuahan tarkoitit koska muita kirjoittajia ei ketjussa ole.
Halusin vain tuoda julki sen mitä tapahtui.

Mutta mitä lakiin tulee niin siitä olen eri mieltä sillä monesti on nähty että lakia voidaan tulkita ihan kuinka halutaan kuten vaikkapa 20-30 luvulla kun Lapuan laki oli Suomen omaa lakia voimakkaampi.
-----------------------------------------------------------------------------------

Mielenkiintoista on se kuinka monille on vaikea myöntää näitä asioita ja kuten Erva sanoi niin kyllähän Saksassa,Neuvostoliitossa ja Japanissa oli pahempaa.
Nämä kolme maatahan ovatkin mainioita demokratian esimerkkimaita viime sotien aikana.Ei paljon tarvitse olla jos näitä paremmin toimi.
 
Viimeksi muokattu:

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Re: Kenttä tuomioistuimien tuomiot viime sodissa

Viestin lähetti mixu
Tuossa A.Enhrotin muistoketjussa on keskusteltu näistä Suomen sotien ei niin kunniakkaasta puolesta mutta ajattelin että eroitetaan se keskustelu tänne oman otsikon alle.

Nimimerkki Varjo epäili että vain yksi aseistakieltäytyjä ammuttiin viime sotien aikana ja kaipasi todisteita.

Toimittaja Jukka Rislakki on tutkimuksissaan päätynyt seuraavaan lukuun.
"Kuolemantuomioita annettiin kenttä-ja pikaoikeuksissa Suomessa viime sotien aikana ainakin 546,kaikkia niitä ei kuitenkaan pantu täytäntöön.
Virallisen tiedon mukaan 468 ihmistä teloitettiin talvisodan ja jatkosodan aikana,heistä vähän yli puolet jatkosodan aikana.Pelkästään kesällä 1944 langetettiin noin 500 pikatuomiota kenttäoikeudessa, ja niistä monet johtivat nopeaan teloitukseen varoitukseksi monille rintamamiehille:46 miestä ammuttiin ja lisäksi 76 tuomittiin kuolemaan, mutta sotaylikoikeus lievensi jo tähän aikaan kaikki sinne viedyt tuomiot.Lisäksi 11 miestä teloittettiin sotaväen järjestyssäännön määräysten perusteella".

Ottamatta kantaa siihen mikä on oikein ja mikä väärin niin tosiasia on että moni Suomalainen kuoli myös omien toimesta.
Tämä tosiasia kuuluu historiaan.
Ja oman maan historia on hyvä tuntea.


Varsin ristiriitaista tietoa, mikäli luet joskus Jukka Lindstedin kirjan Kuolemaan tuomitut, "Suomessa tuomittiin vuosina 1939-1946 yhteensä 681 kuolemanrangaistusta. Teloitettujen määrä oli ainakin 528. Noin kolme neljännestä tuomituista ja teloitetuista oli Neuvostoliiton kansalaisia, jotka olivat syyllistyneet vakoiluun tai vastaavaan rikokseen. Kuolemaan tuomittujen sotilaskarkurien määrä oli 76. Heistä teloitettiin yli puolet, 46. Vakoilun ja sotilaskarkuruuden lisäksi kuolemanrangaistukseen johtaneita rikoksia olivat muun muassa maan- ja sotapetokset (44 tuomiota) sekä henkirikokset (42 tuomiota). "

Aseistakieltäytyneitä ei siis paljon mahdu tuossa porukassa olemaan, eikä kyllä suomalaisiakaan(n. 150)

Yhden aseistakieltäytyjän kylmäksi pistämisestä ei nyt kannata kovin suurta porua pitää...
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Sotaoikeus ja sen mukana tuoma teloitus kuuluu asiaan ja eikä siinä ole mitään kummalista. Rintamalla tarvitaan tiukka ja ehdoton laki jotta rivit pysyvät suorassa. Mikäli joku pokkuroi tarpeeksi, niin ei muutakuin kuula kalloon. Ei silloin ollut aikaa tai varaa haaskata miehiä jonkun perhanan puupään kaitsemiseen, vaan annettiin ansion mukaan.

Nämä teloitetut toimivat myös hyvänä esimerkkinä siitä, että olemassa olevaa lakia myös tarpeentullen noudatettiin, eikä vain uhattu noudattaa. Uskoisin, että nämä pikaoikeudenkäynnit olivat yleisimpiä kuin tiedetään. Mikä onkaan se määrä sotilaita, jotka kesken hyökkäyksen on lähtenyt rivistä pakoon ja vastaantuleva, vaikka joukkueenjohtaja, on käskytyksen jälkeen joutunut antamaan nopean esimerkin muille. Se esimerkki on ollut pakollinen jotta muut pysyvät rivissä ja taistelevat hyökkääjää vastaan, eivätkä lähde pakoon. On kuitenkin kunniakkaampaa kuolla taistellen vastustajan luotiin kuin pakoillen oman armeijan pikaoikeudenkäyntiin.

Nykypäivänä tuollainen tuskin tulisi kysymykseen, mutta aika ennen oli toinen ja silloin taisteltiin kodin ja isänmaan puolesta keinoja kaihtamatta. On turha kenenkään alkaa syyttämään tai moralisoimaan lain kovuutta, sillä se laki piti ison osan sotilaista siellä missä niistä oli hyötyä. Kunnioitus niitä kohtaa on paikallaan, jotka uskalsivat tuota lakia noudattaa ja näin ollen pitivät rivit paikoillaan mahdollisimman pitkään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Re: Re: Kenttä tuomioistuimien tuomiot viime sodissa

Viestin lähetti Ohmi
Yhden aseistakieltäytyjän kylmäksi pistämisestä ei nyt kannata kovin suurta porua pitää...

No, minusta kyllä kannattaa. Nämä ovat paha tahra Suomen taistelussa. Onneksi sentään ei menty vielä pitemmälle - ja tietysti sopii muistaa että vastassa ollut terrorikoneisto oli niin kokonaan toisessa sarjassa, mitä tuli toisinajattelijoihin ja vähemmistöihin, ettei sitä ole helppo edes ymmärtää. Ei tosiaan kannata lakaista maton alle tuollaisia kysymyksiä vaikka luvut olisivatkin pieniä - se että näitä mietimme totuudenmukaisesti ja pluralistisesti on seurausta, että säilytimme pluralistisen yhteiskuntajärjestelmämme sodassa. Jos olisimme valmiiksi toimineet kuin Hitler ja Stalin niin mitä väliä olisi puolustustaistelulla ollut? Yksi jatkosodan suurimpia voittoja oli kenttä-synagogan toimiminen Syvärin rintamalla - yhteen aikaan vain muutaman kilometrin saksalaisen divisioonan asemista. Näin sotii sivistysvaltio.

Mitä lukuihin tulee niin on esitetty epäilyjä siitä, että kesän 1944 pikaoikeuksien pöytäkirjat (muistaakseni ne toimivat Lappeenrannassa) ovat kummallisesti hävinneet. Todennäköisesti teloitettujen määrä on siis suurempi. Tietenkin kun pohditaan näitä asioita, on järjetöntä tehdä se pelkästään vuoden 2004 näkökulmasta. Toisen maailmansodan aikana kaikki osapuolet rikkoivat ihmisoikeuksia pahasti, myös demokratiat. Mutta jos demokratiat olisivat sortuneet, ei nyt olisi ihmisoikeuksia. Rikokset on syytä muistaa, mutta niin on ajan konteksti ja pelissä olleet panoksetkin.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Re: Re: Re: Kenttä tuomioistuimien tuomiot viime sodissa

Viestin lähetti mjr
No, minusta kyllä kannattaa. Nämä ovat paha tahra ***(aseistakieltäytyjien tuomitsemiset)*** Suomen taistelussa. Onneksi sentään ei menty vielä pitemmälle - ja tietysti sopii muistaa että vastassa ollut terrorikoneisto oli niin kokonaan toisessa sarjassa, mitä tuli toisinajattelijoihin ja vähemmistöihin, ettei sitä ole helppo edes ymmärtää.

***Oma tarkennukseni***


Niin, itse olen sitä mieltä, että mikäli joku on valmis kieltäytymään aseista (eli kieltäytyy samalla puolustamasta maataan), niin en pidä ollenkaan outona, että tässä tapauksessa ja yhteisen edun nimissä kieltäytyjään sovelletaan sotaväen rikoslakia kaikessa ankaruudessaan.

Jos ei kerran ole valmis pistämään itseään likoon maansa puolesta, niin menkööt muualle.

(Tähän tietysti joku sanoo, että voihan sitä maataan palvella ilman asettakin, mikä voi pitää joiltain osin paikkaansakin. )



Täältä tähän
 
Viimeksi muokattu:

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Re: Re: Kenttä tuomioistuimien tuomiot viime sodissa

Viestin lähetti Ohmi
Yhden aseistakieltäytyjän kylmäksi pistämisestä ei nyt kannata kovin suurta porua pitää...

Entä jos tuo aseistakieltäytyjä olisi ollut isoisäsi, isäsi, veljesi tai poikasi?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti tombraider
Mikä onkaan se määrä sotilaita, jotka kesken hyökkäyksen on lähtenyt rivistä pakoon ja vastaantuleva, vaikka joukkueenjohtaja, on käskytyksen jälkeen joutunut antamaan nopean esimerkin muille. Se esimerkki on ollut pakollinen jotta muut pysyvät rivissä ja taistelevat hyökkääjää vastaan, eivätkä lähde pakoon. On kuitenkin kunniakkaampaa kuolla taistellen vastustajan luotiin kuin pakoillen oman armeijan pikaoikeudenkäyntiin.
Helpompihan se oma joukkueenjohtaja olisi ampua, kun se ylimääräinen joukko vihollisia, joita pakoon on alunperin lähdettykin.

Jotenkin tämä koko sotiminen on niin sairasta hommaa, etten siinä erityisen hyvin pärjänneitä mitenkään erityisemmin arvosta, verrattuna esim niihin jotka ovat työskennelleet menestyksellä sotien estämisen puolesta. Tietenkin veteraanien panos on ensiarvoisen tärkeä itsenäisyytemme kannalta, joten arvostan heitä kollektiiivisesti hyvinkin paljon.

Edit: ja ottamatta kantaa siihen mikä on oikein ja mikä on väärin, niin eräs omista varusmiesajan kouluttajistani sodanaikainen sijoituspaikka on siirretty täysin tietoisesti ja hyvistä syistä aivan eri paikkaan, jossa hänen kouluttamansa taistelijat tulevat olemaan. Ettei vain mitään _vahinkoa_ pääse tapahtumaan ampuma-aseen varomattomasta käsittelystä. Eiköhän sellaistakin tapahtunut sotien aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jokerit, HJK, Kontu ja West Ham
tämä tapaus Pekurinenhan tuomio ei ollut minkään lain mukainen.

ensinnäkin rintamalle lähetettiin mies, joka ei ollut saanut minkäänlaista sotilaallista koulutusta. Ase kuitenkin annetiin käteen ja kysyttiin, otatko ?. Kun ei ottanut, komppanianpäällikkö käski alaistaan ampumaan miehen.

kaiki ilman pidätystä, oikeudenkäyntiä ym vailla. Kyseessä ei edes ollut mikään vihollisen hyökkäys, josta olisi paettu ym.

Tapauksessa ei toimittu millään tavalla sotaväen rikoslain mukaan.

vaikka kyse on yhdestä yksittäistapauksesta, se ei ole minkäänlainen puolustus.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Pekurisen tapauksen suht' täydellinen selvitys löytyy Erno Paasilinnan mainiosta elämänkerrasta "Rohkeus: Arndt Pekurisen elämä ja teloitus". Kyse ei tosiaan ollut mistään rivirintamakarkurin teloituksesta, vaan vuosia vankilassa aatteensa puolesta istuneen, johdonmukaisesti aseista kieltäytyneen vakaumuksellisen pasifistin murhasta. Yksittäistapaus ehkä, mutta lähinnä siksi että Pekurinen taisi olla aikansa ainoa yhtä sitkeästi aatteestaan kiinni pitänyt.

Tuosta tapauksesta on jo aikaa vaikka kuinka kauan, mutta nykyinenkään siviilipalveluslaki ei vapauta sivareita aseellisesta palveluksesta kuin rauhan aikana. Mm. tämän epäkohdan vuoksi sivullekirjoittanut valitsi mieluummin vankilan.

Lyhyt juttu Pekurisesta Sadankomitean sivuilla
Paasilinnan kirjan esittely Jämsän kirjaston sivuilla

edit: linkit
 
Viimeksi muokattu:

Kaivanto

Jäsen
Viestin lähetti ervatsalo
Niin, itse olen sitä mieltä, että mikäli joku on valmis kieltäytymään aseista (eli kieltäytyy samalla puolustamasta maataan), niin en pidä ollenkaan outona, että tässä tapauksessa ja yhteisen edun nimissä kieltäytyjään sovelletaan sotaväen rikoslakia kaikessa ankaruudessaan.

Jos ei kerran ole valmis pistämään itseään likoon maansa puolesta, niin menkööt muualle.

Mitäs vaihtoehtoja "menkööt muualle" jättääkään... Kortteeri Etelämantereelta tai päämäärätön ajelehtiminen kurkkupurkissa puolueettomilla vesialueilla hamaan tuomiopäivään. Tai planeetan vaihto. Tai sukupuolen vaihto. Muuta? Kiitos ruotsalaisvitsistä jo etukäteen.

Jollekulle ihmishenki saattaa olla niin itseisarvoisen pyhä, ettei sotatilakaan tässä asiassa päätä käännä. Yönmustaa huumoria ja ydinpommin kokoista ironiaa, jos siitä hyvästä ansaitsee joko napin otsaansa tai elinikäisen hyyryläisyyden. Että terve vaan sullekin täältä sinne.
 

jpet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Re: Re: Re: Kenttä tuomioistuimien tuomiot viime sodissa

Viestin lähetti mjr

Mitä lukuihin tulee niin on esitetty epäilyjä siitä, että kesän 1944 pikaoikeuksien pöytäkirjat (muistaakseni ne toimivat Lappeenrannassa) ovat kummallisesti hävinneet. Todennäköisesti teloitettujen määrä on siis suurempi.

Nyt kun suurin osa veteraaneista ja etenkin sodanaikaisesta päällystöstä ovat kuolleet, voidaan vihdoinkin odottaa täysin puolueetonta historiankirjoitusta. Olen sitä mieltä, että suomalainen historiankirjoitus viime sotien ajalta on vahvasti "kaunisteltua".

Kesän 1944 paniikkitilanteessa kuolemantuomioita jaettiin varsin kevein perustein. Muistaakseni Viipurin menetyksen tienoilla pikatuomio-oikeutta helpotettiin. Joidenkin lähteiden mukaan jopa sadat Kannaksen taistelijat maksoivat siitä hengellään sen jälkeenkin, kun neuvostohyökkäys oli saatu jo pysäytettyä Ihantalassa ja Vuosalmella.

Likaisen työn hoitivat armeijakuntien alaiset sotapoliisikomppaniat, joiden sotapäiväkirjoissa on pahoja puutteita kyseiseltä ajalta - onpa niitä jopa poltettukin. Isoisäni palveli kesällä 1944 eräässä Kannaksen sotapoliisikomppanioista. Mainittakoon, että hän ei maininnut sanallakaan kuulumisestaan kyseiseen yksikköön, vaikka kertoikin avoimesti sodan muista vaiheista omalta osaltaan.

Seuran 1-3/2003 artikkeleissa puhuttiin sellaisesta valasta, jonka asianosaiset olivat kuulemma vannoneet, että vala kantaisi myös tuonpuoleiseen. Kriittisesti Seuran kirjoituksiin suhtautuen, on silti eriskummallista, että yksikään Kannaksen sotapoliisi ei ole tullut esiin ja kertonut kokemuksistaan julkisesti. Tiettävästi kuolemantuomioita käytettiin vain miehistöön kuuluviin, toisin kuin esim. saksalaisten kohdalla, jotka ampuivat myös vastuullisia.

Oli miten oli, luulen että lähivuosina totuus paljastuu. Isoisäni ei voi mitään paljastaa, hän tuomitsi itse itsensä kuolemaan ja toteuttikin sen itse 1960-luvun lopulla.
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Ervatsalo Ohoi! Ookko muuten huomannu, että tahdittomien fanit ja kukkahattujen legioona on vallannut melko suuren jalansijan meidän ennen niin suuren soturikansamme alustasta. Toivottavasti veli-venäläinen pysyy kiltisti rajan tuolla puolen, eikä yritä rakkaaseen maahamme enää astua sotaisin ajatuksin. Nythän heidän se pitäisi tehdä, aikana jolloin jääkiekonkin kannattajista noin puolet on humanisteja ja mitä lie pössyttelijöitä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
No jaa, minusta sotavuosien taistelun teki hienoksi sen että pohjoismainen demokratia ja oikeusvaltio kamppaili epätoivoisissa olosuhteissa mutta lopultakin menestyksellisesti elämästään maailmankolkassa jossa vaihtoehdot olivat Hitler tai Stalin. Jos Suomessa olisi ammuttu kaikki aseistakieltäytyjät, internoitu tai luovutettu Saksaan kaikki juutalaiset sekä lakkautettu poliittinen demokratia niin mitä siinä sitten olisi puolustettu? "Arjalaista" geeniperimää? Hmm. Hyvin myös tiedetään, että kesällä -44 pettivät esikuntaportaan hermot hetkellisesti (ei korkeimman johdon: Mannerheim ja Airo säilyttivät viileytensä viimeiseen saakka). Joukot taistelivat hirvittävissä oloissa ja joidenkin kestokyky ei yksinkertaisesti fyysisesti riittänyt. Kenellä MEISTÄ on oikeutta kuittailla sen suhteen ja hyväksyä summittaiset hysteerisissä olosuhteissa tehdyt teloitukset? Sen aikaiset rintamajoukot eivät niitä ainakaan hyväksyneet ja he ehkä tiesivät missä mentiin paremmin kuin me jääkiekon ystävät vuonna 2004. Vai eivätkö?
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, HJK, Kontu ja West Ham
historiaa on helppo tutkia "jälkiviisautena" Pidetään itsestään selvänä, että Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen ja siirtänyt "puoli kansaa" muualle.

On totta, että varsinkin Virolaisia kohdeltiin juuri noin.

Kuitenkin on muistettava, että Neuvostoliiton miehittämissä Itä-euroopan maissa säilyi oma kieli, kulttuuri , rahayklsikkö jne.ja valtiot olivat rajoineen itsenäisiä, toki Neuvostoliiton valvovan silmän alla. Virohan oli Baltian maiden tavalla osa Neuvostiliittoa

Stalinilla saattoi olla ja olikin suunnitelmia Suomen liittämisestä neuvostoliittoon. saattoi olla myös suunnitelmia "kansandemokraattisen" mallin mukaan.

Kyllähän kansandemokratioissa "porvariston" ja entisten upeerien ja poliisien käydä huonostikin, mutta pääosin erityisiä kansansiirtoja Itä-euroopan maissa ei Neuvostoliiton sisäiseen tyyliin järjestetty.

samanlaistahan jossittelua käydään siitä, mitä olisi tapahtunut "punaisten" mahdollisesti voittaessaan v.18.

Kuitenkin punaisten johtomiehistöä oli osa edskunnassa päättämässä suomen itsenäisyydestä v.17. ja taisi olla jokunen mukana vielä valtuuskunnassa, joka kävi sen ajan Venäjän johtomiehiltä "pyytämässä" itsenäisyyden tunnustamista.

Tässä Suomen sisällis- tai kansalaissodassa (tätä nimeä käytän itse) kummankin osapuolen tavoitteena oli itsenäinen Suomi, omankaltaisensa toki.

Samoin "Terijoen hallituksen" julistuksessa puhutaan "itsenäisestä" Suomesta, joka olisi saanut vielä alueita Karjalasta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti Kontulan Ottawa
historiaa on helppo tutkia "jälkiviisautena" Pidetään itsestään selvänä, että Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen ja siirtänyt "puoli kansaa" muualle.

On totta, että varsinkin Virolaisia kohdeltiin juuri noin.


Hmm, ja latvialaisia ja liettulaisia - ja luetteloa voi jatkaa todella, todella pitkälle. Miljoonia murhaattiin Stalinin hysteerisen terrorin aikana. On melkoisen todennäköistä että juuri näin olisi käynyt jos Puna-armeija olisi miehittänyt Suomenkin. "Hyvä" vaihtoehto olisi tällöin ollut "itsenäinen" kansandemokratia, joka olisi merkinnyt vain kymmenientuhansien teloitusta ja ehkä vähän lievemmin keinoin suoritettua pakkokollektivisointia (joka Suomen pienviljelijä-valtaisella ja maalaisliittolaisella maaseudulla olisi joka tapauksessa ollut hirvittävä prosessi). Ja rannikkoseudulla sadattuhannet olisivat varmasti lähteneet joka tapauksessa pakoon Ruotsiin. Eli vaihtoehtoina olivat siis melko täydellinen kansanmurhan yritys tai sitten lievempi mutta silti valtaisan traumaattinen, fyysinen ja kulttuurinen isku kansakuntaa ja sen pohjoismaisia rakenteita vastaan. Mitäköhän sijaa näissä on hyssyttelylle? Ei voi tarpeeksi kiittää ensinnäkin Suomen armeijan ja kansan vastarintaa, sekä Mannerheimin viisautta rauhanteossa ja Paasikiven ja Kekkosen tasapainoilutaitoa sen jälkeen. Vaihtoehto oli oikeasti käsittämättömän järkyttävä tuhoisuudessaan.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Yhteinen etu

Viestin lähetti Kaivanto
Jollekulle ihmishenki saattaa olla niin itseisarvoisen pyhä, ettei sotatilakaan tässä asiassa päätä käännä. Yönmustaa huumoria ja ydinpommin kokoista ironiaa, jos siitä hyvästä ansaitsee joko napin otsaansa tai elinikäisen hyyryläisyyden. Että terve vaan sullekin täältä sinne.


Niin, itse olen sitä mieltä, että tässä asiassa ratkaisee yhteinen etu. Mitä siitä tulisi, jos kaikki alkaisivat kriisitilanteessa esittää omia toivomuksiaan ja mielipiteitään.

Itse olen ainakin valmis tappamaan, jos yhteinen etu sitä vaatii ja joku antaa siihen "valtuudet". Tämä siis siinä tilanteessa, että maahamme hyökätään.

Tämän lisäksi olen valmis yhteisen edun nimissä siihen, että oikeuksiani kavennetaan.

Kuinka moni näistä ns. jääräpää-hihhuleista on valmis myönnytyksiin yhteisen edun nimissä? Ma kusun vaan.

Täältä tähän
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jokerit, HJK, Kontu ja West Ham
vakaumus ja "yleinen etu"ovat olleet eri aikoina ja eri yhteiskunnissa ristiriidassa.

muistelen tässä erästä Eugen Schaumania....Venäjän "yleinen etu" piti miestä murhaajana ja petturina. Suomalaiset taas suurena sankarina. Kumman kansan vakaumus oli vastoin "yleistä etua "?.

Mauno Koivisto aikoinaan vastusti maammelaulun ja lipun nostoa olympiavoittojen yhteydessä ? Oliko vakaumus vastoin "yleistä etua"?

Kansainväliset sopimukset edellyttävät maamiinoista luopumista ?
Tasavallan presidenttimme kannattaa miinoista luopumusta, armeijan edustajat ei . Mikä on "yleinen etu"?

saksan johtajat päättyvät v. 42 , että juutalaiset tuhotaan. Oliko asian vastustaminen silloisessa Saksassa "yleisen edun" mukaista ?
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Voi sitä katsoa tästä kulmasta. Oma etu: yksi rintamalohko juoksee Viipurin ohi ja jättää muiden lohkojen selustan auki jättäen nämä tapettavaksi kun ei ole selustaa linnoitettu. Näin melkein kävi.
 

Haipakka

Jäsen
Osataan muuallakin...

Kesällä 1944 teloitettiin Suomen rintamillla varmasti enemmän kuin yleisesti on tiedossa, muutamia satoja todennäköisesti.

Paska homma, tottakai. Mutta.

Kuitenkin "pientä puuhastelua" verrattuna moniin muihin ns. sivistysmaissakin tehtyihin tekoihin.

-saksalaiset pikaoikeudet vuosina 1944-45 kun tappio alkoi häämöttää: todennäköisesti "pettureina" teloitettu tuhansia perääntyviä sotilaita

-ranskalaisten toiminta omia kapinoivia yksiköitään kohtaan I maailmansodassa: kranaattikeskitystä vaan omien joukkoon!


Venäläisten ja japsien teoista omiaan vastaan ei viitsi mainitakaan. Yleisesti tunnettua laajaa terroria omia kansalaisia kohtaan.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
niin mixu odottelen yhä todisteita niistä lukuisista aseistakieltäytyjien teloituksista, itse sota-aikana tapahtuneet teloitukset eivät ole minulle uusi asia.

Ja mitä Pekuriseen tulee niin lakien mukaan siinä mentiin, sotaoikeudessa ei tarvita muistaakseni kuin komentavan upseerin ja parin muun henkilön päätös.
On vain kumma, että lakien olemuksen ymmärtämisestä tehdään ongelma.

Kontulan Ottawalle lienee hieman epäselvää, mitä sota-aikana yleensä tehdään kun asevelvollisia kutsutaan palvelukseen. Ei sitä aina ole aikaa antaa koulutusta, tästä muistaakseni Koivistokin puhui.
 

Kaivanto

Jäsen
Re: Yhteinen etu

Viestin lähetti ervatsalo
Niin, itse olen sitä mieltä, että tässä asiassa ratkaisee yhteinen etu. Mitä siitä tulisi, jos kaikki alkaisivat kriisitilanteessa esittää omia toivomuksiaan ja mielipiteitään.

Itse olen ainakin valmis tappamaan, jos yhteinen etu sitä vaatii ja joku antaa siihen "valtuudet". Tämä siis siinä tilanteessa, että maahamme hyökätään.

Tämän lisäksi olen valmis yhteisen edun nimissä siihen, että oikeuksiani kavennetaan.

Kuinka moni näistä ns. jääräpää-hihhuleista on valmis myönnytyksiin yhteisen edun nimissä?

Niinkö, jaa, minä taas olen sitä mieltä, että useimmissa asioissa ratkaisee yhteinen etu. Aina kriisin iskiessä kaivan naftaliinista K. Aivanto -julkaisujen klassikon "Yhteinen etu A-Ö", jossa on pilkulleen määritelty yhteisen edun sisältö. Vastaavasti kriisiaikana kaikki muut julkaisut yhteisen edun olemuksesta kielletään, koska ne koostuvat pelkistä toivomuksista ja mielipiteistä.

Yhteinen etu A-Ö:n mukaan kahden, miljoonan, kahden miljoonan, miljardin tai kuuden miljardin henkilön yhteinen etu on aina ensisijaisesti se, että yhtäkään heistä ei ammuta verrattuna siihen, että yksi tai useampia ammuttaisiin. Tyypillisesti monilla henkilöillä on mielipide, kenestä ampuminen tulisi kriisitilanteissa aloittaa ja tyypillisesti se aloitus ei osu koskaan omaan itseen tai oman itsen läheisiin, ja näin ollen kyse on aina omasta eikä yhteisestä edusta.

Kuinka moni näistä ns. pököpää-patriooteista on valmis myönnytyksiin ja oikeuksiensa kaventamiseen yhteisen edun nimissä muulloinkin kuin silloin, kun se tarkoittaa sitä, ettei pääse ammuskelemaan ympäriinsä tykillä, vaan pitäisi esimerkiksi kustantaa asematunnelin kerjäläiselle kuppi puuroa?
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Viestin lähetti mjr
Ei voi tarpeeksi kiittää ensinnäkin Suomen armeijan ja kansan vastarintaa, sekä Mannerheimin viisautta rauhanteossa ja Paasikiven ja Kekkosen tasapainoilutaitoa sen jälkeen. Vaihtoehto oli oikeasti käsittämättömän järkyttävä tuhoisuudessaan.
Olen haistavinani hieman nationalistista gloriaa muuten asiallisen mjr:n tässä viestissä. Eipä tuo Mannerheimkaan kuitenkaan sellainen "kultavääpeli" (© Marja-Liisa Hirvesmieli) ollut, kuin mitä annetaan ymmärtää. Historiaan perehtyneenä nimimerkki mjr:kin varmasti tuntee paremmin kuin hyvin mm. Mannerheimin "miekantuppipäiväkäskyn", joka on tunnettu todiste Mannerheimin ekspansionistisista (ja osin itsekkäistä) pyrkimyksistä, jotka nostattivat suurta vastustusta sekä valtion sisällä että ulkomailla - eritoten rintamallahan oltiin monin paikoin lievästi sanoen näreissään suunnitelmista vetää rajat ensin vanhan Suomen ja lopulta myös ns. Suur-Suomen yli - puhuttiinpa jopa rajan vetämisestä Uralille saakka. Ja ketkäpä muut tätä ylvästä suunnitelmaa lähetettiin toteuttamaan kuin uljaat korpisoturimme.

Tämä monen omatunnon ja oikeustajun kanssa ristiriitainen tilannehan aiheutti eittämättä hyvin paljon juuri näitä enemmän tai vähemmän pikaisia (ja enemmän tai vähemmän dokumentoituja) oikeudenkäyntejä tuomioineen, kun monet vakaumukselliset maanpuolustajat eivät suostuneet astumaan rajojen ulkopuolelle. Myönnän kättelyssä, etten sotastrategiaa hyvin tunne, mutta asiaan perehtyneetkin myöntänevät, ettei niin räikeää tunkeutumista Neuvostoliittoon oikein voida selittää taktisillakaan syillä.

Nostan toki hattua kaikille, jotka suurten runebergilaisten sotasankarien * edellä ymmärtävät arvostaa vakaumuksellista pasifismia sekä aktiivista rauhantyötä tekeviä ja tehneitä ihmisiä. Heidän ansiotaanhan on, että saamme jatkuvasti estettyä konflikteja ja sotia, joissa tulee aina tapahtumaan omien teloituksienkin kaltaisia julmuuksia ja käsittämättömyyksiä. Sotamarsalkka Mannerheimin erityinen nostaminen esiin tässä yhteydessä vain tuntuu minusta hieman vieraalta. Osin siksi, että sitä niin paljon harrastetaan, haluaisinkin ihan provoamatta ja mielenkiinnosta nähdä, miten pasifismi ja sotiminen on loogisesti mahdollista sovittaa yhteen (mutta myönnän, ettei tämä ketju ehkä ole oikea paikka sille).

Jään odottamaan seuraavaa kommariviherpiipertäjähomonatsiblossihippikommenttia.

(*) Mielenkiintoista ironiaa on muuten se, että sotasankareilla ylpeilyn perinne Suomessa juontaa suurelta osin juurensa täysin suomea taitamattoman ja suomalaista kansanluonnetta ymmärtämättömän porvarin kirjoituksiin. Linnahan tekee tälle sankari-ihanteelle vinoilustaan taidetta Tuntemattoman Vanhalan suulla.

Ja liitteenä miekantuppipäiväkäsky.
 

Liitteet

  • untitled.bmp
    82,7 KB · kertaa luettu: 459
Viimeksi muokattu:

OldTimeHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Bayern München, Deutschland
Re: Yhteinen etu

Viestin lähetti ervatsalo
Niin, itse olen sitä mieltä, että tässä asiassa ratkaisee yhteinen etu. Mitä siitä tulisi, jos kaikki alkaisivat kriisitilanteessa esittää omia toivomuksiaan ja mielipiteitään.
Mielenkiintoinen spekulaatio. Itse en voi välttyä ajattelemasta, että "kaikki" tarkoittaisi myös vastapuolen sotamiehiä. Ketkä siellä rajalla silloin tappelisivat, upseeritko mätkisivät toisiaan nyrkeillä?

Mitä teloittamiseen tulee, niin vaikea on aseettoman pasifistin ampumista perustella millään järkisyyllä. Aika hataralla pohjalla ollaan, jos teon oikeutus perustuu vain tapahtumahetken lakien omavaltaiseen tulkitsemiseen eikä moraaliseen tarkasteluun.

Yhteistyökumppanimme Aatukin toimi aivan varmasti paikallisten lakipykälien mukaan kaasuttaessaan ei-toivotuiksi katsomiaan kansanryhmiä. Ensin hän oli toki sorvannut lain mieleisekseen, mutta sehän onkin aivan toinen asia - tärkeintä on se, ettei lakia rikottu, vai mitä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös