Matkalla Marsiin

Joulupäivänä aikaisin aamulla laskeutunut Euroopan Avaruusjärjestön ESA:n tutkimusalus Beagle 2 on kadoksissa. Ensimmäinen yritys ottaa yhteyttä epäonnistui, mutta kaikki toivo ei ole vielä menetetty. Seuraavan kerran yhteyttä yritetään puoliltaöin Suomen aikaa.

Katselin juuri brittiläisten tiedemiesten haastatteluja, väkinäisesti hymyillyt Colin Pillinger sanoi:

"Please don't go away from here [mediakeskus] believing we've lost the spacecraft.

"We've just gone into extra time, there's no penalty shootout yet"

Marsiin ei todellakaan ole helppo päästä. Useimmat meistä muistanee 1990-luvun huikean Pathfinder missionin. Neljän vuosikymmenen aikana Marsiin on heitetty yli kolmekymmentä projektia ja niistä vain yhdeksän on onnistunut. Japanilaiset menettivät omansa tämän kuun alussa.

Joulun alla Ladbrokes -vedonlyöntiyhtiö otti vastaan ison kasan vetoja kertoimella 34, että Marsista löytyy elämää. Britit innostuivat moisesta ja kerroin laski 26:een. Ladbrokes myöntää, että ei noilla kertoimilla ole todellisten todennäköisyyksien kanssa mitään tekemistä, mutta yhtiö on ottanut Mars vetoja vastaan jo vuodesta 1969 ja kyseessä on uskomattoman isot rahat.

Todella moni asia on voinut mennä puihin pitkän ja vaarallisen matkan aikana. Laskeutuminen on voinut tapahtua väärään paikkaan tai antennit sojoittavat väärään suuntaan. Tai sitten vain 60 kilon painoinen Beagle 2 on yksinkertaisesti pillunpäreinä ympäri Marsperää...

Tai kenties Marsissa on jotain joka ei tahdo ihmisten vempeleitä sinne ja että me tungemme nokkaamme sinne...

Kun ajattelee ettei Beaglea saada nyt perille ja samalla miettii että amerikkalaiset kävivät kuussa jo reilut 30 vuotta sitten, niin väkisinkin miettii onko tekniikka mennyt sittenkään niin paljon eteenpäin kuin luulisi. Toisessa laitteessa oli sentään ihmisiä mukana, tässä "vain" teknologiaa. Tietenkin käytettävissä oleva rahamäärä on paljon vähäisempi, mutta toisaalta tietokoneiden avulla voidaan simuloida ja suunnitella monia sellaisia asioita, mistä aiemmin voitiin vain haaveilla. Mutta asia ihmetyttää silti, operaation monimutkaisuudesta huolimatta. Tämä epäonnistuminen(?) ei ollut edes ainoa Mars-matkailuun liittyen...

Olikos tässä Beaglessa niitä suomalaisia aparaatteja? Toivottavasti täkäläiset insinöörit ovat olleet tarkkoina...

Teksti TV väittää Beagle 2:n painoksi vain 33-kiloa. No, voihan ne kilot olla Marsissa vähän erilaiset. Ehkäpä tuo Beagle 2 vielä sieltä löytyy.

Beaglen Marsiin vienyt luotain Mars Express jatkaa kuitenkin tutkimustyötään joulutauon jälkeen. Toivottavasti sen työstä selviää jotain.

Viestin lähetti Mr.Big
Teksti TV väittää Beagle 2:n painoksi vain 33-kiloa. No, voihan ne kilot olla Marsissa vähän erilaiset. Ehkäpä tuo Beagle 2 vielä sieltä löytyy.

Beaglen Marsiin vienyt luotain Mars Express jatkaa kuitenkin tutkimustyötään joulutauon jälkeen. Toivottavasti sen työstä selviää jotain.

Laajenna klikkaamalla

Huomasin itse muuten saman. 33 kiloa on oikein, Beaglen viralliset kotisivut tietävät sen kertoa. Helsingin Sanomat kertoivat painoksi 60kg, varmaankin käännösvirhe jostain missä painoksi on mainittu 60 naulaa.

Samalla kun kirjoitan tätä katsoin vielä mitä CNN tietää kertoa asiasta. Siellä taas puhutaan 140 naulasta (n. 60kg).

Tässä tapauksessa luotamme www.beagle2.com:in ja loppujen lopuksi onko sillä edes merkitystä(:

Beaglen sivuilla kerrotaan myös, että mediassa liikkuu tietoja, että Beaglea yritetään löytää koko ajan. Tämähän ei pidä paikkaansa vaan on ainoastaan tiettyjä ikkunoita milloin Blurin biisin on mahdollista pärähtää soimaan. Tai siis biisihän voi soida koko ajan, mutta Maa ei sitä voi kuulla.

Beagle 2 edelleen hiljaa..Rakentaisivat sellaisia mönkijöitä, jotka kestäisivät iskun kun iskun.. No, toivoa sopii, että tuo emäalue Mars Express sentään toimisi.

Viestin lähetti M@rko77
Rakentaisivat sellaisia mönkijöitä, jotka kestäisivät iskun kun iskun..

Laajenna klikkaamalla

Minusta kun alkaa tuntua siltä, että veljemme Ted Raikas saattaa olla hyvinkin jäljillä. Leikitään että jos me asuisimme Marsissa, ja jostain avaruudesta alkaa tupsahdella jotain vieraan planeetan härveleitä. Mitäs teemme? No käytetään niitä maalitauluina, varmuuden vuoksi. Tiedä mitä siitä vielä seuraa jos ne pääsisivät tutkimaan planeettaamme.

MiBXIV

Olettaisin marsilaisten tehneen meikäläisille saman tempun, mihin täältä nyt yritetään joillain väsyneillä luotaimilla vastata. Ja kyllä. Maalitauluina niitä luotaimia siellä käytetään.

Heikäläinen teknologia on varmasti (perus-ufo-oletus) täkäläistä kehittyneempää, joten marsin pojat ja tytöt ovat varmasti lähetelleet tänne luotaimia, joita emme välttämättä edes luotaimiksi tunnista.

Vai miten muuten selitätte Mikko Alatalon, Michael Jacksonin sekä George W. Bush tyhmemmän ilmestymisen tälle pallolle?

Tässäpä olisi oiva tapa taas nostaa USA:n avaruusohjelma taas kiinnostavaksi. Jenkit pistävät vaan pystyyn suuren "save the Beagle2" -operaation. Tulevat taas "voittamaan muiden sodat" ja kansa tykkää.

Metaani-ukko matkalla Titaniin

Joo, jenkkien katastrofileffoissahan kansaa kuolee kuin heinää, mutta vasta sitten, kun koira pelastetaan, herahtaa kyynel ja sinfoniaorkesteri kajauttaa ilmoille fanfaarit. Pelastusoperaation lomassa voisivat lasauttaa parit ydinlataukset sodanjumalan planeetalle noin niinkuin varoitukseksi.

Minulla on hämärä muistikuva, että nimimerkki Carlos olisi vihjannut myös vuosi pari takaperin muukalaisinvaasiosta tai vastaavasta, mutta sitten vaiennut. Nyt kerro lisää!

Itselleni "putoavat" tässä planeettaskenessä paremmin nuo ulompana kiertelevät kaasujätit. Olkkarin huoneentauluna on Jupiterin punainen pilkku. On meinaan komiampi kuin vaikkapa ylihypetetty goottimuotinen Sauronin silmä. Myös avaruuden tynnyri, Uranus, kolisee minulle. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten ja onhan tuo Uranuskin näitä puoliharvoja kaasupalleroita.

Harrastekiekkojoukkueemme Metaani Club Hockeyn kolmannen asteen yhteys on odotettavissa 14. tammikuuta Kristuksen vuonna 2005. Tuolloin Cassini-luotaimen pullauttama Huygens-iskeytymissukkula syöksyy Saturnuksen Titan-kuun pilviseen kaasukehään. Mukanaan Titan-mailoin ja asianmukaisin suojuksin varusteltu "Metaani-ukko", CD:lle poltettuna. "The NASA and the ESA have given the possibility to send their signature into space for free to anybody who would like to. The messages are stocked as electronic data on two compact discs." Meidän Metaanien tunnuslausehan on, että "herrasmies ei pidä pahaa ilmaa sisällään", joten mikäpä voisi olla reilun seitsemän vuoden persettä puuduttavan avaruusmatkan jälkeen orgastisempi kokemus, kuin töräyttää vapauttavat viimeiset tuhnut Titan-kuun pinnalla mahdollisesti lainehtivaan metaanimereen. Pieni paukku Metaanille, suuri pössähdys ihmiskunnalle!

Re: Metaani-ukko matkalla Titaniin

Viestin lähetti Tilatiili
Minulla on hämärä muistikuva, että nimimerkki Carlos olisi vihjannut myös vuosi pari takaperin muukalaisinvaasiosta tai vastaavasta, mutta sitten vaiennut. Nyt kerro lisää!

Laajenna klikkaamalla

Niin, luonnollisestihan kuolisin mystisesti, jos kertoisin mitä tiedän. :)

Olen varmastikin heitellyt jotain tämän suuntaista joskus ilmaan, mutta mitä ja missä, en osaa sanoa.

Tämä viimeinen heittoni tuli ihan vain mieleen, näistä kaikista kadoinneista luotaimista johtuen. Tuntuu jotenkin nimittäin aika uskomattomalta.

Enivei, mielestäni on aika lapsellista kuvitella että missään muualla maailmankaikkeudessa ei olisi elämää. Jos leikitään että vaikka vain joka miljoonas aurinkokunta omaisi kiinteitä planeettoja, näistä joka miljoonas omaisi mahdollisuudet elämän kehittymiselle, ja näistä joka miljoonas kantaisi päällään elämää, olisi meillä sittenkin lukematon määrä elämää kantavia planeettoja yksinään jo omassa galaksissamme.

Marsiakin pidetään planeettana, joka on hyvinkin joskus saattanut olla kuin tämä oma pallomme, sittemmin tosin hiukan aavikoitunut. Mistä sitä tietää vaikka siellä olisi joku asunutkin, ja sittemmin vaikka löytänyt keinon jatkaa elämää. Ja vaikka nämä asukit olisivat "luolamiehiä", kyllä niillä puunuijillakin varmaan aina yhden luotaimen pistää päreiksi.

Toisaalta, me määrittelemme elämän mahdollisuuden sen mukaan miten me olemme ymmärtäneet, että sitä voi muodostua. Eli pitää olla vettä ja valoa ja hiiltä, jne. Mutta mistä tiedämme ettei jossain ole elämänmuotota, joka ei yksinkertaisesti tarvitse mitään edellisistä?

Että semmoista tässä vain olen tuumaillut, ei kummempaa.

Mutta onhan tietysti mahdollista että esim. Marsin ilmakehässä on jotain ainetta mikä ei kertakaikkiaan vaan päästä läpi radioaaltoja, ja siksi nämä luotaimet aina hukkuvat.

Carlosin kanssa aika lailla samoilla linjoilla. Nimittäin heitin toki kommenttini tänne osin leikillisesti, mutta myös osin ihan tarkoittaen sitä mitä sanoin...

Ainoa asia mikä on oikeastaan varmaa, on se että ihminen ei tiedä juuri mitään - mistään. Mars on taivaankappaleena todellakin melko tuntematon ja arvoituksellinen. Ei ole mitään varmuutta esim. siitä mitä sen planeetan kamaran alla voi piillä. Noh, siitähän yritetään ottaa selvää, mutta epäonnisesti tähän asti. Se mitä siellä jossakin on, voi olla rauhanomaista, mutta myös sellaista joka tahtoo säilyttää rauhansa ilman tuhoa aiheuttavia osapuolia kuten ihmistä.

Aika näyttää, tai sitten ei. Ihmisellä on vielä pitkä matka suurempaan ymmärrykseen, se voi kyllä vaatia monen tutun ja totutun asian kyseenalaistamista siinä matkalla.

Pieniä vihreitä miehiä?

Toisaalta, me määrittelemme elämän mahdollisuuden sen mukaan miten me olemme ymmärtäneet, että sitä voi muodostua. Eli pitää olla vettä ja valoa ja hiiltä, jne. Mutta mistä tiedämme ettei jossain ole elämänmuotota, joka ei yksinkertaisesti tarvitse mitään edellisistä?

Laajenna klikkaamalla

Mulla kans kalskahtaa korvaan ihmiskunnan kuvitelma siitä, että muiden planeettojen mahdollinen elämä olisi samankaltaista kuin omamme. Ajattelemme, että muunlaisten olioiden tietoisuudentoiminnot olisivat jotenkin vertailtavissa omiimme kehittyneisyyden suhteen. Samoin oletamme, että pystyisimme havaitsemaan nämä olennot "normaalisti" ja pystyisimme kommunikoimaan niiden kanssa. Sattumaltahan voi olla näin, ja jos ei ole, emme ehkä koskaan saakaan tietää muista olemisen muodoista.

Tietystihän tämä riippuu siitä, miten määrittelemme elämän - eli pidämmekö elämänä vain omanlaista olemistapaamme, vai ajattelemmeko, että se voisi olla jotakin muutakin. Jos etsimme kaltaistamme elämää avaruudesta, ymmärrän ihmiskeskeisen näkökulman, mutta jos etsimme mitä hyvänsä elämää/olemismuotoa, olisi ehkä syytä jättää "pieni vihreä mies"- kuvitelmat pois...

Aah, ihana aihe :-)

Ensinnä: Ei se Mars niin tuntematon ole, ettäkö siellä olisi jotain ihmeaineita kaasukehässä tai vihreitä mulkosilmiä ampumassa satelliitteja. Mars-matkat vain ovat hiukan eri luokkaa toteutukseltaan kuin esim. Kuu-matkat. Pinnalle laskeutuvia automaattisia luotaimia ei pahemmin olla muille planeetoille lähetetty. Marsin etäisyydellähän ei voi kuvitellakaan kauko-ohjausta.

---
Sitten toiseen aiheeseen - Kahdeksas Kääpiö: "Mulla kans kalskahtaa korvaan ihmiskunnan kuvitelma siitä, että muiden planeettojen mahdollinen elämä olisi samankaltaista kuin omamme."

Tuolle on olemassa hyvät perusteet. Jos otamme perusoletukseksi sen, että muuallakin on elämää (kuten minä teen), niin ainakin omasta mielestäni suurin osa kehittyneemmistä elämänmuodoista maailmankaikkeudessa jakaa ihmisen kanssa monta asiaa:

* Hiiliperustainen (hiili, vety, happi): Hiili on erittäin hyvä ketjuuntumaan ja muodostamaan monimutkaisia yhdisteitä. Hiili, vety ja happi ovat kaikki atomien keveintä kastia, jota maailmankaikkeudessa on eniten. Kemiallisesti voisi kuvitella myös moneen muuhun yhdisteeseen perustuvia muotoja, esim. piihin. Piin ongelma on se, että se on palaneessa muodossa kiinteää ja vaikeasti hajotettavaa. Jos siis hiiltä on tarpeeksi, uskoisin hiilipohjaisen elämänmuodon päihittävän lisääntymiskilvassa muihin, esim. piihin perustuvat elämänmuodot. Näin on käynyt ainakin Maapallolla.

* Lämpötila: Jos lämpötila olennaisesti poikkeaa Maapallon lämpötiloista, niin hiileen, vetyyn ja happeen perustuva elämä on vaikeuksissa. Tällöin elämänmuodon pitäisi perustua toisiin aineisiin ja uskoisin, että se kehittyy tällöin paljon hitaammin kuin hiilipohjainen.

* Solupohjainen: Eli eliö koostuu pienistä modulaarisista rakennuspalikoista. Tämä siksi, että on vaikea kuvitella prosessia, jossa monimutkainen eliö koostuu esim. yhdestä ainoasta valtavasta hiiliketjusta.

* Reaktiivisessa kaasukehässä elävä: Tulen tekemisen taito jää kehittymättä, jos eliö elää "nesteessä". Tuli on (työkalujen ohella) kuitenkin yksi niistä taidoista, joilla älykäs olento kykenee pärjäämään kilpakumppaneilleen - ilman tulta selviytymiseen tarvitaan enemmän raakaa voimaa.

* Laumaeläin: On melko vaikeaa kuvitella, että yksineläjällä olisi koskaan biologista tarvetta kommunikoida kenenkään kanssa. Kommunikointi taas on oleellista kirjoitustaidolle ja sitä kautta sivilisaatioiden perustamiselle. Jos yksineläjä haluaisi samoihin saavutuksiin kuin ihminen, niin sen täytyisi olla todella kyvykäs - ja on vaikea kuvitella, että evoluutio loisi yhden niin kyvykkään olennon, se kun perustuu enemmän lisääntymisen ja kuolemisen sykliin kuin "kaikki yhden kortin varaan" -periaatteeseen.

Älykkäitä yksineläjiä on Maapallollakin, esim. mustekaloja.

* ÄO ~ 100: Enempää ei tarvita. Mitä enemmän sitä on, sitä nopeammin kehitys edistyy, mutta kuten sanottu - enempää ei tarvita, että pyörä lähtee rullaamaan.

---
En tarkoita, etteikö maailmankaikkeudesta voisi löytyä aivan millaisia elämänmuotoja tahansa, mutta tarkoitan, että mielestäni on aika hyvät perusteet olettaa "keskiverto-eliön" jakavan monta asiaa Maapallon elämänmuotojen kanssa.

---
Tästä päästään sitten aasinsiltaa pitkin vielä monimutkaisempaan kysymykseen: Jos perusolettamus pitää paikkansa (eli maailmankaikkeus kuhisee elämää), niin mitä meille tapahtuu?

Koska mitään konkreettisia todisteita muista elämänmuodoista ei ole ja perusolettamuksen perusteella maailmankaikkeuden pitäisi näyttää enemmänkin ruuhkaiselta kaupungilta (pitäisi olla esim. miljoona vuotta meitä edellä olevia sivilisaatioita) kuin tyyneltä avomereltä, niin se tarkoittaa sitä, että sivilisaatiot kohtaavat väistämättä "loppunsa" ennen levittäytymistä galakseihin. Mikä se "loppu" sitten on? Mitä tekee ihmiskunta/Maapallo miljoonan vuoden kuluttua?

"Koska mitään konkreettisia todisteita muista elämänmuodoista ei ole ja perusolettamuksen perusteella maailmankaikkeuden pitäisi näyttää enemmänkin ruuhkaiselta kaupungilta"

No ei nyt ihan näinkään, Draken kaavan optimistisimmillakin oletuksilla tulokseksi ei tule kovinkaan kuhisevaa maailmankaikkeutta johtuen juuri valtavista etäisyyksistä.

Todisteiden puuttumista taasen ei juuri tämän takia voi juurikaan käyttää argumentointina yhtään sen enempää kuin vaikkapa atomien olemattomuuteen (emme voi nähdä atomeja -> niitä ei ole).

varjo: "No ei nyt ihan näinkään, Draken kaavan optimistisimmillakin oletuksilla tulokseksi ei tule kovinkaan kuhisevaa maailmankaikkeutta johtuen juuri valtavista etäisyyksistä."

Tarkoitan, että jos sivilisaatio jatkaa kehittymistään samalla tavalla kuin ihmiskunta on kehittynyt tähän asti, niin:

* Sivilisaation energian kulutus kasvaa ajan kuluessa kohti ääretöntä. Ainakaan vielä ei olla havaittu merkkejä tällaisista "super-sivilisaatioista" ja heidän energiankulutuksestaan.

* Sivilisaation lisääntymispaine kasvattaa "levinneisyysaluetta" - vaikka leviäminen tapahtuisi hitaastikin (esim. nopeudella 0.1c), niin joka tapauksessa galaksi täyttyisi äärellisessä ajassa.

* Myöskään minkäänlaisia merkkejä "majakoista" tai vastaavista keinotekoisista radiolähetteistä ei ole löytynyt. Ja otetaan huomioon se, että ihminen ainakin itse yrittää viestittää olemassaoloaan muualle...

"The Great Silence" on ainakin omasta mielestäni suuri mysteeri, koska en millään voi uskoa, että olemme galaksissa yksin. Mitä siis sivilisaatioille tapahtuu, ennenkuin ne kuluttavat kokonaisia tähtiä energianlähteinään? Minusta kuitenkin on aivan järjellistä olettaa, ettemme ole ensimmäisten (emmekä viimeisten) sivilisaatioiden joukossa, vaan galaksissa pitäisi kaiken järjen mukaan olla esim. 5 - 10 miljoonaa vuotta vanhempiakin sivilisaatioita (lyhyt aika sekä geologiselta että astronomiselta kannalta).

Monessakin tapauksessa voidaan nojata siihen, ettemme ole vielä kyenneet tutkimaan kovinkaan paljoa ympäröivästä avaruudesta. Mutta miksi ei löydy merkkiäkään? Ei minkäänlaista jäännöstä siitä, että joku muukin on oleillut galaksissa? Miksi kaikki haluavat yhteisestä tahdostaan pysytellä piilossa meiltä?

Euro71:

"* Sivilisaation energian kulutus kasvaa ajan kuluessa kohti ääretöntä. Ainakaan vielä ei olla havaittu merkkejä tällaisista "super-sivilisaatioista" ja heidän energiankulutuksestaan."

Ääretöntä ja ääretöntä...sanotaan nyt mieluummin että kohti _isoa lukua_.
Se energiamäärä mitä esim. aurinko tuottaa on niin valtaisa että tarvitaan jo todellakin käsittämättömän energiannälkäinen sivilisaatio jotta auringon energia ei riittäisi.
Miten tämä liittyy sitten mihinkään?

Emme me nytkään kykene havaitsemaan kaikkia maailmankaikkeuden tähtiä! Eli kyllä tuollainenkin valtava energiankulutus on mahdollista "piilottaa", lisäksi täytyy lähteä siitä olettamuksesta että energiankäyttö tehostuu jossain määrin kehityksen aikana l. ubersivilisaation vekottimet saattaisivat olla varsin ideaalisia ja sitä kautta tuottaa vain vähän hukkatehoa.
Ja tällaisenkin hukkatehon havaitseminen...signaaliviiveen ollessa mitä se on...

"* Sivilisaation lisääntymispaine kasvattaa "levinneisyysaluetta" - vaikka leviäminen tapahtuisi hitaastikin (esim. nopeudella 0.1c), niin joka tapauksessa galaksi täyttyisi äärellisessä ajassa."

Hmm alat kuulostamaan jossain määrin kreationistilta :)

Äärellisessä toki mutta kun meillä ei ole äärellistä aikaa, voidaan sanoa miltei varmasti ettei elämää ole voinut kehittyä 1. sukupolven ja protogalaksien aikana ja tarkastelemalla asiaa tarkemmin pääsemme suurinpiirtein sellaiseen johtopäätökseen ettei elämän synty ole ollut mahdollista kuin sellaiset 10 mrd vuotta abs. max. (realistisesti ehkä 5 mrd universumin keskialueella josta tänne on matkaa _paljon_).
Käytännössä meillä on siis käytössä äärellinen määrä vuosia ja jatkuva avaruuden laajeneminen joka tehokkaasti hidastaa signaalin saapumista.

"* Myöskään minkäänlaisia merkkejä "majakoista" tai vastaavista keinotekoisista radiolähetteistä ei ole löytynyt. Ja otetaan huomioon se, että ihminen ainakin itse yrittää viestittää olemassaoloaan muualle..."

Mainittakoon nyt se että avaruuden SM-kaistaa on tarkkailtu 50 vuotta...jaa se tuolla n. 10 mrd:lla ja mieti voiko tuota käyttää perusteluna. Lisäksi kohinan vaikutus pitkillä etäisyyksillä on merkittävä, vaaditaan jo varsin suuritehoisia laitteita jotta saadaan yhteyksiä valovuosien päähän...sitten voidaan taas olettaa että ei mikään järkevä sivilisaatio rupeaisi käyttämään ympärisäteileviä lähettimiä vaan siinä vaiheessa kun tarve valovuosien pituiseen kommunikaatioon syntyisi niin lähettimien kaistat olisivat varsin suppeita ja tätä kautta todennäköisyys että maa osuisi johonkin kaistaan juuri oikealla hetkellä taas pienenee.
Mutta totuushan on sellainen että koska olemme voineet havaita SM-säteilyä vasta sen 50 vuotta niin on täysin mahdollista että emme vain ole osuneet oikeaan aikaan kuuntelemaan lähetystä.

Vaikka Maan ohi olisi mennyt kokonainen armada avaruusaluksia niin suurinpiirtein ennen 1800-loppua maa olisi ohitettu merkityksettömänä planeettana (ellei joukossa olisi ollut biologeja tms.).

"Monessakin tapauksessa voidaan nojata siihen, ettemme ole vielä kyenneet tutkimaan kovinkaan paljoa ympäröivästä avaruudesta. Mutta miksi ei löydy merkkiäkään? Ei minkäänlaista jäännöstä siitä, että joku muukin on oleillut galaksissa? Miksi kaikki haluavat yhteisestä tahdostaan pysytellä piilossa meiltä"

Itsekin kovin mielelläni toivoisin First Contactia mutta karu todellisuus taitaa vain olla että meillä on huono tuuri, tai oikeastaan meillä ei ole erityisen hyvää tuuria! ja emme satukaan elämään alueella jossa on iso joukko sivilisaatioita jotka ovat suurinpiirtein samassa vaiheessa kehitystään.

Marsissakin on saattanut olla hyvinkin hedelmällinen sivilisaatio vaikkapa 100 miljoonaa vuotta sitten joka sitten jostain syystä tuhoutui tms...100 miljoonaa vuotta riittäisi pyyhkimään ihmisenkin sivilisaatiosta miltei kaikki ulkoiset merkit.

Sinänsä elämme vittumaista aikaa jossa tiedämme niin paljon siitä mitä emme tiedä ja tiedon selvittäminen tuntuu teknisesti mahdottomalta, tämä aiheuttaa ainakin allekirjoittaneelle suuria turhautumisen tuntemuksia.

Ehkä yksi syy miksi meihin ihmisiin ei olla selkeästi otettu kontaktia ulkopuolelta, on se että emme ole järin mielenkiintoista juttuseuraa ja keksimämme asiat on niin pikkumaisia että ne eivät anna minkäänlaista älyllistä haastetta. Sillä ihminen, joka on keksinyt sellaisetkin asiat kuin urheilulajin nimeltä jääkiekko ja Jatkoajan nettisivut ja sen keskustelupalstan, ei välttämättä innosta toisia sivilisaatioita.

Toisaalta mistäs sitä tietää vaikka joku toisen ulottuvuuden olento olisi soluttautunut tänne keskustelupalstoille ja tarkkailee meitä ihmisiä ja kenties yrittää ujuttaa oikeaoppisia ajatuksia pieniin päihimme.

varjo energiankulutuksesta: "Miten tämä liittyy sitten mihinkään?"

Liittyy siihen, ettei sellaista ole havaittu.

varjo: "...Eli kyllä tuollainenkin valtava energiankulutus on mahdollista "piilottaa", lisäksi täytyy lähteä siitä olettamuksesta että energiankäyttö tehostuu jossain määrin kehityksen aikana l. ubersivilisaation vekottimet saattaisivat olla varsin ideaalisia ja sitä kautta tuottaa vain vähän hukkatehoa."

Hmmh - ihan fysiikan lakien mukaan lopulta kaikki energia "muuttuu" lämmöksi.

varjo: "Ja tällaisenkin hukkatehon havaitseminen...signaaliviiveen ollessa mitä se on..."

Signaaliviive meidän galaksissa on max. 100 000 vuotta (~ lyhyt aika).

Eli JOS sivilisaation kehityskulku jatkaa sitä rataa kuin mitä se on ihmisellä mennyt eli energiankulutus kasvaa sivilisaation kehittyessä, niin 5-10 miljoonaa vuotta meitä vanhempi sivilisaatio käyttäisi jo suunnattomia määriä energiaa. Se pitäisi pystyä havaitsemaan joltain etäisyydeltä (ei tietenkään mahdottoman kaukaa), tällainen sivilisaatiohan "loistaisi" aivan niinkuin tähti (mutta eri spektrialueella).

Oma johtopäätökseni on: Sivilisaation energiankulutus ei jatka eksponentiaalista kasvuaan. Oma perusolettamushan on se, että galaksissa on eri vaiheissa olevia sivilisaatioita pilvin pimein (sanotaan, että ainakin 200 000 [eli yhdellä miljoonasta tähdestä] ).

minä: "* Sivilisaation lisääntymispaine kasvattaa "levinneisyysaluetta" - vaikka leviäminen tapahtuisi hitaastikin (esim. nopeudella 0.1c), niin joka tapauksessa galaksi täyttyisi äärellisessä ajassa."

varjo: "Hmm alat kuulostamaan jossain määrin kreationistilta :)"

Tarkoitan vain, että jos joku todella haluaisi lähteä levittäytymään galaksiin, niin se onnistuisi äärellisessä ajassa. Jos matkanopeus olisi tuo 0.1 c ja uuden levittäytymisaluksen rakentaminen uudessa paikassa kestäisi 1000 vuotta, niin:

• Galaksissa ~ 200 mrd tähteä --> 37 sukupolvea eli 37000 vuotta.
• Matka-aika galaksin halki: 1 000 000 vuotta

==> leviäminen koko galaksiin (galaksin reunalta) kestäisi n. 1 037 000 vuotta.

Oma johtopäätökseni: Mikään sivilisaatioista ei ole lähtenyt levittäytymään galaksiin. Aikaa olisi ollut riittävästi, mutta ei näköjään halua.

varjo: "...ja tarkastelemalla asiaa tarkemmin pääsemme suurinpiirtein sellaiseen johtopäätökseen ettei elämän synty ole ollut mahdollista kuin sellaiset 10 mrd vuotta abs. max."

Jeps, aivan! 5-10 miljoonan vuoden heitto sivilisaation iässä ei siis käytännössä ole mitään, koska täällä voisi olla paljon vanhempiakin sivilisaatioita, esim. 1 mrd vuotta vanhempia.

Voi vain kuvitella, kuinka paljon ihmiskunta pystyy kehittymään seuraavan miljoonan vuoden aikana - tai edes tuplattuaan oman n. 30 000 vuoden iän. Tai edes elettyään tämän vuosituhannen.

varjo: "(realistisesti ehkä 5 mrd universumin keskialueella josta tänne on matkaa _paljon_)."

Varjo, mehän elämme universumin keskipisteessä! Eli: universumilla ei ole nykytietämyksen mukaan keskipistettä.

varjo: "Mainittakoon nyt se että avaruuden SM-kaistaa on tarkkailtu 50 vuotta...jaa se tuolla n. 10 mrd:lla ja mieti voiko tuota käyttää perusteluna."

Tekisi mieli kysyä, että miksi pitäisi jakaa, mutten kysy, koska tiedän, mitä tarkoitat - minä vain tarkoitan sitä, että jos tuollainen supersivilisaatio olisi koskaan pistänyt pystyyn suuritehoisen ympärisäteilevän "majakan", jonka olisi tarkoitus kestää vuosimiljoonia ja kertoa, että: "Hei, me ollaan täällä!", niin meidän 50 vuoden havaintoaika riittäisi vallan mainiosti.

Mutta kuten sanottu - sellaista ei ole havaittu.

Omia päätelmiä: Joko sellaista ei ole rakennettu tai sitten emme syystä tai toisesta käsitä sen olemassaoloa ts. pidämme tätä majakkaa galaksiin luonnollisena (ei keinotekoisena) osana kuuluvana komponenttina.

Lisää omia mietelmiä: sanopas, varjo, mitkä ovat galaksin mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita? Minusta ainakin supernovat, galaksin keskusta, pulsarit ja mustat aukot. Jos minä olisin kertomassa muille olemassaolostani ja voisin perustaa "majakan" minne haluan, niin ensimmäisenä harkitsisin vakavasti juuri noiden mielenkiintoisten kohteiden varustamista. Galaksin keskusta on vaikeasti havaittavissa galaksissa itsessään asuvien olentojen kannalta. Supernovat syntyvät ja kuolevat. Niinpä vaihtoehdoiksi jäisivät mustat aukot ja pulsarit...

varjo: "Lisäksi kohinan vaikutus pitkillä etäisyyksillä on merkittävä, vaaditaan jo varsin suuritehoisia laitteita jotta saadaan yhteyksiä valovuosien päähän..."

Jeps, jos lähetteestä halutaan saada selvää - mutta lähetin näkyy paljon kauemmaksi kuin miltä etäisyydeltä sen lähete voidaan erottaa.

varjo: "...sitten voidaan taas olettaa että ei mikään järkevä sivilisaatio rupeaisi käyttämään ympärisäteileviä lähettimiä..."

Esim. me käytämme sellaista kertomaan, missä olemme.

varjo: "Mutta totuushan on sellainen että koska olemme voineet havaita SM-säteilyä vasta sen 50 vuotta niin on täysin mahdollista että emme vain ole osuneet oikeaan aikaan kuuntelemaan lähetystä."

Missään tapauksessa en usko, että tällä ajalla olisimme voineet "kaapata" jonkin järkevän radiosanoman, mutta jos kukaan olisi ikinä halunnut kertoa galaksille sijaintinsa, niin uskoisin, että esim. 100 000 vuoden kuluessa saisimme aikaan lähettimen, joka seuraavan 100 000 vuoden kuluttua näkyy myös muualla galaksissa.

varjo: "Vaikka Maan ohi olisi mennyt kokonainen armada avaruusaluksia niin suurinpiirtein ennen 1800-loppua maa olisi ohitettu merkityksettömänä planeettana (ellei joukossa olisi ollut biologeja tms.)."

Jos Maa olisi tuolloin ohitettu merkityksettömänä, niin se ohitettaisiin merkityksettömänä nykyhetkelläkin. Niinhän se on - eihän me tiedetä, ovatko alieenit ohittaneet Maapallon vaikkapa eilen, mutta miksi ihmeessä ne _kaikki_ haluavat pysyä piilossa?!?

Ajatellaanpa analogiana ihmistä ja Maapalloa. Kuvitellaan, että jossain Amazonin sademetsän siimeksessä asuu heimo, joka ei ole koskaan ollut kosketuksissa muihin. Olemmeko me tehneet mitään piiloutuaksemme heiltä? Jos he ikinä keksivät radion, niin he kuulevat kyllä meidän lähetteemme. Jos he ikinä seuraavat tähtitaivasta, niin he näkevät paljaalla silmälläänkin meidän satelliittimme ja silloin tällöin lentokoneet. Ainoa, mitä emme aktiivisesti tee, on se, ettemme suurena yhtenäisenä joukkona etsi heitä (vain pienet ryhmät aktiivisia kenttäbiologeja).

Edelleen, jos olisin itse matkalla galaksissa, niin kyllä minun mielenkiintoni herättäisi myös sellaiset planeetat, joiden kaasukehä on epätasapainossa (ts. sisältää reaktiivisia aineita ts. sisältää prosessin, joka ylläpitää epätasapainoa ts. elämää?).

varjo: "Itsekin kovin mielelläni toivoisin First Contactia mutta karu todellisuus taitaa vain olla että meillä on huono tuuri, tai oikeastaan meillä ei ole erityisen hyvää tuuria! ja emme satukaan elämään alueella jossa on iso joukko sivilisaatioita jotka ovat suurinpiirtein samassa vaiheessa kehitystään."

Minusta olisi vallan mahdotonta, että sivilisaatiot olisivat samassa vaiheessa suht lähellä toisiaan. Kuten seuraavassa kappaleessa toteat, että:

"Marsissakin on saattanut olla hyvinkin hedelmällinen sivilisaatio vaikkapa 100 miljoonaa vuotta sitten joka sitten jostain syystä tuhoutui tms..."

Aivan ja minua kiinnostaa tuo "tms." Eli siis alkuperäiseen ihmettelyn aiheeseen palatakseni: Mitä ihmettä sivilisaatioille (myös ihmiselle) väistämättä tapahtuu, koska emme ole nähneet/kuulleet yhdestäkään?

varjo: "100 miljoonaa vuotta riittäisi pyyhkimään ihmisenkin sivilisaatiosta miltei kaikki ulkoiset merkit."

Tästä en olisi aivan varma - olen nimittäin ihan vakuuttunut, että ihmiskunta on Maapallolla ensimmäinen sivilisaatio, 100 miljoonaa vuotta ei olisi riittänyt pyyhkimään kaikkia merkkejä arkeologeilta pois. Edelleen, minusta tuntuu, että Marsistakin olisi jo löydetty satelliittikuvista merkkejä, jos siellä olisi ollut joskus edes meidän tasolle kehittynyt sivilisaatio.

Tiet, kaupunkien perustukset, louhintatyöt jne. kestänevät ajan hammasta aika kauan... Varsinkin Marsissa (harva kaasukehä, vähän vulkaanista toimintaa).

Mutta jos Marsista löytyy aikaisemman elämän merkkejä (vai joko sieltä löytyi?), niin se mielestäni tukee omaa uskomustani siitä, että elämä on maailmankaikkeudessa enemmän sääntö kuin poikkeus. Mielestäni ei kyllä ole mitään syytä uskoa toisin, vaikkei todistusaineistoa ole vielä nimeksikään. Lisäksi uskon, että sivilisaatioiden syntyminen on väistämätöntä elämän syntymisen jälkeen, ennemmin tai myöhemmin.

varjo: "Sinänsä elämme vittumaista aikaa jossa tiedämme niin paljon siitä mitä emme tiedä ja tiedon selvittäminen tuntuu teknisesti mahdottomalta, tämä aiheuttaa ainakin allekirjoittaneelle suuria turhautumisen tuntemuksia."

Samoin.

Ted Raikas: "Ehkä yksi syy miksi meihin ihmisiin ei olla selkeästi otettu kontaktia ulkopuolelta, on se että emme ole järin mielenkiintoista juttuseuraa ja keksimämme asiat on niin pikkumaisia että ne eivät anna minkäänlaista älyllistä haastetta."

Päästäisivät minut piinasta ja tulisivat antamaan meille mielenkiintoista juttuseuraa :-( Tai lähettäisivät edes tekoälykkään luotaimen paikalle pitämään meille seuraa.

Ted Raikas: "Toisaalta mistäs sitä tietää vaikka joku toisen ulottuvuuden olento olisi soluttautunut tänne keskustelupalstoille ja tarkkailee meitä ihmisiä ja kenties yrittää ujuttaa oikeaoppisia ajatuksia pieniin päihimme."

Miksi ihmeessä, jumalan tähden, sen pitäisi pysyä piilossa ja soluttautua? Jos minä laskeutuisin jollekin +-0 -vuoden tasolla olevalle planeetalle, niin en minä kyllä pahemmin piilossa aikaani viettäisi.

Mielestäni kaikki salaliittoteoriat ovat naurettavia, ei minkään tähtien välissä matkustavan muukalaislajin tarvitse varoa meitä. Jos ne joutuisivat lähtemään karkuun, niin emme me voisi niitä seurata.

Euro71:

"Hmmh - ihan fysiikan lakien mukaan lopulta kaikki energia "muuttuu" lämmöksi."

Niin ja?
Mitenkä paljon sinä kuvittelet että tällaisesta hajalämmöstä on mahdollista havaita? Etenkin pitkien etäisyyksien päästä.

"Se pitäisi pystyä havaitsemaan joltain etäisyydeltä (ei tietenkään mahdottoman kaukaa), tällainen sivilisaatiohan "loistaisi" aivan niinkuin tähti (mutta eri spektrialueella)."

Ei, jos energia ei tulisi keskitetysti (kuten vaikkapa tähden energia) niin se ei välttämättä erottuisi mitenkään taustasäteilystä.

"Oma johtopäätökseni: Mikään sivilisaatioista ei ole lähtenyt levittäytymään galaksiin. Aikaa olisi ollut riittävästi, mutta ei näköjään halua."

Tässä kohtaa miltei tipuin lattialta nauruen (ei niinkään johtopäätöksen takia joka toki on sinänsä rationaalinen seuraamus) vaan oletuksesta joka on täysin absurdi, eikä sillä ole minkäänlaista empiiristä tukea.

Ei millään pahalla mutta tuollaisten oletusten tekeminen ja johtopäätösten vetäminen niitten pohjalta on varsin kyseenalaista.

"Voi vain kuvitella, kuinka paljon ihmiskunta pystyy kehittymään seuraavan miljoonan vuoden aikana - tai edes tuplattuaan oman n. 30 000 vuoden iän. Tai edes elettyään tämän vuosituhannen."

Tai sitten ei kehity. Ihmiskunta on ollut yli 90% olemassaolostaan miltei täydellisessä stasiksessa jossa teknistieteellinen kehitys on ollut joko vähäistä tai merkityksetöntä.
Mikään ei sano että ihmiskunta tästä juurikaan kehittyisi, ihankuin fuusiokin on ollut jo pitkään käytössä 50v kuluttua.
Mikään ei tietenkään estäkään kehitystä.

"Tekisi mieli kysyä, että miksi pitäisi jakaa, mutten kysy, koska tiedän, mitä tarkoitat - minä vain tarkoitan sitä, että jos tuollainen supersivilisaatio olisi koskaan pistänyt pystyyn suuritehoisen ympärisäteilevän "majakan", jonka olisi tarkoitus kestää vuosimiljoonia ja kertoa, että: "Hei, me ollaan täällä!", niin meidän 50 vuoden havaintoaika riittäisi vallan mainiosti."

Miksi, Missä ja Milloin.

Mieti nuo kysymykset läpi niin ehkä asia avautuu hieman laajemmin.

"Varjo, mehän elämme universumin keskipisteessä! Eli: universumilla ei ole nykytietämyksen mukaan keskipistettä"

Ei ja on, tein typon kun tarkoitin galaksiamme jonka keskustassa on vanhempia tähtiä yms.

"Jeps, jos lähetteestä halutaan saada selvää - mutta lähetin näkyy paljon kauemmaksi kuin miltä etäisyydeltä sen lähete voidaan erottaa."

? Kyllä minun kännykkäni toimii vaikka menisin seinän taakse ja soittaisin seinän toisella puolella olevalle kaverilleni.
Kyseessähän on toki eri SM-säteilyn taajuudet.
Jos lähetettä ei voida eroittaa ei voida myöskään nähdä mitään, koska lähteestä ei saada sellaista signaalia joka erottaisi sen taustahälystä.

"Jos Maa olisi tuolloin ohitettu merkityksettömänä, niin se ohitettaisiin merkityksettömänä nykyhetkelläkin. Niinhän se on - eihän me tiedetä, ovatko alieenit ohittaneet Maapallon vaikkapa eilen, mutta miksi ihmeessä ne _kaikki_ haluavat pysyä piilossa?!?"

On suhteellista onko maa nytkään merkityksellinen mutta erottavana tekijänä on voimakas SM-säteily jota maa nyt tuottaa ympärilleen. Eri asia toki kiinnostaako se ketään mutta verrattuna 200v takaiseen tilanteeseen meillä on nyt ääni, siinä missä ennen olimme mykkiä.

"Edelleen, jos olisin itse matkalla galaksissa, niin kyllä minun mielenkiintoni herättäisi myös sellaiset planeetat, joiden kaasukehä on epätasapainossa (ts. sisältää reaktiivisia aineita ts. sisältää prosessin, joka ylläpitää epätasapainoa ts. elämää?)."

Sehän riippuu onko siihen kiinnostusta. Yksittäisten planeettojen kaasukehien analyysit eivät välttämättä loppujen lopuksi ole vaikkapa satunnaisen kauppa-aluksen kiinnostuksen kohteena mutta mahdollinen sen omia signaaleja häiritsevä SM-säteily saattaa herättää kiinnostuksen.

"Mitä ihmettä sivilisaatioille (myös ihmiselle) väistämättä tapahtuu, koska emme ole nähneet/kuulleet yhdestäkään?"

Montako teknistä sivilisaatiota maassa on (luultavimmin) ollut sen 4.5 mrd olemassaolon aikana?

Loppujen lopuksi ei vieläkään tarvita kuin yksi isokokoinen meteoriitti.

"Tiet, kaupunkien perustukset, louhintatyöt jne. kestänevät ajan hammasta aika kauan... Varsinkin Marsissa (harva kaasukehä, vähän vulkaanista toimintaa)."

Eivät oikeastaan kestä, 100 miljoonaa vuotta on niin älyttömän pitkä aika että kyllä kovin vahvasti uskon että ainakin nykyteknologian saavutukset rapistuisivat siinä ajassa.
Etenkin maassa.

edit: eipä tuossa aiemmassa ole mitään perusteita l. pelkkää mutuilua. Lähinnä perustuen siihen että ei talon tarvitse kovinkaan kauaa rapistua kun se alkaa jo romahtaa, toki kivirakenteet kestävät pitkään mutta esim. jääkausi (täysin mahdollinen 100 miljoonan vuoden skaalalla) yms. helposti pyyhkivät senkaltaiset todisteet.

Kiintoisaa keskustelua, johon työnnän lusikkani näin pikaisesti.

Viestin lähetti Euro71

"The Great Silence" on ainakin omasta mielestäni suuri mysteeri, koska en millään voi uskoa, että olemme galaksissa yksin. Mitä siis sivilisaatioille tapahtuu, ennenkuin ne kuluttavat kokonaisia tähtiä energianlähteinään? Minusta kuitenkin on aivan järjellistä olettaa, ettemme ole ensimmäisten (emmekä viimeisten) sivilisaatioiden joukossa, vaan galaksissa pitäisi kaiken järjen mukaan olla esim. 5 - 10 miljoonaa vuotta vanhempiakin sivilisaatioita (lyhyt aika sekä geologiselta että astronomiselta kannalta).

Laajenna klikkaamalla

Miksi olettamuksena on se, että galaksissa tulisi olla useampia älyllisesti kehittyneitä sivilisaatioita? Täsmennän, en itsekään pitäisi sitä pahana, että galaksistamme löytyisi älyllisesti kehittyneitä sivilisaatioita mutta jotenkin suhtaudun tähän ajatukseen hivenen skeptisesti, elämää jollain tasolla voi löytyä moneltakin kolkalta mutta kuinka moni on saavuttanut tason jota voimme kutsua "sivilisaatioiksi" tai jotka voivat lähettää viestiä avaruuteen? Galaktisella tasolla mitaten, en usko, että monikaan sivilisaatio olisi samanaikaisesti tällä teknisellä tasolla mutta entäpä universumin laajuudella? Tämä on mielestäni jo huomattavasti oletettavampi mahdollisuus, jos jokaisella galaksilla olisi yksi joko teknistynyt tai teknistyvä sivilisaatio tarkoittaisi se sitä, että universumissa niitä olisi x kappaletta.

Itse olen ennemminkin spekuloinut juuri tällä mahdollisuudella, vaikkakin kiehtovampi mahdollisuus olisi se, että tämä Linnunratamme kantaisi useammankin kehittyneen sivilisaation muassaan.

Oma tietämykseni on kuitenkin niin rajallinen, että kykenen vain aavistelemaan mitä kaikkea universumi kätkee "sisäänsä" tai mitä mahdolliset "multiversumit" pitävät sisällään. Mitä on "horisontin" tuolla puolen?

vlad#16.

Viestin lähetti Huerzo
Kun ajattelee ettei Beaglea saada nyt perille ja samalla miettii että amerikkalaiset kävivät kuussa jo reilut 30 vuotta sitten

Laajenna klikkaamalla

Oletko aivan varma? Helpompihan tuo "kuussa käynti" olisi ollut toteuttaa jossain elokuva studiossa. Jenkeiltä se ei olisi edes mitenkään yllättävää... :-)

Tässä ketjussa ollaan menty kyllä Marsia kauemmas jo, mutta jatkanpa nyt itsekin keskustelunraiskaamista tämän viestin verran.

Viestin lähetti vlad

Miksi olettamuksena on se, että galaksissa tulisi olla useampia älyllisesti kehittyneitä sivilisaatioita? Täsmennän, en itsekään pitäisi sitä pahana, että galaksistamme löytyisi älyllisesti kehittyneitä sivilisaatioita mutta jotenkin suhtaudun tähän ajatukseen hivenen skeptisesti, elämää jollain tasolla voi löytyä moneltakin kolkalta mutta kuinka moni on saavuttanut tason jota voimme kutsua "sivilisaatioiksi" tai jotka voivat lähettää viestiä avaruuteen?

Laajenna klikkaamalla

Niin, itsekään en ole ihan varma siitä että voisiko olla sivilisaatioita jotka menee omamme "ylitse" (mitä se nyt sitten tarkoittakaan) tai jotka olisivat osapuilleen samassa vaiheessa? En oikein oman tunnepohjani kautta voi sellaista vaihtoehtoa sulkea poiskaan, se vain tuntuisi jotenkin hullulta.

Mistä kuitenkin olen vakuuttunut, on se että eläviä olentoja vaeltaa pallonsa kamaralla jossain muuallakin. Muistuttaako se sitä elämäntapaa, joka oli täällä todellisuutta miljoonia vuosia sitten, hyvin mahdollista. Miten kaukana sitten se elollinen fauna tai floora tai ties mikä on? Sitäkään ei voi tietää. Kenties on niin että omassa galaksissamme vaihtoehdot on vähissä ja tämä meidän planeettamme on niitä harvoja onnekkaita (?) joka on alkanut monimuotoista elämää luomaan, tai antanut sille kasvualustan.

Maailmankaikkeus on kuitenkin niin mahdottoman laaja, joten ei kait ole mahdotonta että se sama todennäköisyysluku ja/tai sattumien summa joka täällä meillä on elämän synnyn mahdollistanut, olisi voinut jonnekin muualle suurinpiirtein samanlaisissa olosuhteissa osua ja antaa mahdollisuuden ja kasvualustan? Kuinka suurista tai pienistä sattumista ja todennäköisyyksistä on sitten kyse? Ja kuinka sopeutuvaista elämä todella loppujen lopuksi on? Ja kuinka monimuotoista se voi olla? Entä onko elämä rajoitettu oleskelemaan meidän kanssa samalla tietoisuuden tasolla? Voisiko olla elämää joka elää meiltä täysin näkymättömissä?

Paljon kysymyksiä, enkä odota että kukaan noihin vastaa, sillä se ei ollut tarkoitus eikä topicin tarkoitus. Lähinnä esitän noita kysymyksiä itselleni, koska ne askarruttavat. Mitään syytä kieltää sitä mahdollisuutta että elollisia ei muualla ole, en näe. Se olisi minulle enemmän järjetön ajatus kuin se että maailmankaikkeus tahtoo synnyttää tietoista elämää kaikkialle. Jokin elollinen täytyy olla kaiken olevaisen takanakin...

Lyhyehkö vastaus muutamiin tekijöihin, on vähän kiire.

Muistathan varjo, mikä on minun perusoletukseni: Se on se, että galaksissa on elämää kuin muurahaisia keossa. Omat perusteluni uskomukselleni ovat ne, että uskon elämää syntyvän väkisinkin, jos se ei ole jotenkin estetty (lähinnä lämpötila) ja uskon, että elämän syntyminen (ts. lisääntyvien yksiköiden synty - syntyy sitten ennemmin tai myöhemmin, ne lopulta valtaavat "maan") johtaa väkisin sivilisaatioon.

Minä: "Hmmh - ihan fysiikan lakien mukaan lopulta kaikki energia "muuttuu" lämmöksi."

varjo: "Mitenkä paljon sinä kuvittelet että tällaisesta hajalämmöstä on mahdollista havaita? Etenkin pitkien etäisyyksien päästä."

Hajalämpö (ts. levittäytynyt sivilisaatio) on asia erikseen - mutta tällä tarkoitan sitä, että jos jokin kehittynyt sivilisaatio pysyttelee yhdessä ja sen energiankulutus jatkaa kasvuaan, niin siinä tapauksessa sellainen sivilisaatio loistaa SM-alueella yhtä paljon energiaa kuin se käyttää. Jos se käyttää tähden, se säteilee kuin (keinotekoinen) tähti.

Minä: "Oma johtopäätökseni: Mikään sivilisaatioista ei ole lähtenyt levittäytymään galaksiin. Aikaa olisi ollut riittävästi, mutta ei näköjään halua."

Varjo: "Tässä kohtaa miltei tipuin lattialta nauruen (ei niinkään johtopäätöksen takia joka toki on sinänsä rationaalinen seuraamus) vaan oletuksesta joka on täysin absurdi, eikä sillä ole minkäänlaista empiiristä tukea."

Niin, siis mielestäni perusoletus (eli että galaksi kuhisee elämää) on absurdi? 200 000 000 000 tähteä galaksissa eikä millään niistä ole elämää? Ihminen ainutlaatuinen olento, Maapallo ainutlaatuinen paikka? Ei, kyllä mielestäni tuollainen oletus on narsistinen ja paljon järkevämmältä kuulostava vaihtoehto on se, että edes 1/1 000 000 -osa Linnunradan tähdistä sisältää planeetan, jolla on elämää.

Minusta siis elämän kehittyminen ei ole kiinni sattumista, vaan se syntyy väkisin ellei sitä mikään estä.

Sama kysymys kuin se, että kuinka todennäköistä on se, että itse olet olemassa? Vastaus: äärimmäisen pieni. Kun kysymyksen asettaa muotoon: Kuinka todennäköistä on, että vanhemmillasi on lapsia, todennäköisyys kasvaa huomattavasti.

Minä: "Voi vain kuvitella, kuinka paljon ihmiskunta pystyy kehittymään seuraavan miljoonan vuoden aikana - tai edes tuplattuaan oman n. 30 000 vuoden iän. Tai edes elettyään tämän vuosituhannen."

Varjo: "Tai sitten ei kehity. Ihmiskunta on ollut yli 90% olemassaolostaan miltei täydellisessä stasiksessa jossa teknistieteellinen kehitys on ollut joko vähäistä tai merkityksetöntä."

Höh, tiedät kyllä itsekin, että kehitys on ollut eksponentiaalista. Ei ole mitään syytä olettaa, että se pysähtyy, vaikkei se kuljekaan ennakkoajatusten mukaan.

Kuinka suuri ero kehityksessä on 90-luvun alun ja 2000-luvun alun välillä?

Varjo: "Mikään ei sano että ihmiskunta tästä juurikaan kehittyisi, ihankuin fuusiokin on ollut jo pitkään käytössä 50v kuluttua."

Jos kaipaat kovia todisteita siitä, että kehitys voi jatkua, et luultavastikaan saa niitä. Mutta minusta on loogisempaa, että kehitys jatkuu kuin että se pysähtyy.

Varjo "majakasta": "Miksi, Missä ja Milloin."

Miksi: Kertoakseen muille olemassaolostaan. Vrt. ihmiskunta.
Missä: Miel. paikassa, josta se näkyisi mahd. kauas. Aluksi tietysti omalta kotipaikaltaan.
Milloin: Hmmh - koko ajan - ensin pintalähettimillä, sitten avaruuslähettimillä, sitten jollain sellaisella teknologialla, jota meillä ei vielä ole. Kasaamalla kaksi pulsaria moduloimaan viestiä?

Huomaa, että minä käytän ihmistä mittana, koska mielestäni ihminen ei ole galaksin mittakaavassa kovinkaan erikoinen, vaan lähinnä aika tavanomainen elämän ilmentymä :-)

Minä: "Mitä ihmettä sivilisaatioille (myös ihmiselle) väistämättä tapahtuu, koska emme ole nähneet/kuulleet yhdestäkään?"

varjo: "Montako teknistä sivilisaatiota maassa on (luultavimmin) ollut sen 4.5 mrd olemassaolon aikana? Loppujen lopuksi ei vieläkään tarvita kuin yksi isokokoinen meteoriitti."

Yksi. Ei kaikkia sivilisaatioita voi kohdata loppu meteoriin, eihän?

vlad: "Miksi olettamuksena on se, että galaksissa tulisi olla useampia älyllisesti kehittyneitä sivilisaatioita?"

On vielä todennäköisempää, että jollain muulla galaksilla on muuta elämää, mutta minusta on aika uskottavaa, että sitä on Linnunradallakin.

Yleensä vältän tätä aihetta, koska tuloksena on parhaimmillaankin loputon väittely joka ei johda minnekään, mutta tähän nyt oli pakko tarttua:

"Omat perusteluni uskomukselleni ovat ne, että uskon elämää syntyvän väkisinkin, jos se ei ole jotenkin estetty..." (Euro71)

Olet sitten aika eri linjoilla monien tiedemiesten kanssa.

Millaiset mahdollisuudet yksinkertaisella proteiinimolekyylillä (elämälle välttämätön) olisi ollut muodostua sattumalta alkuliemessä? Luokkaa yhden suhde 10 (potenssiin 113 - en osaa nostaa noita numeroita ylös). Mainittu luku on suurempi kuin kaikkeuden atomien arvioitu kokonaismäärä.

Solun toimintaan tarvitaan kaikkiaan 2000 entsyymeinä toimivaa proteiinia. Todennäköisyys näiden syntymiseen sattumalta on yhden suhde 10 (potenssiin 40 000)!

"Mitättömän pieni mahdollisuus, joka ei voisi toteutua, vaikka koko maailmankaikkeus olisi alkulientä", sanoo muuan Fred Hoyle. (Evolution From Space, s.24, Fred Hoyle & Chandra Wickramasinghe)

Pakko myöntää ettei tältä palstalta ainakaan uskovaiset lopu kesken.

Eksyin aiheesta, pahoittelen. Yritän parantaa tapani.