Ohessa faktaa kilpailukieltosopimuksesta. Mainitsen tässä vielä erityisesti, että vapaan liikkuvuuden säännöksillä jne ei asiassa ole minkään valtakunnan merkitystä. Ja myös myyntityössä voidaan työntekijälle asettaa kilpailukieltosopimus perusteena on tällöin asiakaskunnan säilyttämisintressi. Ja vielä kestosta, puolen vuoden aika koskee sellaisia duunareita joihin sovelletaan työaikalakia, kun taas sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävien kilpailukiellon max aikaa ei sääntele kuin oikeustoimilain kohtuullisuuspykälä. Työkkäriin tulee joka tapauksessa kolmen kuukauden karenssi kun itse irtisanoo itsensä minkä lisäksi työvoimatoimiston lausunnoilla ei ole minkään sortin päätösarvoa tai tulkintaohjetta tässä tapauksessa.
Lähtökohtaisesti sinun kannattaa edetä asiassasi siten, että mikäli asia nousee esiin kiistät kilpailukiellolle olevan erityisen painavaa syytä. Tällöin tarvitset näyttöä siitä, että esim sinulle ei ole ehtinyt muodostua asiakaskuntaa tai että vaikka olisikin niin tämä saamasi tieto ei ole kilpailullisesti merkittävää vaan tavanomaista. Et mainitse mitään siitä onko sinun kp.sopimukseesi laitettu sopimussakkoa, jos ei ole niin homma on sinun osaltasi merkittävästi paremmalla tolalla. Työnantajasi tulee näet näyttää mahdollisesta siirrostasi kilpailevalle työnantajalle aiheutunut konkreettiinen vahonko toteen, mikä on helvetin hankalaa ja lisäksi erittäin kallista oikeuskäsittelyineen jne.
Kilpailukieltosopimus
Perusteet
Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisen painavasta syystä. Syyn arvioinnissa on otettava huomioon toisaalta työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve, joka johtuu liike- ja ammattisalaisuuden ylläpitämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta ja toisaalta työntekijän asema ja tehtävät (KKO 2003:19).
Kilpailukieltosopimus on perusteltua erityisesti työsuhteissa, joissa työnantaja harjoittaa tuotekehitys-, tutkimus- ja muuta vastaavaa toimintaa ja tähän liittyen työnantajalla on tietämystä ja tietotaitoa, jota vastaavalla alalla toimivilla muilla työnantajilla ei ole yleisesti käytössä. Kilpailukieltosopimuksen käyttö voi olla perusteltua myös asiakkaan etujen suojelemiseksi.
Erityisen painavan syyn arviointiin vaikuttaa myös yrityksen toimiala. Kilpailukieltosopimusten tekeminen on perustellumpaa toimialoilla ja työtehtävissä, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnassa merkittäviä tekijöitä.
Merkitystä on myös työntekijän asemalla yrityksen organisaatiossa. Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on organisaatiossa, sitä perustellumpaa on kilpailukieltosopimuksen tekeminen. Suorittavaa työtä tekevän työntekijän kohdalla kilpailukieltosopimus voi tulla kysymykseen vain harvoin. Olennaista harkinnassa on kuitenkin, onko työntekijällä hallussaan kilpailullisesti tärkeää tietoa.
Kilpailukieltoaika
Kilpailukieltosopimuksen kestoaika voi olla enintään kuusi kuukautta (TSL 3:5.3). Aika lasketaan työsuhteen päättymisestä. Rajoitusaika voi kuitenkin olla enintään yksi vuosi, jos työntekijän katsotaan saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Korvaus voi muodostua joko työsuhteen aikana tai sen jälkeen maksetusta suorituksesta.
Sopimussakko
Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen tehosteeksi sovitaan yleensä sopimussakko. Sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa (TSL 3:5.3).
Jos sopimussakosta ei ole sovittu, sopimusrikkomuksesta aiheutuvaan vahingonkorvaukseen noudatetaan TSL 12:1:ssä säädettyjä perusteita.
Johtavat toimihenkilöt
Kilpailukieltoajan kestoa ja sopimussakon enimmäismäärää koskevat rajoitukset eivät koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa (TSL 3:5.4). Erityisen painavan syyn vaatimus koskee näitäkin henkilöitä. Näiden johtavien toimihenkilöiden osalta kilpailukieltosopimusten kohtuullisuus on arvioitava oikeustoimilain perusteella (KKO 1985 II 171).
Sopimuksen mitättömyys
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin TSL 3.5:ssä säädettyjä rajoituksia. Esimerkiksi yli kuuden kuukauden pituiseksi ajaksi tehty sopimus on mitätön siltä osin kuin kilpailukieltoaika ylittää kuusi kuukautta.
Sitovuus
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Tällaisena syynä pidetään myös työntekijän suorittamaa työsopimuksen irtisanomista tai purkamista työnantajan sopimusrikkomuksen johdosta. Työntekijä ei sen sijaan vapaudu kilpailukieltosopimuksesta, jos hän on irtisanoutunut muusta syystä tai jos työnantaja on irtisanonut tai purkanut työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä.