Meille tulee vauva!

[op777]

Ensihavainto tehty aamulla ultraäänen avulla. Laskettu aika tammikuun 26. päivä.

Tuleva isä on oudossa tilassa, suupielet käntyvät onnelliseen hymyyn koko ajan, mutta kokonaisuutena on olo vähän sumea.

op777

[Pioneeripoika]

Onneksi olkoon!

No meille on joulukuun 21. (laskettu aika) päivä tulossa jo toinen lapsi. Sukupuolta en tiedä enkä haluakkaan tietää (tosin emäntä haluaa) mutta toivon toista poikaa.

[theref]

No jopas Jatkoaikalaiset lisääntyvät! Etukäteenhän ei saa onnitella ketään, joten jätetään ne hommat sitten tulevaisuuteen.

Toivotetaan kuitenkin onnea ja voimia odotuksen ajaksi. Naisilla kun tuppaa olemaan pinna tiukalla varsinkin kun h-hetki on lähestymässä. Onnea matkaan, toivotaan että kaikki menee hyvin!

[Kalkun rusakko]

Viestin lähetti op777
Ensihavainto tehty aamulla ultraäänen avulla. Laskettu aika tammikuun 26. päivä.

Tuleva isä on oudossa tilassa, suupielet käntyvät onnelliseen hymyyn koko ajan, mutta kokonaisuutena on olo vähän sumea.

op777

Kukas tämä tuleva isä sitten on?? Alakerran Talonmies?!!

No leikki esileikkinä. Onnea kovasti!!!:)

[Senior]

Viestin lähetti op777
Ensihavainto tehty aamulla ultraäänen avulla. Laskettu aika tammikuun 26. päivä.

Hieno homma! Elätte mielenkiintoisia jne. Jättimäinen elämänmuutos edessä. Onko ensimmäinen?

Kannattaa telakoitumista viivyttää jalat ristissä yhden päivän, niin syntyy Seniorin synttärinä ja liittyy automaattisesti roheisiin elämäntaparemeltäjiin. Onnittelen, sitten kun sen aika on. Nyt sanon ainoastaan: ASIAA!;)

[mauri]

Mahdottomasti onnea teille! Pidähän vaimoa hyvänä, raskaus kun voi olla aika raskasta henkisestikin. Kaikenlainen helliminen sallittua...Hienoa kuulla, että Jatkoajalle on tiedossa jatkoa.

[Tinde]

Viestin lähetti Senior
Laskettu aika tammikuun 26. päivä.

Kannattaa telakoitumista viivyttää jalat ristissä yhden päivän, niin syntyy Seniorin synttärinä ja liittyy automaattisesti roheisiin elämäntaparemeltäjiin. Onnittelen, sitten kun sen aika on. Nyt sanon ainoastaan: ASIAA!;)

Vai että 27.1., ei oo ku viikon heitto meikäläiseen. No se selittääkin kaiken!!!
Ilmankos sä oot samanlainen sekopää kun minäkin. Sullahan on mun luonto :D

op777 lykkyä sitten vaan! Iso askel, mutta varmasti antoisat ajat edessä.

- vaimo rupee herkistelemään
- vaimo skitsoo pienimmästäkin
- yöunet voi sitten unohtaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi h-hetken jälkeen
jne.
jne.

No, leikki leikkinä! Mitä ikinä tulossa onkin, niin voin vakuuttaa, että on se sen arvoista! Ai niin, jos et oo vielä päättänyt/miettinyt, niin mee mukaan synnytykseen.

[Timi]

Onneksi olkoon täältäkin päin. Kerrassaan hieno juttu! Omalle kohdalle ei vielä perheenlisäystä ole kertynyt, mutta uskoisin tuon olevan maailman upein asia. Nyt ei kun odottelemaan ;)

[mauri]

Viestin lähetti Tinde
Ai niin, jos et oo vielä päättänyt/miettinyt, niin mee mukaan synnytykseen.

Aihe ei ole meikäläiselle tuttu, eikä tule olemaankaan, mutta olisi silti mielenkiintoista kuulla ajatuksia tuosta synnytykseen menosta (vai joko siitä on aikaisemmin keskusteltu?). Synnytys lienee merkittävästä tapahtumasta huolimatta myös rankka kokemus; ainakaan joka mies ei pysty olemaan mukana. Olisiko miehen silti mentävä mukaan, vaikka taju/psyyke ei kestäisi? Sukulaistyttö (kahden lapsen äiti) totesi tässä kerran, että nyt jos hän päättäisi, niin hän ei haluaisi miestään synnytyssaliin. Mitäs mietitte?

[Senior]

Viestin lähetti mauri


Aihe ei ole meikäläiselle tuttu, eikä tule olemaankaan, mutta olisi silti mielenkiintoista kuulla ajatuksia tuosta synnytykseen menosta (vai joko siitä on aikaisemmin keskusteltu?). Synnytys lienee merkittävästä tapahtumasta huolimatta myös rankka kokemus; ainakaan joka mies ei pysty olemaan mukana. Olisiko miehen silti mentävä mukaan, vaikka taju/psyyke ei kestäisi? Sukulaistyttö (kahden lapsen äiti) totesi tässä kerran, että nyt jos hän päättäisi, niin hän ei haluaisi miestään synnytyssaliin. Mitäs mietitte?

Minulle osallistumiseni lasteni synnytyksiin oli ainakin yksi hienoimmista kokemuksista, mitä voin kuvitella. On ainutlaatuista nähdä naisen voimat synnytyksessä. Synnytys on elämän jatkumista. Nainen kykenee synnytyksessä uskomattomaan suoritukseen, jota me miehet voimme vain ihmetellä ja kuvitella. Käsi lippaan synnytykselle! Samaan hengenvetoon on todettava, että Suomessa synnytyssairaalat ovat aivan maailman huippuluokkaa. Enkä tarkoita nyt sitä, että tuleeko tilattu mehu heti vai ei. Kätilöt Suomessa ovat parasta A-ryhmää. Kippis sille ja heille!

Miehelle minusta synnytys ei ole rankka kokemus. Kätilöt aistivat miehen suhtautumista ja kykyä olla osallisena. Eihän mies synnytyksessä ole siellä 'konehuoneen' puolella, vaan henkisenä tukena yläpäässä. Jos miehestä tai synnyttäjästä tilanne tuntuu oudolta tai vastenmieliseltä, ei miehen sinne pidä ängetä voidakseen sanoa, että oli mukana. Ei synnytys sovi kaikille miehille, ei menemisessä tai poisjämisessä ole oikeaa vastausta.

Siitä huolimatta suosittelen mukaan menemistä, siitä tulee roppakaupalla sitä 'elämänkokemusta'. Ollaan machoja sitten muulloin. Ugh.

[Kiisa]

op777:lle ja vaimokkeelle paljon jaksamista. Toivottavasti raskaus menee hyvin, voimia se vaatii, sekä naiselta että mieheltä.

Sitten siihen toiseen kysymykseen, että kuuluuko mies synnärille. 2 synnytystä on takana, molemmilla kerroilla isä oli mukana synnytyksessä. Kumpikin synnytyksistä oli helppoja vaikka toisen eteen pitikin tehdä enempi töitä. Jälkeen päin olen tullut siihen tulokseen, että minusta se oli epämiellyttävää. Omasta mielestäni synnytys ei ole sillä tavalla kaunista katseltavaa, mitä haluaisin toisen näkevän ja kokevan.

Mikäli minulle joskus vielä suodaan lapsia lisää, niin toki harkitsisin asiaa uudelleen. Koskaan ei saa sanoa ehdotonta eitä asioissa, joihin vaikuttaa monta asiaa ja tilanne on joka kerta eri.

[finnishninja]

Onnea myös täältä nuuskahuulien maasta! Meilasin kunkulle. Hän huokaisi helpotuksesta - yksi vävykilpailija vähemmän!

Nyt olisi sitten paikallaan myös nimittää jatkoaika-kummit tulevalle taapertajalle! Meikäjäppinen olis kyllä vapaa-ehtoinen...:)

[Tinde]

Tosta synnykseen mukaanmenosta sen verran, että kannattaisi ainakin lähtee liikkeelle sillä mielellä että menee mukaan, ja jos sitten jommasta kummasta se tuntuu epämukavalta, niin ainahan sieltä pääsee pois.

Minun ystäväpiirissäni ei löydy yhtään, joka olisi poistunut, vaikka moni on etukäteen niin ajatellut tapahtuvan. Kovin ovat kokemusta sen sijaan elämänsä hienoimmaksi kehuneet. Isoilla karjuillakin tippa silmäkulmassa ja silleen ;)

[Valkku]

Laskettu aika on 26. joulukuuta, eli taitaa mennä joko joulu tai uusi vuosi synnärillä. Toistaiseksi kaikki on mennyt OK, mutta on tossa tuttavapiirissä tullut muutamia ikäviä takaiskujakin, joten jalat maassa tässä eletään. Ja onnittelut tietty sinne op777:lle ja muillekin odottaville isille!

[jyp17]

Voi vitsi, ihan kamalasti onnea... *ihan vilpittömästi sanoen*
Ne on mukavia semmoset pienet nyytit tossa käsivarrella.:)

[1900]

Vaikka aina kun kuulen toisten ihmisten / kavereiden perheen lisäyksistä, se kirpasee pikkusen. Olen ollut rakkaan vaimokkeeni kanssa yhdessä yli kymmenen vuotta ja lasta olemme yrittäneet noin viisi vuotta. Emäntäni on ottanut kaikki mahdolliset hormoni hoidot piikittelyineen päivineen, meikäläiseltä on testattu "mäiskeen" laatu ( ei muuten ollut mitään vikaa ) ja Tampereella olemme käyneet keinohedelmöityksessä ( ja keskenmeno oli palkintona ), mutta lasta ei vain tahdo tulla. Nyt syksyllä on jäljellä vielä kaksi hedelmöityshoitoa jonka jälkeen, jos raskaaksi ei vaimoke tule, on ilmeisesti nostettava kädet pystyyn. Adoptiot olemme tsekanneet ja se on sitten se viimoinen vaihtoehto. Harmittaa vaan niin perkeleesti kun on kaikki muut asiat kunnossa ja ainoa mikä puuttuu on oma lapsi.
Itseäni tämä asia painaa paljon mutta isompi asia se vielä emännälle. Itkuahan se onneton aina tihrustaa kun ystävät kertovat tulevista lapsistaan. Ei siinä muu auta kuin lohdutella että kyllä se meilläkin vielä jonain päivänä ( hope so ).
Mutta kaikesta huolimatta onnea teille todella paljon.

[Noose]

Hui... onnea OP:lle kovasti. Ja vähän kai emännällekin. Jatkoaikalaiset senkun lisääntyy. Onko joku laskenut mones on jo menossa? :)

PS. Koska mun X:t on odotettavissa?

[narri]

Onneksi olkoon kaikille! Jatkoaikailaisten seuraava sukupolvi on vahvasti kehittymässä. Kasvattakaa niistä lapsistanne kunnon kiekkojännäreitä :)

[pernaveikko]

Meillä ei vielä näy ultrassa, mutta itse arvioisin lasketun ajan olevan aikaisintaan vuonna 2006.

Mutta onnea vaan sinne, kaivan vaikka sitten tämän ketjun jostain syövereistä:cool:

[Aksu]

Onneksi olkoon. Toivottavasti parisuhde voi myöskin hyvin. Itsellä kyrvähti tällä viikolla ja fiilikset on... syvältä. Pari keskenmenoa vuosien varrella tullut kumppanille. Tuskakännit menossa, mutta... elämä jatkuu.

[mauri]

Viestin lähetti Aksu
Onneksi olkoon. Toivottavasti parisuhde voi myöskin hyvin. Itsellä kyrvähti tällä viikolla ja fiilikset on... syvältä. Pari keskenmenoa vuosien varrella tullut kumppanille. Tuskakännit menossa, mutta... elämä jatkuu.

Millä tavoin miehet ovat keskenmenon kokeneet? Tuli vain mieleen, kun usein kuulee juuri sanottavan, että "vaimo sai keskenmenon". Tokihan se konkreettisesti onkin naisen keskenmeno, mutta yhteisestä uudesta elämästähän siinä on/oli kyse.
Mitä sanovat asiasta tietävät miehet?

[TBK]

Onnittelen kun sen aika on.
Toivotan suklaan, sipsin, jäätelön yms. outojen mielitekojen makuista aikaa. Raskaana olevan naisen mieliteot ovat ihmeelliset.

Sanon sinulle saman mitä oma isoisäni sanoi minulle kun kerroin hänelle puolisoni raskaudesta.

"NO NE ON HERRAN SIEMENIÄ JA HERRAT NIITÄ LAHJOITTELEE"

Toivon vilpittömästi, että kaikki sujuu hyvin.
:)

[Aksu]

Viestin lähetti mauri


Millä tavoin miehet ovat keskenmenon kokeneet? Tuli vain mieleen, kun usein kuulee juuri sanottavan, että "vaimo sai keskenmenon". Tokihan se konkreettisesti onkin naisen keskenmeno, mutta yhteisestä uudesta elämästähän siinä on/oli kyse.
Mitä sanovat asiasta tietävät miehet?

Hyvä kysymys. Ajatukseni oli kylläkin kirjoittaa, että "me saimme", mutta huolimattomuuttani ilmaisin asian huonosti. Niin... En pysty tässä tunnesekamelskassa analysoimaan asiaa mitenkään erityisen hyvin, mutta kyllä jokaisen keskenmenon myötä suhde joutui uuteen puntariin. Tavallaan "meistä riippumattomista" syistä (elikäs asioita, joille ei oikein voi mitään) lapsen teko ei onnistunut ja se heijastui parisuhteeseen valtavan pettymyksenä. Katselimme toisiamme jonkun aikaa ennen kuin virta palasi takaisin ja tahto yrittää uudelleen. Vaikea selittää... Elämäni raskaimpia kokemuksia joka tapauksessa. Lasta kuitenkin haluttiin ja aina kun testit näyttivät positiiivista niin odotuksen nousivat pilviin ja lapset tulivat uniin ja niin poiespäin... Meissä kaikissa elää haaveilijaa. Joskus jos muistaisi pitää jalat maassa... Tai ei oikeastaan tarvitse. Silloin jää elämättä.

[Pioneeripoika]

Viestin lähetti Pioneeripoika

No meille on joulukuun 21. (laskettu aika) päivä tulossa jo toinen lapsi. Sukupuolta en tiedä enkä haluakkaan tietää (tosin emäntä haluaa) mutta toivon toista poikaa.

Pari päivää jo myöhässä ilmoitellaan että tiistaiaamuna (17.12 klo 8.58) se sitten tapahtui ja tyttöhän sieltä sitten perheeseen saatiin. Painoa 3060g ja pituutta 46 senttiä. Isänsä näköinen kuulemma mummien mielestä :) .

[bisnesman]

Viestin lähetti Pioneeripoika
Pari päivää jo myöhässä ilmoitellaan että tiistaiaamuna (17.12 klo 8.58) se sitten tapahtui ja tyttöhän sieltä sitten perheeseen saatiin. Painoa 3060g ja pituutta 46 senttiä. Isänsä näköinen kuulemma mummien mielestä :) .

Onnittelut. Isänsä näköinen tyttö! Hieno homma ;)
Onko nyt sit tyttö ja poika vaiko yksi molempia?

op777: Heh, sulla on jännät ajat edessä. Kandee käydä siellä synnytyssalissa. Se lienee jees. Itsekki menisin jos ois skidi tulossa ;)